Suomi hakee Nato-jäsenyyttä

  • 1 061 229
  • 10 364

Tulisiko Suomen liittyä Natoon

  • Kyllä

    Ääniä: 764 90,7%
  • Ei

    Ääniä: 78 9,3%

  • Äänestäjiä
    842
  • Poll closed .

Analyzer

Jäsen
NATO keskustelu toistaa samaa kaavaa kuin aina. Juuri nyt ei ole oikea aika,

Onko se oikea aika sitten, kun Ukrainassa on aikanaan tehty rauhansopimus ja Venäjän kalusto sijoitettu takaisin normaali asemilleen ja Venäjällä taas täysi huomio tarkkailla turvallisuuspoliittisia muutoksia heidän ns etupiirissään?

Ei se ole silloinkaan.

Ehkä se aika on sitten kun joskus on uusi Jeltsin vallassa ja Putin kuopattu. Odottavan aika saattaa käydä pitkäksi sitä odotellessa. Kansallisuuskin siinä odotellessa vaihtua,
 

Tuamas

Jäsen
Tässä muuten hyviä klippejä vuodelta 2014

Olen kyllä jokseenkin erimieltä ainakin jos puhtaan maana. Venjällä on nykyään todella paljon enemmän oppositiota maan johtoa vastaan, kuin koskaan? aikaisemmin. Kiitos internetin. Ajat muuttuu ja niin muuttuu Venäjäkin, vaikka te ette sitä näe.

Tulee myös muistaa, ettemme ole ikinä sotinut Venjää vastaan, vaan Neuvostoliittoa. Maailma on aika erilainen paikka kuin 1940 ja siinä hujakoilla.

Ensin Te Naton kannattajat sanotte, että sinne pitää liittyä, koska Putin on hullu. Sitten te kerrotte, että III-maailmansota on syttymässä eikä me voida olla liittoutumatta. Jos tai kun Itä ja Länsi taas alkaa pullistelemaan, niin pitää muistaa, ettei Venäjä todellakaan pärjää Natolle. Mutta miksi ihmeessä Venäjä tulisi tänne, ennen kuin edes Ukraina on vallattu? Annetaanko nyt rauhassa katsoa, mitä siellä tapahtuu? Ei Venäjä pysty ylläpitämään tilannette Ukrainassa ja samalla yrittää tänne, kun pakotteet iskisi pahimmalla mahdollisella tavalla ja EU:lta ja Natolta tulisi apua.
 
Suosikkijoukkue
KK
Tässä muuten hyviä klippejä vuodelta 2014
Toki. En tietenkään enää allekirjoita täysin noita ajatuksia. Maailma ja ihmiset (jopa minunkin mielipiteet) muuttuu. Mutta edelleen ollaan aika kaukana siitä, että Venäjä olisi hyökkäämässä EU maahan kuten Suomeen. Allekirjotatko itse kaiken mitä olet tehnyt tai sanonut 2014?

Edit: tuo viimeinen lainaus pätee edelleen.
 

Tuamas

Jäsen
Toki. En tietenkään enää allekirjoita täysin noita ajatuksia. Maailma ja ihmiset (jopa minunkin mielipiteet) muuttuu. Mutta edelleen ollaan aika kaukana siitä, että Venäjä olisi hyökkäämässä EU maahan kuten Suomeen. Allekirjotatko itse kaiken mitä olet tehnyt tai sanonut 2014?

Edit: tuo viimeinen lainaus pätee edelleen.

Maailma on muuttunut, mutta tämän ketjun perusteella sinun tilannekuvasi on täysin ennallaan.

Silloinkin olit sitä mieltä, että Nato-jäsenyyden aika ei ole oikea ja perusteesi olivat käytännössä samat.

Itseasiassa Naton ja Venäjän osalta kyllä, allekirjoitan kaiken jonka olen vuonna 2014 kirjoittanut.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Venäjän asenne Natoon on täsmälleen sama kuin vaimonhakkaajan asenne poliisiin.

