Mahtavaa Paavo Lipponen! Tunnusti että jenkkien turvatakuut ovat olleet koko ajan Suomella.
Uskokoot ken haluaa!
Lähde?
Mahtavaa Paavo Lipponen! Tunnusti että jenkkien turvatakuut ovat olleet koko ajan Suomella.
Uskokoot ken haluaa!
Vaikka Suomella on suhteellisesti vahva PV, niin tuota rajaakin on 1340km. Naton käyttöön sovitut joukot erikseen ja loput tarvitaan täällä pitämään auki huoltoreitit Baltiaan. Ja Norjan suuntakin pitää varmistaa. Alakurtista (Venäjän puolella iso tukikohta) Tornioon olisi tulossa hirmuinen painen. Aivan kuten jokaista tieuraa pitkin, ei ole näköjään muuttunut mihinkään käytännön venäläinen strategia Ukrainan perusteella sitten Talvisodan. Viron ilmapuollustukseen osallistuminen ja Suomenlahti olisi luultavasti meidän pääasiallinen panos Baltian suuntaan.Muutenkin sana "joutuu" on täysin väärä. Jos haluamme saada, on meidän myös annettava. Todennäköisintä on, että Suomen kontolle tulee Baltian puolustusta siihen määritellyin joukkuein jos sinne joku tunkeutuisi. Minä sanoisin, että silloin Baltian asia on meidän asia myös.
Kova on kaasuputki Lipposen usko pelotteeseen. Aseapua on nykyisellään tulossa. Ollaan nähty, kuinka ydinpelote toimii, kun puhutaan joukoista tai edes ilmakieltoalueesta.
Venäjä sen kuin hyökkää ja sanoo että jos muut puuttuvat tilanteeseen niin sen kuin uhkailee ydinsodalla. Pelikirja on todistettu toimivaksi. Uskaltaako silloinkaan kukaan katsoa bluffia?Mielestäni Lipponen on oikeassa. Vaikea nähdä, että Venäjä vain hyökkäisi Suomeen, kuten Ukrainaan. Kyllä silloin se olisi osa isompaa konfliktia Euroopassa jossa olisivat kaikki mukana.
Minun mielipiteelläni on silti kompetenssissa mitattuna noin kärpäsen paskan kokoinen arvo.
Kohta 1.Suomen puolustusta pitäisi kehittää ainakin omasta näkökulmasta seisomaan vahvasti usealla erilaisella tukijalalla. Yhden tai kahdenkin jalan pettäessä puolusuts ei saisi "kaatua". NATO:n kanssa liittoutuminen voi olla yksi merkittävä tukijalka, mutta ei senkään varaan voi liikaa laskea. Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja riskejä voi ilmetä yllättävilläkin suunnilla. Yhteistyö ja liittolaiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja niiden varaan joudutaan aina laskemaan paljon. Alla voisi ehkä löytyä jokunen tukijalka.
1. Oman puolustuskyky saatava kokonaisuudessaan uskottavammalle tasolle. Esim. reserviläistoiminnan kehittäminen ja työttömillekin mahdollisuus suorittaa erilaisia maanpuolustuskursseja.
2. Pohjolan eturintamat saatava turvattua. Esim. nopea ja laaja kyky reagoida uhkiin yhdessä ilmavoimilla.
3. EU:n ulkorajojen suvereniteetin turvaaminen. Esim. EU:n nopeantoiminan joukkejen suunnitelmat moninkertaistetaan 200 000 - 250 000 tasolle, joka olisi itsessään jo merkittävä sotilaallinen voima.
4. Kaukaisempien liittolaisten merkittävä tuki. Esim. sotilasmateriaalin kärjessä olevaa tekniikkaa.
5. Vahva diplomatia. Esim. Kyky ennakoida ulkopoliittisia haasteita ja löytää haasteiden keskellä luovia ratkaisuja.
6. Strategisen huoltovarmuuden säilyttäminen. Esim. vaihtoehtoisten huoltoreittien selvittäminen.
7. Siviilien turvaaminen kaikissa tilanteissa. Esim. ajan tasalla olevat väestönsuojat.
Mielestäni Lipponen on oikeassa. Vaikea nähdä, että Venäjä vain hyökkäisi Suomeen, kuten Ukrainaan. Kyllä silloin se olisi osa isompaa konfliktia Euroopassa jossa olisivat kaikki mukana.
Minun mielipiteelläni on silti kompetenssissa mitattuna noin kärpäsen paskan kokoinen arvo.
