Suomalainen koulujärjestelmä on surkea

  • 19 224
  • 206

Carlos

Jäsen
Viestin lähetti buoy
Eikö noista vanhoista näppäilykoneista ole vieläkään päästy? Itse aion hankkia tulevaisuudessa näppiksen, johon voi itse laittaa kirjaimet mieleisilleen paikoille. Vai odottaisiko tekniikkaa, jolla puheen avulla ilman käsiä saa kirjalliset tuotokset tehtyä? Mahdollisesti aivolla ajattelemalla suoraankin saa joskus tekstiä suollettua.

Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, miten järjestelisit näppiksen uudestaan? Ja aiheeseen liittyen, voit tehdä sen nytkin. Voit uudelleen ohjelmoida nappien paikat, ja useimmista näppiksistä napitkin lähtee irti, joten voit vaihdella niitä ihan tasan niinkuin haluat. Mutta tähän haluaisin silti sanoa, että vaikka A. Einstein ei tykännyt koulun opeista vaan kehitti omansa, niin kaikki meistä eivät välttämättä ole samaan kykeneviä. Eli se vanha järjestyskin kannattaisi edes ensin opetella...


Viestin lähetti buoy

Enivei, kymmensormijärjestelmää en aio opetella. Vaikka sillä nyt saisi paljon tekstiä aikaan, rajaa nykyinen tekniikka tiivistämään asian, jolloin joku saattaa jaksaa kirjoituksiani jopa lukea.

Ei pakosti näin. Jos opettelet 10-järjestelmän, sinun ei tarvitse enää keskittyä kirjoittamiseen, sillä se tapahtuu "automaattisesti" ja lähes puheen nopeudella. Silloin voisit ehkä panostaa hiukan enemmän ajatteluun, ja tuottaa jotain järkevää. Jos ainoa keino lyhentää kirjoitusta on kehno kirjoitustaito, niin enpä voi muuta sanoa kuin... on meitä moneksi.

________________________

Asiasta vielä oppimishäiriöihin. Isäni oli malliesimerkki näistä, peruskoulussa kielet eivät menneet kaaliin ollenkaan, hän oli jopa ehdoissa niistä silloin tällöin. Sitten mentyään lukioon legendaariseen Tossuun, homma alkoi kai jossain vaiheessa toimia, jonka jälkeen hän menikin suoraan yliopistoon ja haki maisterin paperit neljässä vuodessa kolmella pääaineella (kaikki kieliä). Jäätyään pari vuotta sitten eläkkeelle hän oli yksi Suomen parhaista kielenkääntäjistä. Että näinkin se voi mennä, jossain vaiheessa se vaan natsaa kohdalleen, ja loppu on sitten sitä historiaa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Gagarin

Näinhän sitä luulisi. Jännä juttu on kuitenkin, että Väinö Linna teki valtavasti töitä oppiakseen englantia (ja ruotsia). Motivaatio lähti miehestä itsestään, hän oli todistettavasti mieletön tekemään duunia ja tuskin kukaan menee edes väittämään lahjattomaksi. Varsinkaan kielellisesti. Silti hän ei ikinä oppinut mitään muuta kieltä kuin suomea, ja oli tästä sanomattoman surullinen. Tämä on jännä esimerkki siitä, että voi olla kapea-alaisia oppimishäiriöitä joita ei voi työllä voittaa.

Kielten oppimisesta olen sitä mieltä, että joko kyseessä on laiskuus tai väärä opiskelutapa. Kaikkihan eivät asioita opi samoilla menetelmillä, joten erilaisten oppimistyylien kokeilu auttaa monissa oppimisvaikeuksissa.

Itse pidin itseäni surkeana kielten oppijana. Kaikki kielet olivat koulussa aina vitosia ja tuntui, että oppi ei mennyt millään päähän, joskaan ihan hirveästi en edes jaksanut lukea, sillä olin omaksunut tuon olen-huono-kielissä -mantran vähän liiankin hyvin. Kuitenkin kun myöhemmin muutin ulkomaille, opin ennestään täysin vieraan kielen melko hyvin muutamassa kuukaudessa. Samalla aikaisemminkin opitut kielet aukenivat aikaisempaa paremmin.
 

MaV

Jäsen
Viestin lähetti Carlos
Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla, miten järjestelisit näppiksen uudestaan? Ja aiheeseen liittyen, voit tehdä sen nytkin. Voit uudelleen ohjelmoida nappien paikat, ja useimmista näppiksistä napitkin lähtee irti, joten voit vaihdella niitä ihan tasan niinkuin haluat.

Tämä näppäinten paikkojen vaihtaminen varmaankin perustuu siihen juttuun, jonka mukan nykyinen qwerty-systeemi otettiin aikoinaan käyttöön sen takia, että vanhat kirjoituskoneet eivät menisi jumiin liian nopean hakkaamisen takia. Systeemiä markkinoitiin tarinan mukaan nopeinpana mahdollisena, mutta totuus olisi sii toinen. Paras järjestys riippuisi tietysti käytetystä kielestä, useimmin käytettävät kirjaimet tulisi sijoittaa ilmeisesti noin näppäimistön keskiosaan.
 

girlzilla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viestin lähetti Snakster
Kielten oppimisesta olen sitä mieltä, että joko kyseessä on laiskuus tai väärä opiskelutapa. Kaikkihan eivät asioita opi samoilla menetelmillä, joten erilaisten oppimistyylien kokeilu auttaa monissa oppimisvaikeuksissa.