Ainoa uhka on nyt ja on historiassa ollut se, että saattaa tulla nenä kipeäksi, jos yrittää valloittaa naapurimaan.
Vertaisin jopa sellaiseen vaimonhakkaajaan, jolla on ollut ne "vaimot" lukittuna kellariin vastoin tahtoaan. Sitten eräs päivä tyyppi veti kunnon kännit ja jätti ovet auki, ja kaikki "vaimot" karkasi ja hakivat apua. Nyt hän haluaisi haalia entiset vangit takaisin kellariinsa alistettavaksi, ja kokee kärsivänsä vääryyttä ja olevansa hirveän uhan alla kun niitä ei anneta.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
NATO keskustelu toistaa samaa kaavaa kuin aina. Juuri nyt ei ole oikea aika,

Onko se oikea aika sitten, kun Ukrainassa on aikanaan tehty rauhansopimus ja Venäjän kalusto sijoitettu takaisin normaali asemilleen ja Venäjällä taas täysi huomio tarkkailla turvallisuuspoliittisia muutoksia heidän ns etupiirissään?

Ei se ole silloinkaan.

Ehkä se aika on sitten kun joskus on uusi Jeltsin vallassa ja Putin kuopattu. Odottavan aika saattaa käydä pitkäksi sitä odotellessa. Kansallisuuskin siinä odotellessa vaihtua,

Olen samaa mieltä. Mielestäni Ukrainan sodan päättymistä ei pitäisi jäädä odottelemaan. Mutta - tässähän on iso mahdollisuus sille, että muut Nato-maat eivät tässä vaiheessa halua riskeerata sodan eskaloitumista ottamalla Suomen (ja Ruotsin) nyt jäsenekseen. Tämä voi tosiaan olla syy siihen, miksi jopa Stubbilta nähtiin varovainen ulostulo eilen ja jota Ruotsin Andersson jatkoi tänään.

Paljon tulevista liikkeistä riippuu siitä, saiko Niinistö todella sovittua turvatakuun USA:lta vaiko ei. Sitä emme tiedä eikä sitäkään vielä kerrota vaikka olisikin. Sen Niinistö totesi, että Suomi on pyytänyt USA:lta aseistusta mahdollisen sodan aikana.

Mutta on tämä syvältä, että ollaan 30 vuotta myöhässä tämän asian kanssa ja nyt saa sitten olla itse kukin jossain määrin huolissaan.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Suomen puolustusta pitäisi kehittää ainakin omasta näkökulmasta seisomaan vahvasti usealla erilaisella tukijalalla. Yhden tai kahdenkin jalan pettäessä puolusuts ei saisi "kaatua". NATO:n kanssa liittoutuminen voi olla yksi merkittävä tukijalka, mutta ei senkään varaan voi liikaa laskea. Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja riskejä voi ilmetä yllättävilläkin suunnilla. Yhteistyö ja liittolaiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja niiden varaan joudutaan aina laskemaan paljon. Alla voisi ehkä löytyä jokunen tukijalka.

1. Oman puolustuskyky saatava kokonaisuudessaan uskottavammalle tasolle. Esim. reserviläistoiminnan kehittäminen ja työttömillekin mahdollisuus suorittaa erilaisia maanpuolustuskursseja.
2. Pohjolan eturintamat saatava turvattua. Esim. nopea ja laaja kyky reagoida uhkiin yhdessä ilmavoimilla.
3. EU:n ulkorajojen suvereniteetin turvaaminen. Esim. EU:n nopeantoiminan joukkejen suunnitelmat moninkertaistetaan 200 000 - 250 000 tasolle, joka olisi itsessään jo merkittävä sotilaallinen voima.
4. Kaukaisempien liittolaisten merkittävä tuki. Esim. sotilasmateriaalin kärjessä olevaa tekniikkaa.
5. Vahva diplomatia. Esim. Kyky ennakoida ulkopoliittisia haasteita ja löytää haasteiden keskellä luovia ratkaisuja.
6. Strategisen huoltovarmuuden säilyttäminen. Esim. vaihtoehtoisten huoltoreittien selvittäminen.
7. Siviilien turvaaminen kaikissa tilanteissa. Esim. ajan tasalla olevat väestönsuojat.
 
