Suomalainen liikennekäyttäytyminen

[Sako]

Kun joku soittaa tuollaisessa tilanteessa torvea takana, niin sillä täytyy olla hätä. Suosittelen nousemista autosta ja kysymistä. Ihan sitä tööttääjän oven vierestä. (En kuitenkaan vanhoille tai heikoille...)

 

[MacRef]

Suosittelen nousemista autosta ja kysymistä. Ihan sitä tööttääjän oven vierestä. (En kuitenkaan vanhoille tai heikoille...)

Presidentti Koivisto sanoi ammoin, ettei pidä provosoitua vaikka joku provosoi. Tai jotain tuon suuntaista. Tämä pätee myös liikenteessä ja siksi en suosittele Sakon ehdottamaa keinoa noudattamaan. Pitäisi myös muistaa, että ei ole meidän kanssa-autoilijoiden tai muutoin liikkuvien tehtävä valvoa liikennettä tai kouluttaa / opettaa noita törppöjä, joita teillämme liikkuu.

 

[Sako]

Toisaalta pidetään itsestään selvänä, että lapsia koulutetaan. Sama pätee näihin lapsellisiin.

 

[Sanainen arkku]

Suomen teitä voidaan vertailla vaikka 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. Sen jälkeen tiemme on itäeurooppalaistunut ja paljon. 90-luvun lamasta lähtien on tienhoito ollut mitä sattuu ja nyt sen laskun maksamattomuus alkaa näky myös pääteillä.

Millä pääteillä? Olen viimeviikkoina ajellut useita kertoja välejä HKI-TRE, HKI-Lahti, TRE-Lahti, TRE-JKL. Keväällä piipahdin myös Tamperelta Raumalla, Merikarvialla ja Uusikaupungissa. Mainitaan vielä, että pienehköllä 21-vuotta vanhalla autolla.

En koe (subjektiivinen kokemus) että nämä tiet olisivat heikossa kunnossa. Voi olla, että raskaan kaluston kuljettajille maailma näyttäytyy toisin. Samoin Jyväskylää pohjoisempana tai idempänä.

Mitä tällä teiden huonolla kunnolla tarkoitetaan? Millaiset ovat laatuodotukset?
Näissä jutuissa argumentit jäävät yleensä sanomatta.

Tämä ei ole provo, vaan pyyntö keskustelun laajentamiseen tai tarkentamiseen.

Nostan vielä erikseen littipeukun sille, että aniharvassa maastokohdassa tietä reunustaa pusikkoa niin että täytyisi pelätä sorkkaeläimien interventioita. Hirviä ja peuroja näkee kyllä usein.

 

[Surukuku]

Suomen teitä voidaan vertailla vaikka 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. Sen jälkeen tiemme on itäeurooppalaistunut ja paljon. 90-luvun lamasta lähtien on tienhoito ollut mitä sattuu ja nyt sen laskun maksamattomuus alkaa näky myös pääteillä.

Noh, itse kun olen työskennellyt muutamassakin Itä-Euroopan maassa, siis entisen rautaesiripun takana, voinen todeta, että suomalaiset tiet ovat noiden maiden teihin verrattuna hyviä, joskin korjausvelkaa syntyy joka vuosi lisää.
Mitä taas tulee tienhoitoon, se ei suinkaan ole eikä ole ollut "mitä sattuu", vaan poliittisten päätöksentekijöiden määrärahapolitiikka on ollut "mitä sattuu" eli Tiehallinnon ja nyttemmin Liikenneviraston asiantuntijoiden varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville näihin asti ja se näkyy nyt teillämme mm. pääteiden vanhentuneina päällysteinä, siltojen korjaustarpeesta puhumattakaan.
Kun tierahaa on jaettu indeksillä mitattuna aina vain vähemmän, sen käyttö on pitänyt optimoida aina vain tarkemmin ja siinä leikissä väistämättä vähemmälle jäävät ensin alemman luokan tiet ja lopulta päätietkin, mutta ei se rakennus- ja hoitotyön tekemisen taso silti huonompaa ole, vaikka joka paikkaan rahaa ei riitäkään. Onneksi nykyinen hallitus on ottanut ko. korjausvelan tosissaan ja panostaa nyt myös tienpitoon(-kin) asianmukaisesti.

 

[Sako]

Nostan vielä erikseen littipeukun sille, että aniharvassa maastokohdassa tietä reunustaa pusikkoa niin että täytyisi pelätä sorkkaeläimien interventioita. Hirviä ja peuroja näkee kyllä usein.

@Surukuku jo tuossa yllä avasi, mistä on kysymys, kiitos siitä.

Onnittelen erinomaisesta havaintokyvystä. Mun kokemusten mukaan sorkkaeläimet on mainion suojavärityksen takia erinomaisen hankalia havaita.

5 tiellä Lusin kentän jälkeen matkalla pohjoiseen on pätkä alennettua nopeusrajoitusta tien kunnon takia.

Tien kunnossapidon taso on myös laskenut. Wanhoina aikoina korjattiin tarvittaessa myös pohjat, nykyään vaan sipaistaan ohut tasoitekerros asfaltia ja se on siinä.

 

[Wilderness]

@Surukuku jo tuossa yllä avasi, mistä on kysymys, kiitos siitä.

Onnittelen erinomaisesta havaintokyvystä. Mun kokemusten mukaan sorkkaeläimet on mainion suojavärityksen takia erinomaisen hankalia havaita.

5 tiellä Lusin kentän jälkeen matkalla pohjoiseen on pätkä alennettua nopeusrajoitusta tien kunnon takia.

Tien kunnossapidon taso on myös laskenut. Wanhoina aikoina korjattiin tarvittaessa myös pohjat, nykyään vaan sipaistaan ohut tasoitekerros asfaltia ja se on siinä.

Täällä pohjanmaalla olen huomannut saman asian. Ei ole rahaa/halua korjata tietä, niin rajoitukset ovat kesälläkin 80, vaikka periaatteessa mitään muuta syytä ei ole. Esimerkkinä Oulusta kun lähtee Ylivieskaan päin, niin nopeusrajoitus laskee eräällä sillalla 60:een vain sen takia, ettei ole rahaa/halua korjata sillalla olevia muutamaa vauriota.

 

[I ro1]

Teiden kunnosta kun on puhetta, niin onhan se selvä, että Suomessa maantiet kuluvat nastarenkaiden ja suolaamisen seurauksena. Tiet ovat erittäin huonossa kunnossa, jos vertaa vaikka keväisen kiertueen maihin, eli Slovakiaan, Tsekkiin ja Unkariin. Siellä tiet olivat erittäin hyvässä kunnossa, ihan pikkuteitä myöten. Ja käsittääkseni nämä maat ovat kuitenkin BKT:lla mitattuna huomattavasti köyhempiä maita kuin Suomi.
Tosin myös Ruotsissa, Haaparannasta pohjoiseen linjattuna tiet ovat huonossa kunnossa, ainakin viisi-kymmenen vuotta sitten. Siksi ruotsalaiset ajavatkin Torniosta pohjoiseen Suomen teillä mielummin, kuin omalla huonolla tiellään. Tilanne saattaa olla muuttunut sielläpäin?
Yhteenvetona totean, että rengasmelu on lisääntynyt ja se johtuu vain kuluneesta asfaltista.

 

[Sako]

Slovakiassa, Tsekissä tai Unkarissa ei ole yhteiskunnan kantokyvyn ylittävää sosiaalitanttailua kuten meillä. On sosiaalitanttailussakin hyvät puolet, mutta raja pitäisi vetää jonnekin järkevään kohtaan.

 

[Surukuku]

@Surukuku jo tuossa yllä avasi, mistä on kysymys, kiitos siitä.
...
Tien kunnossapidon taso on myös laskenut. Wanhoina aikoina korjattiin tarvittaessa myös pohjat, nykyään vaan sipaistaan ohut tasoitekerros asfaltia ja se on siinä.

Kiitos, kiitos...
Tuo kunnossapidon tasonlasku johtuu juurikin rahanpuutteesta eli tehdään vain välttämätön (kuten mainitsit): vedetään routavaurioidenkin päälle vain korkeintaan tasausmassaa ennen uutta kulutuskerrosta, vaikka ao. tienkohta pitäisi aukaista ja korjata pohjia myöten myöten, ehkä lämpöeristäenkin.

 

[MacRef]

Töistä lähdin vähän neljän jälkeen autolla. Reitti menee aluksi Kehä I:stä itään päin. Vihdintieltä nousin kehälle ja siinä jo ihmettelin, että miksiköhän liikenne matelee. Lopulta Pirkkolan kohdalla liikenne alkoi sujumaan. Heti sen jälkeen, missä kohtaa länteen menevillä kaistoilla oleva kolaripaikka oli ohitettu. Mikä ihme siinä on, että motarilla tai kehällä vastakkaiseen suuntiin menevillä kaistoilla oleva kolari jumittaa sen liikenteen molempiin suuntiin?

 

[Frostburn]

Mikä ihme siinä on, että motarilla tai kehällä vastakkaiseen suuntiin menevillä kaistoilla oleva kolari jumittaa sen liikenteen molempiin suuntiin?

Uteliaat ihmiset, joiden on pakko hidastaa jos jotain mielenkiintoista näkökenttään ilmestyy. Eikä niitä tarvitse olla ruuhka-aikaan kuin se yksi ainoa, niin koko liikenne puuroutuu. Suomen liikennekulttuuri on hyvin kieroutunut; sillon hidastellaan kun ei pitäisi (kolarien tms. ilmiöiden ihmettely) ja silloin taas posotetaan tuhatta ja sataa, kun jarrutus olisi paikallaan (tietyöt, kehno keli ym.)

 

[Timbit]

Uteliaat ihmiset, joiden on pakko hidastaa jos jotain mielenkiintoista näkökenttään ilmestyy. Eikä niitä tarvitse olla ruuhka-aikaan kuin se yksi ainoa, niin koko liikenne puuroutuu. Suomen liikennekulttuuri on hyvin kieroutunut; sillon hidastellaan kun ei pitäisi (kolarien tms. ilmiöiden ihmettely) ja silloin taas posotetaan tuhatta ja sataa, kun jarrutus olisi paikallaan (tietyöt, kehno keli ym.)

Liikenteen puuroutumista tuossa tilanteessa kuulemma jotkut yrittää välttää turvavälillä. Mutta kun sekin kuulemma aiheuttaa ruuhkaa, niin tuo on sellainen tilanne, jossa ei ruuhkautumista voi mitenkään välttää. Tampereen rantaväylällä muuten silloin tällöin käy niin, että ensin kopsautetaan toiseen suuntaan menevillä kaistoilla ystävällinen peräänajo, ja vartin sisään toiseen suuntaan menevillä, ja lähellä sitä ensimmäistä kolaripaikkaa. Tuossa on varmaan jokin syy-seuraussuhde.

 

[bart]

Tosin myös Ruotsissa, Haaparannasta pohjoiseen linjattuna tiet ovat huonossa kunnossa, ainakin viisi-kymmenen vuotta sitten. Siksi ruotsalaiset ajavatkin Torniosta pohjoiseen Suomen teillä mielummin, kuin omalla huonolla tiellään. Tilanne saattaa olla muuttunut sielläpäin?

Juhannuksena ajeltiin väli Karesuvanto - Muonio Ruotsin puolella. Ei kyllä tien kunto silläkään puolella rajaa kehuja ansaitse ja päätettiinkin suosiolla jatkaa matkaa Suomen puolella eli ainakaan tuolla pätkällä ei tilanne kyllä ole parempaan suuntaan muuttunut. Käsivarren pätkä Karesuvannosta Kilpisjärvelle on myöskin paikoitellen aika lailla roudan runtelema, mutta niin vaan kanssa-autoilijat (erityisesti norjalaiset) pitivät yllä aika mukavan näköistä matkavauhtia.

 

[Andji]

Tässä parituhatta kilometriä on tullut ajeltua kesäloman aikana Suomen maanteillä ja paljon on tullut ihmeteltävää. Suurin ihmetyksen aihe on vaihtuvat nopeusrajoitukset ja niiden kohdalla käyttäytyminen. Esimerkiksi tietyöalueella. Esimerkki: ajoin Lahdenväylää Helsingistä pois ja lähdin siitä Porvoonväylälle, rajoitus oli muistaakseni 100 km/h. Edessäni meni metallinvihreä Nissan, joka ajoi noin 90 km/h. Menin siitä ohi, kun tykkään ajella "sallittua" ylinopeutta, vauhtia oli jotain 105:n ja 110 km/h:n väliltä. Vähän matkan päässä Porvoonväylällä oli tietyö (ketään ei tosin ollut töissä siihen aikaan) ja nopeusrajoitus laski ensin 80 km/h:iin, sitten 60:een ja lopulta taisi olla 50 km/h, ei tosin välttämättä tuota viimeistä. Hiljensin vauhdin rajoituksen määräämään, tai hieman sen yli (noin 65 km/h kuudenkympin alueella). Ohittamani Nissan posotti koko tietyöalueen sitä samaa yhdeksääkymppiä, jota ajoi satasen alueella, minusta ohi. Hieman monttu auki katselin sitä menoa. Pian tietyöalueen jälkeen nopeusrajoitus sitten nousi 120 km/h ja Nissaninkin nopeus nousi, mutta vain noin 105 km/h:iin. Ei tosin kauaa tarvinnut sitä enää katsella, kun nousin Östersundomin liittymästä pois.

Sellainen tuli mieleeni, että onko jossain laissa, etteivät nuo tietyöalueen nopeusrajoitukset päde, jos työmaalla ei tehdä töitä? Minä en ole moisesta tietoinen, mutta olisihan se hyvä tietää.

Tänään samaa tapahtui ykköstiellä, siellä tosin ei ollut tietyöalueita. Rajoituksen ollessa 120 km/h riittää, kun itse ajelee noin sataakolmeakymppiä, niin pääsee miltei kaikista ohi. Sitten, kun rajoitus vaihtuu Lohjan jälkeen tunnelien ajaksi sataseen (ja oma nopeus putoaa 110 km/h:iin), muut menevät minusta ohi. Voihan se olla, että monissa autoissa on asetettu vakionopeudensäädin 115 km/h:iin, eikä sitä jaksa sitten säätää enää, kun rajoitukset vaihtuvat.

Kasitiellä tapahtui vielä klassinen: edessäni ajanut Avensis ajoi satasen alueella noin yhdeksääkymppiä. Tien reunassa tuli sitten näkyviin kameratolppa. Jarruvalot välähtivät ja nopeus putosi alle kahdeksankympin. Eipä tullut ainakaan varmasti sakkoja!

 

[kahden suunnan sentteri]

^ Tässä siis kaksi osapuolta ajaa ylinopeutta, mutta eri kohdin, jolloin autot joutuvat ohittelemaan toisiaan. Mielestäni ohitus on liikenteessä ihan normaali homma eikä sen kuuluisi aiheuttaa ihmetystä. Tilanteesta riippuen tulee ajettua molemmilla tavoilla, esim. viimeksi oli kiire matsiin valtateitä ja motareita pitkin niin ajelin tuota 10 % tai enemmänkin ylinopeutta, ja kun takaisin ei ollut kiire niin fiilistelin sitten hitaampaa reittiä lähes vastaavia alinopeuksia, tosin jos ajan 60 alueella 56 kmh ja rajoitus vaihtuu hetkeksi viiteen kymppiin, tai 80 alueella 75 kmh, ja rajoitus putoaa seitsemäänkymppiin, niin harvoin muutan nopeuttani. Voisin siis olla ja olenkin myös tuo maanteiden ritareiden paheksuma nissankuski. En vain ymmärrä mikä siinä on niin ihmeellistä, että ihmisillä on erilaisia tapoja ajaa, ja että kaikki yhteisillä säännöillämme kyllä mahtuvat sinne liikenteeseen yhtä aikaa, eikä siitä tarvitse ottaa nokkiinsa jos joutuu ohittamaan tai ohitetuksi.

Jostain syystä me ollaan kuitenkin kansa, joka vailla tietoakaan mistään muiden huomioimisesta kilpaa syöksähtää avautuvalle marketin kassalle, ja käyttäytyy liikenteessä tismalleen samoin.

 

[godspeed]

Ihmiset tuijottaa nopeusmittaria kuin Jeesuksen sanaa, mikä hidastaa liikennettä tarpeettomasti moottoriteillä. Harvoin sitä on kiire mihinkään, mutta mieluusti ajaisi sitä vauhtia, että olisi perilläkin joskus. Olisikin mukava tietää kuinka moni ymmärtää mittarivirheet, sillä omalla raketilla saa paahtaa melkein 10kmh ylinopeutta, jotta se todella näyttää oikeaa nopeutta. Lähes aina saakin tuijottaa peräloostereita kun ne taukit ei tajua tätä.

 

[euron kolikko]

Tampereen rantaväylällä muuten silloin tällöin käy niin, että ensin kopsautetaan toiseen suuntaan menevillä kaistoilla ystävällinen peräänajo, ja vartin sisään toiseen suuntaan menevillä, ja lähellä sitä ensimmäistä kolaripaikkaa. Tuossa on varmaan jokin syy-seuraussuhde.

Kujlettajat ottavat rahan kiilto silmissä kuvia onnettomuudesta jonka lähettävät sitten jokaiseen mahdolliseen lehteen. Ja yhtäkkiä osutaankin edellä ajavan perseeseen. En muuta syytä tuolle keksi.

 

[Andji]

--jos ajan 60 alueella 56 kmh ja rajoitus vaihtuu hetkeksi viiteen kymppiin, tai 80 alueella 75 kmh, ja rajoitus putoaa seitsemäänkymppiin, niin harvoin muutan nopeuttani. Voisin siis olla ja olenkin myös tuo maanteiden ritareiden paheksuma nissankuski. En vain ymmärrä mikä siinä on niin ihmeellistä, että ihmisillä on erilaisia tapoja ajaa, ja että kaikki yhteisillä säännöillämme kyllä mahtuvat sinne liikenteeseen yhtä aikaa, eikä siitä tarvitse ottaa nokkiinsa jos joutuu ohittamaan tai ohitetuksi.

Esimerkissäni nissankuski ajoi kuudenkympin alueella yhdeksääkymppiä. Se ei ole aivan täysin sama asia kuin viidenkympin alueella 56 km/h. Enkä minä siitä pane pahakseni, että minut ohitetaan. Ihmettelin vain sitä, että miten ihmiset, jotka eivät uskalla 120 km/h alueella ajaa kuin 115 km/h, uskaltavat sitten ajaa satasen alueella sitä samaa sataaviittätoista. Tai sitten kuudenkympin alueella yhdeksääkymppiä.

Jokaisella on oma tapa ajaa, mutta olisi helvetin hienoa, jos kaikilla olisi sellainen tapa, jonka pystyisi ennakoimaan. Toki riittävällä turvavälillä saa ennakoitua vaikka sen, että joku vetää vailla mitään syytä jarrun pohjaan kasitiellä satasen vauhdista. Se ei vain vaikuta kovinkaan sujuvalta liikenteen kannalta.

 

[godspeed]

Ei ole mitenkään tavatonta, että ihmiset roikkuu puskurissa tietyömaarajotusten kohdalla - joillekin rajoitukset ovat välttämätön paha. Tuottaa oikeastaan jopa mielihyvää ajaa tiukasti rajoitusten mukaan, kun takana roikkuu joku maantielaivallaan ja heti kun päästään isomman rajoituksen alueelle, ne porhaltavat oikealta ja vasemmalta ohi. Antaa mennä, mutta on mielestäni omituista, että mielihyvää saa liikennesääntöjen noudattamisesta. Vitut "persoonallisista" ajotavoista, nyt ei olla Thaimaassa.

 

[MacRef]

Minua jaksaa ihmetyttää turvavälit mm. moottoritiellä moottoritienopeuksissa. Olen tämän viikon liikkunut töihin prätkällä ja autolla pitkästä aikaa. Ja ei voi kuin ihmetellä niitä etäisyyksiä. Vauhtia on yli 100, lähes se 120 ja iso joukko autoilijoita roikkuu käytännössä edellä ajavan puskurissa. Etäisyys on niin pieni, että väliin ei uutta autoa mahdu.

Jos ohituskaistalla autot jo ajaa jonossa niin, että letkassa on useita, jopa kymmeniä autoja, niin miksi se takaa vähän kovempaa tuleva auto ajaa sen jonon täysin kiinni ja jää roikkumaan sen edessä olevan takapuskuriin, ohituspaikkaa kärkkymäänkö? Jos se yksi auto antaakin tilaa, niin eteneminen nopeutuu noin 50 metrin ajan ja taas on auto edessä. Onko tuolla hiillostamisella tarkoitus "kouluttaa" sitä jonon mukana samaa nopeutta ajavaa, joka nyt sattuu olemaan se jonon viimeinen?

Käsi ylös ja hep niiltä, jotka pitävät tai ainakin pyrkivät pitämään riittävän turvavälin maantie- ja moottoritienopeuksissa. Ja toinen käsi ylös ja joku muu älähdys niiltä, jota kehtaavat myöntää olevansa niitä maanteiden urpoja, jotka eivät ymmärrä pitää riittävää turvaväliä.

 

[DAF]

Minua jaksaa ihmetyttää turvavälit mm. moottoritiellä moottoritienopeuksissa. Olen tämän viikon liikkunut töihin prätkällä ja autolla pitkästä aikaa. Ja ei voi kuin ihmetellä niitä etäisyyksiä. Vauhtia on yli 100, lähes se 120 ja iso joukko autoilijoita roikkuu käytännössä edellä ajavan puskurissa. Etäisyys on niin pieni, että väliin ei uutta autoa mahdu.

Tämän muuten huomaa motareilla loistokkaasti kun ajaa adaptiivisen vakkarin kanssa (kuten useimmiten teen). Jos laittaa etäisyyden sekunnille, joka ainakin VAG:lla on pienin, puskee siihenkin väliin autoa. Hullua touhua.

 

[godspeed]

Käsi ylös ja hep niiltä, jotka pitävät tai ainakin pyrkivät pitämään riittävän turvavälin maantie- ja moottoritienopeuksissa.

Yleinen ohjehan on, että turvaväliä soisi olla sen verran nopeudesta riippumatta, että kun edellä ajava ohittaa jonkin tolpan/minkä tahansa maamerkin, niin laskee hitaasti kolmeen. Jos itse ohittaa sen tolpan/maamerkin ennen kolmeen laskemista, ajaa liian lähellä. Vaan arvatkaa kuinka moni ajaa edes tällä tavalla, ei kovinkaan moni. Olen jotakuinkin yllättynyt, jos joku jättää runsaamman turvavälin. Usein kyse onkin vain ajattelemattomuudesta. Vielä vittumaisempaa tämä on hirvialueilla. Ei jengi välitä yhtään.

 

[finnjewel]

Minua jaksaa ihmetyttää turvavälit mm. moottoritiellä moottoritienopeuksissa. Olen tämän viikon liikkunut töihin prätkällä ja autolla pitkästä aikaa. Ja ei voi kuin ihmetellä niitä etäisyyksiä. Vauhtia on yli 100, lähes se 120 ja iso joukko autoilijoita roikkuu käytännössä edellä ajavan puskurissa. Etäisyys on niin pieni, että väliin ei uutta autoa mahdu.

Jos ohituskaistalla autot jo ajaa jonossa niin, että letkassa on useita, jopa kymmeniä autoja, niin miksi se takaa vähän kovempaa tuleva auto ajaa sen jonon täysin kiinni ja jää roikkumaan sen edessä olevan takapuskuriin, ohituspaikkaa kärkkymäänkö? Jos se yksi auto antaakin tilaa, niin eteneminen nopeutuu noin 50 metrin ajan ja taas on auto edessä. Onko tuolla hiillostamisella tarkoitus "kouluttaa" sitä jonon mukana samaa nopeutta ajavaa, joka nyt sattuu olemaan se jonon viimeinen?

Käsi ylös ja hep niiltä, jotka pitävät tai ainakin pyrkivät pitämään riittävän turvavälin maantie- ja moottoritienopeuksissa. Ja toinen käsi ylös ja joku muu älähdys niiltä, jota kehtaavat myöntää olevansa niitä maanteiden urpoja, jotka eivät ymmärrä pitää riittävää turvaväliä.

Tarkoitus ei todellakaan ole kouluttaa sitä jonon viimeistä, vaan sitä oikealta koko jonon ohi aikovaa kiilaajaa, joka yrittää täyttää tyhjiön vasemmalla heti kun oma ohittelu oikealta näyttää tyrehtyvän.

Jos vasemman kaistan jono etenee vauhdikkaammin kuin oikean kaistan jono, niin pidän ainakin itse turvaväliä edellä ajavaan. Jos oikea kaista tilapäisesti alkaa edetä nopeammin, pitää olla tarkkana ja nipistää turvaväli minimiin. Muuten siihen eteen tullaan takuuvarmasti.

Hep ja blaah!

 

[MacRef]

Tarkoitus ei todellakaan ole kouluttaa sitä jonon viimeistä, vaan sitä oikealta koko jonon ohi aikovaa kiilaajaa, joka yrittää täyttää tyhjiön vasemmalla heti kun oma ohittelu oikealta näyttää tyrehtyvän.

Jos vasemman kaistan jono etenee vauhdikkaammin kuin oikean kaistan jono, niin pidän ainakin itse turvaväliä edellä ajavaan. Jos oikea kaista tilapäisesti alkaa edetä nopeammin, pitää olla tarkkana ja nipistää turvaväli minimiin. Muuten siihen eteen tullaan takuuvarmasti.

Hep ja blaah!

Voi olla, että täräytän liikennevälineelläni tielle ripoteltuun miinaan. Jos sen teen, niin miinan laukeaminen on ansaittua ja kerään itsetuntoni rippeitä pientareilta tämän jälkeen.

Ensinnäkin, kiitos rehellisyydestä ja suoraselkäisyydestä.

Muutama kysymys finnjewelille: Ajat sitä vasenta kaistaa ja sinulla on riittävä turvaväli edessä olevaan ja jono kulkee kutakuinkin hyvää nopeutta. Jos oikea kaista hetkellisesti vetääkin paremmin ja sieltä sitten siihen riittävän isoon turvaväliin tulee joku sinun ja edellä ajavan auton väliin, niin onko siitä jotain haittaa, että se siihen tulee? Tai mitä haittaa siitä on sinulle?

Vielä, jos joku toinen käyttäytyy liikenteessä urposti, niin vaatiiko se myös muilta kanssa-autoilijoilta urpoilua? Tällä viittaan siihen, että kenties se oikealta ohittava on urpo, niin pitääkö sitten itse se turvaväli ajaa liian pieneksi ja samalla lisätä riskiä vakavampaan onnettomuuteen sekä omalta osalta että sen osalta, jonka puskuriin siirryt roikkumaan. Onko moisessa tilanteessa myös ok, että sinun takapuskuriin tullaan roikkumaan kiinni, jos sinun perässäsi oleva haluaa sulkea sen kolon siihen pyrkivältä?

Onko sinun, minun tai ylipäänsä kenen tahansa muun kanssa-autoilijan tehtävä kouluttaa muita liikenteessä liikkuvia kesken sen liikennetilanteen? Veikkaan, että esim. hyvään koulutustilanteeseen tai -tapaan liittyvä asiallinen kommunikointi on hankalaa liikkuvasta autosta toiseen. Tai ainkaan se viesti ei välity siten kuin sen olisi tarkoitus välittyä hyvässä koulutustilanteessa, jotta oppi oikeasti menisi perille.