Ihan tismalleen samaa mieltä. Toi munmielestä käy kaikkiin oppiaineisiin, lukuunottamatta ehkä taideaineita kuten kuvaamataito ja musiikki, joiden lahjakkuus on aika yksilöllistä.
En itse välttämättä ole synnynnäisesti huono kemiassa, mutta koska motivaatio sen opiskeluun on 0, en siitä kamalan hyviä numeroita ole saanutkaan. Kieliä taas rakastan yli kaiken, niiden numerot ovatkin 10. Kai tästäkin asiasta voi olla montaa mieltä, mutta tältä se minun mielestäni vaikuttaa. Tekemällä paljon töitä ja oikeasti yrittämällä saa kyllä hyviä numeroita esimerkiksi lukiossa, puhumattakaan yläasteesta.
 

Miguel

Jäsen
Viestin lähetti girlzilla
Tekemällä paljon töitä ja oikeasti yrittämällä saa kyllä hyviä numeroita esimerkiksi lukiossa, puhumattakaan yläasteesta.

Kyllä. Toisten pitää lukea enemmän oppiakseen, mutta opiskelu on pitkälti asenteesta kiinni. Jos on sitä mieltä että minä en tätä opi, niin ei sitä helposti opikaan. Minullakin kielet ovat taipuneet luonnostaan aika hyvin eikä matikkapääkään aivan surkein ole, mutta noista jälkimmäinen on vaatinut tosissaan töitä. Kemiassa pärjäsin vain tiettyyn pisteeseen asti, ja fysiikkaan ei intoa riittänyt enää lukiossa yhtään. Noita taitoja ei kuitenkaan tarvita kuin tietyillä aloilla, eivätkä tulevaisuuden opintoni ole lähelläkään niitä.

Kielet sen sijaan ovat hyvinkin hyödyllisiä, jos aikoo matkustella yhtään tai suunnatta kaupalliselle tai palvelualalle. Ihmettelen yhä, miksi pilkkusäännöt taas ovat niin pirun tärkeitä. (Jälleen selvennettäköön asiaa omalta osaltani. Pilkkusääntöjen osaamisella on näillä näkymin tulevaisuudessani minulle oikeasti merkitystä, ja kyllä, edelleenkin toivoisin keskivertosuomalaisen osaavan kirjoittaa parempaa suomea. Minusta on vaan kummallista, että kaupallista alaa opiskeleva tekee asiasta näin megalomaanisen numeron ja samaan syssyyn vähättelee vieraiden kielten opiskelua.)

Ja vaikka opiskelun eteen pitää tehdä vakavissaan töitä, huumori pitää aina muistaa säilyttää opiskelussa mukana. Kaverimme kanssa olemme naureskelleet, että viimeisen illan ihmeellä valmistellut näytelmät äidinkielen ryhmätyötä varten ovat saaneet opettajilta melkeinpä enemmän kiitosta kuin pitkät ja asialliset analyysit. Ennen kuin joku alkaa halveksimaan opettajiemme moraalia, kyllä itse aihe pidettiin aina mukana esityksissä eikä tehtävänantoja pilkattu. Sen sijaan esitykset toivat varmasti piristystä muidenkin oppilaiden päivään. Olimme puuhamiehinä myös lähes kaikissa koulun toimintapäivissä tai muissa juhlissa (esimerkiksi penkkarit ja pikkujoulut), ja monesti ideoitamme ehdittiin kiitellä.

Vaikka olen aina ollut arvosanoiltani selvästi keskitason yläpuolella, stipendiin asti puristus ei ole kertaakaan riittänyt. Aktiivisuutta osattiin kuitenkin viimeinkin arvostaa: sain ylioppilaslakituksen yhteydessä kouluni mitalin. Ja niitä jaettiin tänä vuonna vain neljä, sattumoisin juuri meidän kaveriporukallemme. Oli hienoa saada kunnianosoitus kaikesta taustatyöstä. Ja olen siitä kyllä helvetin ylpeä.
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viestin lähetti girlzilla
Tekemällä paljon töitä ja oikeasti yrittämällä saa kyllä hyviä numeroita esimerkiksi lukiossa, puhumattakaan yläasteesta.

Pitää varmasti pääosin paikkansa, mutta ihan täysin en tätä toki allekirjoita.

Itsehän en kertakaikkiaan JAKSA juuri minkään aineen kokeisiin lukea juuri yhtään. Lähtökohta tähän on se, että kokeisiin luku ihan yksinkertaisesti tuntuu kamalan vastenmieliseltä ja käsittämättömän tylsältä. Taustalla on kuitenkin myös ajatus, että "en minä näitä kuitenkaan kokeessa muista, vaikka kuinka pänttäisin". Tästä on minulla myös hyvä, tuore esimerkki.

Meillä oli kansantalouden koe muutama viikko sitten. Päätin opiskella tähän kokeeseen hyvin vain yhden asian, koska se oli sellainen, johon esim. uutisissa törmää suhteellisen usein. Näin ajattelin, että se olisi ihan hyvä tietää yleistiedonkin kannalta.

Tämä asian PITI olla erittäin helppo oppia, koska sen määrittely oli vain lyhyen lauseen mittainen. Silti nuo vain muutamat sanat eivät tuntuneet jäävän millään päähäni edes harjoitteluvaiheessa.

Noh, kuinka ollakaan, tämän asian määrittelyä kysyttiin kokeen ensimmäisessä kysymyksessä. Ja kuten varmaan arvaattekin, ei se ollut edes alintajuntaani jäänyt. Toki jotain asiasta sentään muistin, mutta täysiä pisteitä en saanut. Nuo täydet pisteet saamalla olisin saanut kyseisestä kokeesta ykkösen, mutta eipä sillä niin väliä, kun kurssista napsahti kuitenkin kakkonen.

Tässä voi jokainen miettiä, kuinka turhauttavaa kokeisiin luku on, kun edes YHTÄ - ja nimenomaan lapsellisen helposti - opittavaa asiaa ei pysty muistamaan.