Tässä menee sotapelilogiikka nähdäkseni metsään, jota kautta koko johtopäätös menee samaan suuntaan.
Mietipä tilannetta hyökkääjän (Venäjä) kannalta, ihan puhtaasti taktisia ydinaseita ajatellen.
Käytetäänkö niitä todennäköisemmin
A) vastustajaa vastaan jolla on itseä selvästi laajempi arsenaali ydinaseita (sekä taktisia että strategisia) sekä muita pitkän kantaman asejärjestelmiä/aseita
vai
B) vastustajaa vastaan jolla ei ole ainuttakaan ydinasetta (ei taktista eikä strategista) ja hyvin rajallinen määrä pitkän kantaman asejärjestelmiä/aseita.
Ja toki loppukaneettina, simuloi sotapelit miten hyvänsä, Nato-keskustelussa on kaksi ydinkysymystä jotka ratkaisevat.
A) onko konflikti Suomi-Venäjä vai Nato-Venäjä todennäköisempi?
B) jos Naton ja Venäjän välille syttyy konflikti, onko Suomen mahdollista pysyä sen ulkopuolella?
Joo siis tässähän tullaan siihen, että minulla ei riitä tässä asiassa ihan faktuaalinen tietämys. Minua ohjaa pelko/ahdistus helposti näissä tilanteissa sekä mielipiteissä. Eikä se ole hyvä isäntä.Lainaan itseäni vuosien takaa, liittyen ydinaseiden käyttöön sekä siihen miksi en usko Lipposen argumenttiin:
Nähdäkseni mikään ei indikoi, eikä ole koko Venäjän olemassaolon aikana indikoinut, että Venäjä koskaan lähtisi ennalta vahvempaa vastustajaa vastaan.
Juuri nyt Suomi on toki hyvässä turvassa, kun Venäjän voima on sidottu Ukrainaan.
Ja disclaimerina jos Ukrainan sotaretki menee Venäjän kannalta edes vähän sinne päin, niin ei sieltä ensin Suomea ajatella seuraavana kohteena, vaan ensin naapuruudesta pääsee nauttimaan Moldova, Georgia ja jos Lukashenkan nössöily jatkuu, niin myös Valko-Venäjä.
Mutta kun nämä ovat tieltä pois, Suomi on sitten siellä sopivasti sotilaallisesti liittoutumaton, jolta voidaan napata vaikka demilitarisoitu Ahvenanmaa, kun siellä kohdellaan venäläisiä niin huonosti ja RKP:kin on muuttunut puhtaaksi natsipuolueeksi.
Nato-jäsenyydessä ei ole kyse siitä, että suojaudutaan juuri nyt heti joltain, vaan siltä, että luodaan aidosti vakaa ja turvallinen toimintaympäristö vuosikymmeniksi eteenpäin, jota Venäjän kulloinenkin despootti ei pysty isommin häiriköimään.
Venäjä on maana opportunistinen koulukiusaaja, joka kohdistaa voimaa vain heikompiaan kohtaan. Niin kauan kuin Suomi ei ole Natossa, Suomi kuuluu näihin heikompiin ja on altis painostukselle, epäsuoralle sodankäynnille sekä hyvin pienellä todennäköisyydellä myös anneksoinnille.
Suomen puolustusta pitäisi kehittää ainakin omasta näkökulmasta seisomaan vahvasti usealla erilaisella tukijalalla. Yhden tai kahdenkin jalan pettäessä puolusuts ei saisi "kaatua". NATO:n kanssa liittoutuminen voi olla yksi merkittävä tukijalka, mutta ei senkään varaan voi liikaa laskea. Maailma on jatkuvassa muutoksessa ja riskejä voi ilmetä yllättävilläkin suunnilla. Yhteistyö ja liittolaiset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja niiden varaan joudutaan aina laskemaan paljon. Alla voisi ehkä löytyä jokunen tukijalka.
1. Oman puolustuskyky saatava kokonaisuudessaan uskottavammalle tasolle. Esim. reserviläistoiminnan kehittäminen ja työttömillekin mahdollisuus suorittaa erilaisia maanpuolustuskursseja.
2. Pohjolan eturintamat saatava turvattua. Esim. nopea ja laaja kyky reagoida uhkiin yhdessä ilmavoimilla.
3. EU:n ulkorajojen suvereniteetin turvaaminen. Esim. EU:n nopeantoiminan joukkejen suunnitelmat moninkertaistetaan 200 000 - 250 000 tasolle, joka olisi itsessään jo merkittävä sotilaallinen voima.