Suosikkijoukkue
KK
Maailma on muuttunut, mutta tämän ketjun perusteella sinun tilannekuvasi on täysin ennallaan.

Silloinkin olit sitä mieltä, että Nato-jäsenyyden aika ei ole oikea ja perusteesi olivat käytännössä samat.

Itseasiassa Naton ja Venäjän osalta kyllä, allekirjoitan kaiken jonka olen vuonna 2014 kirjoittanut.
No samaa mieltä tuntuu olevan edelleen meidän päättäjät. En minä yksin tämän asian kanssa ole. Jos meidän valtion päämiehillä olisi sama tahtotila, kuin valtaosalla tämän ketjun kirjoittajista olisimme jo Natossa. Olisimme olleet monta vuotta. Mutta emme ole emmekä tietääkseni ole aivan heti menossa vaan päivitimme juuri Nato kumppanuuttamme. Kyllä minä sen tiedotstan, että Natoon ollaan menossa, kiitos Venäjän. Toki se tulee Suomelle kalliiksi, koska a) Natossa olo ei ole ilmaista ja b) Venäjä suhde kärsii. Kohta b tietenkin Venäjän täysin oma vika.

Itse en allekirjoita kaikkea. Nythän ei vielä olla III-maailman sodassa eikä Venäjä ole tänne hyökännyt. En kyllä usko edelleenkään, että hyökkääkään. Toki voin taas ajatella väärin ja luulla, että heti kun Ukraina on hoideltu Venäjän puolelta on meidän vuoro. Sitähän tässä ketjussa moni pelkää. Itse en. Nyt ollaan EU:n ja Naton kanssa syvennetty yhteistyötä. Monihan on sitä mieltä, että niillä (EU ja Nato sopimuksilla) voi pyyhkiä persettä. Tai näin olen lukenut.
 

tombraider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Nato siis antaa meille selkänoja tilanteessa kun Iivana on keskittämässä joukkojaan. Suomi on loogisin vaihtoehto Venäjälle, mikäli he haluavat turvata merireitin Pietariin ja painostaa Tanskan salmen sisääntuloa. Toki Gotlanti myös.

Enemmän kuitenkin sotilaallista voimaa, niin Nato antaa taloudellista hyötyä. Kansainväliset yritykset ja sijoittajat saisivat merkin, että tuonne voidaan mennä. Riski kaiken häviämisestä olisi todella pieni. Vaikka Suomi olisikin Natossa, niin kaupankäynti avautuu kyllä venäjällekkin. Venäjä tarvitsee kohta kaiken rahan, kunhan pääsevät Putinista eroon. Tuo hetki on lähellä, mutta puhutaanko vuosista tai kymmenestä. Sitten Suomi on linkki länteen vaikka onkin Natolainen venakon silmissä.
 

Baldrick

Jäsen
Mutta toki tiedät nähtävästi enemmän mitä Suomen vastaavat asiantuntijat, koska emme vieläkään ole Natossa vaikka olet sitä mieltä, että olisi pitänyt olla jo.
Natoon liittyminenhän on puhtaasti poliittinen päätös, johon sisältyy paljon muutakin puntaroitavaa kuin sotilaallinen turvallisuuspolitiikka.

Vaikuttaa myös hieman hassulta, että pelkäät Venäjän posauttavan ydinaseella jos Suomi liittyy Natoon ja vielä Venäjän itse olevan valmis kärsimään laskeumasta, mutta et usko, että Venäjä hyökkää Naton ulkopuoliseen Suomeen.