Minulla on erittäin hyvä, suorastaan loistava, muisti sellaisissa asioissa, jotka ovat jo tapahtuneet. Tämä näkyy mm. siinä, että muistan vaikkapa Jypin maalintekijöitä yksittäisissä peleissä todella hyvin vuosienkin takaa, vaikken niitä millään tavalla olen päntännytkään. Minulle on riittänyt se, että olen seurannut suosikkijoukkueeni otteita niin kuin kuka tahansa fani seuraa. Myös päivämäärät ym. muistan esim. perheeni mielestä hämmästyttävän hyvin. Mm. kysymykseen, "mikä viikonpäivä oli vappuaatto sinä ja sinä vuonna", osaan yleensä vastata kuin apteekin hyllyltä, vaikken niitäkään millään tavalla harjoittele.

Ongelmia minulle tulee muistin suhteen kuitenkin jo silloin, kun pitää tehdä jotain, esim. katsoa joku mielenkiintoinen tv-ohjelma tms. Näissä tilanteissa pistänkin nykyään herätyskellon soimaan, koska liian monta kertaa olen todennut, että "unohdinpa sitten tuonkin jutun tehdä".

Joillakin toisilla ihmisillä voi taas olla päinvastoin kuin minulla kokeisiin luvussa: luetut asiat jäävät helposti mieleen, mutta vanhoja juttuja ei pysty muistamaan millään.

Kokeisiin en tosiaan jaksa lukea, mutta sen sijaan kauppiksessa eteeni ilmestyneitä etätehtäviä jaksan suht´hyvin vääntää. Varsinkin mitä helpommin vastaukset löytyvät, sitä varmemmin teen ne hyvin. Etätehtävät ovat siitä selkeitä, että kun ne on tehty, on ne myöskin tehty. Kokeisiin lukiessa taas ei voi koskaan tietääkään, mitä asioita siinä kysytään.

Viestin lähetti Miguel
Minusta on vaan kummallista, että kaupallista alaa opiskeleva tekee asiasta näin megalomaanisen numeron ja samaan syssyyn vähättelee vieraiden kielten opiskelua.

Kuten jo "Carlokselta" eilen kysyin, näytä nyt ihmeessä se kohta, missä olen vähätellyt vieraiden kielien opiskelua! Ovatko kommenttini "noh, ei siinä vielä mitään, että kieliä opiskellaan enkä niissä pärjää" tai "vieraiden kielten asemaan ei minun puolestani tarvitse puuttua lainkaan" vieraiden kielien vähättelyä?!?!?!
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Viestin lähetti Pee


Itsehän en kertakaikkiaan JAKSA juuri minkään aineen kokeisiin lukea juuri yhtään. Lähtökohta tähän on se, että kokeisiin luku ihan yksinkertaisesti tuntuu kamalan vastenmieliseltä ja käsittämättömän tylsältä. Taustalla on kuitenkin myös ajatus, että "en minä näitä kuitenkaan kokeessa muista, vaikka kuinka pänttäisin".

Tämähän on asennekysymys. Mikäli asenteesi on koko ajan se, että en voi millään oppia näitä, et varmasti opi. Pätee hyvin pitkälti myös siellä yrityselämässä mihin ilmeisesti olet tähtäämässä. Mikäli siellä alistuu kohtaloonsa ja on jatkuvasti pessimistinen, päätyy kortistoon ja sossun kassalle.



Tämä asian PITI olla erittäin helppo oppia, koska sen määrittely oli vain lyhyen lauseen mittainen. Silti nuo vain muutamat sanat eivät tuntuneet jäävän millään päähäni edes harjoitteluvaiheessa.

Noh, kuinka ollakaan, tämän asian määrittelyä kysyttiin kokeen ensimmäisessä kysymyksessä. Ja kuten varmaan arvaattekin, ei se ollut edes alintajuntaani jäänyt. Toki jotain asiasta sentään muistin, mutta täysiä pisteitä en saanut. Nuo täydet pisteet saamalla olisin saanut kyseisestä kokeesta ykkösen, mutta eipä sillä niin väliä, kun kurssista napsahti kuitenkin kakkonen.

Tässä voi jokainen miettiä, kuinka turhauttavaa kokeisiin luku on, kun edes YHTÄ - ja nimenomaan lapsellisen helposti - opittavaa asiaa ei pysty muistamaan.

Ilmeisesti lukutekniikassasi on jotain vikaa. Mieti luetko liian hitaasti tai liian nopeasti. Yritä sisäistää asioita, äläkä opettele niitä ulkoa. Joskus asian kirjoittaminen omin sanoin auttaa. Mieti millaisessa ympäristössä luet, onko liian paljon meteliä vai onko liian hiljaista.



Kokeisiin en tosiaan jaksa lukea, mutta sen sijaan kauppiksessa eteeni ilmestyneitä etätehtäviä jaksan suht´hyvin vääntää. Varsinkin mitä helpommin vastaukset löytyvät, sitä varmemmin teen ne hyvin. Etätehtävät ovat siitä selkeitä, että kun ne on tehty, on ne myöskin tehty. Kokeisiin lukiessa taas ei voi koskaan tietääkään, mitä asioita siinä kysytään.

Onpas idioottimainen asenne. Kokeet ovat koulussa sitä varten, että ne testaavat osaamista. Etätehtäviä tehdessä voi aina luntata kirjasta tai kysyä kaverilta/äidiltä/siskolta/puolisolta, mutta kokeessa asiat pitää tietää itse.

Kokeiden tarkoituksena on myös mitata osaamista. Jos etukäteen kerrotaan kokeen tehtävät, 99,9% ihmisistä opettelee ainoastaa ne asiat eivätkä koko kurssin asioita. Ja silloin on sama onko opetettu lainkaan mitään.

