Suomalainen koulujärjestelmä on surkea

[masu]

Viestin lähetti Vesuri

Jossain vaiheessa ketjua arvosteltiin peruskoulua ja täytyy myöntää, että arvostelu on myös paikallaan. On ollut suorastaan järkyttävää huomata, että lähes luku-, kirjoitus- tai laskutaidoton henkilö pystyy läpäisemään peruskoulun.

Tjooh...

Kaivanto taisi pohtia tuota pistetaulukkoa. Matematiikassa läpipääsyyn on yleensä riittänyt peruskoulukursseissa tuollaiset 20-30%. Tämä tietysti riippuu kokeesta. Jos ns. hankalia tehtäviä on enemmän niin asteikon alapäästä on pakko hieman keventää arvostelua, muuten selvästi keskitason alapuolelle jäävien oppilaiden arvosanat olisivat poikkeuksetta nelosia.

Tuo vesurin arvostelu peruskoulusta on osaltaan ymmärrettävä, mutta toisaalta taas ei. Itse en ainakaan ole tähän päivään mennessä keksinyt tapaa, jolla täysin yhteistyöhaluton, yhteistyökyvytön ja uhkaavasti käyttäytyvä hivenen yksinkertainen oppilas saataisiin kiinnostumaan koulunkäynnistä. Lisäksi joissakin kouluissa rehtorit ovat antaneet epävirallisesti ymmärtää, ettei kukaan saa jäädä luokalleen.

Minusta monet ongelmat juontavat juurensa kasvatuksesta ja suoraan kotoa. Mikäli vanhemmat eivät kotona edellytä lapseltaan tunnollista käyttäytymistä, on opettajan mahdoton koulussa opettaa lapselle edes perusasioita.

Muuten, joutuuko missään muussa työssä niin suoran (ja perusteettoman) arvostelun ja haistattelun kohteeksi kuin yläluokan opettajana? (No ehkä lätkätuomarina...)

masu

 

[Pee]

Viestin lähetti Kaivanto
Järkeilysi tarkoittaa sitä, että arvosteluasteikolla 1-5 kokeesta tulisi päästä läpi 20 %:lla pisteistä

Jos ei nyt 20 %:lla, niin kuitenkin pienemmällä kuin puolella vaaditusta pistemäärästä.

Viestin lähetti Kaivanto
Mikä muuten on mielestäsi se laudaturin murto-osa, jolla ylioppilaskokeesta tulee päästä läpi; onko nykyinen approbatur sopiva, vai olisiko gupplohutur ainoa oikea, oikeudenmukainen ja MATEMATIIKAN LAKEIHIN pohjautuva?

En osaa vastata, koska en tunne lukion järjestelmiä.

Viestin lähetti ZiPA
Pitäisikö koe hyväksyä heti kun yhdenkin pisteen saa kasaan raavittua?

Ei. Enkä muuten ole TAASKAAN missään vaiheessa tällaista väittänytkään.

Ainoa toivomani asia on ollut se, että vieraissa kielissä läpipääsyyn tarvittaisiin prosenteissa lähemmäs muita aineita olevia, pienempiä lukuja.

 

[Twite]

Viestin lähetti masu
Muuten, joutuuko missään muussa työssä niin suoran (ja perusteettoman) arvostelun ja haistattelun kohteeksi kuin yläluokan opettajana? (No ehkä lätkätuomarina...)

Timo Favorin, lätkätuomari ja tarkkiksen opettaja. Miehen psyykkeessä on jotain hyvin erilaista kuin minun. Minähän itken heti ensimmäisestä poikkipuoleisesta sanasta.

Tietääkö joku että vieläkö peruskoulussa käytetään naurettavasti Gaussinkäyrää koearvosanojen antamiseen, siis otoksen ollen se n. 30 henkeä jotka kokeeseen osallistuivat?

Ja se että millä %-määrällä oikeita vastauksia pitää päästä kokeesta läpi riippuu tietysti siitä että millä tavalla koe on rakennettu, eihän se voi mikään vakioprosentti olla. Täytyyhän ns. helppojen ja vaikeiden tehtävien suhteen vaikuttaa asiaan.

 

[tt]

Viestin lähetti Twite
Tietääkö joku että vieläkö peruskoulussa käytetään naurettavasti Gaussinkäyrää koearvosanojen antamiseen, siis otoksen ollen se n. 30 henkeä jotka kokeeseen osallistuivat?

Viestin lähetti Twite
Täytyyhän ns. helppojen ja vaikeiden tehtävien suhteen vaikuttaa asiaan.

Miksiköhän sitä Gaussinkäyrää käytetään koearvosanojen antamiseen?

Sitten aiheesta, ettei mene chatiksi.

Suomalaisessa koulujärjestelmässä on varmasti paljonkin ongelmakohtia, mutta jos suurimmat käsitellyt ongelmat (ketjunavaajan) liittyvät siihen, että millä tavalla kokeet pisteytetään ja joihinkin yksittäistapauksiin, niin voisi todeta, että suomalainen koulujärjestelmää lienee melko hyvässä kunnossa. Tähän lopputulokseenhan on tultu muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissakin.

Pääasia mielestäni on, että koulujen opetussuunnitelmia pyritään jatkuvasti kehittämään vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja poikkeustapauksille (esim. lukihäiriö, keskittymishäiriöt tms.) pyritään luomaan sovelletut ohjelmat, jotka voidaan räärälöidä tapauskohtaisesti.

Peruskoulun suurin ongelmahan on mahdoton positaa: Kun opiskelemassa on koko ikäluokka, ei voida järjestää toimintaa joka olisi kaikille sopivan vaikeaa ja kehittävää.

 

[clayman]

Viestin lähetti tt
Peruskoulun suurin ongelmahan on mahdoton positaa: Kun opiskelemassa on koko ikäluokka, ei voida järjestää toimintaa joka olisi kaikille sopivan vaikeaa ja kehittävää.

Juuri näin. Opetuksen eriyttäminen on erittäin tärkeä asia opetuksessa, mutta käytännössä se on hieman ongelmallista toteuttaa.

Koulujen tulisi olla kaikille avoimia oppisympäristöjä, mutta on erittäin hankalaa tarjota opetusta, joka olisi kaikille yhtä sopivaa ja kehittävää. Joillekin tehtävät on liian vaikeita ja toisille taas liian helppoja. Vaikka opetusta eriytetään ja pyritään ottamaan huomioon kaikkien oppilaiden yksittäiset tarpeet, on silti olemassa näitä tapauksia, joissa oppilas ei yksinkertaisesti saa tarvitsemaansa opetusta.

Suomen koulujärjestelmä on periaatteessa ihan kunnossa, mutta mielestäni välillä keskitytään sellaisiin asioihin, jotka eivät ole oikeasti tärkeitä.

 

[Kaivanto]

Viestin lähetti Masu

Viestin lähetti Vesuri
On ollut suorastaan järkyttävää huomata, että lähes luku-, kirjoitus- tai laskutaidoton henkilö pystyy läpäisemään peruskoulun.

Kaivanto taisi pohtia tuota pistetaulukkoa.

Hmh. Lienikö Vesurin kuitti mulle. Jos ei, viestin loppuosa on turha.

Viestin lähetti Pee
Se, että arvoasteikolla 0-5 puolet pitää olla oikein, on tietysti täysi vitsi ja sotii kaikkeja matematiikan lakeja vastaan. Kaiken järjen mukaanhan puolet tietämällä numeron pitäisi olla jotain 2,5 luokkaa

Oletan, että tässä puhutaan arvostelusta asteikolla "hylätty / 1-5". Pee laittaa (aivan oikein) maksimipistemäärän ja maksimiarvosanan vastaaviksi, mutta olettaa virheellisesti arvosanaskaalan olevan ajateltavissa nollaan asti, pistemäärän nolla vastaavan ko. hypoteettista arvosteluasteikon nollaa ja arvosanan määräytyvän tästä virityksestä lineaarisesti. Laskutoimitukseni ruostuneella lukiomatikalla seurasivat tästä.

Jos taas kyse onkin jostain omalaatuisesta asteikosta, jossa nolla on huonoin arvosana eikä Peen oma jatke 1:stä alaspäin ja Pee näin ollen tarkoittaisi sitä, että puolella pisteistä arvosanan tulisi osua asteikon puoliväliin, niin... Niin. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että kokeesta pääsisi (huonoimmalla arvosanalla) läpi saamalla nolla pistettä. Jehna.

 

[Pee]

Viestin lähetti Kaivanto
Oletan, että tässä puhutaan arvostelusta asteikolla "hylätty / 1-5". Pee laittaa (aivan oikein) maksimipistemäärän ja maksimiarvosanan vastaaviksi, mutta olettaa virheellisesti arvosanaskaalan olevan ajateltavissa nollaan asti, pistemäärän nolla vastaavan ko. hypoteettista arvosteluasteikon nollaa ja arvosanan määräytyvän tästä virityksestä lineaarisesti. Laskutoimitukseni ruostuneella lukiomatikalla seurasivat tästä.

Jos taas kyse onkin jostain omalaatuisesta asteikosta, jossa nolla on huonoin arvosana eikä Peen oma jatke 1:stä alaspäin ja Pee näin ollen tarkoittaisi sitä, että puolella pisteistä arvosanan tulisi osua asteikon puoliväliin, niin... Niin. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että kokeesta pääsisi (huonoimmalla arvosanalla) läpi saamalla nolla pistettä. Jehna.

Juuh, totta joka sana. Tässä taas ehkäpä huomaa, etten ole matemaattisesti kauhean lahjakas. En vaikka kauppiksen kurssiarvosanat olivatkin minulla ihan hyvää luokkaa. Varsinkin peruskouluun nähden ero oli suuri, mistä kertoo kaiken tämä: sekä talousmatikan että yhdeksännen luokan matematiikan joulutodistuksen numero oli minulla neljä. Kauppiksen normaalista matikasta napshati puolestaan kakkonen, ja päättöluokan numeron sain kevätlukukaudella nostettua sentään viitoseksi.

Muokkausta: Siis tahtoo sanoa sitä, että unohdetaan ne "puolella 2,5" -puheet, kuten tuosta jo varmaan ilmenikin. Silti kielissä vaatimustaso on korkeampi kuin muissa aineissa, mikä lahjatonta tietysti hieman ärsyttää.

 

[Twite]

Viestin lähetti tt
Miksiköhän sitä Gaussinkäyrää käytetään koearvosanojen antamiseen?

Kyllä minä sen ymmärrän miksi sitä käytetään. Sen ymmärtäminen että 30 on aivan liian pieni määrä normaalijakaumaksi onkin sitten vaikeaa monelle.

Esim. meidän aikanamme lukiossa ihan oikeasti tehtiin niin että kahdelle luokalle pidettiin sama englannin koe samaan aikaan. Gaussiin käyrää käytettiin molemmille luokille erikseen. Siis toisella luokalla oleva saattoi samoilla pisteillä saada kokeesta 8 kuin toisella 6... "Pitäähän pitkämatikkalaisten osata paremmin" ei mielestäni ollut aukoton perustelu, etenkin kun lukion arvosanoilla tulee sitten olemaan merkitystä jatko-opintopaikan saamiseksi.

Siis arvosanan tarkoitus ei ole mielestäni kertoa monenneksiko paras olin luokaltani.

 

[Jantteri-Pantteri]

En ole kovin paljoa Jatkoaikaan postaillut, mutta olen seurannut palstaa varsin aktiivisesti jo parin vuoden ajan. Keskustelu on vellonut puolelta toiselle ja tarjonnut paljon mielenkiintoista luettavaa. Ja onpa sitä saanut hymyilläkin aika paljon.

Mutta tämä kauppisihme, Nykäskylän oma Pee, on vetänyt kyllä kaikkien aikojen pohjat. Hänen nerokkaat ketjunsa "Mieshuorien mestaruus" ja "Suomalainen koulujärjestelmä on surkea" ovat muodostuneet legendoiksi. Nauraa on saanut. Vaikka tosin useammin itku olisi ollut paremminkin paikoillaan. Mies availee mahtipontisia ketjuja, joiden tuloksena hän tulee jatkuvasti nöyryytetyksi. Älyllinen turpaanveto on jatkuvaa ja lyöntejä satelee. Usein ihan aiheestakin. Miehen kirjoituksista saa välillä poimittua Matti Nykäsmäisiä lainauksia. Noh, Jyväskylästähän molemmat on. Ei ko. paikkakuntaa turhaan sanotakaan "Suomen Ateenaksi". Filosofeja sieltä sikiää sanon ma.

edit: pari typoa pois

 

[tt]

Viestin lähetti Twite
Kyllä minä sen ymmärrän miksi sitä käytetään. Sen ymmärtäminen että 30 on aivan liian pieni määrä normaalijakaumaksi onkin sitten vaikeaa monelle.

No, en sitä varsinaisesti epäillytkään, huvittivat vain ne peräkkäiset, näennäisen ristiriitaiset, lausahdukset alkuperäisessä viestissäsi.

Kysymys siitä, kuinka suureen otokseen normaalijakaumaa voi soveltaa, riippuu aika vahvasti siitä, mitä tarkoitetaan normaalijakauman soveltamisella. Mikäli normaalijakaumaa käytetään kuten kuvailemassasi esimerkissä, määrä on todellakin liian pieni ja tuloksena täydellisen idioottimainen arvostelu. Yhtälailla tuollainen hölmöily onnistuu toki ilman tilastomatematiikkaakin.

Väittäisin kuitenkin ,että yleensä jo 30 oppilaankin sisällä ollaan, etenkin peruskoulussa, melko lähellä normaalijakaumaa (tämä ei nyt sitten ole eksaktia tilastomatematiikkaa vaan ihan mutua), eli jos kokeen jälkeen toteaa arvosanajakauman olevan täysin vääristynyt, voi pisterajoja muuttaa siten, että jakauma on "siistimpi". Tässä ei välttämättä ole kyse siitä, että arvosana riippuisi sijoituksesta kokeeseen osallistuneen joukon sisällä vaan siitä, että kompensoidaan kokeen liiallista helppoutta/vaikeutta. Tätä taktiikkaahan käyttää esim. ylioppilastutkintolautakunta, kun kokeista ei kuitenkaan saa samantasoisia joka vuosi.

 

[Pee]

Viestin lähetti Jantteri-Pantteri
Mutta tämä kauppisihme, Nykäskylän oma Pee, on vetänyt kyllä kaikkien aikojen pohjat. Hänen nerokkaat ketjunsa "Mieshuorien mestaruus" ja "Suomalainen koulujärjestelmä on surkea" ovat muodostuneet legendoiksi. Nauraa on saanut. Vaikka tosin useammin itku olisi ollut paremminkin paikoillaan.

Mutta kuka pystyykään avaamaan ketjuja, joissa "nauraa on saanut, vaikka tosin useammin itku olisi ollut paremminkin paikoillaan" ja joista ainakin ensimainittusi leimattiin monien mielestä Jatkoajan kaikkien turhimmaksi viestiketjuksi tms. ja jotka eivät kuitenkaan mene lukkoon ainakaan ALKUPERÄISEN ideansa takia? Ei vaikka Jatkoajassa tuo linja on aika tiukka ja moderointia hoitetaan ammattimaisella otteella. Jotenkin mahdottomalta tuntuva yhtälö, mutta minä näköjään pystyn tuohonkin...

Pitää tuosta lukkoon menemisestä mainita vielä sen verran, että tuon "Mieshuorien mestaruus" -ketjuhanhan laittoi lukkoon Kärppien kannattaja. Mutta eihän se toki mitään kerro mistään, ei sillä...

Mielenkiintoista vain nähdä, käykö tämän turhan ketjun kanssa samanlailla. Jotenkin en olisi _kovin_ yllättynyt jos vaikka kävisikin.

Oululaiset koululaiset...

Viestin lähetti Jantteri-Pantteri
Älyllinen turpaanveto on jatkuvaa ja lyöntejä satelee. Usein ihan aiheestakin.

Minä en tällaisia pelkääkään. Minulla sattuu oleman omat mielipiteet, ja jos joku ei ole samaa mieltä kanssani, niin en siitä hirveästi hätkähdä. Suomessa kun tietääkseni on mielipiteenvapaus olemassa.

Viestin lähetti Jantteri-Pantteri
Miehen kirjoituksista saa välillä poimittua Matti Nykäsmäisiä lainauksia. Noh, Jyväskylästähän molemmat on.

Itse asiassa olemme vielä samasta kaupunginosastakin. Tai siitä en ole ihan varma, onko em. Suomen legendaarsin ihminen alkuperältään Kangaslammelta. Siellä hän kuitenkin lapsenakin ja myös vähän vanhempana asui, kadun toisella puolella kuin minä 19,5 ensimmäistä elinvuottani. Tässä mielessä yhtä legendaariset lauseemme eivät liene suinkaan mitään yllätyksiä. Noilta suunnilta löytyy myös Matin kantakapakka, lähiöbaari Pupujussi. Se on niitä harvoja ravintoloita, joihin Nykänen voi mennä myös "ei-pelkkänä-julkkiksena". Sieltä nimittäin löytyy myös miehen kavereita ym.

Viestin lähetti Jantteri-Pantteri
En ole kovin paljoa Jatkoaikaan postaillut, mutta olen seurannut palstaa varsin aktiivisesti jo parin vuoden ajan.

Kenties kannattaisi jatkossakin pysyä vain lukuhommissa, jos vähäiset avautumiset ovat tätä tasoa? Jotain sisältöäkin viesteissä kun _voisi_ olla.

 

[MaV]

Viestin lähetti Pee
JAinoa toivomani asia on ollut se, että vieraissa kielissä läpipääsyyn tarvittaisiin prosenteissa lähemmäs muita aineita olevia, pienempiä lukuja.

Mitä ihmeen väliä niillä prosenteilla on? Periaateessahan ratkaiseva on se, kuinka paljon pitää osta ja tietää. Prosentteja saataisiin tietysti alas vaikeuttamalla koetta. Sinänsähän tuo 50% on hyvä nyrkkisääntö, silloin kokeessa vähenee sattuman mahdollisuus, ts. pitää osata joitain helppoja ei esim vain yhtä vaikeampaa asiaa.

 

[juppe]

Viestin lähetti psychodad

Englannissa sama juttu. Olen aina ollut kympin oppilas englannissa, kieliopista ei ole tietoa tuon taivaallista. Ihmiset vain oppivat asioita eri tavalla. Jos minulle olisi yritetty pakottaa enemmän kielioppia, olisin saattanut menettää kiinnostukseni niihin aineisiin jotka minua kiinnostivat eniten.

Mielenkiinnosta kysyisin etta missa koulussa sait englanninkielesta kympin ellet osaa lainkaan kielioppia? Niissa kouluissa joissa mina olen ollut, on kysytty kylla kysymyksia kieliopistakin. Kylla sita kielioppiakin sitten tosipaikassa tarvitsee, vaikka varmaankin tarkoitat sita ettet muista saantoja ulkoa vaan lauseet tulevat "automaattisesti" kieliopin mukaisesti.

 

[juppe]

Viestin lähetti MaV
Tämä näppäinten paikkojen vaihtaminen varmaankin perustuu siihen juttuun, jonka mukan nykyinen qwerty-systeemi otettiin aikoinaan käyttöön sen takia, että vanhat kirjoituskoneet eivät menisi jumiin liian nopean hakkaamisen takia. Systeemiä markkinoitiin tarinan mukaan nopeinpana mahdollisena, mutta totuus olisi sii toinen. Paras järjestys riippuisi tietysti käytetystä kielestä, useimmin käytettävät kirjaimet tulisi sijoittaa ilmeisesti noin näppäimistön keskiosaan.

Itse asiassa tuo nimenomaan oli silloin nopein mahdollinen: nopeammalla jarjestyksella olisi kirjasinvarret menneet solmuun.

Dvorak on kehitetty nopeammaksi jarsjestykseksi, mutta ei ole kovin laajalti lyonyt lapi kun kayttajia ei kiinnosta opetella uutta.

 

[Jantteri-Pantteri]

Viestin lähetti Pee
Mutta kuka pystyykään avaamaan ketjuja, joissa "nauraa on saanut, vaikka tosin useammin itku olisi ollut paremminkin paikoillaan" ja joista ainakin ensimainittusi leimattiin monien mielestä Jatkoajan kaikkien turhimmaksi viestiketjuksi tms. ja jotka eivät kuitenkaan mene lukkoon ainakaan ALKUPERÄISEN ideansa takia?

Jaa, olikohan siinäkään ketjussa mitään ideaa? Ainakin voisit jonkin aikaa miettiä, ennen kuin tykität sitä tekstiä sormiltasi näppikselle, vaikka kirjoitusnopeutesi on ilmeisesti vallan mahtava. Suomalaista koulujärjestelmää kun lienee turha iskeä maanrakoon jonkun peräkylän kauppiksen kurssin takia, joista niidenkin sisällöt voivat olla ihan OK. Mutta nämäkin asiat ovat tulleet jo monta kertaa esille. Joten taidanpa luopua nyt tältä erää.

 

[masu]

Viestin lähetti clayman
Juuri näin. Opetuksen eriyttäminen on erittäin tärkeä asia opetuksessa, mutta käytännössä se on hieman ongelmallista toteuttaa.

Suomen koulujärjestelmä on periaatteessa ihan kunnossa, mutta mielestäni välillä keskitytään sellaisiin asioihin, jotka eivät ole oikeasti tärkeitä.

Tulipa tästä mieleen, että miten sitten voidaan parantaa nykyistä peruskoulua? Olisiko nykyistä systeemiä parempi, että eriytettäisiin oppilaita jo aikaisemmassa vaiheessa. Muistan hämärästi kuulleeni ehdotuksia, että jo kuudennen luokan jälkeen napattaisiin lahjakkaimpia oppilaita omille luokilleen opiskelemaan syventävästi eri aineita. Puolestaan heikkolahjaiset ja ns. häiriköt osoitettaisiin heille sopiviin luokkiinsa. Tällä tavoin jokaiselle ryhmälle voitaisiin luoda omat opetussuunnitelmansa ja kaikki saisivat omaa tasoaan vastaavaa opetusta.

Itse en kuitenkaan tällaista tapaa varauksetta kannattaisi. Monesti unohdetaan, että oppilaat oppivat muutakin kuin virallisen opsin sisältämiä asioita. On tärkeää, että nuori oppii toimimaan sosiaalisessa ympäristössä erilaisten ihmisten kanssa. Kuitenkin lahjakkaat oppilaat saavat tälläkin hetkellä ammattiopettajien johdolla varmasti tarpeeksi haastavia tehtäviä. Lisäksi lahjakkaille oppilaille annetaan ns. opetustehtäviä, jossa kavereita opettaessaan lahjakas oppilas oppii itsekin hahmottamaan erilaisia opintokokonaisuuksiin liittyviä ongelmia paremmin.

Tuohon Claymanin kommenttiin oikeasti tärkeistä asioista haluaisin täsmennystä. Mitkä asiat eivät sinusta ole koulussa oikeasti tärkeitä? Oletko ottanut huomioon, että koulun pitää pystyä antamaan mahdollisimman laaja peruskoulutus riippumatta siitä mihin jatkokoulutukseen oppilaat peruskoulusta jatkavat?

Vaikka tässä keskustelussa alunperin ei keskusteltukaan peruskoulusta, vaan lähinnä siitä kuinka juuri teini-iän ylittänyt nuori on kokenut "suurta" vääryyttä kielten kokeiden arvostelussa ja konekirjoituksen harjoittelussa, haluasin silti kysyä peruskoulun kritisoijilta, että mitä pitäisi peruskoulussa tehdä toisin?

masu

 

[pänkäle]

Viestin lähetti Vesuri

Jossain vaiheessa ketjua arvosteltiin peruskoulua ja täytyy myöntää, että arvostelu on myös paikallaan. On ollut suorastaan järkyttävää huomata, että lähes luku-, kirjoitus- tai laskutaidoton henkilö pystyy läpäisemään peruskoulun.

Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus, joten jokainen ikäänkuin läpäisee peruskoulun. Oppivelvollisuus kestää normaalisti 9 vuotta, mutta sen kestoa voidaan esim. erityisoppilaiden ollessa kyseessä venyttää henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla ja HOJKS:lla esim. 11 vuoteen. Peruskoulussa on nykyään erittäin monella oppilaalla myös HOJKS ja mukautus, jolloin heidän ei siis edes oleteta tavoittavan perusopetussuunnitelman asettamia vaatimuksia. Suomessa äärimmäisen harvoin vapautetaan kokonaan perusopetuksesta, vaan jokaista pyritään opettamaan omien kykyjensä mukaisesti. Myös nämä lähes lukutaidottomat oppilaatkin siis "läpäisevät peruskoulun". Kaikki kun eivät opi vaikka miten opettaisi. Syy siihen, että sinulla on lähes lukutaidottomia oppilaita ei siis ole peruskoulussa, vaan oman oppilaitoksesi sisäänottojärjestelmässä.

T: ylipitkiä päiviä siivoojan palkalla tekevä maisteritasoisesti koulutettu erityisluokanopettaja, jonka päälle saa ilmeisesti sylkeä juuri niin paljon kuin huvittaa

 

[msg]

Jos nyt yhden toiveen voisi peruskoululaitokselle esittää, niin se olisi tasokurssien palautus.
Tämä sallisi sen, että opetus olisi kohderyhmälleen sopivampaa.

Mutta eihän sellainen sovi meidän tasapäistävään yhteiskuntaan.
Nykymalli turhauttaa lahjakkaat ja hitaammilla on vaikeuksia pysyä perässä.

Muitakin toiveita olisi, mutta tuo päällimmäisenä.

 

[hihhu]

Viestin lähetti msg
Jos nyt yhden toiveen voisi peruskoululaitokselle esittää, niin se olisi tasokurssien palautus.
Tämä sallisi sen, että opetus olisi kohderyhmälleen sopivampaa.

Tässä ajattelussa on pikkuvika. Tai itseasiassa kaksi. Pikkuvika 1. Siitähän vasta terveitä ja tasapainoisia kakaroita saadaan, kun ne alkavat jo peruskoulussa stressaamaan, että pakko suorittaa riittävästi, että pääsee sinne tasokursseille, kun muuten koulun jälkeen ovet menevät nenun edessä kiinni, että naks vaan käy.

Pikkuvika 2. Tasokurssit takaavat sen, että kukaan, jonka koulu lähti heikosti ei taatusti pääse enää huippujen kyytiin. Lähinnä tämä napsahtaa nimenomaan lahjakkaisiin poikiin, jota ovat monasti aika pitkään koulussa vaan leikkimässä. Nimim. ka kolmannella 8 ja kuudennella 9. Olisipas ollut kivaa, jos taso-opetus olisi aloitettu vaikkapa neljännellä.

Muuta huomioitavaa: Nykyäänkään ei rahaa tunnu piisaavan kouluille, joten tuntuu aika haetulta, että sitä olisi johokin ylimääräiseen opettamiseen.

Tietenkin näitä ongelmia voi väistää esimerkiksi laittamalla ne tasokurssit vaikka yläasteelle valinnaisiksi tai jotain, mutta silloin hukataan kyllä niin suuri osa hyödyistä, että samalla vaivalla voidaan haudata ne kurssit kokonaan...

 

[clayman]

Viestin lähetti masu
Tulipa tästä mieleen, että miten sitten voidaan parantaa nykyistä peruskoulua? Olisiko nykyistä systeemiä parempi, että eriytettäisiin oppilaita jo aikaisemmassa vaiheessa. Muistan hämärästi kuulleeni ehdotuksia, että jo kuudennen luokan jälkeen napattaisiin lahjakkaimpia oppilaita omille luokilleen opiskelemaan syventävästi eri aineita. Puolestaan heikkolahjaiset ja ns. häiriköt osoitettaisiin heille sopiviin luokkiinsa. Tällä tavoin jokaiselle ryhmälle voitaisiin luoda omat opetussuunnitelmansa ja kaikki saisivat omaa tasoaan vastaavaa opetusta.

Yhdysvalloissa on käytetty vastaavaa menetelmää, tai ainakin Dallasissa. Siellä oli honors-ryhmiä, joihin kaikki lahjakkaat oppilaat pääsivät ja muut olivat sitten ns. tavallisissa ryhmissä. Ei sinäänsä mikään huono juttu, mutta tässä ilmenee jo tavallaan tietynlainen kaksijakoisuus - the haves and the have nots.

Viestin lähetti masu
Itse en kuitenkaan tällaista tapaa varauksetta kannattaisi. Monesti unohdetaan, että oppilaat oppivat muutakin kuin virallisen opsin sisältämiä asioita. On tärkeää, että nuori oppii toimimaan sosiaalisessa ympäristössä erilaisten ihmisten kanssa. Kuitenkin lahjakkaat oppilaat saavat tälläkin hetkellä ammattiopettajien johdolla varmasti tarpeeksi haastavia tehtäviä. Lisäksi lahjakkaille oppilaille annetaan ns. opetustehtäviä, jossa kavereita opettaessaan lahjakas oppilas oppii itsekin hahmottamaan erilaisia opintokokonaisuuksiin liittyviä ongelmia paremmin.

Koulujen päätarkoitushan on sosiaalisoida nuoret toimimaan posiitiivisellä tavalla, jotta heistä olisi hyötyä yhteiskunnalla. Sosiaalisten taitojen kartuttaminen on erittäin tärkeä osa koulujärjestelmää. On kuitenkin olemassa erityisluokkia/ryhmiä, joihin laitetaan ne oppilaat, jotka ovat jollain tapaa erilaisia (lukihäiriöstä kärsivät oppilaat, keskittymishäiriöistä kärsivät oppilaat, vammaiset oppilaat jne.) Eli "normaalioppilaat" ja "erityisoppilaat" eivät välttämättä ole tekemisissä toistensa kanssa, jonka myötä esim. stereotyyppiset asenteet pysyvät ennallaan.

Kaikilla oppilailla pitäisi olla mahdollisuus saada haluamaansa opetusta ja oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Tämä on kuitenkin äärettömän vaikea toteuttaa nykyään, koska valtio on vähentänyt kouluille tarkoitettuja varoja ja opettajat opettavat yhä suuremmille ryhmille. Kun luokassa on 30 oppilasta, niin on melkein mahdotonta ottaa kaikkien oppilaiden tarpeet huomioon. Tästä syystä olisi hyvä, jos opettajat saisivat apua oppilailta. Eli lahjakkaat oppilaat opettaisivat muita ja oppilaat voisivat käydä tehtävät läpi ryhmissä, jotta kaikki ymmärtäisivät mistä on kyse.

Viestin lähetti masu
Tuohon Claymanin kommenttiin oikeasti tärkeistä asioista haluaisin täsmennystä. Mitkä asiat eivät sinusta ole koulussa oikeasti tärkeitä? Oletko ottanut huomioon, että koulun pitää pystyä antamaan mahdollisimman laaja peruskoulutus riippumatta siitä mihin jatkokoulutukseen oppilaat peruskoulusta jatkavat?B]

Ensinnäkin, en tarkoittanut opetettavia aineita vaan opetusmenetelmiä ja muita asioita. Opettajaharjoittelun aikana huomasin, kuinka jotkut opettajat pyrkivät käyttämään erilaisia opetusmenetelmiä, vaikka ne eivät edes sopisi jollekin ryhmälle. Oppilaita tulee aktivoida ja antaa heille tilaisuus käsitellä asioita heidän omalla tavallaan. Liiallinen aktivointi ei mielestäni ole hyväksi oppilaille, varsinkin jos joukossa on keskittymishäiriöistä kärsiviä oppilaita. Ryhmätöiden yhteydessä toisesta ryhmästä toiseen siirtyminen voi olla heille haitallista ja saattaa aiheuttaa lisää levottomuutta. Tämä nyt on vaan oma mielipiteeni.

Kyllä tässä on tullut muitakin asioita esille, mutta en nyt tällä hetkellä muista mitä ne sitten oli. Välillä vaan tulee sellainen olo, että eikös tuonkin asian voisi tehdä erilailla.

 

[msg]

Onko oikeasti sos.dem.suomeen sopimaton ajatus, että lahjakkaita yksilöitä huomioitaisiin peruskoulussa?

Onko oppilaiden jakaminen hyviin ja huonoihin amerikkalainen ja oikeistolainen suuri saatana, jota on syytä vastustaa?

 

[Snakster]

Viestin lähetti msg
Onko oikeasti sos.dem.suomeen sopimaton ajatus, että lahjakkaita yksilöitä huomioitaisiin peruskoulussa?

Onko oppilaiden jakaminen hyviin ja huonoihin amerikkalainen ja oikeistolainen suuri saatana, jota on syytä vastustaa?

Mielestäni oppilaiden jakaminen hyviin ja huonoihin peruskouluiässä on suuri saatana, jota on syytä vastustaa viimeiseen asti. Syitä tähän on lueteltu riittävästi edellisissä kirjoituksissa, mutta tärkeinpänä minä näen sen, että lapset ja nuoret kehittyvät varsin eri tahtia. Ei ole oikein, että lahjakkaan lapsen heikko kiinnostus koulunkäyntiin 10 vuoden iässä määrittelisi menestymismahdollisuudet koko loppuelämäksi.

Lisäksi lahjakkuutensa takia koulussa turhautuvat voivat kuitenkin nauttia koulun sosiaalistavasta ilmapiiristä ja oppiaineista, joissa eivät välttämättä ole niin lahjakkaita.

Muutenhan voisi kysyä, että onko oikein, että lahjakas konserttipianistin alku joutuu vetämään nokkahuilulla ukko-nooaa tai lahjakas futari hyppäämään pituutta läskien kanssa. Kyllä suomalainen koulujärjestelmä tarjoaa lahjakkaille haasteita viimeistä yliopistossa ja siihen asti ylimääräinen harrastus voi tapahtua myös vapaa-ajalla.

Myöskin resurssien ollessa rajallisia pidän tärkeämpänä yrittää vetää lahjattomampia ja sopeutumattomampia joten kuten mukana tarjoamalla heille mukautettua pienryhmäopetusta. Lahjakkaat kyllä pärjäävät ilman heille räätälöityjä kursseja ja OPSeja.

 

[clayman]

Viestin lähetti msg
Onko oikeasti sos.dem.suomeen sopimaton ajatus, että lahjakkaita yksilöitä huomioitaisiin peruskoulussa?

Onko oppilaiden jakaminen hyviin ja huonoihin amerikkalainen ja oikeistolainen suuri saatana, jota on syytä vastustaa?

Eihän se huono idea ole, mutta mistä opettajat? Silloin tarvittaisiin lisää opettajia ja kun niitä on nytkin liian vähän, niin mitenkäs sitten?

Kuten jo mainitsin, 30 oppilasta yhdessä luokassa/ryhmässä on liian paljon. Varsinkin peruskoulutasolla. Jos oppilaat jaettaisiin siten, että lahjakkaat oppilaat olisivat omissa luokissaan, niin ryhmät olisivat kooltaan pienempiä. Opettajia tarvittaisiin kuitenkin enemmän ja valtio ei välttämättä ole valmis palkkaamaan tarvittavaa määrä opettajia.

Eikä tässä saisi olla kyse "hyvistä ja huonoista" oppilaista. Jotkut vaan ovat lahjakkaita ja tarvitsevat enemmän haasteita. Huono oppilas on mielestäni sellainen, joka ei yritä oppia. Ja tällaisenkin tapauksen takana voi olla joku syy esim. kotona on ongelmia.

Hyvät oppilaat ansaitsevat huomiota. Mutta oppilas voi olla hyvä oppilas, vaikka ei olisikaan erityisesti lahjakas.

 

[msg]

Viestin lähetti Snakster
Syitä tähän on lueteltu riittävästi edellisissä kirjoituksissa, mutta tärkeinpänä minä näen sen, että lapset ja nuoret kehittyvät varsin eri tahtia.

Siis koska lapset kehittyvät eri tahtia on syytä olla jakamatta lapsia erilaisiin ryhmiin.
Kovin ristiriitaista vaatia samaa kaikille ja perustella se erilaisuudella.

Viestin lähetti Snakster
Ei ole oikein, että lahjakkaan lapsen heikko kiinnostus koulunkäyntiin 10 vuoden iässä määrittelisi menestymismahdollisuudet koko loppuelämäksi.

Entäpä jos turhautuminen johtaa heikkoon kiinnostukseen ja sitä kautta huonompaan koulutukseen tulevaisuudessa?

Esimerkkinä vaikkapa peruskoulun lukematta läpi yli 9 keskiarvolla selvinnyn lahjakas nuori, joka vasta lukiossa huomasi, että oppiakseen ja selvitäseen pitäisi oikeasti panostaa kouluun.
Aika hankalaa on silloin opetella opiskelemaan, kun yhdeksän vuotta on mennyt minimaalisin panostuksin.

Omassa peruskoulussani silloin joskus huomioitiin musikaalisesti, urheilullisesti ja taiteellisesti lahjakkaat suhteessa paremmin kuin lukuaineissa lahjakkaat.
Mutta täällähän ei ole soveliasta olla lukuaineissa hyvä. Ainakin aikoinaan luokkakavereillani oli tapana mollata hyviä numeroita saanutta oppilasta.
Amerikassa on monta huonoa asiaa, mutta siellä osataan olla ylpeitä lahjakkaista oppilaista.
Ehkä juuri se keskustelu mikä täälläkin on ollut Jorma Olllilan ja Teemu Selänteen palkoista kuvaa aika hyvin meitä.
Urheilemalla saat tienata miljoonia maksamatta veroja Suomeen, mutta yritysjohtajana ei.

Monista syrjäytyneistä ja koulupudokkaista olisi ollut jo päiväkoti- ja alaluokkaiässä näkyvissä merkkejä tästä, mutta jotenkin reagoiminen tuossa vaiheessa ei ole yleistä.
Olisiko sitten halvempaa ja helpompaa reagoida aiemmin vai onko se sitten puuttumista yksityisyyteen?

 

[clayman]

Viestin lähetti msg
Mutta täällähän ei ole soveliasta olla lukuaineissa hyvä. Ainakin aikoinaan luokkakavereillani oli tapana mollata hyviä numeroita saanutta oppilasta.

Nerd, geek, etc. Yhdysvalloissa osataan myös mollata hyviä numeroita saavia oppilaita. Kouluissa annetaan arvoa urheilijoille ja varmistetaan, että he saavat pelata, vaikka heidän numeronsa olisivat huonoja lukuaineissa ja näin ollen eivät saisi osallistua otteluihin.

Ok, Yhdysvalloissa osataan myös arvostaa lahjakkaita oppilaita, mutta siellä ihmiset ovatkin jaettu kahtia rodun, lahjakkuuden ja varakkuuden perusteella.