En tiedä, että millaista aivojumppaa pitää tehdä, että Suomen liittyminen maailman vaikutusvaltaisimpaan puolustusliittoon saa pelkäämään ydinasetta, joka aiheuttaisi suuria vahinkoja omissa hallintokeskuksissa, mutta noin aggressiivinen roistovaltio ei olisi uhka ilman liittoutumista pienelle rajamaalle lähellä noita hallintokeskuksia. Varsinkin ottaen huomioon, että Putinin, Duginin ja muiden imperialistihörhöjen puheissa jo viimeiset parikytä vuotta on aika ajoin toisteltu Suomen kuuluvan Venäjälle ja Duginin pelikirjassa, jota Putin näyttää pääpiirteisesti toteuttavan, on Etelä-Suomi jo jaettu Pietarin alueeseen ja Pohjois-Suomi Murmanskin oblastiin.

Jo pelkästään nämä puheet Venäjän johdossa pitäisi varsinkin nykytiedon valossa jo kelle tahansa olla osoitus, että Venäjän aloittaman hyökkäyssodan uhka Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana on todellakin olemassa ja jos Venäjä kokee siihen ikkunan auenneen, se varmasti kiipeää sisään. Nato hillitsisi kummasti itänaapurin opportunismia.
 

rpeez

Jäsen
Entä mitä jos Lähi-idästä hyökätään Turkkiin, joutuisiko Suomi mukaan puolustamaan Erdoganin johtamaa maata? Muslimimaata toisen muslimimaan hyökkäykseltä.

Minä ymmärrän oikein hyvin kritiikin, joka kohdistuu Suomen rooliin ja velvollisuuksiin kumppaneitaan kohtaan, joihin lukeutuvat Turkki ja Yhdysvallat. Mutta kritisointi pelottelemalla Venäjän reaktioilla on taannehtivaa hölynpölyä.
Ei kai nyt sentään, aika hypoteettinen ajatus. Natosta löytyy maita lähempää. Olen ymmärtänyt, että näitä vastuu asioita käsitellään myös jäseneksi hakemisen muodossa.

Muutenkin sana "joutuu" on täysin väärä. Jos haluamme saada, on meidän myös annettava. Todennäköisintä on, että Suomen kontolle tulee Baltian puolustusta siihen määritellyin joukkuein jos sinne joku tunkeutuisi. Minä sanoisin, että silloin Baltian asia on meidän asia myös.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Suomen puolustusta pitäisi kehittää ainakin omasta näkökulmasta seisomaan vahvasti usealla erilaisella tukijalalla. Yhden tai kahdenkin jalan pettäessä puolusuts ei saisi "kaatua". NATO:n kanssa liittoutuminen voi olla yksi merkittävä tukijalka, mutta ei senkään varaan voi liikaa laskea. Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja riskejä voi ilmetä yllättävilläkin suunnilla. Yhteistyö ja liittolaiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja niiden varaan joudutaan aina laskemaan paljon. Alla voisi ehkä löytyä jokunen tukijalka.

Näkisin nykykonfliktin valossa NATO-jäsenyyden tarpeelliseksi seuraavista syistä:

-Venäjä ei pysty(olettaen ettei aloita taktisilla ydinaseilla) ensi-iskullaan lamauttamaan ilmapuolustusta, mutta varsinkin kun F-35 kalusto mahdollisesti rajaa käytettävissä olevat lentotukikohdat niihin joissa on riittävän pitkä kiitorata, on ilmavoimien toimintakyvyn vuoksi tärkeää että koneet saadaan tarvittaessa laskettua vaikka muiden pohjoismaiden(olettaen että Ruotsi liittyy myös) kentille ja nämä maat antavat myös Suomelle ilmatukea ja mahdollistavat muiden NATO-maiden ilmatuen kauttaan.