Palataan siihen asenteeseen. Siinä näyttää ainakin sinun kohdalla olevan selvästi parannettavaa. "Mitä helpommat vastaukset, sitä varmemmin ne teen"-asenteella kannattaa lopettaa kauppis ja mennä kunnalle kaivamaan ojia. Kaikki työtehtävät ovat samanlaisia ja yhtä rankkoja. Tuskin muualla edes pärjäisitkään.
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viestin lähetti dude
Kokeiden tarkoituksena on myös mitata osaamista. Jos etukäteen kerrotaan kokeen tehtävät, 99,9% ihmisistä opettelee ainoastaa ne asiat eivätkä koko kurssin asioita. Ja silloin on sama onko opetettu lainkaan mitään.

En tarkoittanutkaan, että kokeet pitäisi olla nähtävissä etukäteen tms., kunhan vain heitin ilmoille faktan.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Viestin lähetti Pee
Vouhotan KIELIOPIN opetuksen tehostamista. Toki äidinkielessä saa olla muutakin kuin sitä, mutta pääpaino tulisi olla siinä, että me suomalaiset osaamme kirjoittaa omaa äidinkieltämämme suunnilleen oikein. Nyt rakenteet ovat vähän vinksahtaneet - ainakin kauppiksessa.

Mielestäni kukaan ei voi esim. esitelmästä tms. saada ykköstä enempää, jos isot alkukirjaimet, yhdyssanat ym. eivät ole edes suunnilleen hallussa.

Mutta koska niin monet ovat sanoneet, ettei kauppalisella alalla tee juuri mitään suomen kielen osaamisella, niin olkoon sitten!

Mitä sitten vielä Kalevalaan tulee, niin onhan se Suomen kansalliseeppos. Siinä mielessä kai se on ihan luonnollista, että siihenkin perehdytään. Sen enempää sitä en jaksa tässä kommentoida, eikä minulla muuta sanottavaa oikein olekaan.

Kieliopilla ja kielitaidolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Minä olen siitä hyvä esimerkki. En taida edes tietää mitkä kaikki ovat vokaaleja ja mitkä konsonantteja. En tiedä mikä on pluskvamperfekti. Sain lukiossa äidinkielen ykköskurssilla (kertaava, puhtaasti kielioppia) nelosen (asteikko 4-10) ja lähes 0 pistettä kokeesta. Lukion päätösarvosana äidinkielen osalta on 9, ja kirjoituksissa jäin allekirjoituksen puuttumisen vuoksi 1 pisteen vaille L. Allekirjoitusta kyseiseen aineeseen olisi vaadittu, koska se oli tyyliltään yleisönosastokirjoitus. Nimimerkkikin olisi kelvannut. Toki aineen yläreunassa nimi luki.

Englannissa sama juttu. Olen aina ollut kympin oppilas englannissa, kieliopista ei ole tietoa tuon taivaallista. Ihmiset vain oppivat asioita eri tavalla. Jos minulle olisi yritetty pakottaa enemmän kielioppia, olisin saattanut menettää kiinnostukseni niihin aineisiin jotka minua kiinnostivat eniten.

Toki meissä on paljon eroa. Sinä sanoit ettet ole koskaan lukenut yhtään kirjaa vapaaehtoisesti, minä taas olen lukenut satoja kirjoja vapaaehtoisesti, pienestä pitäen. Ehkä sinulle on ollut helpompi oppia ns. kaavalla miten lauseet tulisi kirjoittaa, minulle se taas tulee jokseenkin automaationa, ehkä johtuen tuosta lukuharrastuksesta?
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tänään sain muuten postissa tuon ensimmäisen vuoden todistukseni - tai opintosuoritusotteen, kuten sitä kauppiksessa kutsutaan.

Näppäilytaidossahan saa erikoisdiplomin, jos kirjoittaa 10 minuutissa yli 2000 merkkiä sallitulla virheprosentilla. Kuten jo aiemmin sanoin, itselläni tuo määrä meni kirkkaasti yli nettolyöntimäärän ollessa 2 867 10 virhelyönnillä.

Näinpä sain samassa kirjekuorissa opintosuoritusotteen kanssa tuon diplomin, jossa koulutusjohtaja ja näppäilytaidon lehtori todistavat, että olen "kirjoittanut 10 minuutin nopeuskokeessa seuraavan tuloksen". Jotenkin paradoksaalista ja outoa, että opintosuoritusotteessa lukee silti näppäilytaidon kohdalla numero 2, mutta mikäpä siinä. Onpahan ainakin näyttää tuo diplomi, jos joskus työpaikalla näppäilytaitoa tarvittaisiin, olkoon numero sitten mikä tahansa... Viitoseen oikeuttava lyöntimäärähän oli MUISTAAKSENI jotain 1 600. Itse naputtelin siis toista tuhatta enemmän, mutten saanut edes puolia viitosesta.

On se maailma joskus sitten vaan niin outo paikka. Tai... ei kai tuossa sitten mitään outoa ole, onhan mäkihypyssäkin merkitystä tyylillä...
 

Svante

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, FC Bayern
Viestin lähetti Carlos
[BAsiasta vielä oppimishäiriöihin. Isäni oli malliesimerkki näistä, peruskoulussa kielet eivät menneet kaaliin ollenkaan, hän oli jopa ehdoissa niistä silloin tällöin. Sitten mentyään lukioon legendaariseen Tossuun, homma alkoi kai jossain vaiheessa toimia, jonka jälkeen hän menikin suoraan yliopistoon ja haki maisterin paperit neljässä vuodessa kolmella pääaineella (kaikki kieliä). Jäätyään pari vuotta sitten eläkkeelle hän oli yksi Suomen parhaista kielenkääntäjistä. Että näinkin se voi mennä, jossain vaiheessa se vaan natsaa kohdalleen, ja loppu on sitten sitä historiaa. [/B]

Juuri näin. Hyvä esimerkki!
Kumma kun näitä ko. henkilöitä (oppilaita) katsotaan liiankin usein jostain kumman syystä olevan "tyhmiä", "häiriköitä" tai vastaavia. Luulis opettaja-koulutuksessa käyvän läpi juuri näitä asioita. Me kaikki kehitymme erilailla ja erilaisella nopeudella olematta tyhmiä.

