Olen tässä ketjussa paljon liputtanut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tiivistäisi oleellisesti pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä. Ihan sattumalta aivan muita asioita etsiessä löysin tällaisen norjalaisen artikkelin Nordefcosta:
Mikä siinä kiinnittää huomiota? Se, että vuoden 2014 jälkeen Pohjoismaat ovat alkaneet syventää yhteistyötä myös rauhanajan ulkopuolelle. Tässä ei ole omia boldauksia, koska tämä koko kappale on boldauksen arvoinen kaikkineen:
Tämä on myös erityisen kiinnostavaa luettavaa:
Toinen minusta todella tärkeä juttu löytyy johtopäätöksistä:
Voisin veikata, että jos Suomi ja Ruotsi saavat Nato-hakemuksensa sisään ennen Madridin kokousta, ja jos tosiaan on niin, että jäsenyysneuvottelut ovat luokkaa pari päivää, niin Suomi ja Ruotsi olisivat jo Madridin kokouksessa tarkkailijajäseniä (eli osallistuisivat kokouksiin). Luulen, että se tarkoittaisi sitä, että siitä kokouksesta tulisi paljon ainesta mediaan, jossa on "Band of Brothers/Sisters" eli kuvia Pohjoismaiden keskinäisestä solidaarisuudesta, ja varmaan tuosta kokouksesta tulisi myös materiaalia, jossa Itämeren maat (Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Saksa) olisivat yhteiskuvissa kertomassa solidaarisuudestaan.
Jos näin kävisi, niin voisin veikata Norjan, Tanskan ja Islannin hoputtavan muita Nato-maita sen takia, että "meillä on valmiit suunnitelmat jo olemassa, ratifioikaa sopimus, että päästään toteuttamaan ne". Voisin veikata, että Baltian maat, Puola ja todennäköisesti myös Saksa seisoisivat suunnilleen samassa rintamassa painostamassa muita Nato-maita ratifioimaan sopimuksen ASAP, jotta valmiit suunnitelmat voitaisiin viedä kentälle. Kun siihen vielä on melko pakko laskea UK ja USA, niin minusta näyttää todella epätodennäköiseltä se, että kukaan nykyinen Nato-maa asettuisi vastahankaan. Kannattaa muistaa esimerkiksi se, että Unkari on osa Visegrad-ryhmää, johon kuuluu myös Puola. Ja sitä paitsi unkarilaisilla on ihan hyvät fiilikset Suomesta.
Olen tässäkin ketjussa sanonut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta kaikkein tärkeimmät maat ovat naapurimaita. Ei Espanja, Italia, Kreikka tai Turkki asetu vastahankaan, koska Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei oikeasti kosketa heitä. Ei se kosketa myöskään entisen Jugoslavian valtioita. Esimerkiksi vaikkapa Kroatian turvallisuus on niin voimakkaasti sidottu Natoon, että vaikka heidän presidenttinsä sanoisi ihan mitä vain, niin eivät he ala toimimaan turvallisuudensa takaajien (isojen länsimaiden) intressejä vastaan.
Voi siis hyvin käydä niin, että Madridin kokouksessa nähdään jopa tunteellisia purkauksia, jos Suomi ja Ruotsi ovat jo silloin tarkkailijajäseniä.
Mikä siinä kiinnittää huomiota? Se, että vuoden 2014 jälkeen Pohjoismaat ovat alkaneet syventää yhteistyötä myös rauhanajan ulkopuolelle. Tässä ei ole omia boldauksia, koska tämä koko kappale on boldauksen arvoinen kaikkineen:
Tämä on myös erityisen kiinnostavaa luettavaa:
Toinen minusta todella tärkeä juttu löytyy johtopäätöksistä:
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Norjalle ja Tanskalle Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä strategisia kumppaneita liittoutumistilanteesta riippumatta. Tämä jatkuu tällä tavalla (boldaukset omia):
Voisin veikata, että jos Suomi ja Ruotsi saavat Nato-hakemuksensa sisään ennen Madridin kokousta, ja jos tosiaan on niin, että jäsenyysneuvottelut ovat luokkaa pari päivää, niin Suomi ja Ruotsi olisivat jo Madridin kokouksessa tarkkailijajäseniä (eli osallistuisivat kokouksiin). Luulen, että se tarkoittaisi sitä, että siitä kokouksesta tulisi paljon ainesta mediaan, jossa on "Band of Brothers/Sisters" eli kuvia Pohjoismaiden keskinäisestä solidaarisuudesta, ja varmaan tuosta kokouksesta tulisi myös materiaalia, jossa Itämeren maat (Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Saksa) olisivat yhteiskuvissa kertomassa solidaarisuudestaan.
Jos näin kävisi, niin voisin veikata Norjan, Tanskan ja Islannin hoputtavan muita Nato-maita sen takia, että "meillä on valmiit suunnitelmat jo olemassa, ratifioikaa sopimus, että päästään toteuttamaan ne". Voisin veikata, että Baltian maat, Puola ja todennäköisesti myös Saksa seisoisivat suunnilleen samassa rintamassa painostamassa muita Nato-maita ratifioimaan sopimuksen ASAP, jotta valmiit suunnitelmat voitaisiin viedä kentälle. Kun siihen vielä on melko pakko laskea UK ja USA, niin minusta näyttää todella epätodennäköiseltä se, että kukaan nykyinen Nato-maa asettuisi vastahankaan. Kannattaa muistaa esimerkiksi se, että Unkari on osa Visegrad-ryhmää, johon kuuluu myös Puola. Ja sitä paitsi unkarilaisilla on ihan hyvät fiilikset Suomesta.
Olen tässäkin ketjussa sanonut sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta kaikkein tärkeimmät maat ovat naapurimaita. Ei Espanja, Italia, Kreikka tai Turkki asetu vastahankaan, koska Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei oikeasti kosketa heitä. Ei se kosketa myöskään entisen Jugoslavian valtioita. Esimerkiksi vaikkapa Kroatian turvallisuus on niin voimakkaasti sidottu Natoon, että vaikka heidän presidenttinsä sanoisi ihan mitä vain, niin eivät he ala toimimaan turvallisuudensa takaajien (isojen länsimaiden) intressejä vastaan.
Voi siis hyvin käydä niin, että Madridin kokouksessa nähdään jopa tunteellisia purkauksia, jos Suomi ja Ruotsi ovat jo silloin tarkkailijajäseniä.
/img-s3.ilcdn.fi/0cec628ac456d085e012ce2587268fcbedae436657062f33f059a31d762bd125.jpeg)
/img-s3.ilcdn.fi/d1f884e8af2b2fb2c9de518d2e1dd4abc8e851239328d31c9322d1578fda8191.jpg)