-Koska konflikti ei todennäköisesti ole ohi muutamassa päivässä, kuten Ukraina nyt osoittaa, tarvitaan varmuus materiaalien saatavuudesta. Tähän liittyen NATOn voimin pystytään todennäköisemmin torjumaan Itämeren huoltoreitteihin kohdistuva uhka.

-Itäraja on pitkä, ja vaikka nykyaikainen sodankäynti ei olekaan samanlaista rintamasotaa kuin 1940-luvulla, tarvitsemme mieluusti ihan suoraan lisävoimaa varmistamaan strategisia kohteita venäläisten helikopterin suorittamia selustaiskuja(kuten yrittivät esim Hostomelin lentokentällä) vastaan.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
FASlapsi ja Jari Porttila
Näkisin nykykonfliktin valossa NATO-jäsenyyden tarpeelliseksi seuraavista syistä:

-Venäjä ei pysty(olettaen ettei aloita taktisilla ydinaseilla) ensi-iskullaan lamauttamaan ilmapuolustusta, mutta varsinkin kun F-35 kalusto mahdollisesti rajaa käytettävissä olevat lentotukikohdat niihin joissa on riittävän pitkä kiitorata, on ilmavoimien toimintakyvyn vuoksi tärkeää että koneet saadaan tarvittaessa laskettua vaikka muiden pohjoismaiden(olettaen että Ruotsi liittyy myös) kentille ja nämä maat antavat myös Suomelle ilmatukea ja mahdollistavat muiden NATO-maiden ilmatuen kauttaan.

-Koska konflikti ei todennäköisesti ole ohi muutamassa päivässä, kuten Ukraina nyt osoittaa, tarvitaan varmuus materiaalien saatavuudesta. Tähän liittyen NATOn voimin pystytään todennäköisemmin torjumaan Itämeren huoltoreitteihin kohdistuva uhka.

-Itäraja on pitkä, ja vaikka nykyaikainen sodankäynti ei olekaan samanlaista rintamasotaa kuin 1940-luvulla, tarvitsemme mieluusti ihan suoraan lisävoimaa varmistamaan strategisia kohteita venäläisten helikopterin suorittamia selustaiskuja(kuten yrittivät esim Hostomelin lentokentällä) vastaan.
Olen miettinyt tätä asiaa siltä kantilta, että eikö NATO:n liittymisen se ykkösprioriteetti ole se, että Venäjä ei hyökkäisi. Kun puhutaan huoltovarmuudesta ja joukoista jne, niin tulee mieleen, että voiko olla vaan ns. "tavallista" sotaa Venäjän (sen mahdollisten liittolaisten) ja NATO-maan/maiden välillä? Eikö tuo eskaloidu joka tapauksessa maailmasodaksi, sekä viime kädessä naapurin taipuessa ydinsodaksi? Voiko sota olla siinä vaiheessa enää pohjoinen rajakahina, johon NATO toimittaa kalustoa, huoltoa ja joukkoja?
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Suomen puolustusta pitäisi kehittää ainakin omasta näkökulmasta seisomaan vahvasti usealla erilaisella tukijalalla. Yhden tai kahdenkin jalan pettäessä puolusuts ei saisi "kaatua". NATO:n kanssa liittoutuminen voi olla yksi merkittävä tukijalka, mutta ei senkään varaan voi liikaa laskea. Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja riskejä voi ilmetä yllättävilläkin suunnilla. Yhteistyö ja liittolaiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja niiden varaan joudutaan aina laskemaan paljon. Alla voisi ehkä löytyä jokunen tukijalka.

