Suomalainen koulujärjestelmä on surkea

[Snakster]

Viestin lähetti msg
Siis koska lapset kehittyvät eri tahtia on syytä olla jakamatta lapsia erilaisiin ryhmiin.
Kovin ristiriitaista vaatia samaa kaikille ja perustella se erilaisuudella.

Lähinnä tarkoitin sitä, että alussa huonommin menestyviltä ei kannata sulkea kaikkia ovia vielä tuossa vaiheessa. Mukana roikottaminen on järkevää tiettyyn pisteeseen asti, sillä kehittymistä tapahtuu monesti isoinkin harppauksin, vaikka alussa tulokset näyttäisivätkin huonoilta.

Viestin lähetti msg

Monista syrjäytyneistä ja koulupudokkaista olisi ollut jo päiväkoti- ja alaluokkaiässä näkyvissä merkkejä tästä, mutta jotenkin reagoiminen tuossa vaiheessa ei ole yleistä.
Olisiko sitten halvempaa ja helpompaa reagoida aiemmin vai onko se sitten puuttumista yksityisyyteen?

Tämä sosiaalisesti (ja taidollisestikin) syrjäytyneiden hoito onkin mutkikkaampi juttu. Monesti nykyään kuitenkin tuntuu, että yhteiskunta kestää melkeinpä suunnitellusti tietyn hävikkiprosentin kansalaisistaan. Samalla tavalla kuin teollisissa tuotantoprosesseissa lasketaan tietty määrä sekundaa jo valmiiksi mukaan, laskee yhteiskunta tietyn hävikkimäärän, jonka se kestää ilman, että yhteiskuntarakenteet suuremmin järkkyvät. Mahdollisimman varhainen puuttuminen on paras lääke syrjäytymisen estämiseksi, mutta aivan mutkatonta sekään ei ole.

 

[msg]

Mielestäni lahjakkuuksien huomiotta jättäminen on samalla tavalla ovien sulkemista kuin heikompien jättäminen joukosta pois.
Molemmat ääripäät sopivat suomalaiseen peruskouluun huonosti.

Tiedän, että Jenkkilässä osataan myös koulukiusata.
Äärimmäisinä seurauksina joukko- ja itsemurhat high school:ssa.

Yhdysvalloissa vain sattui silmään nämä puskuritarrat, joissa oli teksti "My son/dauhter is honor student"
Suomessa vanhemmat tuskin edes tietävät, mitä koulussa tapahtuu.
Vanhempainilloissakin taitavat olla vain niiden lasten vanhemmat, joilla asiat ovat kunnossa.

 

[Snakster]

Viestin lähetti msg
Mielestäni lahjakkuuksien huomiotta jättäminen on samalla tavalla ovien sulkemista kuin heikompien jättäminen joukosta pois.
Molemmat ääripäät sopivat suomalaiseen peruskouluun huonosti.

Onhan tuossa tietenkin jonkinlaista perääkin, en kiistä. Vaarana lahjakkaiden oppilaiden erityishuomioinnissa on kuitenkin juuri se, että muiden saadessa enemmän muut eivät saakaan enää juuri mitään. Myöskin olen sitä mieltä, että vanhemmat, jotka ylpeilevät puskuritarroilla lastensa koulumenestyksellä kuuluvat samaan sarjaan kuin nämä poikansa jääkiekkomenestyksellä pätevät isät.

Hyvä ja kaikille selkeä käytäntö on jenkkilän lisäksi myös suurimmassa osassa Etelä-Amerikan maista, joissa hyvää oppia saavat ne, joilla on rahaa. Muut voivat sitten pienestä pitäen alkaa opetella vaikka ojan kaivuuta. Jos köyhällä on kuitenkin intoa opiskella, aina voi mennä valtiolliseen yliopistoon, josta valmistuneet voivat kaivaa sitten ojaa vähän fiksumpina. Työpaikat menevät lähinnä hyvistä yksityiskouluista ja -ylipoistoista valmistuneille käsittääkseni myös jenkeissä.

 

[clayman]

Viestin lähetti msg
Yhdysvalloissa vain sattui silmään nämä puskuritarrat, joissa oli teksti "My son/dauhter is honor student"
Suomessa vanhemmat tuskin edes tietävät, mitä koulussa tapahtuu. Vanhempainilloissakin taitavat olla vain niiden lasten vanhemmat, joilla asiat ovat kunnossa.

No tuolla nyt ei ole mitään tekemistä koulujärjestelmän kanssa, vaan se liittyy yleiseen kulttuuriin.

Vanhemmat ovat tietenkin ylpeitä lapsistaan ja kun Yhdysvalloissa on muutenkin tapana mainostaa kun asiat ovat hyvin, niin eihän se mikään ihme ole, että noita tarroja näkyy puskureissa.

MUTTA, kyseessä on kuitenkin vaan tarra puskurissa. Ei ne Yhdysvaltalaiset vanhemmatkaan välttämättä tiedä, miten heidän lapsensa pärjäävät koulussa, varsinkaan sosiaalisella tasolla. Sitten ihmetellään, että miten se nyt tuollalailla meni ampumaan toisia oppilaita.

 

[masu]

Viestin lähetti msg
Mielestäni lahjakkuuksien huomiotta jättäminen on samalla tavalla ovien sulkemista kuin heikompien jättäminen joukosta pois.
Molemmat ääripäät sopivat suomalaiseen peruskouluun huonosti.

Suomessa vanhemmat tuskin edes tietävät, mitä koulussa tapahtuu.
Vanhempainilloissakin taitavat olla vain niiden lasten vanhemmat, joilla asiat ovat kunnossa.

Ymmärrän kantasi siinä mielessä, että sinusta peruskoulussa kaikki oppilaat pyritään laittamaan samaan muottiin riippumatta henkilökohtaisista taipumuksista. Kuitenkin peruskoulu loppuu jo lapsen ollessa 15-16 vuotias. Tässä vaiheessa jokainen lahjakkaampikin oppilas voi hakeutua kykyjään vastaavaan opinahjoon.

Kuten Snakster huomautti, niin ns. lahjakkaat oppilaat tulevat aina pärjäämään. Tällaiset oppilaat pääsevät varmasti yliopistotasoiseen opetukseen. Tietääkseni myös poikkeukselliset lahjakkuudet ovat saaneet jo peruskouluiässä yliopistotasoista opetusta erilaisten lisäkurssien muodossa.

Kuitenkaan minusta on hieman kohtuutonta arvostella suomalaista koulujärjestelmää siitä, ettei se pysty tarjoamaan muutamille superlahjakkaille oppilaille tarpeeksi haasteita.

Enemmän olen huolissani näistä keskitason alapuolelle jäävistä oppilaista. Itseasiassa luin tässä pari viikkoa sitten erään kirjan, jossa pohdittiin erityisopetukseen ohjattujen oppilaiden opintosuorituksia. Tämän kirjan mukaan heikosti kouluaan suorittavien oppilaiden suoritukset heikkenivät entisestään, kun nämä siirrettiin omalle erityisluokalle.