Nykyinen koulujärjestelmä sisältää määrätynlaisen opetusaikataulun. Ne, jotka eivät tämän aikataulun mukaan ehtiä oppimaan saavat itse hoitaa omaa opetusta esim. erityisopetuksella tai tukiopetuksella tai yksityisopetuksella.
Minne meillä on kiire?? Pitääkö meidän olla näissä kansainvälisissä hömppä-tilaistoissa ensimmäinen?
Annetaan ennemmin lapsille/oppilaille aikaa oppia ja motivoidaan heitä. Jättämällä hitaampia "heitteille" on suorastaan törkeätä.
 

Sakallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
AC Oulu
Viestin lähetti Snakster
Kielten oppimisesta olen sitä mieltä, että joko kyseessä on laiskuus tai väärä opiskelutapa. Kaikkihan eivät asioita opi samoilla menetelmillä, joten erilaisten oppimistyylien kokeilu auttaa monissa oppimisvaikeuksissa.

Edellä oleva on totta, mutta suurin ongelma onkin siinä ettei erilaisia ja opetusta monipuolistavia opetusmenetelmiä käytetä tarpeeksi. Tähän on monia syitä. Opettajakunnan nihkeät asenteet ovat varmasti yksi syy. Laajemmin ajateltuna suomalaisen koulujärjestelmän jäykkyys reagoida ja muuttua oppilaiden tarpeita vastaavaksi vaikuttaa tilanteeseen. Yleis- ja erityisopetuksen välillä on jyrkkä kuilu.

Eräs kieltenoppimisvaikeuksia aiheuttava tekijä on peruskoulun ja lukion tavoitteissa liian suuren painotuksen saanut passiivisen kielitaidon osa-alue. Luki tai muista vastaavista häiriöistä kärsivä oppilas putoaa helposti kärryiltä, kun kielten tunnit ovat pääosin pelkkää kielioppia jne. Maailmalla selviämisen kannalta tärkeämpi puoli eli suullinen ilmaisu jäi ainakin omana aikanani vähemmälle. Tosin koulujärjestelmässä on mahdollisesti tehty uusia painotuksia sen jälkeen, kun kirjoitin ylioppilaaksi 1990-luvun puolivälissä.

Tilanne ei varmasti tällä hetkellä ole samanlainen. On kuitenkin muistettava, että meillä kaikilla on erilaiset lähtökohdat opintielle. Kaikki eivät opi kaikkea vaikka kuinka paljon panostettaisiin. Järkevämpää olisi mukauttaa tavoitteita, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöä parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi.
 

Pikku Myy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Pee
Taustalla on kuitenkin myös ajatus, että "en minä näitä kuitenkaan kokeessa muista, vaikka kuinka pänttäisin".
Kuten dude tuolla aiemmin aiemmin jo kirjoittelikin, kannattaa pohtia ja tutkia, onko omassa lukutyylissä jotain mätää. Kaikille opiskelijoile olisi varmasti hyötyä, jos he tiedostaisivat oman oppimistyylinsä, oli oppiiko kuuntelemalla, kirjoittamalla, lukemalla, tekemällä jne. Tämän perusteella omaa oppimistaan voi helposti parantaa. Itse hahmotin tämän asian yliopiston pääsykokeisiin lukiessani ja sen jälkeen olen omaksunut paksumpiakin tenttikirjoja paljon "helpommin" ja tuskattomammin kuin ennen. Mikäli tietäisin, mistä muuttolaatikosta löytyisi kyseisestä asiasta kertova opus, niin kirjoittaisin lisää faktaa asiasta, mutta nyt tyydyn vain suosittelemaan sen läpi lukua. Eli kirjan nimi on Tutkiva oppiminen, tekijöitä en valitettavasti muista.
 

Miguel

Jäsen
Viestin lähetti Pee
Kuten jo "Carlokselta" eilen kysyin, näytä nyt ihmeessä se kohta, missä olen vähätellyt vieraiden kielien opiskelua! Ovatko kommenttini "noh, ei siinä vielä mitään, että kieliä opiskellaan enkä niissä pärjää" tai "vieraiden kielten asemaan ei minun puolestani tarvitse puuttua lainkaan" vieraiden kielien vähättelyä?!?!?!

En enää jaksa muistaa, mistä nuo johtopäätökset vedin, ja laiskuudeltani en viitsi koko ketjua taas selata. Carloksen tavoin ilmeisesti tulkitsin jotain kirjoitustasi väärin.

Muutenkin minun on ehkä parempi siirtyä takavasemmalle tästä keskustelusta. Tällä tiellä jatkettaessa henkilökohtaisuuksiin meneminen ei ole kaukana. En kyllä lupaa mitään.
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viestin lähetti Miguel
Carloksen tavoin ilmeisesti tulkitsin jotain kirjoitustasi väärin.

Juuri näin teit. Mistään kohtaan ketjua ET VOI löytää kirjoitustani, jossa vähättelisin vieraita kieliä. Kuten jo "Carlokselle" sanoin, ainoa toivomani asia on ollut tämän meidän oman äidinkielemme - ja nimenomaan kirjoitustaidon - lisääminen. Sen ei tarvitse tapahtua englannin tai ruotsin kustannuksella, vaan se voitaisiin hoitaa äidinkielen omalla kurssilla kielioppiin lisää panostamalla. Pari harjoitusta ei siihen mielestäni riitä! Ja ei varmasti riitä, kun näyttöjä katsoo.
 
Suosikkijoukkue
Ilves
PAkko kysyä Pee yksi juttu. Kun kerroit tuossa ylempänä, ettei kokeisiin lukeminen sinua kinosta, niin miten olet ajatellut selvitä opiskelusi tämän vaiheen jollain kunnialla loppun.