1. Oman puolustuskyky saatava kokonaisuudessaan uskottavammalle tasolle. Esim. reserviläistoiminnan kehittäminen ja työttömillekin mahdollisuus suorittaa erilaisia maanpuolustuskursseja.
2. Pohjolan eturintamat saatava turvattua. Esim. nopea ja laaja kyky reagoida uhkiin yhdessä ilmavoimilla.
3. EU:n ulkorajojen suvereniteetin turvaaminen. Esim. EU:n nopeantoiminan joukkejen suunnitelmat moninkertaistetaan 200 000 - 250 000 tasolle, joka olisi itsessään jo merkittävä sotilaallinen voima.
4. Kaukaisempien liittolaisten merkittävä tuki. Esim. sotilasmateriaalin kärjessä olevaa tekniikkaa.
5. Vahva diplomatia. Esim. Kyky ennakoida ulkopoliittisia haasteita ja löytää haasteiden keskellä luovia ratkaisuja.
6. Strategisen huoltovarmuuden säilyttäminen. Esim. vaihtoehtoisten huoltoreittien selvittäminen.
7. Siviilien turvaaminen kaikissa tilanteissa. Esim. ajan tasalla olevat väestönsuojat.
Mainitut tukijalat ovat tärkeitä ja niiden parantamiseen on poliitikoilla ollut suurta valmiutta. Juuri tänä aamuna persujen Meri kertoi asiasta, josta en itsekään ollut aiemmin kuullut, "Pohjolan linnake". Kyseessä on monenkeskiseen yhteistyöhön perustuva puolustus/turvallisuusratkaisu. Idea on niin tuore, ettei sitä vielä kannata edes googlata. Toisaalta, jos googlaa Naton, saa aika monta osumaa.

Naton merkitys turvallisuuteen on hyökkäyskynnyksen nostamiseen niin korkealle, että hyökkääjä joutuu ottamaan realistisena mahdollisuutena ydinsodan. Yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ilman Natoa nostavat hyökkäyskynnystä, niinpä jos tuohon luetteloosi lisättäisiin jonkinlaiset USA:n turvatakuut, moni olisi pitänyt sitä täysin riittävänä ratkaisuna turvallisuuteen vielä kaksi viikkoa sitten.

Itse näen Naton välttämättömänä nimenomaan siksi, että Putin pelaa häikäilemättä ydinsotakortilla. Tämä kortti saa USA:nkin hyvin varovaiseksi aseavun suhteen. Eipä halua edes luovuttaa Puolan Migejä Ukrainalle, vaan vaatii, että Puola tekee sen. Venäjän naapurit pelkäävät Venäjän iskuja aika lailla. Natokeskustelu käydään ja varmasti kaikkia asiaankuuluvia vaihtoehtoja harkitaan. Nähtäväksi jää, moniko lopulta sitten ymmärtää sen logiikan, miten Putin toimii ja miten myös hänen mahdollinen seuraajansa voisi toimia.
 
Viimeksi muokattu:

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mahtavaa Paavo Lipponen! Tunnusti että jenkkien turvatakuut ovat olleet koko ajan Suomella.

Uskokoot ken haluaa!
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Muutenkin sana "joutuu" on täysin väärä. Jos haluamme saada, on meidän myös annettava. Todennäköisintä on, että Suomen kontolle tulee Baltian puolustusta siihen määritellyin joukkuein jos sinne joku tunkeutuisi. Minä sanoisin, että silloin Baltian asia on meidän asia myös.
Vaikka Suomella on suhteellisesti vahva PV, niin tuota rajaakin on 1340km. Naton käyttöön sovitut joukot erikseen ja loput tarvitaan täällä pitämään auki huoltoreitit Baltiaan. Ja Norjan suuntakin pitää varmistaa. Alakurtista (Venäjän puolella iso tukikohta) Tornioon olisi tulossa hirmuinen painen. Aivan kuten jokaista tieuraa pitkin, ei ole näköjään muuttunut mihinkään käytännön venäläinen strategia Ukrainan perusteella sitten Talvisodan. Viron ilmapuollustukseen osallistuminen ja Suomenlahti olisi luultavasti meidän pääasiallinen panos Baltian suuntaan.

