Viestin lähetti varjo
Lukiossa pitkän matematiikan L:n kirjoittaneet tuskailevat useita vuosia peruskurssien kanssa ja usein ekan vuoden jälkeen moni vaihtaakin opiskelupaikkaa.
Ongelma on minusta opetustavassa, mitä korkeakoulussa suositaan. Toisaalta se ei ole ko. laitosten vika, sillä sisäänottomääriä on ollut pakko lisätä rahan takia.
Matematiikan kurssit muodostuvat korkeakoulussa pääosin vapaaehtoisista luennoista ja laskuharkoista. Laskuharkkoihin tehdään yleensä sellaiset 4-6 tehtävää, jotka sitten oppilaat tekevät taululle ja harkkojen pitävä käsittelee läpi. Minusta ongelma on siinä, että oppilaita ei auteta varsinaisessa harjoitusten tekemisessä.
Huomattava parannus tähän löytyy yliopiston puolelta, jossa pidetään ns. laskupajaa. Opiskelijat voivat tehdä siellä yksin/ryhmissä tehtäviä ja kysellä päivystävältä assarilta vinkkeja laskuharkkojen tekemiseen. Varsinkin uudet opiskelijat oppivat tuntemaan assarit paremmin. Silloin tavallisissa laskuharkoissa ei ole niin suurta kynnystä kysellä tyhmiä. Lisäksi yksin tehtäessä tehtävien teko voi loppua heti ensimmäiseen kohtaa, koska jostakin suht yksinkertaisesta asiasta ei vaan pääse yli ilman apua.
Mutta ylipäätään ohjatut harkat jopa pakollisina parantaa oppimistuloksia. Veikkaan että tuskailut perusmatikoiden kanssa ei johdu itse aiheen vaikeudesta vaan ohjauksen puutteesta.
Viestin lähetti msg
Jos nämä yleistyvät, mihin luulette parhaiden opettajien hakeutuvan?
Häirikkötilanne taitaa olla nykyään huomattavasti pahempi kuin silloin yli 15 vuotta sitten kun itse olin peruskoulussa.
Jos tasokurssit eivät tasapäistävään peruskouluun sovi niin lisätään sitten edes lukuaineiden osuutta valinnaisissa aineissa.
Mikä lieneekään nykyinen käytäntö, mutta aikoinaan oli mahdollista valita yksi vieras kieli lisää mutta toiset kaksi valinnaista viikkotuntia piti olla jotain muuta.
Kovin suuri otos tämä ketju ei ole, mutta näyttää että peruskoulu nykyisellään on sellainen kuin sen halutaan olevan.
Lahjakkaiden tai hyvien oppilaiden puolustaminen on täälläkin veren kaivamista nenästä.
Parhaat opettajat ovat nyt jo hakeutuneet yksityiselle sektorille konsulteiksi. Yksi tämän maan epäkohta on opettajien naurettavan alhainen palkka verrattuna koulutustasoon.
Ei se häirikkötilanne minusta nyt niin kauheasti ole muuttunut omista yläasteajoista. Minusta nykyään on jopa siinä mielessä rauhallisempaa, ettei tappeluita ole niissä kouluissa ollut joissa minä olen opettanut. Itse puolestaan yläasteikäisenä hakkasin kavereita ja sain turpaani varsin surutta. Tosin tietyti iän myötä oma näkökantakin muuttuu.
Valinnaisuudet menevät tässä uudessa opetussuunnitelmassa surkeampaan suuntaan. Valinnaisuus tippuu jonkin verran ja se on minusta todella ikävä asia. Samoin opetuksen sisällöt ovat muuttuneet tiukemmiksi, eli nyt on tarkkaan määritelty mitä pitää opettaa yläasteen aikana oppilaille ryhmästä riippumatta.
Perukoulu on minusta tällä hetkellä niin hyvä kuin se näillä resursseilla voi olla. Sanonpa vain, että opettajat tekevät todella paljon ns. palkatonta työtä oppilaidensa eteen.
Sinällään on hienoa, että puolustat lahjakkaita oppilaita ja sinulle on aivan perusteltu kanta myös heidän puolustamiseen, mutta yhteiskunnallisesti tärkeämpää on se, että kaikki saavat tyydyttävän peruskoulutuksen. MInä ainakin pelkään tätä lahjakkaiden suosimista siinä mielessä, että ne muut tulevat saamaan sitä mukaan yhä vähemmän ja vähemmän.
No olisihan tästä paljon enemmänkin sanottavaa, mutta kun minä en käytä tuota kymmensormijärjestelmää, niin olkoon.....
masu