Minä ainakin kun olen sitä mieltä, että tylsaän ja vastenmielisenkin aineen kokeisiin kyllä pystyy lukemaan, kun vain haluaa. Silloin aikanaan kun itse opiskelin Tampereen Tekussa 70-80- lukujen taitteessa ei esim joku mekaniikka jaksanut hirveästi kiinnostaa.

No, kun yhden viikonlopun vain sitkeästi kertasi asioita ja teki vanhoja tehtäviä uudelleen, niin pääsi ratkaisevasta kokeestakin läpi.

Toinen asia, mikä minua häiritsee, on sinun ylenpalttinen marinasi näppäilytyylistäsi. Et sitten voimut ajatella kaikista yllä olevista selittelyistä huolimatta, että no perkele, opetellaan se 10-sormi järjestelmä. Täytyykö kaikessa olla poikkiteloin, kysyn vain.

Näiden kaikkien viestien jälkeen voin sanoa, että ei suomalainen koulujärjestelmä ole yhtään huonompi kuin viime viikolla. Mutta joissain opiskelijoissa voisi olla toivomisen varaa. Jos et tunne alaa ja koulua omaksesi, niin häivy muualle. Ja anna tilaa jollekulle, joka tosissaan haluaa sille alalle.
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viestin lähetti SherwoodinHartsa
PAkko kysyä Pee yksi juttu. Kun kerroit tuossa ylempänä, ettei kokeisiin lukeminen sinua kinosta, niin miten olet ajatellut selvitä opiskelusi tämän vaiheen jollain kunnialla loppun.

Tuskinpa olen hirveästi ajatellutkaan sitä. Pyrin elämässäni elämään vain tätä päivää enkä halua miettiä kovin pitkälle tulevaisuuteen.

Pidän sitä suurena ihmeenä, jos joskus valmistun tästä koulusta. Koska kuitenkin olen alle 25-vuotias, on EHKÄ taloudenkin kannalta järkevämpää olla kiinni jossain koulussa kuin ei missään.

Viestin lähetti SherwoodinHartsa
Jos et tunne alaa ja koulua omaksesi, niin häivy muualle.

Olen tätä toki hieman pohtinutkin. Peruskoulun todistuksellani on vain aika hankala päästä minnekään - ainakaan muihin kuin pienkaupunkeihin. Sellaisissa taas en viihdy ja sellaisessa paikassa sijaitsee tämäkin kauppis. Se on kuitenkin sen verran lähellä Jyväskylää, että koulunkäynti onnistuu täältäkin käsin. Vielä pienemmältä 45 kilometrin matka tuntuisi, jos olisi jotain motivaatioita mennä sinne. Noh, eihän noita poissaolotunteja kertynytkään kevätlukukaudelta kuin noin 80.

Vaikka muita vaihtoehtoja olenkin miettinyt, konkreettisestikin tuossa toisessa Jyväskylän lähipikkukaupungissa sijaitsevaa koulua, takaraivossani on kuitenkin ajatus, ettei tämä ensimmäinen kauppisvuosikaan niin umpisurkeasti mennyt. Nollia seisoo tuossa opintosuorisotteessa "vain" kaksi, siis molemmat kielet. Niistäkin englannin olisin saanut läpi, jos kielten kokeissa noudatettaisiin samaa ja AINOAA OIKEAA oikeudenmukaista ja matemaatikan lakeihin pohjautuvaa arviointiasteikkoa kuin KAIKISSA muissakin aineissa. Sikäli ei tavallaan viitsisi vielä luovuttaakaan, vaikka ainakin englannin tunnit ovat muutenkin sellaista piinaa (esillä pitää olla enemmän kuin yhdessäkään lukuaineessa, kun opettaja mm. pyytää aina vastaamaan ilman viittausta jne.), ettei niitä haluaisi kokea enää yhtään. Ruotsin tunnit ovat puolestaan muuten ihan samanlaisia kauhutarinoita, mutta koska sitä opettaa 26-vuotias mukavannäköinen brunetti, niin ne kyllä sujuvat. Englantiin on sen sijaan pitänyt valikoitua kaikkien ilkein opettaja, mutta toki maikan vika ei heikko menestykseni missään nimessä ole.
 

kilonkingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Viestin lähetti Pee
Tilalle päätösluokalla tuli toki yhteiskuntaoppi, jossa pärjäsin hyvin. Koska se ja historia laitettiin päättötodistuksessa jostain aivan käsittämättömästä syystä kuitenkin samaan pakettiin, ei sekään numero kiitettäväksi päässyt nousemaan.

Tuo ärsyttää minuakin, tosin aivan toisin päin. Historiaa on opiskeltu 4 vuotta ja yhteiskuntaoppia opiskellaan vain 1 vuosi. Ja niistä annetaan sama numero, aivan käsittämätöntä. Tämä ottaa päähän nimenomaan sen takia että historiasta tuli 10 (siis 8.luokan numero). Ja minulla on pahat epäilykset että yhteiskuntaoppi tiputtaa sen ensi vuonna 9.

Mutta ei näistä nyt kannata murehtia, kun vietetään lomaa.
 
Suosikkijoukkue
Ilves
Duoda duoda, kyllä parikymppisenäkin jo kannattaa hiukan enemmän pohtia mitä tekee, minne menee ja miksi tekee. Vai ajattelitko opiskella esim vielä kymmenen vuotta, kokeilla eri oppilaitoksia ja lopulta katsoa elättääkö valtio lapsensa vai ei?
 

Pee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Viestin lähetti SherwoodinHartsa
Duoda duoda, kyllä parikymppisenäkin jo kannattaa hiukan enemmän pohtia mitä tekee, minne menee ja miksi tekee. Vai ajattelitko opiskella esim vielä kymmenen vuotta, kokeilla eri oppilaitoksia ja lopulta katsoa elättääkö valtio lapsensa vai ei?

