scholl kirjoitti:En ole enää niin nuori, mutta itse sanon, että suurin osa Bushin arvostelijoista nimenomaan Suomessa ovat rähmällään sinne ryssiin. On jälleen ikäänkuin Reagan - Gorba tilanne. Noissa tilanteissa kannattaa laittaa niiden nimet ja naamat muistiin, jotka esim. Putinin joukoissa seisovat. Siitä voi olla hyötyä jälleen joskus tulevaisuudessa, kun ryssä seuraavan kerran polvilleen putoaa ja länsimaalaiset juhlivat.
Individual kirjoitti:Tässä on ainakin yksi Bushin arvostelija, joka ei kyllä näe kauhean paljon parempaa tuolla rajan takanakaan.
vlad kirjoitti:Tässä ilmoittautuu toinen Bushin hallinnon kriittinen arvostelija mutta enpä nyt voi pitää itseäni Putinin hallinnon sen suurempana ihailijanakaan, kummastakin hallinnosta löytyy melkoisesti mätäpaiseita kuin myös toimia jotka eivät todellakaan kestä kriittistä tarkastelua - Yhdysvalloilla on omansa Guantanamossa, Begramissa, Abu Graibissa, ja vastaavasti Venäjällä omansa Tshetshenissa, puhumattakaan sitten lehdistönvapauden supistamisesta sekä kansalaisoikeusjärjestöjen toiminnan vaikeuttamisesta etc.
Mielenkiintoista, että moni edelleen tänä päivänä pitää automaationa sitä, että Yhdysvaltojen hallinnon arvosteleminen tarkoittaa automaattisesti sitä, että liputtaa Venäjän tms. puolesta. Tällaisille ihmisille ei voi muuta kuin sanoa, että maailma ei todellakaan ole musta-valkoinen vaan niitä harmaan sävyjä löytyy vaikka kuinka.
vlad.
Kuvat tuovat asian konkreettisemmaksi kuin pelkkä uutinen. Omalla kohdallani ainakin on niin, että uutinen Afrikan aids-lapsista on pelkkää tietoa, kuva tai tarina tuo tuntemukset mukanaan. Ainoastaan selkeästi samaistettavissa oleva kohde tekee poikkeuksen tähän kaavaan, esim. jos uhri on esim. synnyinpaikkakunnalta, samanikäinen tyttäreni kanssa, puolituttu jne. Maailmalla harjoitetaan julmuutta niin aikuisia kuin lapsiakin kohtaan koko ajan, mutta mielestäni on kohtuutonta vaatia itkua jokaisen perään, jos uhrit jäävät pelkiksi luvuiksi uutisessa.vlad kirjoitti:Sanoisinkin, että teidän logiikkanne ontuu täydellisesti - likimain voisin sanoa, että hävetkää hyvät ihmiset, mutta en sitä tee vaan annan teidän paistatella päivää omassa tyytyväisyydessänne ja täydellisyydessänne. Kyllä te olette hyviä ihmisiä...
vlad.
scholl kirjoitti:No itselläni ei ole ollut tuollaista puhtoista käsitystä koskaan. Mutta toisaalta ei ole myöskään järkeä teoilla rauhanaikaan retostella. Ei siitäkään tulee mitään lisäarvoa.
sampio kirjoitti:Kuvat tuovat asian konkreettisemmaksi kuin pelkkä uutinen. Omalla kohdallani ainakin on niin, että uutinen Afrikan aids-lapsista on pelkkää tietoa, kuva tai tarina tuo tuntemukset mukanaan. Ainoastaan selkeästi samaistettavissa oleva kohde tekee poikkeuksen tähän kaavaan, esim. jos uhri on esim. synnyinpaikkakunnalta, samanikäinen tyttäreni kanssa, puolituttu jne. Maailmalla harjoitetaan julmuutta niin aikuisia kuin lapsiakin kohtaan koko ajan, mutta mielestäni on kohtuutonta vaatia itkua jokaisen perään, jos uhrit jäävät pelkiksi luvuiksi uutisessa.
jpet kirjoitti:Neuvostosotilaita kaatui vielä talvisodassa moninkertainen määrä suomalaisiin nähden, mutta jatkosodassa tilanne oli toinen. NL:n tappiot kesällä 1944 eivät olleet merkittävästi sen suuremmat kuin suomalaisten, vaikka neukkujen tavoite Suomen valtaamiseksi estettiinkin. Se on totta, että joissakin talvisodan ja jatkosodankin taisteluissa oli joukkoteurastusmaisia piirteitä, mutta joissakin tapauksissa neuvostosotilaat ja yksittäiset yksikötkin onnistuivat toimimaan tehokkaasti tuottaen suomalaisille liki yhtä suuria tappioita kuin mitä itsekin kärsivät.
vlad kirjoitti:Sanoisinkin, että teidän logiikkanne ontuu täydellisesti - likimain voisin sanoa, että hävetkää hyvät ihmiset, mutta en sitä tee vaan annan teidän paistatella päivää omassa tyytyväisyydessänne ja täydellisyydessänne. Kyllä te olette hyviä ihmisiä...
vlad.
avatar kirjoitti:Se on ehkä joillekin suomalaisille hiukan yllätys, että nämä kuvat tulevat esille, kun suomettuneessa yhteiskunnassa sotaelokuvatkin olivat aina vähän romantisoituja, mielestäni ihan loppuun saakka. Vaikka tietenkään eihän se ole itseisarvo tehdä mahdollisimman raakaa materiaalia. Mutta kyllähän ne äijät on vaan istuneet vanhoissa elokuvissa korsuisssa ja soitelleet haitaria ja huuliharppua ja välillä käyneet pyörähtämässä juoksuhaudassa.
edit:
Onhan se hienoa etta joukkoon mahtuu edes yksi hyva ihminen joka pystyy ajattelemaan asiaa noin tunteettomasti.
Onhan se saatanan niin vaarin jos tuntuu pahalta katsoa kuvia tapetuista suomalaislapsista jos kerran samaan aikaan on Leningradissa syoty neukkulapsia.
Rondine kirjoitti:No mikä nyt sitten on "merkittävästi suurempaa". Jos internettiin uskoo, niin enemmän kuin kaksi kertaa suomalaisten tappioita suuremmat ovat venäläisten tappiot jopa kesältä 1944. Sen lisäksi huomattavia materiaalitappioita. Tietysti voi olla, että nämä linkeissä mainitut taistelut eivät kerro aivan kaikkea, mutta laita linkkiä tai lähdetietoja mistä nämä tarkemmat kesän 1944 tappioluvut löytyvät.
Tali-Ihantala:
Neuvostoliittolaisten kokonaistappiot olivat taistelussa noin 22000 miestä. Suomalaisten tappiot olivat 8800 miestä.
Jatkosota:
"Jatkosota vaati Suomelta suuria uhrauksia. Sodan tappiot olivat 66000 kaatunutta tai kadonnutta, 1500 kuollutta siviilihenkilöä ja 188000 haavoittunutta. Myös Neuvostoliitto kärsi huomattavia tappioita, kaatuneita oli arvion mukaan 305000 mikä merkitsee haavoittuneet mukaan lukien lähes miljoonan miehen kokonaistappioita."
Lähde:
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/frame/soti_FR_6.htm
Ja täältä lisää:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm
Tässä kohtaa ei olekaan kyse logiikasta, vaan puhtaasti siitä miltä tuntuu. Eiköhän se ole ihan yleinen inhimillinen piirre, että samaa kieltä puhuvat, saman näköiset ja samoilla seuduilla asuvat ihmiset tuntuvat läheisemmiltä kuin ulkomaalaiset, ja näin ollen myös heidän kuolemansa järkyttää suuremmin.vlad kirjoitti:Sanoisinkin, että teidän logiikkanne ontuu täydellisesti - likimain voisin sanoa, että hävetkää hyvät ihmiset, mutta en sitä tee vaan annan teidän paistatella päivää omassa tyytyväisyydessänne ja täydellisyydessänne. Kyllä te olette hyviä ihmisiä...
vlad kirjoitti:Toisinaan jutellessani tällaisten (en nyt tarkoita juuri sinua sampio) ihmisten kanssa tulen väkisinkin kysyneeksi itseltäni, että kuka meistä tässä on se kyyninen "paskiainen" - minä, jolle kaikki ihmiset ovat saman arvoisia tai arvottomia, vai hän joka havahtuu vain siinä vaiheessa kun kuvaruutuun läväytetään 5-vuotiaan pellavapään pahoin runneltu ja häväisty ruumis? Vikansa varmasti kummassakin, minussa monien mielestä epäilemättä siksi koska en miellä viisi vuotiasta suomalaista sen arvokkaammaksi kuin saman ikäistä darfurilaista lasta joka elää elämänsä keskellä kuolemaa...
mjr kirjoitti:Mutta tällä en tietenkään tarkoita sitä, että jokin tietty emotionaalinen reaktio olisi väärä tai tuomittava. Täsmälleen samanlaiset tuntemukset tulivat itsellenikin noista murhattujen suomalaislasten kuvista.
Jos mietin vain omia reaktioitani, en oikein osaa erotella lasten kohtaloa rotujen mukaan. Täytyy kyllä myöntää, että en ole viimevuosina tv:n uutislähetyksiä ja niiden kuvatulvaa aktiivisesti seurannut, joten sikäli en voi sanoa suhtautumistani täysin varmaksi.vlad kirjoitti:Näissä maailman tapahtumissa ei tarvitse puhua pelkistä luvuista vaan kuvatulva on ollut loputon mutta kukaan ei kiinnitä kuviin niin kauan huomiota kun uhrit ovat mustia rääsyläisiä joltain leiriltä tai pommiräjähdyksen uhreja Bagdadin kaduilta tai jonkin luonnonmullistuksen uhreja jossain vuoristossa jonne länsimaalaiset eivät eksy kirveelläkään...
Ei kuvien koskettavuus tee kokemuksesta vielä traumaattista.Ohmi kirjoitti:Nyt pitäisi enää tietää, miksi ihmiset joilla on omia pellavapäisiä lapsia haluavat varta vasten mennä Ilta-lehden sivuille katsomaan kuvia tapetuista lapsista, jos kerran on ihan yleisesti tiedossa, että se on pellavapäisten lasten vanhemmille traumaattinen kokemus?
Ohmi kirjoitti:Nyt pitäisi enää tietää, miksi ihmiset joilla on omia pellavapäisiä lapsia haluavat varta vasten mennä Ilta-lehden sivuille katsomaan kuvia tapetuista lapsista, jos kerran on ihan yleisesti tiedossa, että se on pellavapäisten lasten vanhemmille traumaattinen kokemus?
lihaani kirjoitti:Itsestäni tuntuu, että tämä erittäin kova venäjäviha on noin parikymppisten nuorten keskuudessa saanut jalansijaa paljon rajumpana kuin heidän keskuudessa, jotka oikeasti ase kädessä puolustivat maatamme. Miksi?
Miten voi uhrautua, ellei vaihtoehtoja rintamalle ole?jester kirjoitti:...niillä ei ole mitään tekemistä sen uhrautuvuuden kanssa kun porukkaa olettiin keräilemään pellonlaidoilta sotaa varten kun ei ollut mitään vaihtoehtoja.
Itsestäni tuntuu, että tämä erittäin kova venäjäviha on noin parikymppisten nuorten keskuudessa saanut jalansijaa paljon rajumpana kuin heidän keskuudessa, jotka oikeasti ase kädessä puolustivat maatamme. Miksi? Vaikka tyhmä voisi kuvitella, että heillä, joilta sota vei nuoruuden ja terveyden, olisi rationaalisempi syy vihata leppymättömästi venäläisiä koko loppuikänsä.
Ohmi kirjoitti:Nyt pitäisi enää tietää, miksi ihmiset joilla on omia pellavapäisiä lapsia haluavat varta vasten mennä Ilta-lehden sivuille katsomaan kuvia tapetuista lapsista, jos kerran on ihan yleisesti tiedossa, että se on pellavapäisten lasten vanhemmille traumaattinen kokemus?
scholl kirjoitti:Nyyh nyyh. Missä on sanottu, että se on yleisesti tiedossa? Väittäisin, että normaalivanhempien keskuudessa näin ei ole. Tuskin kukaan vähänkään järkevä ihminen niistä mitään traumaattisia kokemuksia saa.
Carlos kirjoitti:Minua järkyttää juuri nuo lapsivainajien kuvat, lähinnä siksi että en voi olla rinnastamatta niitä omiin lapsiini. Kun tänäänkin illalla menen kotiin, siellä minua eteisessä vastaan konttaa naurava pellavapäinen poikani joka haluaa syliin. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, se on aivan mahtavaa. Pakosti tulee mieleen että noiden kuvissa olevien lasten ruumiit ovat vielä hetkeä aikaisemmin olleet sinisilmäisiä, nauravia, omien vanhempiensa rakastamia silmäteriä, elämäniloja, aarteita. Näiden aarteiden elämä sitten lopetettiin kun joku neukku-homo päätti upottaa sen leukunsa ko. aarteen rintaan. Useita kertoja. Tai ampua selkään ko. aarteen kotitalon ikkunasta. Tai upottaa vesisaaviin.
Ei helvetti. Veijarikin varmasti ymmärtää tämän sitten jos/kun joskus on omia lapsia.
Ohmi kirjoitti:Tuossa minun viestissäni ihmettelin tätä viestiä, mutta se oli kiivaan keskustelun takia jääänyt jo toiselle sivulle - pahoitteluni.
scholl kirjoitti:Luin kyllä tuon Carloksen viestin, mutten silti ymmärrä, että se olisi jotenkin yleisesti tiedossa, että aiheuttaisi traumaattisia kokemuksia.
