Sattui tuossa viime viikolla eteeni oikea maanteiden kuningasidiootti.
Olin ajamassa Tammisaaresta Helsinkiin päin maantietä, jossa nopeusrajoitukset vaihtelevat 60 km/h, 80 km/h ja 100 km/h aina muutaman kilometrin välein. Edessäni puksutti noin 30 vuotta vanha, vähän lommoja kerännyt, harmaa pikku-citikka.
Citikkakuski körötteli satasen alueella noin 75 km/h ja keräsi taakseen julmetun pitkän jonon. Ongelma oli siinä, että vastaantulevaa liikennettä oli paljon eikä sopivaa ohituspaikkaa tullut missään kohtaa. Kameroita on myös tuon tien reunassa paljon, niin ei uskaltanut lähteä mitään törkykiihdytystä tekemään siinä vaiheessa kun vastaantulijoiden kaistalla olisi ollut pieni rako. Tämä pisti kovasti itseäni ärsyttämään, mutta hammasta purren köröttelin sitten tämän citikka-ukkelin/akkelin perässä vähän yli seitsemääkymppiä.
Kun nopeusrajoitus vaihtui 100 km/h -> 80 km/h citikka nosti nopeuttaan tuosta vähän yli seitsemästäkympistä kahdeksaankymppiin. Kun nopeusrajoitus muuttui taas 100 km/h, jarrutti citikka niin, että nopeus PUTOSI taas siihen 75 km/h tienoille. Täh!? Ja tätä samaa kävi pari kertaa aina kun nopeusrajoitus muuttui 80 km/h ja 100 km/h välillä. Kahdeksankympin alueen alkaessa kiihdytti nopeusrajoitukseen ja satasen alueen alkaessa hidasti taas sinne seitsemänkymmenenviiden paikkeille. Inkoon liittymästä tämä kaheli painui vihdoin Inkooseen päin. Teki melkein mieli seurata perässä ja käydä kyselemässä mikä ihmeen logiikka tuossa hänen ajamisessaan oikein oli, mutta jatkoin kuitenkin matkaa kohti Helsinkiä.
Jos jollain on jotain järkevää syytä ehdottaa tällaiseen toimintaan, niin sanokaa toki.
Itse en ole keksinyt muuta loogista syytä tällaiseen ajotapaan, kuin ainoastaan muiden tienkäyttäjien tarkoituksellinen kiusaaminen.