En tiedä, kun en nimenomaan ole niin tarkasti ajatellut.

"Tulevaisuuden ajatteleminen voi vaarantaa henkisen hyvinvointisi."

Elämme täällä maanpäällä kuitenkin vain kerran, ja jos liikaa miettii koko ajan tulevaisuutta, voi koko elämä valua siinä hukkaan. Tosin en väitä, ettenkö minäkin mieti tulevaisuuttani. Itse asiassa mietin sitä välillä aivan liikaakin, mutta ainakin tiukasti pyrin siihen, ettei mitään suuria päämääriä tms. tulisi rakenneltua. Päivä kerrallaan katsoen, mihin elämä vie, jos on viedäkseen...

Muokkausta: Aiheeseen kuulumattomana, ollaan muuten oltu samanlaisessa duunissa, "SherwoodinHartsa", kun noita sinun tietojasi katsoi. Tai ainakin samalla nimikkeellä ja itse tosin vain tuuraajana, mutta kuitenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Wiltord

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minun mielipide koulujärjestelmästä

Oma mielipiteeni koulujärjestelmästä on se, että koulujärjestelmämme on erittäin hyvä. Olen 17 vuotias lukiolainen ja ensimmäinen luokka on takana päin.

Monia aineita joutuu lukemaan ilman mitään mielenkiintoa, mutta olen ilmeisesti niin kunnianhimoinen/määrätietoinen, että luen niitä väkisellä niin paljon, että osaan asiat. Keskiarvo on 9,0 mutta "helppoja" kiitettäviä ei ole tullut kuin englannista, matikasta ja äidinkielestä.

Nuorissa on erittäin paljon sellasia kunnon luusereita, jotka ei yksinkertaisesti tee opintojen eteen paljoakaan ja ennemmin keskittyvät valittamiseen. Valitetaan, että miksi ruotsia pitää opiskella. Missä tätä ja tätä tarvitaan jne. Minä olen päättänyt, että ne aineet, jotka ovat pakollisia opiskellaan vaikka väkisin kunnolla.

Turha se on marista mistään koulujärjestelmästä, varsinkaan sellasten opiskelijoiden, jotka eivät tosissaan tee menestyksen eteen juurikaan mitään!
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti Pee

Elämme täällä maanpäällä kuitenkin vain kerran, ja jos liikaa miettii koko ajan tulevaisuutta, voi koko elämä valua siinä hukkaan. Tosin en väitä, ettenkö minäkin mieti tulevaisuuttani. Itse asiassa mietin sitä välillä aivan liikaakin, mutta ainakin tiukasti pyrin siihen, ettei mitään suuria päämääriä tms. tulisi rakenneltua. Päivä kerrallaan katsoen, mihin elämä vie, jos on viedäkseen...

SINUN ei TARVITSE vastata TÄHÄN viestiin lainkaan. Tämä siis alustukseksi. Jos pystyt lopun ikääsi elämään vain tätä päivää ja se johtaa onnellisuuteen niin haluan tutustua jälkikäteen sinuun ja tapaasi elää. Nimittäin ilman päämääriä ja tavoitteita ihmisten on YLEENSÄ hyvin vaikea suhtautua RIITTÄVÄN vakavasti mihinkään tekemäänsä ja se YLEENSÄ tarkoittaa sitä, ettei mistään itselle tärkeästä tahdo tulla valmista, mutta jos SINÄ koet valitsemasi linjan oikeaksi, uskot siihen aidosti ja olet valmis viemään teeman loppuun asti niin nostan nöyrästi hattua.

Ja mitä muuta ajattelen... Auktoriteettikammo sinulla lienee on. Itsevarmuutta lienee myös, mutta kirjoitusten perusteella vaikuttaa siltä, ettet osaa oikein arvostaa, saati ymmärtää, sinulle vieraita asioita. Ihmisenä oppiminen ja kasvaminen, niin... Oli miten oli, good luck!
 

Kaivanto

Jäsen
Viestin lähetti Pee
En tiedä, miten on muissa opinohjoissa, mutta ainakin kauppaoppilaitoksen kokeissa pistemäärä, mikä pitää saavuttaa saadakseen kokeesta ykkösen, on selvästi suurin kielissä. Sekä englannissa että ruotsissa noin puolet vastauksista pitää olla oikein, jotta ei saisi hylättyä. KAIKISSA muissa aineissa saavuttamalla puolet maksimipistemäärästä, on koe klaarattu kirkkaasti läpi.

Se, että arvoasteikolla 0-5 puolet pitää olla oikein, on tietysti täysi vitsi ja sotii kaikkeja matematiikan lakeja vastaan. Kaiken järjen mukaanhan puolet tietämällä numeron pitäisi olla jotain 2,5 luokkaa, joka tapauksessa vähintään ykkönen, mutta jostain käsittämättömästä syystä kielissä näin ei ole.

(...)

Niistäkin englannin olisin saanut läpi, jos kielten kokeissa noudatettaisiin samaa ja AINOAA OIKEAA oikeudenmukaista ja matemaatikan lakeihin pohjautuvaa arviointiasteikkoa kuin KAIKISSA muissakin aineissa.


No voi HYVÄNEN AIKA sentään. Järkeilysi tarkoittaa sitä, että arvosteluasteikolla 1-5 kokeesta tulisi päästä läpi 20 %:lla pisteistä, asteikolla 4-10 40 %:lla pisteistä, asteikolla 1-3 33,3 %:lla pisteistä, asteikolla 1-100 % 1 %:lla pisteistä ja niin poispäin. "Matemaattinen lakisi" on TÄYSI VITSI ja perustuu vain sattumanvaraisesti valittuun arviointiskaalaan.

Mikä muuten on mielestäsi se laudaturin murto-osa, jolla ylioppilaskokeesta tulee päästä läpi; onko nykyinen approbatur sopiva, vai olisiko gupplohutur ainoa oikea, oikeudenmukainen ja MATEMATIIKAN LAKEIHIN pohjautuva?

