Kyllä NATO tekee päätöksen artikla 5:n käyttöönotosta konsensusperiaatteella, mutta ei se niin pitkä prosessi ole kuin jäsenyysprosessi. Kerranhan tuo on käyttöönotettu, WTC-iskut 11.9. ja artikla 5 voimaan 2.10. Eli muutama viikko siinä meni pohtiessa hyökkäyksen luonnetta.
Jos Suomi on päässyt NATO:n jäseneksi ja Venäjä hyökkää Suomeen, mutta Turkin (tai Unkarin) mielestä ei ole hyökännyt, niin sitten artikla 5 ei astu voimaan. Kaikkien pitää olla yhtä mieltä että hyökkäys on tosiasia.
Tosin jos hyökkäys on ilmeinen, niin Turkki (tai Unkari) ei voi sitä uskottavasti kiistää, joten jos silti kieltäytyy Suomen puolustamisesta, niin kaikille tulee siinä kohtaa selväksi etteivät kyseiset maat enää de facto kuulu sotilasliittoon. Joten NATO nykymuodossaan lakkaisi olemasta, ja sen hajoamisen aiheuttaneet maat kärsisivät seurauksista suhteissaan muihin NATO-maihin.
Luulisi kyllä että halukkaat NATO-maat voisivat tuossa tilanteessa avustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Suomea heti päivästä 1 alkaen, vaikka artikla 5 olisi käyttöönottamatta jonkun jäsenmaan vastustuksen vuoksi. Mutta on tietysti mahdollista että tuokin tilanne menisi sotkuksi (USA haluaisi neuvotella Turkin kanssa, voisiko sitä artikla 5:ttä nyt kuitenkin ottaa käyttöön, ja pelastaa sotilasliiton olemassaoloa).
Tosin jos Suomi on NATO-maa ja Venäjällä ei ole varmuutta että Suomi jätettäisiin yksin, niin eivät varmaan uskalla hyökätä. Joten niin kauan kuin ei ajauduta siihen tilanteeseen, että Venäjä saa jonkun jäsenmaan ajamaan liiton hajoamista sisältäpäin, niin toivottu vaikutus saavutetaan.