Suomi hakee Nato-jäsenyyttä

[Lätty-ylämummo]

En tiedä, onko tämä juurikaan Naton syytä. Yksinkertaisesti vain ihan läntisen Euroopan mailla kuten Portugalilla, Espanjalla, Ranskalla, Iso-Britannialla, Saksalla, Italialla ja muilla on ollut 90-luvulta asti todella vähän oikeita, konkreettisia turvallisuusuhkia, joihin vastata sotilaallisesti. Itse asiassa noilla valtioilla ei ole tälläkään hetkellä kovin konkreettista omaan maahan kohdistuvaa turvallisuusuhkaa, sellaista, johon vastattaisiin isoilla maavoimilla. Oletan kuitenkin, että Ukrainan sodan seurauksena Nato on ainakin seuraavan vuosikymmenen tai kaksi herkempi jäsenvaltioidensa lähialueilla oleville jännitteille niin Balkanilla, Lähi-Idässä kuin Pohjois-Afrikassa, ja sälyttää rikkaammille maille isompaa vastuuta kaluston ylläpitämisestä.

Nato on hakenut rooliaan, kun turvallisuusuhkien luonne on muuttunut. Enkä usko, että tämä muuttuu koskaan. Aivan kuten Suomen oma turvallisuuspolitiikka seuraa maailmaa ja tarkastelee Suomeen kohdistuvia uhkia, niiden luonnetta ja mitä niihin vastataan, samaa tekee Nato.


Minulla on sellainen oletus, että jos Suomi olisi kuulunut Natoon 90-luvulta saakka, niin silti Suomessa olisi pidetty huolta omasta maanpuolustuksesta. Ruotsin päättämä armeijan alasajo ei ole ollut sidoksissa Natoon, vaan siihen, ettei Ruotsi kokenut alueelleen kohdistuvan turvallisuusuhkaa - Ruotsihan on itselleen ystävällisten maiden ympäröimä. Jos Suomi ja Ruotsi olisivat jo pitkään olleet Naton jäsenenä, niin olisi hyvin mahdollista, että Suomen kokeman uhan takia Ruotsi olisi ylläpitänyt armeijaansa: nythän nämä maat ovat toimineet toisistaan irrallaan.

Tarkoitan sanoa, ettei Nato tarkoita automaattisesti armeijan alasajoa eikä suhde ole kovin suoraviivainen. Sen sijaan kylmän sodan jäljiltä monen maan turvallisuustilanne on olennaisesti muuttunut, jonka seurauksena sitten armeijaa ja puolustuskykyä on rukattu vastaamaan sen hetkistä tilannetta, Naton takia tai siitä huolimatta.


Kyllä meillä on, siitä olen ihan varma. Alueellinen turvallisuus on Natossakin yksi ydinkysymyksistä. Olisiko ollut Marin, joka spekuloi sillä, että Suomen Nato-jäsenyyden seurauksena Suomen turvallisuuspolitiikkaan tulisi uutena ulottuvuutena se, että millainen Nato-maa Suomi haluaa olla ja miten Suomi haluaa Natoa kehittää.

Me puhutaan paljon siitä, mikä on Yhdysvaltojen rooli Natossa. Samalla tavalla myös Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan muodostaman "voimakolmikon" suhteet muuttuvat ajan saatossa. Pidän silti melko todennäköisenä, että isossa kuvassa transatlanttinen yhteys säilyy, ja että Länsi-Euroopan yhteys säilyy. Varmaan suhteisiin tulee aina välillä säröjä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloille Länsi-Eurooppa on yksi luotettavimmista liittolaisista globaalissa maailmassa (ja sama päin vastoin).


Niin Natossa kuin EU:ssa alueellinen puolustus on lopulta pitkälti jäsenvaltion omilla harteilla ja tuo puolustus muodostetaan sen mukaan, millaista uhkaa maahan arvioidaan kohdistuvan. Pohjalainen puukkojunkkari ei lähde sotimaan Portugaliin ellei hän ole ammattisotilas. Mutta voit hyvin ymmärtää sen, että esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät koe kovin todennäköisenä sitä, että sotaa käytäisiin heidän omalla maaperällään. Siksi heidän omien armeijoidensa painopisteet ovat toisenlaiset kuin vaikkapa Suomella, Puolalla tai Latvialla.

Sitten on maita kuten Viro. On hyvin vaikea nähdä, että Viron kokoinen maa pystyisi realistisesti yksinään vastaamaan siihen uhkaan, minkä jättiläisnaapuri muodostaa. Lisäksi Viro aloitti puolustuksen rakentamisen aika tavalla nollilta. Myös Suomella on samaa ongelmaa: Suomen puolustusdoktriini on kuitenkin lopulta lähtenyt ajatuksesta, että korotetaan hyökkäyksen kynnystä ja uskotaan, ettei Suomi ole erillissodassa Venäjän kanssa, vaan että mahdollinen sota koskisi laajempaa sotilaallista kriisiä Venäjän länsirajoilla.


Natossa on "erikseen" Euroopan alue ja sille oma komentaja. Nato ilman USA:ta on toki jotain muuta kuin Nato, koska silloin Pohjois-Atlannin yhteistyötä ei enää olisi. Paljon saa kuitenkin tapahtua, että Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa ajautuisivat niin kauas toisistaan, etteivät enää haluaisi yhdessä puolustaa välissään olevaa merta.


Tässä suurin muutos on varmaan Saksalla. Saksahan on näistä isoista Euroopan maista se, joka on historiansa takia ollut todella haluton varustamaan itseään ja osallistumaan sotiin vierailla mailla. Muuten Euroopan maat jatkavat varmaan nykyistä linjaansa, esimerkiksi Itä-Euroopan mailla on vielä paljon töitä tehtävänä armeijoidensa ja kalustonsa kanssa. En esimerkiksi usko, että Italialla, Portugalilla, Espanjalla, Ranskalla tai Iso-Britannialla on mitään syitä muuttaa nykyistä linjaansa, ehkä asevarastojen täydentämistä lukuunottamatta.


Kiinalla ja Natolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Piste. Tällaisten uhkakuvien maalaaminen ja liittäminen Natoon osoittaa syvää ymmärtämättömyyttä Natosta.

Naton puolustusvelvoitteet eivät millään muotoa koske Tyyntä Valtamerta. Naton puolustusvelvoite koskettaa hyökkäystä jäsenvaltion omalle maa-alueelle (emämaa-aluetta, ei siis Ranskan Guyanaa eikä muidenkaan jäsenvaltioiden merentakaisia alueita) sekä Pohjois-Atlanttia.

Nato ei siis tosiaankaan lähde konventionaaliseen sotaan Kiinan kanssa :D Ajatuskin on todella hölmö. Sen sijaan jotkut Naton jäsenmaat kyllä saattavat lähteä kokeilemaan matsia Kiinan kanssa, tai Kiina kokeilemaan matsaamista omalla alueellaan esimerkiksi Taiwanin, Etelä-Korean ja/tai Japanin kanssa. Naton kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, vaikka varmasti vaikuttaisi tänne pohjan perukoille saakka.

Toisin sanoen: Suomen Nato-jäsenyys ei millään muotoa vaikuta siihen, millaista sotilaallista apua me tarjoaisimme länsiblokin ja Kiinan väliseen sotaan. Meidän moderni historia osoittaa, että olemme ilman jäsenyyttäkin valmiita avustamaan muita länsimaita globaaleissa kriiseissä.


Ei tarvitse ennustaa 50 vuoden päähän. Ajat muuttuvat, uhat muuttuvat ja Nato jäsenmaineen muuttuu niiden mukana. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on keino tiivistää yhteispohjoismaista puolustusliittoa ja se säilynee pidempään kuin Nato. Jäsenyys myös tuo viimeinkin Itämeren alueen maat samaan pöytään puhumaan turvallisuudesta ja tekemään sitovia suunnitelmia, joka myös säilynee pidempään kuin Nato. Eikä Natokaan näytä olevan minnekään katoamassa.

Jos Nato-maa ei kykene vastaamaan sille asetettujen velvoitteiden hoidosta, niin koen sen nimenomaan Naton ongelmaksi, je sen uskottavuden tuhoamiseksi sisältä päin. Yksi harvoja asioita, josta olin Trumpin kanssa samaa mieltä oli juuri tuo, että jokaisen jäsenvaltion täytyy omalta osaltaan ylläpitää Naton puolustuskykyä ja sen uskottavuutta. Nyt siitä velvoitteesta luisti useampikin valtio, mutta Putin pisti porukan ruotuun. Mikään järkipuhe poliitikoille ei ole siihen kyennyt. Ja se on taas poliitikkojen sisään rakennettu tekovika. Pakko on joskus ainoa motivaattori.

Pallo on pyöreä. Perille täällä pääsee useampaa reittiä. Naton on pakko ottaa huomioon Kiinan tekemiset. Kiinalaisten vaikutusvallan kasvu ei ole tapahtunut sotimalla, mutta Afrikassa ja Aasiassa tapahtunut vaikutusvallan kasvu ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kiinan suurin intohimo muihin maihin perustuu energian ja lunnonvarojen saannin turvaamiseen. Venäjä on molempien suhteen maailman varakkaimpia maita. Jos pakotepolitiikka heikentää nyt Venäjää tarpeeksi, niin mikä takaa, ettei Kiina halua tuoda vaikutusvaltansa Euroopan itärajalle? EU on edelleen aika merkittävä kulutuskeskittymä, ja sen naapurina olo sopisi Kiinalle erinomaisesti. Ajatus tuntuu juuri nyt tietysti kaukaa haetulta, mutta maailmassa on tapahtunut ihmeellisempiäkin asioita. Sikisi edelleenkin olen sitä mieltä, ettei Nato voi täysin unohtaa Kiinan vaikutusvaltaa. Ongelma tunnistettiin yli kymmenen vuotta sitten, eikä se ole mihinkään kadonnut, päin vastoin:

Aasian haaste Euroopan unionille

www.eva.fi

Suomi viedään nyt Natoon. Onko ratkaisu oikea siksi, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Mikä on nyt Suomeen kohdistuva uhka? Ollaanko tekemässä isoa ratkaisua pelon, vai rationaalisen uhka-arvion perusteella?
Ihmismieli on sangen lyhyt, ja juhannus voisi olla aikaa, kun Nato-kannatus voi jo alkaa hiipumaan. Tähän vaikuttaa sodan sen hetkinen tilanne tietenkin, mutta myös sen hetkinen lööppitarjonta. Nyt tietoisuus Natoon liittymisen välttämättömyydestä aktivoitui yhdessä yössä, joten kovin syvälliseksi en sitä usko. Saa nähdä, kuinka pitkäjänteistä se on.

Saulin säntäilyssä pitkin maailmaa on paljon samaa, kuin hänen koronan alkuvaiheen toimissaan. Aika näyttää, kuinka relevanttia tuo toiminta on ollut. Olisiko viisaampaa kehittää valtioiden välistä yhteistyötä, joiden elinajan odote on organisaatioita pidempi? Voisiko Suomi, Ruotsi ja Balttia muodostaa yhteisen asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen, jossa välimatkat on lyhyet siirellä isojakin joukkoja. Intressit ja oletettu vihollinen yhteinen. Vai onko uskottavan puolustuksen perimmäinen kivijalka ydinase, jota ilman tuota uskottavtta ei yksiselitteisesti ole?

 

[Euro71]

Jos Nato-maa ei kykene vastaamaan sille asetettujen velvoitteiden hoidosta, niin koen sen nimenomaan Naton ongelmaksi, je sen uskottavuden tuhoamiseksi sisältä päin. Yksi harvoja asioita, josta olin Trumpin kanssa samaa mieltä oli juuri tuo, että jokaisen jäsenvaltion täytyy omalta osaltaan ylläpitää Naton puolustuskykyä ja sen uskottavuutta. Nyt siitä velvoitteesta luisti useampikin valtio, mutta Putin pisti porukan ruotuun. Mikään järkipuhe poliitikoille ei ole siihen kyennyt. Ja se on taas poliitikkojen sisään rakennettu tekovika. Pakko on joskus ainoa motivaattori.

Olen tästä ihan samaa mieltä. Juuri tästäkin syystä olisi hyvä, että Natossa olisi enemmän edustajia Venäjän länsirajalta.

Pallo on pyöreä. Perille täällä pääsee useampaa reittiä. Naton on pakko ottaa huomioon Kiinan tekemiset. Kiinalaisten vaikutusvallan kasvu ei ole tapahtunut sotimalla, mutta Afrikassa ja Aasiassa tapahtunut vaikutusvallan kasvu ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kiinan suurin intohimo muihin maihin perustuu energian ja lunnonvarojen saannin turvaamiseen. Venäjä on molempien suhteen maailman varakkaimpia maita. Jos pakotepolitiikka heikentää nyt Venäjää tarpeeksi, niin mikä takaa, ettei Kiina halua tuoda vaikutusvaltansa Euroopan itärajalle? EU on edelleen aika merkittävä kulutuskeskittymä, ja sen naapurina olo sopisi Kiinalle erinomaisesti. Ajatus tuntuu juuri nyt tietysti kaukaa haetulta, mutta maailmassa on tapahtunut ihmeellisempiäkin asioita. Sikisi edelleenkin olen sitä mieltä, ettei Nato voi täysin unohtaa Kiinan vaikutusvaltaa.

Ei tietenkään voi. Kysymys onkin siitä, että onko tällaisessa tilanteessa Suomen parempi olla Natossa vai yksin?

Suomi viedään nyt Natoon. Onko ratkaisu oikea siksi, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Mikä on nyt Suomeen kohdistuva uhka? Ollaanko tekemässä isoa ratkaisua pelon, vai rationaalisen uhka-arvion perusteella?

Monta syytä. Ensimmäinen on rationaalinen uhkakuva: Venäjä voi aloittaa Euroopassa erillissodan ilman järkisyitä. Nato aiheuttaisi sen, ettei Suomea vastaan olisi kovin helppoa aloittaa erillissotia (huomioi, että Suomen oma nykyinen puolustus lähtee siitä ajatuksesta, että Suomi ei ole erillissodassa Venäjän kanssa, vaan osana suurempaa konfliktia). Toinen syy on se, että kun toisessa vaakakupissa ovat olleet kauppa- ja diplomatiasuhteet Venäjälle, niin niitä ei nyt oikein ole: Nato on kuitenkin _aina_ katsottu parhaimmaksi vaihtoehdoksi sotilaallisesta näkökulmasta.

Ihmismieli on sangen lyhyt, ja juhannus voisi olla aikaa, kun Nato-kannatus voi jo alkaa hiipumaan. Tähän vaikuttaa sodan sen hetkinen tilanne tietenkin, mutta myös sen hetkinen lööppitarjonta. Nyt tietoisuus Natoon liittymisen välttämättömyydestä aktivoitui yhdessä yössä, joten kovin syvälliseksi en sitä usko. Saa nähdä, kuinka pitkäjänteistä se on.

Tämän me tulemme näkemään. Minä uskon, että kyseessä on suomalaisten pysyvä muutos suhteessa Venäjään.

Olisiko viisaampaa kehittää valtioiden välistä yhteistyötä, joiden elinajan odote on organisaatioita pidempi? Voisiko Suomi, Ruotsi ja Balttia muodostaa yhteisen asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen, jossa välimatkat on lyhyet siirellä isojakin joukkoja. Intressit ja oletettu vihollinen yhteinen. Vai onko uskottavan puolustuksen perimmäinen kivijalka ydinase, jota ilman tuota uskottavtta ei yksiselitteisesti ole?

Mutta tämähän on nimenomaan Naton ydinaluetta :o

Siis esimerkiksi Nordefcon toimintaa rajoittaa huomattavasti se, että Norja, Islanti ja Tanska ovat Natossa, ja Suomi ja Ruotsi ei. Nuo Nato-maat eivät voi tehdä "tuplasitoumuksia", vaan niissä maissa Natolle tehdyt sitoumukset ajavat edelle. Sama koskee niin Baltian maita kuin muita Itämeren Natomaita.

Siksi Suomen on kaikkein yksinkertaisinta rakentaa valtioiden välistä puolustusta liittymällä Natoon. Silloin mailla on samat sitoumukset ja ne voivat yhdessä suunnitella, miten hoitavat puolustuksensa. Ja Natossa Suomella olisi tuohon asiaan omaa vaikutusvaltaa, toisin kuin nyt.

 

[Euro71]

YLE:ltä jälleen ihan asiallinen juttu tästä turvatakuu-asiasta:

Analyysi: Ei, Yhdysvallat ei anna Suomelle täysiä turvatakuita – mutta tällaista apua voisi tulla, eikä se ole vähäpätöistä

Washingtonista katsottuna on selvää, että Yhdysvallat ei voi antaa Suomelle täysiä turvatakuita Nato-hakuprosessin ajaksi. Yhdysvaltain tarjoama apu ei silti ole vähäpätöistä, kirjoittaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

yle.fi

 

[Ck]

IS:n sivuilla on juttua Ahvenanmaan tilanteesta ja siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa kuvioon. Itäisellä naapurilla on vuoden 1940 jäljiltä oikeus suorittaa saarilla sotilastiedustelua, mutta Suomellakin on mahdollisuus päättää yksipuolisesti, että konsulaatti suljetaan nyt, joten pakatkaa mailanne ja lätkäkassinne ja tilatkaa paluukyyti Moskovaan.

Venäjällä on oikeus sotilastiedusteluun Ahvenanmaalla, mutta entä jos Suomi liittyy Natoon? Tutkija: Tilanne on ratkaistava nopeasti

Ahvenanmaan alue on demilitarisoitu. Tästä on sovittu kahdella vanhalla sopimuksella, jotka varjostavat Ahvenanmaan kohtaloa, jos Suomi liittyy Natoon.

www.is.fi

Luin sopimuksen ja sopimuksessa puhutaan Neuvostoliiton oikeudesta pitää ahvenanmaalla konsulia, jolla ei ole laajoja tiedusteluoikeuksia, mutta on kyllä oikeus majailla Ahvenanmaalla sekä olla selvillä jos siellä aletaan rakentaa sotilaallista puolustusta.

Sopimus on tehty Neuvostoliiton kanssa, joten se ei päde samalla tavalla kuin Ahvenanmaan demilitarisointi sopimus, jossa on kohta jossa kerrotaan, ettei ole sopimuksen kanssa merkityksellistä onko Neuvostoliittoa tai Venäjää edes olemassa.

Sopimuksessa ei puhuta oikeudesta pitää konsulaattia, joten on outoa, että Ahvenanmaalla on Venäjän konsulaatti ja useita konsuleita Venäjältä, Venäjän oikeuksista ei puhuta mitään.

Silti, on kyllä hämmentävä sopimus kertakaikkiaan.

 

[Jules W.]

Jos Nato-maa ei kykene vastaamaan sille asetettujen velvoitteiden hoidosta, niin koen sen nimenomaan Naton ongelmaksi, je sen uskottavuden tuhoamiseksi sisältä päin. Yksi harvoja asioita, josta olin Trumpin kanssa samaa mieltä oli juuri tuo, että jokaisen jäsenvaltion täytyy omalta osaltaan ylläpitää Naton puolustuskykyä ja sen uskottavuutta. Nyt siitä velvoitteesta luisti useampikin valtio, mutta Putin pisti porukan ruotuun. Mikään järkipuhe poliitikoille ei ole siihen kyennyt. Ja se on taas poliitikkojen sisään rakennettu tekovika. Pakko on joskus ainoa motivaattori.

Pallo on pyöreä. Perille täällä pääsee useampaa reittiä. Naton on pakko ottaa huomioon Kiinan tekemiset. Kiinalaisten vaikutusvallan kasvu ei ole tapahtunut sotimalla, mutta Afrikassa ja Aasiassa tapahtunut vaikutusvallan kasvu ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kiinan suurin intohimo muihin maihin perustuu energian ja lunnonvarojen saannin turvaamiseen. Venäjä on molempien suhteen maailman varakkaimpia maita. Jos pakotepolitiikka heikentää nyt Venäjää tarpeeksi, niin mikä takaa, ettei Kiina halua tuoda vaikutusvaltansa Euroopan itärajalle? EU on edelleen aika merkittävä kulutuskeskittymä, ja sen naapurina olo sopisi Kiinalle erinomaisesti. Ajatus tuntuu juuri nyt tietysti kaukaa haetulta, mutta maailmassa on tapahtunut ihmeellisempiäkin asioita. Sikisi edelleenkin olen sitä mieltä, ettei Nato voi täysin unohtaa Kiinan vaikutusvaltaa. Ongelma tunnistettiin yli kymmenen vuotta sitten, eikä se ole mihinkään kadonnut, päin vastoin:

Aasian haaste Euroopan unionille

www.eva.fi

Suomi viedään nyt Natoon. Onko ratkaisu oikea siksi, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Mikä on nyt Suomeen kohdistuva uhka? Ollaanko tekemässä isoa ratkaisua pelon, vai rationaalisen uhka-arvion perusteella?
Ihmismieli on sangen lyhyt, ja juhannus voisi olla aikaa, kun Nato-kannatus voi jo alkaa hiipumaan. Tähän vaikuttaa sodan sen hetkinen tilanne tietenkin, mutta myös sen hetkinen lööppitarjonta. Nyt tietoisuus Natoon liittymisen välttämättömyydestä aktivoitui yhdessä yössä, joten kovin syvälliseksi en sitä usko. Saa nähdä, kuinka pitkäjänteistä se on.

Saulin säntäilyssä pitkin maailmaa on paljon samaa, kuin hänen koronan alkuvaiheen toimissaan. Aika näyttää, kuinka relevanttia tuo toiminta on ollut. Olisiko viisaampaa kehittää valtioiden välistä yhteistyötä, joiden elinajan odote on organisaatioita pidempi? Voisiko Suomi, Ruotsi ja Balttia muodostaa yhteisen asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen, jossa välimatkat on lyhyet siirellä isojakin joukkoja. Intressit ja oletettu vihollinen yhteinen. Vai onko uskottavan puolustuksen perimmäinen kivijalka ydinase, jota ilman tuota uskottavtta ei yksiselitteisesti ole?

Maalailet tässä isoja uhkakuvia esimerkiksi Kiinan taholta, mutta samalla mietit olisiko Suomelle hyvä olla liittoutumaton tällaisessa globaalissa tilanteessa. Eikö tämä nimenomaan olisi tärkeä syy liittyä NATOon? Me olisimme mahdollisen Kiina+Venäjä akselin reunavaltio ja ainoa liittoutumaton. Minkälaisen positiivisen liikkumavaran tämä meille tarjoaisi?

Yksi syy koko liittoutumiselle Suomen kannalta on se, että me emme globaalissa kriisitilanteessa jää yksin. Samalla liittoumassa on mukana kaikki lähialueen valtiot, joiden kanssa voimme sen sisällä rakentaa yhteistyötä. Ylempänä jo todettiin, etteivät nämä maat NATOn sisältä voi liittoutua esimerkiksi Suomen kanssa. Toisaalta jos tämä järjestelmä joskus romahtaa, niin tuollaisella Baltian+Pohjoismaat liitolla olisi mahdollisuus jatkaa keskinäistä toimintaa.

On sanomatta selvää, ettei suhteet Venäjään palaudu ihan lähivuosina entiselleen, jos koskaan. Lisäksi voit olla myös melkoisen varma, että poliittinen järjestelmä ei Kiinassa tule muuttumaan ja hankala kuvitella, että me vapaaehtoisesti haluaisimme liittoutua Kiinan kanssa. Yhteisiä arvoja ei ole, eikä mitään mahdollisuutta sopia Suomea hyödyttäviä tai sen liikkumatilaa lisääviä sopimuksia.

Amerikka voi taantua, mutta Kiina ja Venäjä ovat jo taantuneet, eivätkä tule kurssiaan muuttamaan. Tällöin on paras toimia siinä yhteisessä liittoumassa mikä on tarjolla ja jossa on kaikki muut Euroopan valtiot paria poikkeusta lukuun ottamatta.

 

[Luther Maddox]

Aika vähän pystynyt seurata aihetta kun on niin vilkas keskustelu, mutta noi ydinaseet oli puheena tuossa eilisessä a-talkissa ja että Suomeen tuotaisiin niitä. Minkä maan ydinaseista on kyse ja kuka määrää jos pitää laukaista ne?

 

[Euro71]

Aika vähän pystynyt seurata aihetta kun on niin vilkas keskustelu, mutta noi ydinaseet oli puheena tuossa eilisessä a-talkissa ja että Suomeen tuotaisiin niitä. Minkä maan ydinaseista on kyse ja kuka määrää jos pitää laukaista ne?

Helkkari, onko siellä ollut joku tuomiopäivän professori vauhdissa? Ei Suomeen kyllä olla tuomassa ydinaseita minkään maan toimesta. Tämäkin on täällä toistettu jo monta kertaa. Vaikka suomalaiset toivoisivat tänne ydinaseita, niin ei, niitä ei sijoiteta näin lähelle rajaa. Mannertenväliset ohjukset ovat ja pysyvät Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, ja lyhyemmän kantaman aseille parempi sijoituspaikka on sukellusveneet.

Edes Venäjä ei haluaisi omia ydinaseitaan liian lähelle Naton rajaa.

Lisäys: Natolla on siis ydinaseita Yhdysvalloissa, iso-Britanniassa ja Ranskassa (sekä näiden sukellusveneissä ynnä muussa sotakalustossa). Saksassa on sijoitettuna Yhdysvaltojen ydinaseita. Mikään noista ydinasemaista ei ole eikä ole ollut halukas sijoittamaan ydinaseitaan esimerkiksi Viroon tai Slovakiaan, vaikka ne ovat liittyneet Natoon. Ei ole tarvetta. Ei, vaikka Putin on kovin innokkaasti piirrellyt niitä rinkuloitaan ohjusten lentoajoista kohta 20 vuotta.

 

[Luther Maddox]

Sitä jäin itsekin miettimään, että wtf, kun kumpikaan osapuoli ei tätä täsmentänyt. Jonkun verranhan tässä on narratiivi muuttunut jostain kuukauden takaisesta, kun NATO:a pidettiin suojelusenkelinä joka kiiruhtaa paikalle kun Venäjä hyökkää, mutta nyt jäsenyyden lähestyessä puhutaankin vaan Suomen vastuusta Baltian puolustuksessa.

 

[Euro71]

Sitä jäin itsekin miettimään, että wtf, kun kumpikaan osapuoli ei tätä täsmentänyt. Jonkun verranhan tässä on narratiivi muuttunut jostain kuukauden takaisesta, kun NATO:a pidettiin suojelusenkelinä joka kiiruhtaa paikalle kun Venäjä hyökkää, mutta nyt jäsenyyden lähestyessä puhutaankin vaan Suomen vastuusta Baltian puolustuksessa.

Häh?

Tätähän on tässä ketjussa jo käsitelty vaikka kuinka paljon. Kyllä, Nato-Suomi integroidaan Naton yhteiseen puolustukseen, ja se pitää sisällään paitsi sotilaallista tukea, myös velvollisuuksia. Suomi on Natolle sekä uhka että mahdollisuus, ja noiden mahdollisuuksien takia Suomelle kyllä pidetään ovi avoimena.

 

[rpeez]

Sitä jäin itsekin miettimään, että wtf, kun kumpikaan osapuoli ei tätä täsmentänyt. Jonkun verranhan tässä on narratiivi muuttunut jostain kuukauden takaisesta, kun NATO:a pidettiin suojelusenkelinä joka kiiruhtaa paikalle kun Venäjä hyökkää, mutta nyt jäsenyyden lähestyessä puhutaankin vaan Suomen vastuusta Baltian puolustuksessa.

Kannattaa aina katsoa kuka puhuu.

Hyvä esimerkki, että tiedotusvälineidenkin pitäisi hieman valita ketä "asiantuntijoita" ne raahaa noihin ohjelmiin. Itse jätin koko ohjelman katsomatta kun Patomäki mainittiin vieraana.

 

[Tuamas]

Patomäki on Venäjä ”asiantuntijana” ja Venäjän uhkaa arvioidessa yhtä kova auktoriteetti kuin Kivinen, Kangaspuro sekä Bäckman.

Patomäen parhaita Ukrainaan liittyen:

Patomäen arviot menevät samaan kategoriaan kuin Kivinen ja Kangaspuro, kaverit katsovat Venäjää samanlaisten vaaleanpunaisten lasien läpi kuin teinitytöt poikabändien idoleitaan.

Patomäen parhaista voidaan ottaa esimerkiksi joulukuulta 2021 tämä:

”Se, että vuoden 2022 aikana tapahtuisi jotain niin suurisuuntaista, että Venäjä lähtisi laajentamaan sotaa Ukrainassa käyttäen avoimesti omia asevoimiaan, pitäisin sen todennäköisyyttä viiden ja kymmenen prosentin välillä.”

Loput haastattelusta onkin sitten Venäjän mielikuvituksessaan kokemien uhkien validointia, mukaan lukien valheellinen väite siitä, että Nato olisi luvannut lopettaa itään laajenemisen.

Venäjä | Maailmanpolitiikan professori haluaa presidentti Niinistöltä moraalista johtajuutta Venäjän aiheuttamassa kriisissä: ”Niinistö on ollut ehkä hieman hämmentynyt”

Professori Heikki Patomäki katsoo, että vaikka sodan uhka on kasvanut, niin myös Venäjän näkökulmaa pitää yrittää ymmärtää.

www.hs.fi

Jännästi nämä kaikenmaailman venäjä-apologistit olivat vuosikymmeniä ihan vakavasti otettavaa valtavirtaa, toivottavasti ei koskaan enää.

Patomäeltä vielä muutama loistava ennustus.
14. tammikuuta 2022 Patomäen mukaan on ollut 1-2% todennäköisyys, että Venäjä eskaloisi nähdynlaisen hyökkäyksen.

Jo yksin tämä osoittaa, että kaverilta ei kannata ottaa yhtäkään Venäjään liittyvää arviota vakavasti, varsinkaan Nato-jäsenyydestä puhuttaessa.

Heikki Patomäki – Kuinka todennäköinen on sota nyt? Huomioita Venäjä-Ukraina-Nato konfliktin kehittymisestä

patomaki.fi

 

[Tadu]

Saulin säntäilyssä pitkin maailmaa on paljon samaa, kuin hänen koronan alkuvaiheen toimissaan. Aika näyttää, kuinka relevanttia tuo toiminta on ollut. Olisiko viisaampaa kehittää valtioiden välistä yhteistyötä, joiden elinajan odote on organisaatioita pidempi? Voisiko Suomi, Ruotsi ja Balttia muodostaa yhteisen asevelvollisuuteen perustuvan puolustuksen, jossa välimatkat on lyhyet siirellä isojakin joukkoja. Intressit ja oletettu vihollinen yhteinen. Vai onko uskottavan puolustuksen perimmäinen kivijalka ydinase, jota ilman tuota uskottavtta ei yksiselitteisesti ole?

Sulta tulee kyllä paljon parempia ajatuksia kuin Nato. Tottakai nyt pitäisi ehdottaa Virolle, Latvialle ja Liettualle, että eroavat Natosta ja liittyvät Suomen johtamaan Venäjän vastaiseen liittoumaan. Miten tätä ei olla keksitty aikaisemmin?

En tiedä hämmennätkö jatkuvasti tätä keskustelua tahallasi vai onko se vaan persoonassa, että pitää periaatteesta olla eri mieltä ja keksiä täydellisen typeriä vaihtoehtoja.

 

[Derrick]

Jos Venäjä ei kerran ole turvallisuus uhka Suomelle niin miksi he sitten uhkailevat Suomea liittyen esim. Natoon hakeutumiselle ?

Kuka tahansa joka sanoo luottavansa venäläisiin viranomaisiin voi saman tien hakea hullun papereita.

 

[bebeto]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=bTmWCbcYwb8

Sanoisin että Suomi on valmis ja yhteensopiva, asia on enää kiinni jäsenvaltioista. Slava Finlandia. Ja sama ukrainaksi.

 

[DarkTower]

Tuohan olisi oikea syöttö Venäjän lapaan...
Varmaan kannattaa joo alkaa täällä lietsomaan eripuraa...

En todellakaan yrittänyt lietsoa eripuraa, huonosti artikoloitu ja siten väärin ymmärretty. Se oli mustaa huumoria ja myönnän, että paska vitsi. Anteeksi siitä kaikille.

 

[IceWalker]

Tässä oli todellakin yksi Naton valuvika, minkä Putin nyt korjasi. Manner euroopan poliitikkojen on ollut helppo ajaa alas kansallisia puolustuksia Naton suojaan tukeutuen. Jos Usa vetäytyy tulevaisuudessa Natosta, niin ero ei ole enää samanlainen katastrofi, kuin se olisi ollut vielä viime vuoden puolella. Sodan seurauksena kaikissa euroopan maissa on tehty uusia turvallisuusarviointeja, ja tuskin missään lopputuloksena on ollut muuta kuin tilanteen paheneminen, mihin vastataan varustatumisella. Ja tämä on ollut vastentahtoisuuteni pääpointti omalle Nato-vastaisuudelleni. Uskon erittäin vahvasti siihen, että se ensisijainen maanpuolustus on oltava omissa käsissä. Suomessa siitä on onneksi jotenkin pidetty huolta juuri tuon takia, ettemme ole kuluneet Natoon. Naton tulevaisuudessa on paljonkin uhkakuvia, joista USA:n toimet ei ole pienimmät. Muutama vaalikausi eteenpäin, ja onko meillä enää kansallista turvallisuutta yllä pitäviä eduskuntia, kun ollaan mahtavan Naton jäsen? Talouden haasteet on isot, eikä tiemäärärahoja voida loputtomiiin kuristaa. Tai tupakan ja viinan veroja korottaa.

Euroopan puolustusliiton näen mahdottomuutena. Tehokkaan puolustuksen kulmakiviä on miesvoima, kalusto, ja maanpuolustustahto. Tuon kolminaisuuden täytyy olla balansissa, jotta rokki soi. Minun on vaikea kuvitella euroopan maita motivoitumaan yhtäläisesti. Pohjalaista puukkojunkkaria ei kiinnosta välimeren konfliktit paskan vertaa. Vaikka sotaisaa porukkaa ovatkin. Puhdas monikansallinen ammattiarmeija ilman maatunnuksia/sitoumuksia on hemmetin kallis, ja poliittisesti aika vaikeasti hallittava työkalu, jos euroopassa syntyy kähinä. Kenen puolelle tuollainen joukko asettuisi missäkin tilanteessa? Naton sulattaminen Euroopan Unioniin voisi olla yksi ratkaisu, mutta silloin tuntuisi hyvin vieraalta, että USA ja Kanada voisivat olla sen jäseniä, ja olla päättämässä Euroopan turvallisuuskysymyksistä. Nato ilman USA:ta on tällä hetkellä haulikko ilman panoksia.

Kestää lähemmäs kymmenen vuotta, että Euroopassa nyt tehdyt päätökset maanpuolustukseen saadaan Euroopassa vietyä läpi, ja kansalliset puolustukset siihen kuntoon, että niillä jotain voimaa on. Sama aika on Venäjällä vahvistua. Putinilta loppuu pelivuodet kesken, mutta kuinka hullu on seurajansa? Tai minkä suunan Venäjä ottaa/joutuu ottamaan pakotteiden, tai jonkun muun tuntemattoman syyn vuoksi? Onko meillä kymmenen vuoden päästä naapurina Kiinan vasallivaltio, jota käytetään astinlautana Euroopan valtaamiseen? Onko Natolla paukkuja lähteä konventionaaliseen sotaan Kiinan kanssa? Sieltä ei miesvahvuus lopu. Onko silloin viisasta olla Naton jäsen? Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Tämän hetkiseen päänsärkyyn Nato on ihan toimiva lääke. Ei ainoa, ei ainoa oikea, mutta helppo ja suht halpa. Mutta voi kun joku osaisi ennustaa tulevaisuuden 50 vuoden päähän, mitä aikajanaa pidän miniminä tälläisen ratkaisun tekemiseen. Ilmaisia lounaita ei ole ikinä missään. ja on täysin mahdollista, että Natojäsenyydelle tulee hinta, jota emme vielä osaa edes kuvitella.

Näin Viron kävi, kun maa liittyi Natoon

Suomella on Nato-Viron kanssa runsaasti sotilaallista yhteistyötä.

www.iltalehti.fi

Viro toimii tässä ehkä parhaana esimerkkinä. Se tyytyi aiemmin odottelemaan Naton lentsikoita turvaamaan maatansa, mutta ei itse kovinkaan vahvasti investoinut puolustukseen. Tai jos sanoisi asian toisella tavalla, Viron olisi pitänyt investoida puolustukseensa suhteellisestikin paljon enemmän kuin vaaditut 2%.
Nyt on Virossakin ajatus muuttunut ja maan puolustaminen ymmärretään jokaisen valtion omaksi asiaksi lähtökohtaisesti. Viron halukkuus saada Suomi Natoon ei johdu siitä, että se haluaisi Suomelle mahdollisimman hyvän suojan, vaan siitä, että Suomi osallistuisi Viron puolustamiseen.

Suomi on hoitanut oman puolustuksensa, jos ei nyt täydellisesti, niin ainakin riittävällä tasolla. Meillä on suuri sota-ajan vahvuus plus reservit. Vaikka Suomi onkin melko vahva sotilaallisesti, olemme kuitenkin tekemisessä nyt sellaisen Venäjän kanssa, joka ei varsinaisesti toimi millään käsitettävällä järjen tasolla. Hyökkäys Suomeen on mahdollinen sekin, vaikka Suomi onkin hyvin varustautunut puolustuksessaan. Venäjä voi tyytyä Suomen tapauksessa vain tuhoamaan infrastruktuuria ja pitämään maajoukot varsin vähäisinä. Ihan pelkästään ilkeyttään. Tällaisiin operaatioihin vaikuttaa Natoon kuuluminen hillitsevästi.

On aika turhaa mennä sukupolvia eteenpäin ja murehtia mahdollista puolustustahtomme rappiota. Asema karhun naapurina pitää meidän eri tavalla valppaina kuin Ruotsin, joka taisi ruveta uskomaan omaa rauhanpropagandaansa. Tarvitsemme Natoa juuri nyt ja tulemme sen kanssa toimeen rauhallisinakin aikoina. Jos jatkosodan aikoina olisi pysähdytty kovin futuristiseen pohdintaan, Suomi olisi miehitetty ehkä pariinkin kertaan. Oli valittava Hitler, vaikka valinta olikin jälkikäteen ajatellen moraalisesti epäkelpo. Haluttiin kuitenkin saada maa-alueet takaisin ja varmistaa paikka tulevaisuuden Euroopassa. Ei mennyt täysin putkeen, mutta neukkulan systeemi vältettiin.

Nyt halutaan turvaa Putinin Venäjältä. Mitä tulee jatkossa? En tiedä. En kuitenkaan lähtisi välttämättä uskomaan, että parempaa. Haluaako FSB luopua asemastaan kuninkaantekijänä? Tuskin. Ja kuka haastaisi FSB:n? Eiköhän sieltä löydy yhtä mulkkuja johtajia kuin tähänkin asti. Ns. hyvä ex-presidentti, Medjedevkin on kaikkea muuta kuin hyvä. Samanlainen isovenäläinen pullistelija kuin muutkin tarjokkaat. Siksi Suomikin joutuu lähtemään siitä, että Venäjä pysyy uhkana jatkossakin ja Nato on varmin tae, ettei Venäjä lähde koittamaan onneaan sodassa Suomea vastaan.

USA on uhka Natollekin, mutta siellä kuitenkin vaalien voittajat vaihtuvat ja tietyt perusasiat pysyvät kohdallaan. Tarvittaisiin melkeinpä USA:n hajoaminen, jotta se aiheuttaisi Natolle suurempaa haittaa. Vetäytyminen syrjemmälle operaatioista on mahdollista, koska Trump on todella arvaamaton poliitikko ja trumpistit ovat tällä hetkellä rebujen johdossa. Euroopassa ollaan kuitenkin nyt herätty ja siksi USA:n poliittiset heilahdukset eivät ole aivan niin suuri uhka kuin aiemmin. Muistetaan sekin, että jopa jenkeilläkin on rajansa. Trump rakastaa Putinia, mutta hänen oli pakko tuomita Venäjän hyökkäys omalla tavallaan, koska rebut eivät nyt vaan pidä Putinista enää. Trump huomasi yleisön reaktion ja toimi vastoin omia tunteitaan.

Mahdollinen osallistuminen muiden Nato-maiden konflikteihin kuuluu osana jäsenyyteen. Kuitenkaan Suomelta ei vaadita ihan hurjia panostuksia, jos vaikka Venäjä hyökkäisi Turkkiin ym. Kalustoa ja erikoisjoukkoja voitaisiin joutua lähettämään, mutta ei ainakaan asevelvollisia tai reservejä. Turkinkin on huolehdittava ensisijaisesti itse puolustuksestaan. Muita konflikteja on vaikea nähdä, koska Euroopalle nyt se Venäjä on ainoa todellinen uhka. USA:n globaaleihin operaatioihin meidän ei tarvitse osallistua, jos USA:ta vastaan ei ole hyökätty sen omalla maaperällä. Toki tässä täytyy harjoittaa järkevää diplomatiaa. Olemme Natossa yhteistyössä USA:n kanssa, mutta sama pätee toisinpäin. Ilmaisia lounaita ei ole.

Mitä sitten tulee kaukaiseen tulevaisuuteen, niin jos nyt historiamme jotakin opettaa, niin ainakin sen, ettei Suomi pysty missään olosuhteissa olemaan maailmansodan ulkopuolella. (Olettaen, että roskavaltio Venäjä on edelleen olemassa 50 vuoden päästä). Kun on kaksi leiriä, niin Suomen on valittava puolensa, vaikka sitten jouduttaisiin sotaan Kiinaa vastaan, jonka vasalli Venäjä silloin on. Yksin sotiminen on hirveä riski, siksi on parempi kuulua liittoon, vaikka sen johdosta jouduttaisiin hieman aikaisemmin sotatoimiin kuin yksin ollessa.

 

[Euro71]

Mitä sitten tulee kaukaiseen tulevaisuuteen, niin jos nyt historiamme jotakin opettaa, niin ainakin sen, ettei Suomi pysty missään olosuhteissa olemaan maailmansodan ulkopuolella. (Olettaen, että roskavaltio Venäjä on edelleen olemassa 50 vuoden päästä). Kun on kaksi leiriä, niin Suomen on valittava puolensa, vaikka sitten jouduttaisiin sotaan Kiinaa vastaan, jonka vasalli Venäjä silloin on. Yksin sotiminen on hirveä riski, siksi on parempi kuulua liittoon, vaikka sen johdosta jouduttaisiin hieman aikaisemmin sotatoimiin kuin yksin ollessa.

Tämä on hyvä pitkän tähtäimen ekstrapolaatio, ja toinen hyvä olisi se, että tapahtuipa maailmassa mitä tahansa, niin Suomen ei ole hyvä olla liittoutumien ulkopuolella. Liian iso maa ja liian pieni kansa erillissotien käymiseen. Suomi on helposti pakotettu liittoutumaan myös kyseenalaisten tahojen kanssa sotiessaan, joten se liittoutuminen kannattaa tehdä jo rauhan aikana.

 

[Luoto]

Tuli katseltua pari iltaa sitten Ylen "Putinin tie sotaan". Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on tullut myös seurattua aika tiiviisti, enimmäkseen Jatkoajan ketjusta ja sen linkeistä. Tuoreessa muistissa on vielä Venäjän on lähettämä turvallisuuspolitiikkaa koskevan nootti niin Suomelle kuin monelle muullekin Etyj-maalle, ja Venäjän pettymys EU-maiden yhteiseen vastaukseen.
Kun luottamus Venäjään etupiiripyrkimyksineen ei ole ennestäänkään kovin kummoinen, pidän selvänä että Suomen pitää liittyä Natoon. Nyt siihen näyttäisi olevan hyvä tilaisuus ja tällä hetkellä on tähdet monessa suhteessa hyvässä asennossa.

Niinistö oli erinomainen persoona vierailemaan Amerikan presidentin luona ja sai Bidenin vakuuttumaan että Suomi on hyvä lisäys Natoon. Suomella on myös hyvä onni, että Trump hävisi vaalit.

Mulla ei ole ollut mitään erityistä käsitystä Haavistosta, mutta nyt hän on hoitanut roolinsa hyvin. Käytös on ollut kaikin puolin sujuvaa ja ulkoministerille sopivaa.

Pidän myös Marinia hyvänä pääministerinä tähän hetkeen. Hän on esiintynyt Naton huippukokouksessa ja muissakin tilaisuuksissa jämäkästi ja Suomelle eduksi. Hän on tainnut kääntää Ruotsin pääministerinkin pään Natolle myönteiseksi ja Suomessa sukupuolesta on varmasti ollut enemmän hyötyä kuin haittaa.

Meillä on hieno kolmikko ajamassa Suomea Natoon ja tilaisuus siihen liittymiseen on historiallisen hyvä.

 

[Euro71]

Tuli katseltua pari iltaa sitten Ylen "Putinin tie sotaan".

Toi on hyvä dokkari aiheesta. Putinin ilme kun Trump kertoo luottavansa enemmän Putinin sanaan kuin oman tiedustelunsa sanaan on kerta kaikkiaan priceless.

Kun luottamus Venäjään etupiiripyrkimyksineen ei ole ennestäänkään kovin kummoinen, pidän selvänä että Suomen pitää liittyä Natoon. Nyt siihen näyttäisi olevan hyvä tilaisuus ja tällä hetkellä on tähdet monessa suhteessa hyvässä asennossa.

Suomen Nato-jäsenyys ei ole koskaan tarvinnut tähtien asentoja, vaan suomalaisten omaa halua liittyä(*). Se olisi voitu tehdä jo vuosikymmeniä sitten, jos suomalaiset olisivat halunneet. "Tähtien asento" tässä vaiheessa on vain sitä, että Venäjä on viimein murtanut loputkin luottamuksesta.

(*) Muistutan Yhdysvaltojen roolista paitsi Suomen itsenäisyyden vaikuttajana toisen maailmansodan jäljiltä, myös siitä, että Suomea on pyydetty Naton jäseneksi ainakin kahteen otteeseen, vuonna -92 sekä Baltian maiden liittyessä. Jos Suomi - siis suomalaiset - olisivat näyttäneet vihreää valoa liittymiselle Baltian maiden hakiessa jäsenyyttä, niin prosessi olisi todennäköisesti ollut heille huomattavasti lyhyempi. Kun tätä ei tapahtunut, prosessi oli pidempi ja tuskallisempi.

 

[L4E]

Itämeri on tuossa tärkein ..itsekin natoa vastaan 50-60 syistä. omamielipiteeni ei ole johtunut puolue politiikasta .. vain siiitä Nato paras vaihtoehto

 

[Luoto]

Toi on hyvä dokkari aiheesta. Putinin ilme kun Trump kertoo luottavansa enemmän Putinin sanaan kuin oman tiedustelunsa sanaan on kerta kaikkiaan priceless.


Suomen Nato-jäsenyys ei ole koskaan tarvinnut tähtien asentoja, vaan suomalaisten omaa halua liittyä(*). Se olisi voitu tehdä jo vuosikymmeniä sitten, jos suomalaiset olisivat halunneet. "Tähtien asento" tässä vaiheessa on vain sitä, että Venäjä on viimein murtanut loputkin luottamuksesta.

(*) Muistutan Yhdysvaltojen roolista paitsi Suomen itsenäisyyden vaikuttajana toisen maailmansodan jäljiltä, myös siitä, että Suomea on pyydetty Naton jäseneksi ainakin kahteen otteeseen, vuonna -92 sekä Baltian maiden liittyessä. Jos Suomi - siis suomalaiset - olisivat näyttäneet vihreää valoa liittymiselle Baltian maiden hakiessa jäsenyyttä, niin prosessi olisi todennäköisesti ollut heille huomattavasti lyhyempi. Kun tätä ei tapahtunut, prosessi oli pidempi ja tuskallisempi.

Tarkoitin tähtien asennolla kaikkien liittymiseen vaikuttavien asioiden kokonaisuutta. Ne vaan ovat nyt niin kohdallaan, että kansan halu Natoon on hämmästyttävän korkea.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tietysti nyt aivan ratkaisevaa, mutta kyllä oikeat henkilöt oikeilla paikoillakin on asioiden etenemiselle edullista. Poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne, ja tiedon saanti on erilaista kuin aikaisemmin. Sille on syynsä että ennen ei Natoon haluttu, mutta nyt halutaan.

 

[Euro71]

Sille on syynsä että ennen ei Natoon haluttu, mutta nyt halutaan.

Minusta ainoa syy on se, että Suomessa Nato-keskustelu on torpattu luokkaa 30 vuotta, jos ei pidempäänkin. Poliittisen johdon puolelta se "ei ole nyt ajankohtaista", ja tuosta syystä Natosta puhuvat on leimattu sotahulluiksi, Nato-kiimaisiksi ja "Yhdysvaltojen sotavoimin harjoittaman aggressiivisen riistokapitalismin kannattajiksi".

Tuo asia olisi voitu korjata jo aika päivää sitten, jos Natosta olisi oikeasti haluttu keskustella julkisuudessa. Nyt sitä ei vain enää voitu estää. Nato olisi ollut järkevä ratkaisu jo pitkän aikaa sitten, mutta siihen liittyminen toki on aina vaatinut sen, että kansalaiset olisivat sen puolella. Nyt on, ja sitä ei varmaan enää mikään estä.

Lisäys: Se keskustelu, joka nyt Suomessa Natosta käydään julkisesti, olisi pitänyt käydä jo 30 vuotta sitten. Sitä ei käyty, ja sen takia suomalaisilla on ollut pitkään isot virhekäsitykset Natosta.

 

[KooMT]

Kuinka tuo Baltian maiden ilmavalvonta toimii? Pitääkö noiden maiden maksaa NATO:lle ylimääräistä tuossa kun siellä ei ole omia hävittäjiä.. Eikö Suomellekkin tulisi oma vuoro sinne jos NATO:on mennään...

 

[Euro71]

Kuinka tuo Baltian maiden ilmavalvonta toimii? Pitääkö noiden maiden maksaa NATO:lle ylimääräistä tuossa kun siellä ei ole omia hävittäjiä.. Eikö Suomellekkin tulisi oma vuoro sinne jos NATO:on mennään...

Ei tarvitse. Baltian maat tekevät oman osuutensa esim. ilmavalvonnassa ja -torjunnassa, ja monessa muussa asiassa. Mutta on totta, että hyvin todennäköisesti Suomen liittyessä Natoon Baltian maiden kentillä ja ilmatilassa nähdään paljon suomalaisia hävittäjiä.

 

[IceWalker]

Tämä on hyvä pitkän tähtäimen ekstrapolaatio, ja toinen hyvä olisi se, että tapahtuipa maailmassa mitä tahansa, niin Suomen ei ole hyvä olla liittoutumien ulkopuolella. Liian iso maa ja liian pieni kansa erillissotien käymiseen. Suomi on helposti pakotettu liittoutumaan myös kyseenalaisten tahojen kanssa sotiessaan, joten se liittoutuminen kannattaa tehdä jo rauhan aikana.

Nyt kun Naton ovet ovat auki, niin liittyminen pitää tehdä nyt. Voi käydä kuten EU:n kanssa eli seuraavan kerran ovi on avoinna 10 vuoden päästä. Venäjän sotilaallinen kiinnostus on Ukrainan suunnalla, joten sekin puoltaa suhteellisen nopeaa toimintaa. Tekisipä Suomi mitä hyvänsä, se ei voisi estää kahden blokin ja rautaesiripun muodostumista Eurooppaan. Tällä kertaa surffailu välimaastossa ei vain näytä kovin järkevältä vaihtoehdolta. Venäjä saattaisi hyvinkin 10 vuoden ajanjaksolla tulla liittoutumattoman Suomen iholle hyvin ikävällä tavalla.

On myös huomattava, että Venäjä itse haluaa kääntyä itään ja Aasiaan. Putinille ei ole vastenmielistä ajatus, että on olemassa kaksi selkeää blokkia, jotka eivät tee juurikaan yhteistyötä eikä vuorovaikutusta ihmisten välillä ole. Länsimaat tuovat kuitenkin Venäjälle vääriä ajatuksia, pakottavat Venäjän johonkin, mitä se ei halua. Venäjä haluaa jotakin syötävää, jotakin, millä saadaan taas paraatin aiheita ja eipä niitäkään liiemmälti Venäjän naapurien joukossa enää ole. Lähes kaikki kun kuuluvat Natoon. Joten liittoutumaton Siuomi olisi melkoinen majakka tässä suhteessa.