Jos vertaillaan asukastiheyksiä, niin Virossa 29/km2 ja Suomessa 15.5/km2. Antaa jotain kuvaa Suomen haasteista. Ja kyllä, Natossa pitää auttaa kaveria, mutta ei sitä ole älykästä tehdä oman tontin kustannuksella. Kyllä tämä tajutaan myös Natossa, jos meidät halutaan hyväksyä jäseneksi.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
FASlapsi ja Jari Porttila
Mielestäni Lipponen on oikeassa. Vaikea nähdä, että Venäjä vain hyökkäisi Suomeen, kuten Ukrainaan. Kyllä silloin se olisi osa isompaa konfliktia Euroopassa jossa olisivat kaikki mukana.

Minun mielipiteelläni on silti kompetenssissa mitattuna noin kärpäsen paskan kokoinen arvo.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kova on kaasuputki Lipposen usko pelotteeseen. Aseapua on nykyisellään tulossa. Ollaan nähty, kuinka ydinpelote toimii, kun puhutaan joukoista tai edes ilmakieltoalueesta.

Tuo erillisodan vähättely on erikoista, kun Ukrainaankin hyökkäämistä pidettiin mahdottomana. Rybyn maksullinen elukka ei itäisistä lauluistaan luovu, vähän saanut sordiinoa.
 

KooPee

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Mielestäni Lipponen on oikeassa. Vaikea nähdä, että Venäjä vain hyökkäisi Suomeen, kuten Ukrainaan. Kyllä silloin se olisi osa isompaa konfliktia Euroopassa jossa olisivat kaikki mukana.

Minun mielipiteelläni on silti kompetenssissa mitattuna noin kärpäsen paskan kokoinen arvo.
Venäjä sen kuin hyökkää ja sanoo että jos muut puuttuvat tilanteeseen niin sen kuin uhkailee ydinsodalla. Pelikirja on todistettu toimivaksi. Uskaltaako silloinkaan kukaan katsoa bluffia?
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Suomen puolustusta pitäisi kehittää ainakin omasta näkökulmasta seisomaan vahvasti usealla erilaisella tukijalalla. Yhden tai kahdenkin jalan pettäessä puolusuts ei saisi "kaatua". NATO:n kanssa liittoutuminen voi olla yksi merkittävä tukijalka, mutta ei senkään varaan voi liikaa laskea. Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja riskejä voi ilmetä yllättävilläkin suunnilla. Yhteistyö ja liittolaiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja niiden varaan joudutaan aina laskemaan paljon. Alla voisi ehkä löytyä jokunen tukijalka.

1. Oman puolustuskyky saatava kokonaisuudessaan uskottavammalle tasolle. Esim. reserviläistoiminnan kehittäminen ja työttömillekin mahdollisuus suorittaa erilaisia maanpuolustuskursseja.
2. Pohjolan eturintamat saatava turvattua. Esim. nopea ja laaja kyky reagoida uhkiin yhdessä ilmavoimilla.
3. EU:n ulkorajojen suvereniteetin turvaaminen. Esim. EU:n nopeantoiminan joukkejen suunnitelmat moninkertaistetaan 200 000 - 250 000 tasolle, joka olisi itsessään jo merkittävä sotilaallinen voima.
4. Kaukaisempien liittolaisten merkittävä tuki. Esim. sotilasmateriaalin kärjessä olevaa tekniikkaa.
5. Vahva diplomatia. Esim. Kyky ennakoida ulkopoliittisia haasteita ja löytää haasteiden keskellä luovia ratkaisuja.
6. Strategisen huoltovarmuuden säilyttäminen. Esim. vaihtoehtoisten huoltoreittien selvittäminen.
7. Siviilien turvaaminen kaikissa tilanteissa. Esim. ajan tasalla olevat väestönsuojat.
Kohta 1.
Reserviläistoimintaa on johdonmukaisesti kehitetty tämän tyyppistä kriisiä ajatellen jo pitkään. Isompi harppaus tapahtui noin 4-5 vuotta sitten kun PV alkoi tilaamaan tietyn tyyppisiä koulutuksia MPKlta ja koulutti niihin kouluttajia. Muutenkin esim paikallispatalioonat treenaavat aika ahkeraan. Miten työttömällä ei ole mahdollisuutta suorittaa erilaisia kursseja? Kysyn kun en tiedä/ymmärrä.
 

Tuamas

Jäsen
Mielestäni Lipponen on oikeassa. Vaikea nähdä, että Venäjä vain hyökkäisi Suomeen, kuten Ukrainaan. Kyllä silloin se olisi osa isompaa konfliktia Euroopassa jossa olisivat kaikki mukana.

Minun mielipiteelläni on silti kompetenssissa mitattuna noin kärpäsen paskan kokoinen arvo.

Lainaan itseäni vuosien takaa, liittyen ydinaseiden käyttöön sekä siihen miksi en usko Lipposen argumenttiin:
Tässä menee sotapelilogiikka nähdäkseni metsään, jota kautta koko johtopäätös menee samaan suuntaan.

Mietipä tilannetta hyökkääjän (Venäjä) kannalta, ihan puhtaasti taktisia ydinaseita ajatellen.

Käytetäänkö niitä todennäköisemmin
A) vastustajaa vastaan jolla on itseä selvästi laajempi arsenaali ydinaseita (sekä taktisia että strategisia) sekä muita pitkän kantaman asejärjestelmiä/aseita

vai

B) vastustajaa vastaan jolla ei ole ainuttakaan ydinasetta (ei taktista eikä strategista) ja hyvin rajallinen määrä pitkän kantaman asejärjestelmiä/aseita.

Ja toki loppukaneettina, simuloi sotapelit miten hyvänsä, Nato-keskustelussa on kaksi ydinkysymystä jotka ratkaisevat.

A) onko konflikti Suomi-Venäjä vai Nato-Venäjä todennäköisempi?

B) jos Naton ja Venäjän välille syttyy konflikti, onko Suomen mahdollista pysyä sen ulkopuolella?

Nähdäkseni mikään ei indikoi, eikä ole koko Venäjän olemassaolon aikana indikoinut, että Venäjä koskaan lähtisi ennalta vahvempaa vastustajaa vastaan.

Juuri nyt Suomi on toki hyvässä turvassa, kun Venäjän voima on sidottu Ukrainaan.
Ja disclaimerina, jos Ukrainan sotaretki menee Venäjän kannalta edes vähän sinne päin, niin ei sieltä ensin Suomea ajatella seuraavana kohteena, vaan ensin naapuruudesta pääsee nauttimaan Moldova, Georgia ja jos Lukashenkan nössöily jatkuu, niin myös Valko-Venäjä.

Mutta kun nämä ovat tieltä pois, Suomi on sitten siellä sopivasti sotilaallisesti liittoutumaton, jolta voidaan napata vaikka demilitarisoitu Ahvenanmaa, kun siellä kohdellaan venäläisiä niin huonosti ja RKP:kin on muuttunut puhtaaksi natsipuolueeksi.

Nato-jäsenyydessä ei ole kyse siitä, että suojaudutaan juuri nyt heti joltain, vaan siitä, että luodaan aidosti vakaa ja turvallinen toimintaympäristö vuosikymmeniksi eteenpäin, jota Venäjän kulloinenkin despootti ei pysty isommin häiriköimään.

Venäjä on maana opportunistinen koulukiusaaja, joka kohdistaa voimaa vain heikompiaan kohtaan. Niin kauan kuin Suomi ei ole Natossa, Suomi kuuluu näihin heikompiin ja on altis painostukselle, epäsuoralle sodankäynnille sekä hyvin pienellä todennäköisyydellä myös suoralle hyökkäykselle/anneksoinnille.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös