Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ajelin paikallisella nelostiehen kuuluvalla moottoritieosuudella ehkä noin nopeutta 110 km/h ohittaen kahta rekkaa joiden välissä oli vajaa 200 metrin väli. Yhtäkkiä taustapeiliin ilmestyi hopeanvärinen Ford Sierra, joka tuli todella kovaa kohti. Yllätys ei ollut suurensuuri, että tämä äidin oma kimiräikkönen päätti pujotella minun ja rekkojen välistä jatkaen suurenmoista pakoaan kauniissa kesäpäivässä.
Mikä mahtavinta kohtasimme uudestaan. Kävi ilmi että olimme matkalla samaan kohteeseen. Vaikka tarinamme sankari olikin ottanut menetettyä elämäänsä kiinni matkan moottoritieosuudella, minä oli häntä aiemmin perillä kohteessa. Kaarsimme peräkkäisinä ajoneuvoina paikallisen kauppaliikkeen pysäköintialueelle. Jostain syystä minun pysäköintini, autosta poistumiseni ja sisälle kävelemiseni oli niin paljon ripeämpää, että lopulta olin päämäärässämme perillä aiemmin.
Tajuaakohan nämä sankarit ikinä, että hengenvaarallisella ajamisellaan he onnistuvat säästämään vain muutamia sekunteja. Nekin he menettävät vuoden mittaan moninverroin takaisin polttoainepumpulla seistessään. Mihin he käyttäisivät säästyneet yhdeksän sekuntia, jos itse saisivat valita? Perseen raapiminen on ehkä nautinnollisin asia mitä yhdeksässä sekuntissa ehtii suorittaa. Samassa ajassa ehtii kaivaa kännykän taskusta, avata näppäinlukon ja tarkastaa onko tullut soittoja tai viestejä. Säästyneet sekuntit voi tietysti käyttää myös siihen, että kävelee parkkikselta sisälle hitaammin ja kääntyy ainakin kerran vilkaisemaan autoaan (näin me harrasteauton omaavat ihan oikeastikin teemme). Yhdeksässä sekuntissa ehtii myös hyräillä: "uuden ilmeen, tuoreen pilkkeen, Suomen kie..." Paluumatkalla vastaavalla kaahailulla ostaa itselleen tilaisuuden jatkaa "..kko täältä saa! Valtakuntaa kummastuttaa taasko..."
Mikä mahtavinta kohtasimme uudestaan. Kävi ilmi että olimme matkalla samaan kohteeseen. Vaikka tarinamme sankari olikin ottanut menetettyä elämäänsä kiinni matkan moottoritieosuudella, minä oli häntä aiemmin perillä kohteessa. Kaarsimme peräkkäisinä ajoneuvoina paikallisen kauppaliikkeen pysäköintialueelle. Jostain syystä minun pysäköintini, autosta poistumiseni ja sisälle kävelemiseni oli niin paljon ripeämpää, että lopulta olin päämäärässämme perillä aiemmin.
Tajuaakohan nämä sankarit ikinä, että hengenvaarallisella ajamisellaan he onnistuvat säästämään vain muutamia sekunteja. Nekin he menettävät vuoden mittaan moninverroin takaisin polttoainepumpulla seistessään. Mihin he käyttäisivät säästyneet yhdeksän sekuntia, jos itse saisivat valita? Perseen raapiminen on ehkä nautinnollisin asia mitä yhdeksässä sekuntissa ehtii suorittaa. Samassa ajassa ehtii kaivaa kännykän taskusta, avata näppäinlukon ja tarkastaa onko tullut soittoja tai viestejä. Säästyneet sekuntit voi tietysti käyttää myös siihen, että kävelee parkkikselta sisälle hitaammin ja kääntyy ainakin kerran vilkaisemaan autoaan (näin me harrasteauton omaavat ihan oikeastikin teemme). Yhdeksässä sekuntissa ehtii myös hyräillä: "uuden ilmeen, tuoreen pilkkeen, Suomen kie..." Paluumatkalla vastaavalla kaahailulla ostaa itselleen tilaisuuden jatkaa "..kko täältä saa! Valtakuntaa kummastuttaa taasko..."