Linkkaan tähän vähän jotain vanhempaa materiaalia Helsingin Sanomista. Pahoittelut, jos nämä ovat jo tässä ketjussa olleet, itsellä ei vaan ole muistikuvaa, että olisin aiemmin lukenut. Nämä ajoittuvat touko-kesäkuuhun, jolloin meidän huomio oli Nato-jäsenyyden hakemisessa ja sitten Madridin kokouksessa.
22.5. Miksi Suomelle Nato-jäsenyys on selkeämpi juttu kuin ruotsalaisille:
”Suomalaisten identiteetti on ollut läntinen jo hyvin pitkään. Asia ei tullut kenellekään puun takaa”, sanoo tutkija. Eniten muuttuvat suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään.
www.hs.fi
Tuolle asialle on löydettävissä tosi yksinkertaisia syitä. Yksinkertaisesti ei ole Ruotsin etu tehdä turvallisuuspoliittisia päätöksiä niin, että Suomi ei niitä voisi seurata. Turvallisuuspolitiikan saralla ruotsalaiset pyrkinevät varmaan tulevaisuudessakin noudattelemaan sitä linjaa, että Ruotsi on samassa liitossa Suomen kanssa.
1.6. Tanska liittyy tiukemmin EU:n puolustuspolitiikkaan:
Samaan aikaan kun Suomi ja Ruotsi päättivät liittyä Natoon, Naton perustajamaihin kuuluva Tanska käänsi katseen EU:n puolustusyhteistyöhön.
www.hs.fi
Venäjän sota, ja Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus aiheuttavat luonnollisesti turbulenssia myös Tanskassa, vaikka varmaan loppuviimeksi asiasta (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä) kaikkein eniten kiinnostuneita ovat suunnilleen intressijärjestyksessä Norja, Baltian maat, Kanada ja USA, sekä Puola ja todennäköisesti myös Saksa. Saksa on ollut kannanotoissa varovainen, mutta olen melko varma, että "vanhan liittolaisen" mukaan tuleminen sotilasliittoon piristää lopulta myös Saksaa.
19.6. Hornet-kauppa:
Suomi astui merkittävän askeleen kohti Natoa jo vuonna 1994, kun se hankki Hornet-hävittäjiä. Viralliseksi Suomen armeijan Nato-yhteensopivuus tuli yli kymmenen vuotta sitten. Syyt olivat käytännölliset.
www.hs.fi
Kaikki me ollaan tässä ketjussa muistettu puida Elisabet Rehniä ja Hornet-kauppoja, ja sitä, kuinka se oli ensimmäinen askel kohti Natoa. Niin kyllä varmasti olikin. Kannattaa ehdottomasti muistaa, että PV:n kannalta Suomea uhkaa sotilaallisesti yksi ainoa valtio, eikä ole puolustuskyvyn kannalta mitenkään kauhean hyvä ripustautua täydennyksissä juuri sen maan varaan.
Toki totta on, että tuossa vaiheessa Suomi olisi voinut tehdä kompromissiratkaisun ostamalla hävittäjät Ranskasta tai Ruotsista. Mun täytyy itse sanoa, että Ruotsin JAS-hanke kyllä sinällään sopisi myös Suomen ratkaisuksi. JAS on Hornetin tavoin tarkoitettu nousemaan lyhyeltä kentältä ja sen huolto on järjestettävissä liikkuvaksi.
Nato-jäsenyys muuten varmaan muuttaa tätä paradigmaa Suomen ilmavoimissa. Suomessahan on pidetty tosi isossa arvossa sitä, että koneet voidaan nostaa lentoon maantieltä ja ne voidaan myös huoltaa sinne. Kun Ruotsista ja Norjasta saadaan ilmavoimille tarpeellista syvyyttä, niin se antaa kyllä mahdollisuuden myös muunlaiselle konekannalle.