4. Kaukaisempien liittolaisten merkittävä tuki. Esim. sotilasmateriaalin kärjessä olevaa tekniikkaa.
5. Vahva diplomatia. Esim. Kyky ennakoida ulkopoliittisia haasteita ja löytää haasteiden keskellä luovia ratkaisuja.
6. Strategisen huoltovarmuuden säilyttäminen. Esim. vaihtoehtoisten huoltoreittien selvittäminen.
7. Siviilien turvaaminen kaikissa tilanteissa. Esim. ajan tasalla olevat väestönsuojat.
Belarus on jo miehitetty, tapahtui de facto ennen hyökkäystä. Moldova ja Georgia on sijaintinsa takia stabiilissa tilanteessa Venäjän kannalta. Suomen kohdalla Venäjän etupiiri on pahiten vaarassa.Juuri nyt Suomi on toki hyvässä turvassa, kun Venäjän voima on sidottu Ukrainaan.
Ja disclaimerina, jos Ukrainan sotaretki menee Venäjän kannalta edes vähän sinne päin, niin ei sieltä ensin Suomea ajatella seuraavana kohteena, vaan ensin naapuruudesta pääsee nauttimaan Moldova, Georgia ja jos Lukashenkan nössöily jatkuu, niin myös Valko-Venäjä.
Kannattaa ehkä vetää toinen jalka pois vuodesta 1918 ja se toinen vuodesta 1945. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tällä hetkellä hyvä maine ja sitä harjoitetaan varsin laajasti, mm. erilaisilla kursseilla sekä vapaaehtoisilla kertausharjoituksilla.9. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen maineen palauttaminen ja sen ennakkoluuloton kehittäminen.
Vasemmistossa on niin karsea Suojeluskuntien pelko ja trauma (vaikka koulutetut ja varustetut suojeluskuntalaiset oli sodissa armeijan selkäranka) että koko vapaaehtoinen maanpuolustus on kirosana.
Ei kai nyt sentään, aika hypoteettinen ajatus. Natosta löytyy maita lähempää. Olen ymmärtänyt, että näitä vastuu asioita käsitellään myös jäseneksi hakemisen muodossa.
Kannattaa ehkä vetää toinen jalka pois vuodesta 1918 ja se toinen vuodesta 1945. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tällä hetkellä hyvä maine ja sitä harjoitetaan varsin laajasti, mm. erilaisilla kursseilla sekä vapaaehtoisilla kertausharjoituksilla.
Jos tietysti tavoitteena on perustaa jokin aseistettu järjestö puolustusvoimien rinnalle, olisi se ehkä typerintä, mitä länsimainen demokratia voisi itselleen nykytilanteessa tehdä.
Jos tietysti tavoitteena on perustaa jokin aseistettu järjestö puolustusvoimien rinnalle, olisi se ehkä typerintä, mitä länsimainen demokratia voisi itselleen nykytilanteessa tehdä.
Et ilmeisesti lukenut viestiäni kunnolla. Yhdysvaltain kansalliskaartia ei tietääkseni ole perustettu tällä vuosituhannella, vaan sillä on parin vuosisadan perinteet ja juurtuminen Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskuntaan. Ei puhuta ihan samoista asioista.Yhdysvaltain kansalliskaarti – Wikipedia
fi.m.wikipedia.org
USA kansalliskaarti on asevoimien aktiivinen reservi ja toimii aikalailla kuten Suojeluskunnat 1930-luvulla. Onko USA enää demokratia tämän takia? Koska Trump ei kelpaa vastaukseksi.
Et ilmeisesti lukenut viestiäni kunnolla. Yhdysvaltain kansalliskaartia ei tietääkseni ole perustettu tällä vuosituhannella, vaan sillä on parin vuosisadan perinteet ja juurtuminen Yhdysvaltojen kansalaisyhteiskuntaan. Ei puhuta ihan samoista asioista.
Tälläkin palstalla on sen verran moni ollut valmis liittymään käpykaartiin vasemmisto/oikeistojohtoisen hallituksen vuoksi, etten perustaisi mitään erillistä laitosta. PV:n komennossa ja ohjauksella mentäisiin ja vapaaehtoista puolta voitaisiin toki aina kehittää ja tuoda helpommin tavallisen pulliaisen saavutettavaksi, jos vain budjetti riittää ja homma saadaan organisoitua järkevästi. Suomen historiassa meillä on aikaisemmin pyörineet suojeluskunnat ja punakaartit, joista ensiksi mainittu yritti aseellista kapinaa laillista hallitusta vastaan ja jälkimmäinen toteutti sen. En kaipaa kummankaan toistumista. Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että suojeluskuntien rooli talvi- ja jatkosotien "suomalaisonnistumisissa" oli merkittävä. Mutta nyt meillä on asiat kunnossa ihan PV:n puolesta, mikä ei ollut tilanne 20- ja 30-luvuilla lähinnä kroonisen resurssipulan vuoksi.Eli vain perinteet ja juurtuminen oikeuttaa olemassaolon. Wanhalla mennään, uutta ei voi luoda tai jo ollutta herättää henkiin.
Olen sitä mieltä että kansalliskaarti voisi olla ihan toimiva ratkaisu. Reserviläinen voisi itse vaikuttaa omaan osaamiseensa ja sijoitukseensa. Olla aktiivinen, eikä passiivisesti odottaa kertauskutsuja tai käydä kursseja jotka ei johda mihinkään.
Ei tarvitse sitoa näitä päämääriä Putinin henkilöön. Koiviston sanoin: Venäjän idea on laajeneminen.Venäjä tai oikeastaan Putler pelkää, että se ei saa ihan muuten vain hyökkäillä muihin valtioihin ja alistaa niitä.
Ne on tutkineet optiota vuodesta 1995. Käsittämättömän tyhmää sakkia, jos vielä pitää jaagata. Ja epäpätevää, kun turpon perusteet ei ole edes alustavasti hallussa suomalaisesta näkökulmasta.Natoon ei pidä mennä intoilijoiden aikataululla, vaan kaikki mahdolliset asiat huomioiden. Ulkopoliittinen johto ei tämän takia kiirehdi, vaikka näyttää toimivan nopeasti.
Mäntsälän kapina -jota ilmeisesti tarkoitat- oli Lapuan liikkeen aikaansaannos.Tälläkin palstalla on sen verran moni ollut valmis liittymään käpykaartiin vasemmisto/oikeistojohtoisen hallituksen vuoksi, etten perustaisi mitään erillistä laitosta. PV:n komennossa ja ohjauksella mentäisiin ja vapaaehtoista puolta voitaisiin toki aina kehittää ja tuoda helpommin tavallisen pulliaisen saavutettavaksi, jos vain budjetti riittää ja homma saadaan organisoitua järkevästi. Suomen historiassa meillä on aikaisemmin pyörineet suojeluskunnat ja punakaartit, joista ensiksi mainittu yritti aseellista kapinaa laillista hallitusta vastaan ja jälkimmäinen toteutti sen. En kaipaa kummankaan toistumista. Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että suojeluskuntien rooli talvi- ja jatkosotien "suomalaisonnistumisissa" oli merkittävä. Mutta nyt meillä on asiat kunnossa ihan PV:n puolesta, mikä ei ollut tilanne 20- ja 30-luvuilla lähinnä kroonisen resurssipulan vuoksi.
Vähän kuin 1918 kapina oli Suomen Kansanvaltuuskunnan aikaansaannos. Ymmärsit varmasti, mitä ajoin takaa.Mäntsälän kapina -jota ilmeisesti tarkoitat- oli Lapuan liikkeen aikaansaannos.
Paskan vitut. Minulle on kertonut jatkoajan historian- ja sota-tietäjät, että noilla sopimuksilla voi pyyhkiä persettä ja ainoa oikea tie on mennä NYT Natoon tai parin vuoden sisään Venäjä myllyttää Suomen takaisin kivikauteen.
Mitään sopimusta ei ole allekirjoitettuna Yhdysvaltojen kanssa, koska kaikki sopimukset vaatisivat kongressin hyväksynnän.Paskan vitut. Minulle on kertonut jatkoajan historian- ja sota-tietäjät, että noilla sopimuksilla voi pyyhkiä persettä ja ainoa oikea tie on mennä NYT Natoon tai parin vuoden sisään Venäjä myllyttää Suomen takaisin kivikauteen.
Eli nämä Ruotsin ja Suomen tekemiä sopimuksilla ei tarvi edes pyyhkiä persettä, koska mitään turvatakuita ei ole. Kyllä meitä täällä taas sumutetaan. Äkkiä Natoon ja massit Jenkkilään. Venäjä tietää tämän myös.Mitään sopimusta ei ole allekirjoitettuna Yhdysvaltojen kanssa, koska kaikki sopimukset vaatisivat kongressin hyväksynnän.