Minusta tässä ei ole loppujen lopuksi mitään ihmeellistä. Jos oppilaita aletaan jo ala-aste iässä arvottamaan "hyviin ja huonoihin" on selvä että hieman keskitasoa heikompi oppilas kokee olevansa täysin epäonnistunut ja hän kokee, ettei hänestä voi ikinä tulla yhtään mitään.

Oppilaiden vanhemmista vielä muutama kommentti. Fiksut luokanvalvojat pitävät melkeinpä puoliväkisin yhteyttä oppilaiden koteihin. Jokainen vanhempi, joka välittää lapsensa koulunkäynnistä, saa varmasti tietoa niin paljon kuin haluaa. Toisaalta on myös sellaisia vanhempia, että heitä ei voisi vähempää kiinnostaa vanhempainillat tai mikään muukaan kouluun liittyvä.

Lasten vanhemmista löytyy kyllä kaikennäköistä karvanaamaa. Kaikista ärsyttävämpiä ovat nämä "minähän tiedän kaiken kasvattamisesta"-tyypit. Toisena hienona porukkana heiluvat "Olen aina vihannut opettajia ja vihaan yhä"-ryhmä.

masu

 

[msg]

Amerikka oli huono esimerkki.

Valitettavaa on kuitenkin se, että hyvät arvosanat ovat sangen usein koulussa kiusaamisen aihe.

Lahjakkaiden huomioimiseen voi sisältyä riski muiden laiminlyönnistä, mutta kaipaisin muitakin perusteita kuin tuon.
Tämä käytäntö ei koskaan anna kellekään mitään, kun aina on pelko, että joku muu saa enemmän.

Nykyisessä systeemissä kaikilla on kurjaa.

En itsekään halua rahan ratkaisevan opintojen määrää enkä kannata maksullisia yksityiskouluja. Moni vanhempi vain taitaa tänä päivänä valita ja harkita mihin kouluun lapsensa pistää.
Yleinen ja yhtäläinen peruskoulu on kaunis ajatus, mutta toivoisin siellä olevan sijaa yksilöllisyydelle.

Rahaa koululaitokselle tulee tuskin koskaan tarpeeksi. Moni muukin hallinnonala kaipaisi lisää rahaa.
Verotuksesta ja julkisen rahan jakamisesta voisi vaikka avata uuden ketjun.
Nykyinen kunnallinen itsehallinto antaa kunnille varsin suuren vallan käyttää rahoja, joten ei ole sama millaisia ihmisiä siellä istuu rahaa jakamassa. Jos ei EU-vaalit innosta, niin ainakin kunnallisvaaleissa kannattaa käydä äänestämässä.
Meidänkin maksamista palkkaveroista taitaa suurin osa olla kunnallisveroa.


edit:
Ajatukseni eivät koske vain erityisen lahjakkaita tai erityisen heikkoja oppilaita. Nämä äärimmäiset ääripäät kai tulevat hoidettua tavalla tai toisella.
Toiminta on mitoitettu 7-8 oppilaalle. Ei tarvitse olla kuin 6 tai 9 oppilas niin huomaa joustamattomuuden. Mutta kai tämä hävikki ja resurssien hukkaaminen sitten mahtuu kansankotiimme?

 

[clayman]

Viestin lähetti msg
Valitettavaa on kuitenkin se, että hyvät arvosanat ovat sangen usein koulussa kiusaamisen aihe.

Aivan. Ei voi olla "cool," jos on honor student jne. Ihmiset ovat kateellisia ja käyttävät voimaa, kun älykkyys ei riitä.

Viestin lähetti msg
En itsekään halua rahan ratkaisevan opintojen määrää enkä kannata maksullisia yksityiskouluja. Moni vanhempi vain taitaa tänä päivänä valita ja harkita mihin kouluun lapsensa pistää.
Yleinen ja yhtäläinen peruskoulu on kaunis ajatus, mutta toivoisin siellä olevan sijaa yksilöllisyydelle.

Näinhän siellä Yhdysvalloissa toimitaan. Vanhemmat etsivät asunnon sellaiselta alueelta, jossa heidän lapsensa voivat saada parasta mahdollista opetusta. Asunnonvälittäjät mainostavat asuntoja juuri siten, että mainitsevat mikä school district on lähellä. Yksityiskoulut ovat vielä asia erikseen.

 

[juppe]

Viestin lähetti Snakster
Mielestäni oppilaiden jakaminen hyviin ja huonoihin peruskouluiässä on suuri saatana, jota on syytä vastustaa viimeiseen asti. Syitä tähän on lueteltu riittävästi edellisissä kirjoituksissa, mutta tärkeinpänä minä näen sen, että lapset ja nuoret kehittyvät varsin eri tahtia. Ei ole oikein, että lahjakkaan lapsen heikko kiinnostus koulunkäyntiin 10 vuoden iässä määrittelisi menestymismahdollisuudet koko loppuelämäksi.

Lisäksi lahjakkuutensa takia koulussa turhautuvat voivat kuitenkin nauttia koulun sosiaalistavasta ilmapiiristä ja oppiaineista, joissa eivät välttämättä ole niin lahjakkaita.

Muutenhan voisi kysyä, että onko oikein, että lahjakas konserttipianistin alku joutuu vetämään nokkahuilulla ukko-nooaa tai lahjakas futari hyppäämään pituutta läskien kanssa. Kyllä suomalainen koulujärjestelmä tarjoaa lahjakkaille haasteita viimeistä yliopistossa ja siihen asti ylimääräinen harrastus voi tapahtua myös vapaa-ajalla.

Myöskin resurssien ollessa rajallisia pidän tärkeämpänä yrittää vetää lahjattomampia ja sopeutumattomampia joten kuten mukana tarjoamalla heille mukautettua pienryhmäopetusta. Lahjakkaat kyllä pärjäävät ilman heille räätälöityjä kursseja ja OPSeja.

Ikava kylla joidenkin lahjakkaiden lapsien kiinnostus opiskeluun tapetaan aika tehokkaasti peruskoulussa. Itse osasin lukea jo 4 vuotiaana mutta koulussa eka luokalla kun opeteltiin tavaamaan niin se oli pelkastaan haitaksi, mentiin aina sen huonoimman oppilaan vauhdilla ja siitakos se opiskeluinnostus lahti. Samoin oli matematiikan kanssa, pikkupoika muutamaan kertaan ihmetteli etta mistas nyt on kyse kun opettajat murjottivat siita kun oli tehnyt liian paljon ja liian nopeasti.

Koulun sosiaalistavasta ilmapiiristä nauttimisesta nyt voidaan olla montaa eri mielta. Riippuu varmaan koulusta mutta ne sosiaaliset taidot mita mina aikoinani koulussa opin eivat valttamatta ole sellaisia joista nain aikuisena kovin paljon kiitosta saa. Enka edes nauttinut ilmapiirista.

Itse asiassa urheilu oli niita harvoja aineita joissa lahjakkaammat paasivat paremmin toteuttamaan itseaan. Mistahan johtuu etta liikunnan opettajat sitten antoivat paremmin osaaville enemman erivapauksia. Tosin liikunta oli myos ainoa aine jossa huonommin parjaavia sitten vedettiin turpiin valitunnilla. Jos olit huono matematiikassa niin ei siita kukaan nauranut, mutta jos et osannut luistella riittavan hyvin niin turpiinhan siina tuli. Nauti siina sitten sosiaalisesta ilmapiirista. Itse en turpiin saanut mutta en kylla nauttinutkaan.

Se on saali etta niita haasteita lahjakkaille lapsille tulee vasta siella yliopistossa, jos sinne asti jaksaa sinnitella (tai jos ylipaansa on mahdollisuuksia menna opiskelemaan yliopistoon). Resurssit ovat tietysti mita ovat ja kuten minua paremmin asioista perilla olevat tahot ovat osuvasti kuvanneet "peruskoulu on lahinna paivahoitopaikka jossa lapset pidetaan paivisin kun vanhemmat ovat toissa".

Yksi mielestani iso parannus olisi jos suomessakin alettaisiin julkaisemaan listoja siita miten hyvin eri kouluissa oppilaat parjaavat ja vanhemmilla olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia sitten valkata mihin kouluun lapsetnsa laittavat. Ajan myota mahdollisesti sitten heikommat koulut joutuisivat petraamaan opetustaan ja sita kautta yleinen tasokin nousisi. Lukiotasollahan tama jo nakyy aika selkeasti ja joidenkin "hyviksi tiedettyjen" nimekkaiden koulujen kohdalla, mutta miksei julkaistaisi listaa kaikista kouluista?

 

[girlzilla]

Viestin lähetti msg


Valitettavaa on kuitenkin se, että hyvät arvosanat ovat sangen usein koulussa kiusaamisen aihe.

Hmm, mielenkiintoista. Itse näkisin asian olevan toisinpäin, jollei oteta huomioon rajatapauksia. Ainakin meidän lukiossa on häpeällistä jos vetelee nelosia ja femmoja. Sama oli yläasteella. Ala-asteaikoja en muista niin tarkkaan.
Ehkä esim. Helsingin huonommissa lukioissa asia on toisella tavalla.

 

[buoy]

Viestin lähetti Carlos
Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, miten järjestelisit näppiksen uudestaan? Ja aiheeseen liittyen, voit tehdä sen nytkin. Voit uudelleen ohjelmoida nappien paikat, ja useimmista näppiksistä napitkin lähtee irti, joten voit vaihdella niitä ihan tasan niinkuin haluat. Mutta tähän haluaisin silti sanoa, että vaikka A. Einstein ei tykännyt koulun opeista vaan kehitti omansa, niin kaikki meistä eivät välttämättä ole samaan kykeneviä. Eli se vanha järjestyskin kannattaisi edes ensin opetella...

Kirjaimet vasemmalle kädelle ja kaikki muut oikealla. Kun katson eteeni, näen paljon itselleni turhia merkkejä ja erikokoisia nappeja. Ihan erilainen lauta muotoilultaan pitäisi saada.

Ei pakosti näin. Jos opettelet 10-järjestelmän, sinun ei tarvitse enää keskittyä kirjoittamiseen, sillä se tapahtuu "automaattisesti" ja lähes puheen nopeudella. Silloin voisit ehkä panostaa hiukan enemmän ajatteluun, ja tuottaa jotain järkevää. Jos ainoa keino lyhentää kirjoitusta on kehno kirjoitustaito, niin enpä voi muuta sanoa kuin... on meitä moneksi.

Ammattilaisten ymmärrän kyllä opettelevan huippunopean kirjoittamisen. Minä en kuitenkaan pystyisi tämän nopeampaan suoritukseen, koska jo nyt kirjoitan "ajatuksen nopeudella".

 

[Bauer]

Viestin lähetti girlzilla
Hmm, mielenkiintoista. Itse näkisin asian olevan toisinpäin, jollei oteta huomioon rajatapauksia. Ainakin meidän lukiossa on häpeällistä jos vetelee nelosia ja femmoja. Sama oli yläasteella. Ala-asteaikoja en muista niin tarkkaan.
Ehkä esim. Helsingin huonommissa lukioissa asia on toisella tavalla.

Ei se enää muissakaan lukioissa ole siistiä, vaikka olisikin huonompi (?) sellainen. Tuo on lähinnä ylä-asteen naurettava ilmiö, jolla yritetään olla cool. Kaikista koomisimpia ovat ne jotka oikeasti tietävät, mutta yrittävät näytellä tyhmää saadakseen suosiota. Säälittävää.

 

[Pee]

Viestin lähetti clayman
Aivan. Ei voi olla "cool," jos on honor student jne. Ihmiset ovat kateellisia ja käyttävät voimaa, kun älykkyys ei riitä.

Väitän, että KOKONAISUUDESSAAN "vitun hiku" -kiusauksessa ei ole kyse tästä. Siis siitä, että huonommat olisivat kateellisia eikä heillä älykkyys riittäisi parempaan. Tällaisia tapauksiakin toki varmasti on, mutta kokonaisuudessaan kyse lienee vain siitä, että joitakin ärsyttää huippumenestyjät. Ja kuten "Bauer" jo sanoikin, niin nimenomaan yläasteella. Jatkokoulutuksessa ollaan keskimäärin paitsi järkevämpiä (vähemmän kiusausta, kun ikää on enemmän jne.), niin niissä myös painotukset tahtovat muuttua siihen suuntaan, ettei vastaavanlaisessa hyvien kiusaamisessa ole enää mieltä. Varsinkin ammattioppilaitoksissahan pitää opetella ensisijaisesti sen alan juttuja, jolle pyrkii. Peruskoulussa - kuten kai lukiossakin - kyse on sen sijaan enemmän "kokonaisuudesta".

 

[Koala]

Jos pärjää hyvin koulussa, ei häntä kiusata, kunhan hän osaa käyttäytyä sen mukaisesti. Hyvin pärjäävät ovat erityisasemassa monessa mielessä ja yksi näistä on kanssakäyminen muiden "normaalien" oppilaiden kanssa. Meidän yläasteella pari kaveriani olivat kympin oppilaita, mutta he toimivat itselleen eduksi, olemalla mukavia, puhumalla asioista, joista muutkin ymmärsivät, kävivät bileissä ym. Sitten oli muutama tapaus, joilla oli myös täydelliset todistukset, mutta käyttäytyivät kuin Yhdysvallat. Sellaista ylimielisyyttä ja muiden arvostelua saa nähdä vain huonoissa leffoissa ja Iltasanomissa. He olivatkin niitä, jotka koulun jälkeen lähtivät naama ruvella rikkinäisen pyörän kanssa.
Ehdoton ei myöskin täältä lahjakkaiden erotteluun muista jo peruskouluasteella. Kyllä lukiossa ne lahjakkaat pääsevät kaltaistensa joukkoon valitsemalla oikean lukion. Ja nykyään "lahjakkaat" oppilaat pääsevät lukemaan yliopistoon joitakin kursseja muutamassa lukiossa. Itse olin äidinkielen ryhmässä Turun Yliopistolla talvella ja syksyllä aloitan kulttuurihistorian kurssit.

 

[Satellite]

Kielen selvästi paras opetustapa on yksinkertaisesti viettää esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi esimerkiksi englannissa. Tai edes jonkunlainen parin viikon (ei välttämättä riitä) opetusmatka. Oma kutonen ei kauheasti itseäni mairittele, ja vaikka motivaatiota opetukseen löytyy niin turhauttaa se että erilaiset kielen opiskelutavat (englanninkielisen kirjan lukeminen, aineiden kirjoittaminen, sanojen pänttäys...) eivät minuun tehoa, ainakaan heti. Koko lukion ajan on tullut samoja pisteitä aineista ja samoja kokeista. Ei vaan ole varaa lähteä minnekään vaihto-oppilaaksi tai edes kuukauden opintomatkalle...Harmi.

Missään nimessä peruskoulussa ei saa siirtyä siihen, että suositaan jollain tavalla hyviä tai huonoja oppilaita. Hyvin vaikeaa on keksiä tapaa, jolla ns huonot oppilaat saadaan opiskelemaan enemmän: parhaat oppilaat voivat mieltymyksiensä mukaan valita peruskoulun ulkopuolelta ohjelmaa. Esimerkiksi matematiikassa lukion kirjat vaan käteen ja opiskelemaan logaritmejä ja derivointia. Ei pitäisi olla lahjakkaille kauheasti ongelmaa noissa. (Tosin oppikirjat ovat joskus aivan turhan mutkikkaita selittämään asioita, välillä on opettajan selityksen jälkeen sellainen olo että kirjassa lukisi aivan eri asioita kuin mitä opettaja selitti, vaikka opetettava asia on sama). Urheilullisesti lahjakkaille onkin ihan vapaasti ympäri Suomea tarjolla erilaisia urheiluseuroja jne harrastusmahdollisuuksia, joten peruskoulun on aivan turha panostaa näihin urheilullisesti lahjakkaisiin.

Kuten Koala asian ilmaisi

Jos pärjää hyvin koulussa, ei häntä kiusata, kunhan hän osaa käyttäytyä sen mukaisesti. Hyvin pärjäävät ovat erityisasemassa monessa mielessä ja yksi näistä on kanssakäyminen muiden "normaalien" oppilaiden kanssa. Meidän yläasteella pari kaveriani olivat kympin oppilaita, mutta he toimivat itselleen eduksi, olemalla mukavia, puhumalla asioista, joista muutkin ymmärsivät, kävivät bileissä ym. Sitten oli muutama tapaus, joilla oli myös täydelliset todistukset, mutta käyttäytyivät kuin Yhdysvallat. Sellaista ylimielisyyttä ja muiden arvostelua saa nähdä vain huonoissa leffoissa ja Iltasanomissa. He olivatkin niitä, jotka koulun jälkeen lähtivät naama ruvella rikkinäisen pyörän kanssa.

Tätä sanotaan myös asennevammaisuudeksi. Lahjakkaat oppilaat kuvittelevat itsestään liikaa, ja pyrkivät osoittamaan sen kävelemällä nenät pystyssä. Ja sitten ihmetellään vielä kun tulee turpaan.

Itse olen sellainen esimerkki hitaasti syttyvästä oppilaasta, koko yläasteen ajan keskiarvo alle 7, nyt lukiossa keskiarvo lähellä kahdeksaa.

 

[msg]

Lukio todella on aivan eri asia.
Ylempänä esitin yhden toiveen eli tasokurssien palauttamisen peruskouluun.

Oma lukioni oli ainakin ainakin aikanaan se, johon päästäkseen vaadittiin pitkää englantia lukeneilta kaupungin korkein sisäänpääsy keskiarvo. Olisiko alin keskiarvo ollut vuonna 1988 8,82.
Tässä lukiossa ei ollut paheksuttavaa olla hyvä. Toki tuollakin muuten erilaisia oppilaita kiusattiin kuten muuallakin.
Nämä poikkeukset kuten myös toinen ääripää eivät ole tässä oleellisia, koska molemmille lienee jo nyt tarjolla sopivia ratkaisuja.
Itse kaipaisin sitä, että tietyissä aineissa voitaisiin ottaa takaisin tasokurssit.
Yksilöllisyys ei nykyiseen peruskouluideologiaan sovi.

Se, että matematiikkaa ja kieliä voisi opettaa kahdessa eritasoisessa ryhmässä tuskin olisi kauheaa erottelua ja luokittelua, joka ajaa maan turmioon.

Huvittavaa on se, että peruskoulun ollessa kykenemätön joustamaan syntyy yksityisiä kouluja ja vanhemmat kilpailuttavat jo ala-asteita.
Tasokurssien palauttaminen peruskouluun olisi paljon myönteisempi kehitys.

 

[Satellite]

Viestin lähetti msg
Se, että matematiikkaa ja kieliä voisi opettaa kahdessa eritasoisessa ryhmässä tuskin olisi kauheaa erottelua ja luokittelua, joka ajaa maan turmioon.

Kuten jo edellä kerrottiin: tämä syrjisi niitä jotka haluaisivat "parempaan" ryhmään, mutta eivät pääse koska tasonmittauskokeet on jo tehty aiemmin. Omassa yläasteessani oli tasonmittauskoe, joka jakoi ryhmät "parempiin" ja "huonompiin". Itse olin ainakin ruotsissa huonomassa ryhmässä, ja siellä oli muutama oppilas jota vitutti suunnattomasti se että hän ei pääse parempaan ryhmään, saaden kahdeksikkoa ja yhdeksikköä kokeista. Myöskin itseänikin häiritsi huonompiin joutuminen, sillä siellä "häirikkryhmässä" ei pystynyt tekemään _mitään_ kunnolla. Myöskin opettaja oli hyvin turhautunut. Sopiiko tälläinen opetusympäristö niille, jotka tasokokeessa jäivät juuri ja juuri paremmasta ryhmästä pois? Lahjakkaita opiskelijoita ei tarvitse huoltaa, sillä he pysatyvät halutessaan ite syventymään asioista, jos peruskoulussa käytävät asiat ovat niille naurettavan helppoja.

Ja toki paransin lisäluokalla arvosanoja niin että keskiarvo nousi 1.2:llä, ei meillä sentään seiskan pintaan olevalla todistuksella lukioon oteta.

 

[flintstone]

Viestin lähetti msg
Entäpä jos turhautuminen johtaa heikkoon kiinnostukseen ja sitä kautta huonompaan koulutukseen tulevaisuudessa?

Esimerkkinä vaikkapa peruskoulun lukematta läpi yli 9 keskiarvolla selvinnyn lahjakas nuori, joka vasta lukiossa huomasi, että oppiakseen ja selvitäseen pitäisi oikeasti panostaa kouluun.
Aika hankalaa on silloin opetella opiskelemaan, kun yhdeksän vuotta on mennyt minimaalisin panostuksin.

Muutamia kysymyksiä:
1. Mihin se lahjakkuus hävisi peruskoulun jälkeen?
2. Miksi se opiskelemaan opettelu on hankalaa?
3. Ja mikä siinä opiskelemaan opettelussa on tuolloin vaikeaa?

Jo peruskouluissa käyttöön otettavilla tasokokeilla ja niiden perusteella jaotteleminen "hyviin" ja "huonoihin" oppilaisiin hyödyttäisi erityisesti tyttöjä hitaammin kehittyvien poikien kustannuksella. Kannattaa muistaa että peruskoulu kestää vain 9 vuotta ja 16 vuotiaana pääsääntöisesti tuo opintovelvollisuus on tullut suoritettua. Ja omasta mielestäni 16 vuotias on edelleen varsin kehittymätön ja olisi varsin kurjaa jos tuossa iässä suunnilleen kaikki ovet olisi jo suljettu kun tasokokeissa ei tullut riittävää menestystä.

Suomen peruskoulu järjestelmän tarkoituksena on taata koko väestölle riittävä yleisivistys.

Ai niin oletkos ollenkaan katsonut tilastoja tasokokeiden USA:ssa ja sos.dem. Suomen välillä ja vertaappa esimerkiksi aikuisväestön lukutaidottomuus prosentteja. Yllätyitkö?

 

[msg]

Ei kai lahjakkuus mihinkään häviä.
Enemmän on kyse siitä, että totuttuaan pärjäämään tekemättä töitä on haastavaa yrittää muuttaa käyttäytymismalleja.
Jokainen voi miettiä, kuinka helppo on muuttaa omia käyttäytymismallejaan.

Eivät ovet ole suljettuja, vaikka olisikin tasokursseja. Moni 'myöhään herännyt' on opiskellut lukion ja peruskoulun kursseja iltakouluissa. Halukkaille on tarjolla opetusta myös oppivelvollisuuden jälkeen.

Aika pitkä matka on tasokursseista amerikkalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Mutta voihan sitä aina tuolla USA-kortilla lyödä päähän. Lukutaito ja yhdyssanat opetetaan jo ala-asteella, joten yläasteen tasokursseilla tuskin saadaan lukitaitoisten määrää vähenemään.

Nykyäänhän on yksi suuri häirikköryhmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Tasaisesti tyytymättömyyttä kaikille lienee halutuin vaihtoehto?

Itse näen peruskoulun joustamattomuuden ja rahoituksen alasajon johtavan Suomessa yksityiskoulujen lisääntymiseen ja yhä siihen, että yhä useampi vanhempi jättää sen lähimmän koulun valitsematta ja laittaa lapsensa 'parempaan' kouluun.
Samaahan on jo nähtävissä päivähoidossa, jossa markkinoidaan jo premium-päiväkoteja.

 

[Huerzo]

Eilen A-talkissa oli kesävieras, vuoden opettajaksi valittu nainen. Puheli fiksuja ja aika suoraa tekstiä siitä, mihin koulujärjestelmä on menossa. Puhui, että poliitikot mielellään niin kunnissa kuin korkeammillakin tasoilla puhuvat opetuksen tärkeydestä, mutta resursseja siihen ei olla valmiita myöntämään. Pikemminkin koulutus (ainakin peruskoulu) nähdään vain terveydenhuollon kaltaisena kulueränä. Vanha imago kansankynttilöistä on juurtunut hänen mukaansa niin tiukkaan poliitikkojen ajatteluun, että he kuvittelevat opettajien tekevän opetustyötä ja sen valmistelua myös vapaa-ajallaan. Toki osa porukasta on työstään niin innostunutta, että ihmeidentekijät voisivat siirtyä kuvaamaan koulumaailmaa.

Jutustelun aikana hän myös totesi, että resurssipula ja sen myötä ylisuuret ryhmät tekevät kunnollisen opettamisen tai ennen kaikkea välittämisen mahdottomaksi: aikaa kun ei yksinkertaisesti riitä kaikille suurissa ryhmissä. Lisäksi hän muistutti opettamisen ja opettajan arvostuksen katoamisesta. Hiljattain tulikin ohjelma (Dokumenttiprojekti), jossa kerrottiin huorittelun ja homottelun olevan opettajien arkipäivää. Itse olen ollut ala-asteilla muutamia viikkoja sijaisena, ja voin sanoa että meininki oli aika villiä. Toki parikymppisen auktoriteetilla ei ole paljoa painoa, joten ehkäpä syy oli siinä. Tai sitten olin jo unohtanut, millainen olin itse sen ikäisenä...

Msg totesi, että totuttuaan pärjäämään lahjoillaan on vaikea oppia "tekemään töitä". Itselläni näin on käynyt melkein jokaisen tasokorotuksen yhteydessä: esimerkiksi ala-asteen vaihdon yhteydessä läksyjen tekemisen tarkastaminen oli jotain uutta, kun aiemmassa koulussa niiden kanssa oli vähän niin ja näin. Niin yläasteella, lukiossa kuin nyt yliopistossakin on toistunut sama ilmiö: talojen tavoille oppiminen on kestänyt jonkin aikaa, ja sen jälkeen numerot ovat parantuneet loppua kohden. Ja lopussa puseroon on hiipinyt hyvänolon tunne, jonka jälkeen seuraava porras on täräyttänyt pilvistä alas. Onneksi. Toivottavasti sitten töissäkin ovat ymmärtäväisä, kun takki auki kävelevä maailmanomistajamaisteri sählää työnsä parissa...

Itse en ole tasokurssien kannalla, vaan Koalan tapaan lahjakkaimmat voisivat suorittaa yliopistossa tai muussa vaativammassa opistossa ylimääräisiä kursseja. Tosin jos oppilaat ovat yhtään pysyneet samanlaisina kuin minun aikoinani, niin kyllä porkkanan pitää olla melkoinen, että esim. 17-vuotiaan saa tekemään muita enemmän hommia opintojensa eteen. Tuskin minä olisin ollut valmis moisiin järjestyihin, vaikka ne olisivat hyödykseni varmasti myöhemmin koituneet. Enpä ainakaan minä tiennyt vielä tuon ikäisenä, miltä se elämä tuleekaan näyttämään jo muutaman vuoden päästä. Sitä elää vain parasta aikaa meneillään olevaa hetkeä, eikä tulevaisuuden valoisuudesta ole pienintäkään uhkakuvaa. Jaa, sitä voisi kai kuvailla naiviudeksi...

Kiusaamista en sitten ala-asteen ole kokenut, vaikka päässäni ovat olleet jo monta vuotta "pullonpohjat" ja tunnustaudun hyväksi oppilaaksi. Poikien keskuudessa liikunnallisuus ja musikaalisuus antavat onneksi monta heikkoutta anteeksi. Mutta taitaa tämäkin asia olla jo nykypäivänä toisin.

Koulujärjestelmässä ei mielestäni ole suuria puutteita, vaan taitavat ongelmat olla enemmänkin resurssipuolella. Meininki on kuin Hitlerin antamissa käskyissä toisessa maailmansodassa: menkää ja vallatkaa se ja se, vaikka löpö ja muu materiaali alkoi olla lopussa. Tietenkään kukaan ei uskaltanut asiasta herralle itselleen mainita - ja tuskinpa hän olisi siitä opikseen ottanutkaan. "Hyvinvointipalveluista pidetään kiinni..." - joopajoo.

EDIT: pari typoa

 

[flintstone]

Viestin lähetti msg
Nykyäänhän on yksi suuri häirikköryhmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Tasaisesti tyytymättömyyttä kaikille lienee halutuin vaihtoehto?

Näinkö paljon tilanne on muuttunut reilussa 15 vuodessa? Mun peruskoulu aikoina en muista että meillä olisi ikinä ollut mitenkään erityisen tyytymätön ja häiriköivä luokka. Ja peruskoulussa ala-asteen ensimmäiset 2 vuotta opiskelin Kotkassa ja Riihimäellä siitä eteenpäin. Ja en minä ole ainakaan kuullut ala-asteen opettajana olevalta pikkusiskoltani tai peruskoulun viimeiselle luokalle menevältä pikkuveljeltäni että häiriköinti tai tyytymättömyys olisi siellä nytkään suurena ongelmana.

Onko tuo pääkaupunkiseudulla kauhean yleistä, vai yleistätkös sinä nyt vahvasti?

Viestin lähetti msg
Itse näen peruskoulun joustamattomuuden ja rahoituksen alasajon johtavan Suomessa yksityiskoulujen lisääntymiseen ja yhä siihen, että yhä useampi vanhempi jättää sen lähimmän koulun valitsematta ja laittaa lapsensa 'parempaan' kouluun.
Samaahan on jo nähtävissä päivähoidossa, jossa markkinoidaan jo premium-päiväkoteja.

Missä iässä sinun mielestäsi pitäisi alkaa mittaamaan oppilaiden tasoa että koulutus olisi mielestäsi riittävän joustavaa. Ja miksi juuri se kyseinen ikä on hyvä tuolle tason mittaamiselle? Ja miksi 16 vuoden ikä on jo liian myöhäinen?

Ja edelleen vierastan aikaista jakoa hyviin ja huonoihin oppilaisiin, hyviin ja huonoihin ihmisiin. Peruskoulu on aivan sopivan mittainen ja sen jälkeen omilla valinnoilla voi vaikuttaa jatko opiskeluun.

 

[varjo]

Viestin lähetti flintstone
Muutamia kysymyksiä:
1. Mihin se lahjakkuus hävisi peruskoulun jälkeen?
2. Miksi se opiskelemaan opettelu on hankalaa?
3. Ja mikä siinä opiskelemaan opettelussa on tuolloin vaikeaa?

Ei lahjakkuus häviä, mutta sen taso ei välttämättä ole riittävän korkea, jotta voisi pärjätä helposti myös lukiossa.
Teknisen alan opiskelijat kyllä tietävät mitä tarkoittavat perusmatematiikat TKK:lla yms.
Lukiossa pitkän matematiikan L:n kirjoittaneet tuskailevat useita vuosia peruskurssien kanssa ja usein ekan vuoden jälkeen moni vaihtaakin opiskelupaikkaa.

Ihan sama itsellänikin, lukiossa ja siitä alaspäin matematiikka oli täysin simppeliä, mutta yliopistossa olen luultavasti laitoksen huonoin "matemaatikko".

Ja opiskelemaan ei opi kovinkaan helposti, kun oma kyvyttömyys turhauttaa ja motivaatio katoaa.
Miten sitten opiskella rankemmin?
No tekemällä laskareita.

Mutta jos laskaritkin ovat liian vaikeita (tai ylivoimaisen työläitä) niin mitä sitten? Syntyy noidankehä, jonka katkaiseminen on hyvin vaikeaa...Et voi oikein opiskella kun et ymmärrä harjoituksia ja kun et ymmärrä harjoituksia, et opi ja et pääse kurssia läpi ja motivaatio katoaa aika totaalisesti.

Sanoisin, että näitä ongelmia on pääasiassa matemaattisissa aineissa ja niitten kohdalla lahjakkuuden merkitys on varsin suuri, koska matemaattista intuitiota on erittäin vaikea opetella.
Yleensä tämän huomaakin viimeistään lukiossa kun opetettavat asiat menevät vähän abstraktimmalle asteelle ja yläasteella vielä rankalla työllä pärjänneet alkavat saadakin vitosia ja kutosia.
Yleinen vedenjakaja on ekat diffiksen kurssit, josta syystä kun diffrentiaalilaskenta vaatii erityyppistä ajattelua, joka ei vain kaikilta tunnu onnistuvan (omassa lukiossanikin, joka oli vielä joku aika sitten TOP-5:ssä, pitkän matikan ryhmät kutistuivat parikymmentä prosenttia ensimmäisten Diffrentiaalilaskentakurssien jälkeen kun ihmiset alkoivat vaihtaa lyhyeen).

 

[msg]

Ainakin pääkaupunkiseudulla on todellisuutta se, että vanhemmat valitsevat lapsen koulun sen sijaan, että lapsi menisi sinne lähimmälle ala-asteelle.
Jos se on se kehitys, jota enemmistö haluaa, niin olkoon niin.
Itse ainakin kunnallisvaaleissa valitsen ehdokkaan, jolla on muitakin ajatuksia.

Kovasti halutaan lahjakkaiden oppilaiden hakevan haastavampaa koulutusta muualta. Eikös siihen sisälly se riski, että perineteisestä kunnallisesta peruskoulusta ei sitten haeta yhtään mitään? Ehkä kannattaisi sitten suosiolla käydä vain sitä yksityistä koulua ja jättää kunnallinen peruskoulu kamppailemaan rahoituksen ja kurinpidon kanssa.
Jos nämä yleistyvät, mihin luulette parhaiden opettajien hakeutuvan?
Sama kuvio kuin terveydenhuollossa, julkinen sektori ei ole houkutteleva.

Mielestäni peruskoulu ei aikoinaan antanut riittävää pohjaa lukioon pyrkiville. Moni kohtaa laajassa matematiikassa vaikeuksia lukiossa, vaikka peruskoulussa onkin pärjännyt.
Tuossa yllä olikin vielä mainittu se, että lukion laajatkaan kurssit eivät anna riittävää pohjaa jatko-opintoihin.

Samoin yksi ja yleinen oppimäärä taitaa olla motivaatiota laskeva tekijä keskitason alapuoleisille oppilaille.
Enkä tässäkään tarkoita nelosia saavia vaan siellä 5½ - 6½ luokassa liikkuvia oppilaita. Eikä lahjakas ole se 10 oppilas vaan sieltä 8½ - 9½ tasolla olevia oppilaita.

Häirikkötilanne taitaa olla nykyään huomattavasti pahempi kuin silloin yli 15 vuotta sitten kun itse olin peruskoulussa. Tämä useaan kertaa esitetty Silminnäkijä-ohjelma otsikolla: Haista ope V....u on tietysti etsinyt ääripään esimerkkejä, mutta en olisi omana peruskouluaikanani voinut moisia kuvitella.
Oma peruskouluni oli rauhallisuudessaan sieltä keskitason alapuolelta ainakin jos vertailee Espoon muihin yläasteisiin. Silti tälläiset häiriköt olivat enemmän yksittäistapauksia kun taas nykyään ko. yläasteella näiden häiriköiden määrä on uskoakseni moninkertainen.

Nykyisen peruskoulujärjestelmän huomioiden sopiva hetki lisätä joustavuutta olisi siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle.
Jos tasokurssit eivät tasapäistävään peruskouluun sovi niin lisätään sitten edes lukuaineiden osuutta valinnaisissa aineissa.
Mikä lieneekään nykyinen käytäntö, mutta aikoinaan oli mahdollista valita yksi vieras kieli lisää mutta toiset kaksi valinnaista viikkotuntia piti olla jotain muuta.

Kovin suuri otos tämä ketju ei ole, mutta näyttää että peruskoulu nykyisellään on sellainen kuin sen halutaan olevan.

Lahjakkaiden tai hyvien oppilaiden puolustaminen on täälläkin veren kaivamista nenästä.

 

[Mosabacka]

Viestin lähetti Pee
...Asia, mikä minua kuitenkin suunnattomasti ärsyttää, on se, että ainakin kauppiksessa tämän meidän oman äidinkielemme opetteleminen - ja nimenomaan kielioppi - suhteessa vieraisiin kieliin on järkyttävän surkealla tasolla. Vielä kauheammaksi asian tekee se, että peruskoulussa kielioppia sentään vielä jonkin verran opiskeltiin, mutta kauppiksessa erittäin vähän. Sen merkitys koko kurssin arvosanaa oli hyvin pieni...

Eikös koulujen pitäisi mennä vaan vaativimmaksi, kun siirrytään perukoulusta toiseelle asteelle? Äidinkielen kieliopin suhteen ei ainakaan näin TODELLAKAAN ole.

Minua suunnattomasti vituttaa ihmiset, jotka nappaavat äidinkielen kursseista jotain kolmosia ja nelosia (kauppaoppilaitoksessahan tuo arvosteikko on 0-5), eivätkä osaa kirjoittaa suomen kieltä edes kohtuullisesti oikein. Toki äidinkieli saa olla muutakin kuin pelkkää isojen alkukirjaimien, pisteiden, pilkkujen, yhdyssanojen ym. opiskelua, mutta niiden merkitystä olisi tuntuvasti ainakin lisättävä, jos ei muuta! Ainearvoisteluissa ym. olisi myös huomioitava kirjoitusasu.

Peruskoulussa ainoa vahva aineeni ennen viimeistä vuotta oli nimenomaan äidinkieli, kun kielioppiakin opiskeltiin suhteellisen paljon. Yhdeksännellä luokalla äidinkieleenkin tuli mukaan lisää niin paljon "ylimääräistä sälää" Kalevoineen, runoineen ja muineen, että arvosanakin pääsi tippumaan kiitettävästi kuutoseksi....

Kauppiksessa vahva aineeni oli myös äidinkieli, vaikkei kieliopin merkitys ollut edes peruskoulutasolla. Yhden, siis vain YHDEN, kielioppitehtävän, jossa 50 sanasta 49 oli minulla oikein, lisäksi hoidin nimittäin myös muut tehtävät hyvin. Näin ollen nappasin äikästä ensimmäisen vuoden ainoan (kai...?) viitoseni.

Tartun kielioppi -käsitteeseen tarkemmin. Kerron oman ymmärrykseni niin perusteellisesti kuin pystyn, virheitä voi joku korjata, joka paremmin on asiaan perehtynyt.

Suomen kieli yleensä
Ensinnäkin kieli on järjestelmä merkkejä, joilla joku henkilö ilmaisee ajatuksensa. Kirjoituksen avulla kielelliset ilmaukset saadaan luettaviksi, näkyvään muotoon. Suomen kieli on kieli, jota suomalaiset käyttävät ilmaistessaan ajatuksia toisilleen. Puhtaasti ajateltuna tämä tarkoittaa sitä, että käytettävä kieli muokkaa sääntöjä, eikä toisinpäin.

Suomen kieli sisältää murteita eli erilaisia kielimuotoja. Kirjakieli sai alkunsa, kun Mikael Agricola alkoi kirjoittamaan murteiden yhdistelmää kirjalliseen muotoon. Kirjakieli on elänyt ja muuntunut aikojen saatossa, mutta kirjakielen omaista puhetta kutsutaan yleiskieleksi, jota kaikki ymmärtävät ja osaavat tarvittaessa puhua.

Kielioppi
Kielioppi on käsitejärjestelmä, jonka avulla voidaan tarkastella kieltä, tässä tapauksessa kiinnostuksen kohteena on Suomen kieli. Toisin sanoen kielioppi on kielen rakenteen esitys. Suomen kielioppi sisältää laajimmassa merkityksessä kaikkien eri murteidenkin vivahteet, mutta perinteisesti kieliopilla tarkoitetaan kirjakielen ja siitä muodostuneen yleiskielen esitystä.

Kaikkein laajimmassa merkityksessä kielioppiin voidaan sisällyttää oikeinkirjoitusoppi, kielenhuolto hienommin sanottuna. Kaikki eivät kuitenkaan näe kielenhuoltoa kielioppiin kuuluvana asiana.

Olennainen
Väitän, että herra Pee ja moni muukaan Jatkoajan kirjoittajista ei hallitse Suomen kielioppia, täydellisesti. Nimittäin jos käsitejärjestelmästä alkaa heittelemään sellaisia termejä, kuten suffiksi, modaaliapuverbi, komitatiivi, kardinaalinen lukusana, interjektio, apostrofi tai vaikkapa perinteisempi homonyymi, niin alkaa tajuamaan, että peruskoulu pitää sisällään vain kieliopin alkeet. En minäkään kielioppia hallitse, jätetään parempi osaaminen Suomen kielen lukijoille esim. yliopistotasolla.

On muuten mielenkiintoista, että puhumaan oppinut lapsi osaa Suomen kielen täydellisesti. Toisin sanoen hän osaa tuottaa kaikki sijamuodot täsmällisesti. Miksi kaikkien pitäisi osata sijamuotojen hankalat nimet, kun ne osataan kuitenkin tuottaa oikeissa yhteyksissä? Mitä normaali ihminen tekee kielioppitiedoilla?

Kielenhuolto on siitä tärkeä asia, että muuten kirjoitetusta kielestä olisi vaikea saada selvää, kun ihmiset kirjoittaisivat miten parhaaksi katsovat. Nyky-yhteiskunnassa herra WP tai joku muu kirjoitusohjelma osaa myös korjata automaattisesti suurimman osan oikeinkirjoituksesta. Suurenpana ongelmana näkisin sen, että jos tekstin sisältämät ajatukset ovat sisällöttömiä kuin sen, että teksti on pilkkuineen ja yhdyssanoineen täsmälleen oikein.

Mitä oikeastaan halusitkaan sinne Kauppiksen äidinkielen tunneille, Pee?

Osoitteessa Typera voi testata kirjoitusnopeuttaan kätevästi. Peen mainitsema alle kolmentuhannen tulos on lällärikamaa kymmensormijärjestelmän kunnolla osaavalle. Itse kuvittelin osaavani kirjoittaa nopeasti, mutta typeran tulos paljasti minulle, että vielä on hurjasti minuakin nopempia kirjoittajia. Sellainen 3500 merkkiä kymmenessä minuutissa on jo esimerkiksi kohtuullisen kova tulos.

Miksi teit kirjoittamisesta niin suuren numeron kurssilla, Pee? Itse olisin sinun sijassasi pitänyt matalaa profiilia kurssin ajan ja sen jälkeen jatkanut vanhaan malliin.

Myöhemmin laitan omia ajatuksiani koulutusjärjestelmästä yleensä, nyt ei jaksa.

 

[Pee]

"Mosabackan" kirjoitukseen on ihan ensiksi toistettava se, minkä jo aiemmin ketjussa olen sanonut: termistö, mistä puhutaan toivoessani suomalaisten osaavan kirjoittaa isot alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit ym. huomioivaa kieltä, ei ole minulla välttämättä hallussa. Minulle se ei ole myöskään oleellisinta, puhutaanko kieliopista, kirjoitustaidosta vai mistä. Pääasia on se, että takaa-ajamani asia tulisi selville.

Mutta se siitä ja sitten muutama kommentti Mosabackan kirjoitukseen.

Viestin lähetti Mosabacka
Väitän, että herra Pee ja moni muukaan Jatkoajan kirjoittajista ei hallitse Suomen kielioppia, täydellisesti.

En tiedä muista, mutta kuten myös olen jo aiemmin tässä ketjussa sanonut, ainakaan itse en hallitse suomen kielioppia täydellisesti. Minulle jo lauserakenteet ym. saattavat tuottaa ongelmia, jos niitä nyt edes kieliopiksi lasketaan. Joka tapauksessa isot alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit ym. tekstissä ilmenevät jutut väitän osaavani ihan hyvin. Ja juuri näiden harjoittelua sinne kauppiksen äidinkielen tunneille halusin, kun sitä kyselit. Sinne ei tarvita suffikseja, modaaliapuverbejä, komitatiivejä, kardinaalisia lukusanoja, interjektioita, apostrofeja tai vaikkapa perinteisempiä homonyymejä, ihan pelkkä kirjoituksen ulkoasun parantaminen riittäisi.

Viestin lähetti Mosabacka
Osoitteessa Typera voi testata kirjoitusnopeuttaan kätevästi. Peen mainitsema alle kolmentuhannen tulos on lällärikamaa kymmensormijärjestelmän kunnolla osaavalle.

Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta se ei ollutkaan suurin pointtini. Tarkoitin erityisesti sitä, että viitosen raja kymmenessä minuutissa oli muistaakseni 1 600 merkkiä. Itse kirjoitin siis yli tuhat enemmän, mutta sain vain kakkosen. Huomattavasti vähemmän kirjoittaneet luokkatoverini taas saattoivat saada paremman numeron. Lähellekään minun lukujani ei yltänyt yksikään MERKONOMIpuolen opiskelijoista, vaikka kuinka yrittivät paukuttaa kymmensormijärjestelmällä.

Viestin lähetti Mosabacka
Miksi teit kirjoittamisesta niin suuren numeron kurssilla, Pee?

En omasta mielestäni tehnytkään. Pikemminkin opettaja siitä ison numeron teki käymällä varsinkin kurssin alkuaikoina käytännössä joka tunti huomauttamassa minulle, että "kirjoitapas kymmensormijärjestelmällä, muuten et saakaan viitosta". Olisiko tässä tilanteessa pitänyt pysyä vain kiltisti hiljaa?

Datanomipuolen luokkatoverini hermostui tästä opettajan valituksesta monta kertaa tosi pahastakin. Itse sen sijaan selitin aivan asiallisesti, kuinka olen lapsesta saakka ja kymmenen vuotta kirjoittanut käytännössä päivittäin omalla tyylilläni. Näitä selityskertoja tuli väkisinkin todella monta, kun opettajan valituksiakin sai kuulla niin useasti. Loppukurssilla maikka ei enää asiaan niin kauheasti puuttunut.

 

[Pikku Myy]

Viestin lähetti Pee
En omasta mielestäni tehnytkään. Pikemminkin opettaja siitä ison numeron teki käymällä varsinkin kurssin alkuaikoina käytännössä joka tunti huomauttamassa minulle, että "kirjoitapas kymmensormijärjestelmällä, muuten et saakaan viitosta". Olisiko tässä tilanteessa pitänyt pysyä vain kiltisti hiljaa?

Periaatteessa aivan sama olisitko pysynyt hiljaa vai et. Kuitenkin jos opettaja on lähes joka tunti tehnyt selväksi, että ilman kymmensormijärjestelmän käyttämistä ei hyviä numeroita tipu, on asiasta turha urputtaa. Käsittääkseni tämä on käytäntö muissakin kouluissa/muissakin aineissa. Eli kurssin alussa tai sen aikana määritellään arviointikriteerit ja niitä noudatetaan. Ja jos vitosen yhtenä määritteenä on, että käyttää kymmensormijärjestelmää, sinä et sitä vain yksinkertaisesti voi saada. Silläkään, kuinka pidetty opettaja on tai kuinka nopeasti kaverit kirjoittavat, ei ole tällöin tämän asian kanssa paljoakaan tekemistä.