Joku ope osaa varmaan kertoa tarkemmin, mutta käsittääkseni kokeiden arvostelussa 50 %:n taulukko (tarkoittaa, että läpi päästäkseen tarvitsee väh. 50 % maksimipisteistä) on peruskoulussa ja toisella asteella vieraissa kielissä yleisin. Matemaattisissa yms. aineissa, joissa ei arvaamalla irtoa juuri mitään, asteikko lienee löysempi kuin kielissä ja muissa sellaisissa aineissa, joissa kokeeseen liittyy monivalintatehtävä tai -tehtäviä. Esimerkiksi 4 vastausvaihtoehtoa per kysymys sisältävästä monivalinnasta saa sokkona arvaamalla keskimäärin 25 % oikein, mikä olisi 20 %:n Pee-taulukolla melko vinkeää.

Tarkoitukseni oli suhtautua tähän ketjuun VAIN HUUMORILLA, mikä onnistuikin tähän asti vaivatta, mutta nyt sorruin. ANTEEKSI.


EDIT: No pirhana. Tämän viestin CAPSAUSTEN moraalinen © kuuluu Aksulle. Ehti ensin (mutta EN ehtinyt nähdä, ©).
 
Viimeksi muokattu:

ZiPA

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo, Dallas Stars, Detroit Red Wings, Edmont
Viestin lähetti Pee

jos kielten kokeissa noudatettaisiin samaa ja AINOAA OIKEAA oikeudenmukaista ja matemaatikan lakeihin pohjautuvaa arviointiasteikkoa kuin KAIKISSA muissakin aineissa.

Tämä nyt jotenkin särähti korvaan, kun itse en muista että edes yläasteella olisi kokeistä päässyt läpi alle 50 % tuloksella. Pitäisikö koe hyväksyä heti kun yhdenkin pisteen saa kasaan raavittua?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Viestin lähetti Kaivanto


No voi HYVÄNEN AIKA sentään. Järkeilysi tarkoittaa sitä, että arvosteluasteikolla 1-5 kokeesta tulisi päästä läpi 20 %:lla pisteistä, asteikolla 4-10 40 %:lla pisteistä, asteikolla 1-3 33,3 %:lla pisteistä, asteikolla 1-100 % 1 %:lla pisteistä ja niin poispäin. "Matemaattinen lakisi" on TÄYSI VITSI ja perustuu vain sattumanvaraisesti valittuun arviointiskaalaan.

Mikä muuten on mielestäsi se laudaturin murto-osa, jolla ylioppilaskokeesta tulee päästä läpi; onko nykyinen approbatur sopiva, vai olisiko gupplohutur ainoa oikea, oikeudenmukainen ja MATEMATIIKAN LAKEIHIN pohjautuva?

Joku ope osaa varmaan kertoa tarkemmin, mutta käsittääkseni kokeiden arvostelussa 50 %:n taulukko (tarkoittaa, että läpi päästäkseen tarvitsee väh. 50 % maksimipisteistä) on peruskoulussa ja toisella asteella vieraissa kielissä yleisin. Matemaattisissa yms. aineissa, joissa ei arvaamalla irtoa juuri mitään, asteikko lienee löysempi kuin kielissä ja muissa sellaisissa aineissa, joissa kokeeseen liittyy monivalintatehtävä tai -tehtäviä. Esimerkiksi 4 vastausvaihtoehtoa per kysymys sisältävästä monivalinnasta saa sokkona arvaamalla keskimäärin 25 % oikein, mikä olisi 20 %:n Pee-taulukolla melko vinkeää.

Tarkoitukseni oli suhtautua tähän ketjuun VAIN HUUMORILLA, mikä onnistuikin tähän asti vaivatta, mutta nyt sorruin. ANTEEKSI.


EDIT: No pirhana. Tämän viestin CAPSAUSTEN moraalinen © kuuluu Aksulle. Ehti ensin (mutta EN ehtinyt nähdä, ©). [/B]
Jossain vaiheessa päätiin jättää tähän ketjuun osallistumisen pelkästään seuraamisen asteelle, mutta kommentoidaan tätä.

Työskentelen opettajana toiseen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa. Opetushallituksen ohjeiden mukaan opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti joko kirjallisella kokeella, näyttökokeella tai näiden yhdistelmällä. Ohjeiden mukaan kirjallinen koe on laadittava siten, että sillä saadaan selville oppilaan omaksumat asiat opintojakson sisällöstä. Koe laaditaan siten, että saavuttaakseen arvosanan T1 oppilas osaa opetushallituksen laatimien opintosuunnitelmien määräämät minivaatimukset. Kokeen vaikeustastaso tulee olla sellainen, että saavuttaakseen arvosanan T1 oppilaan on saavutettava 50% kokeen maksimipistemäärästä. Kunkin koulutusalan opintosuunnitelmat ja opintojaksojen minimivaatimukset sekä kiitettävän arvosanan vaatimukset ovat nähtävissä opetushallituksen verkkosivuilta.

Siis selkokielellä: kirjallisen kokeen läpäisemisen tulee edellyttää 50%:n pistemäärän saavuttaminen koulutusalasta ja oppiaineesta riippumatta. Ohjeista on mahdollisuus poiketa opettajan harkinnan mukaan, jos osaamisen selville saaminen sitä vaatii. Näyttökokeisiin on sitten omat ohjeensa, mutta niistähän täällä ei onneksi ole toistaiseksi ollut kädenvääntöä.

Jossain vaiheessa ketjua arvosteltiin peruskoulua ja täytyy myöntää, että arvostelu on myös paikallaan. On ollut suorastaan järkyttävää huomata, että lähes luku-, kirjoitus- tai laskutaidoton henkilö pystyy läpäisemään peruskoulun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös