Miksi juuri se 100 km/h on parempi nopeusrajoitus kuin vaikka 80, 110 tai 130 km/h maanteillä? Onko 100 km/h mielestänne jonkinlainen optimoitu keston ja turvallisuuden kompromissi? Keskinopeus nyt ei tietenkään oikeasti ikinä ole niin korkea, mutta jos nyt oletetaan, että 500 kilometrin ajaminen kestäisi viisi tuntia, niin se nyt sitten ehdottomasti on oikein verrattuna siihen, että viidessä tunnissa pääsisikin vain 400 kilometriä?
Pitäisikö sitten kuitenkin nopeusrajoitus peruspaskalla maantiellä ollakin vaikka 120 tai 150? Jos ei, miksi ei? Tutkija sanoo, että kohtaamisonnettomuudessa kuolleisuus satasessa on sata prosenttia, joten ei se siitä ainakaan huonommaksi mene vaikka ei olisi nopeusrajoitusta ollenkaan. Aika monta muutakin onnettomuustyyppiä on sellaisia, jossa ei ole niin suurta merkitystä lopputuloksen kannalta, kuljettiinko 100 vai 120. Esimerkiksi fillaristin yliajaminen tulee mieleen.
Vai onko kyse sittenkin siitä, että 100 km/h tuntuu niin kauhean kivalta, vaikka oikeasti ei ole mitään merkitystä kulkeeko se auto 80 vai 100? Mielestäni se onkin 80:n rajoituksen suurin ongelma, "kukaan" ei noudata sitä, koska se ei tunnu kivalta.
Suurin osa ihmisistä ei myöskään ajele kovin pitkiä siivuja, jolloin aika pitkälti ainoa kärsijä on tuo tunnepuoli. Toki on niitäkin ammattiryhmiä, jotka ajelevat yli 80 km/h pitkää matkaa, mutta ehkäpä me voisimme yhteiskuntana kestää sen, että he vähän kärsivät.
Nokkakolarien kuolleisuus 100 % vs. 30 % on mielestäni vähän muutakin kuin turhaa holhousta, enkä myöskään osta sitä, että maantiet eivät palvele tarkoitustaan, jos niillä ei pääsekään täysin satunnaiselta tuntuvaa standardisatasta.
Nollatoleranssia nopeusrajoituksiin kyllä kaipaisi, mutta se on toinen tarina.