"Elaisitko ilman hoitajia? Jos joskus lapsia saat, niin toivottavasti tyttoystavallasi tulee olemaan helppo synnytys. Muuten voit muuttaa mieleipiteesi siita etta kumpia ilman taalla voidaan elaa, opettajia vai hoitajia.."
En ole käynyt elämässäni montaakaan kertaa sairaalassa kun lääkäri-isäni on hoitanut suurimmanosan jutuista mitä on pitänyt tehdä. Ei se synnytyksen helppous ole riippuvainen hoitajasta mitenkään, kipulääkkeitä kyllä voi annostella myös lääkärikin jne.
Ilman opettajia isäni ei olisi lääkäri, enkä minä edes kirjoittaisi tätä viestiä tänne, koska kukaan ei olisi aikanaan opettanut transistorin keksijöitä lukemaan ja kirjoittamaan (ja enhän minäkään osaisi lukea/kirjoittaa).
"Onko mielestasi sitten niin etta yhteiskuntaluokka josta asuinalueen oppilaat paaosin ovat lahtoisin saa maaritella sen millaisen opin ne pikku piltit sitten saavat? Onko mielestasi ihan luonnollista ja oikein etta ne Westendin ekonomi-laakariperheiden lapset menestyvat koulussa ja tulevaisuudessa sitten katsovat alaspain niita Ita-Helsingin huonotuurisimpia lapsia?"
No luonnollisuudesta on paha sanoa, mutta esittämäsi malli koulujen rankkaamisesta johtaisi täysin samaan kehitykseen muutenkin. Katsopa niitä "sivistysvaltioitasi" ja kysy, ketkä opiskelevat "huippukouluissa", ovatko ne niitä "westendiläisten lapsia" vaiko muita.
"Entas jos noita tilastoja julkaistaisiin ja sellaiset koyhista tai muuten huonommista oloista lahtoisin olevien lasten vanhemmat sitten yrittavat saada lapsensa naihin parempiin kouluihin ja kenties saada parempaa opetusta ja kenties jossain vaiheessa ihan ne maisterin paperitkin kateen? Eikos se olisi tasa-arvoista?"
Miksi he saisivat lapsiaan "hyviin kouluihin", koska yleensä tuollainen kehitys johtaa joko kahteen valintamenettelyyn:
1. Rahalliset avustukset vanhemmilta koululle ts. ei asiaa köyhille
2. Lapsen saavutukset aikaisemmissa kouluissa jne.
Koska jakautuminen pitäisi aloittaa jo ala-asteelta niin silloinhan täytyisi järjestää entistä enemmän soveltuvuuskokeita, älykkyyskokeita yms. koska lapsilla ei vielä ole aikaisempia saavutuksia. Kaikki tällainen maksaa ja raha on helppo kerätä vanhemmilta ts. taas köyhät jäävät nuolemaan näppejään.
"Nythan on niita muutamia kouluja joista "tiedetaan" valmistuvan parempia oppilaita, mutta varmaan niissa muissakin kouluissa on tasoer"
Ei sellaisia kouluja ole. On kouluja, jonne pääsykeskiarvo on >9 joten on itsestäänselvää, että he myös tulevat "valmistumaan paremmilla arvosanoilla", kuin vaikkapa maaseudulla olevan >6 keskiarvoisen paikan oppilaat.
Ihmiset, joitten keskiarvo on >9 ovat useinmiten lahjakkaita tai vähintäänkin ahkeria ja he saisivat hyvät arvosanat aikalailla kaikkialla.
"Olisiko sitten niin kamalaa jos tama huonoista oloista lahtoisin oleva poika sitten paasisis yliopistoon opiskelemaan niiden insinooriperheiden vesojen kanssa?"
Juuri Suomessahan tätä ei mitenkään estetä, toisinkuin "sivistyvaltioissasi" joissa valtavat lukuvuosimaksut pitävät takuulla köyhät kouluttamattomina (toki parhaat saavat stipendejä).
"Ainakin tiedettaisiin missa mattaa. Eivat ne Ita-Helsingin lapset keskimaarin niin paljon tyhmempia ole kuin ne Espoolaiset."
Karu totuus on, että luultavasti ovat.
Älykkyys toki ei ole suoranaisesti geneettistä, mutta selkeä yhteys sillä kuitenkin on vanhempien älykkyyteen.
Takuulla Itä-Helsingistäkin löytyy paljon älykkäitäkin lapsia ja varmasti useakin minuakin paljon fiksumpi. Mutta keskiarvoisesti tilanne ei ole tasan.
Lisäksi sitten tulee ihan yhteisöpohjaiset asiat, espoolaisilla koulutettujen lapsilla on ihan eri asennekin opiskeluun kuin Itä-Helsingin työttömien lapsilla. Ala-asteen luokastani nyt 98% opiskelee korkeakouluissa, yhtenä syynä ihan se, että kaikilla meillä on jo lapsesta asti ollut aikalailla selkeä visio siitä, miten elämässä tulee menestymään (miten sen sitten määritteleekään).
Pelkkä koulunvaihto ei välttämättä riitä, jos perhe ja asuinympäristö ei ole opiskeluun kannustava. Etenkin jos kouluja alettaisiin vaihtelemaan jo ala-asteiässä niin on vaikea sanoa, miten moni Itä-Helsingin vanhempi välittäisi koulutuksesta niin paljoa, että kuskaisi lastaan toiselle puolelle kaupunkia "hyvään kouluun".
Elämä ei ole reilua, mutta ainakin toistaiseksi Suomessa kuitenkin koulutuskuilu on huomattavasti pienempi kuin missään "sivistysvaltioissasi". Lukioissa jo tuota koulujen rankkausta harrastetaan sisäänpääsykeskiarvojen muodossa, mutta mielestäni sen ulottaminen yläasteisiin tai ala-asteisiin olisi turhaa, koska ei se ole opettajan huonoutta jos hän ei kykene motivoimaan opiskeluun täysin hälläväliä-asenteella suhtautuvia tulevia levyseppähitsaajia (tämä nyt on esimerkki pääkaupunkiseudulta ts. jostain syystä pääkaupunkiseudun ammattikoulut ovat aikalailla täynnä geenipoolin pohjamutia, mutta muualla Suomessa kouluissa on ihan oikeastikin motivoitunutta porukkaa, jotka ottavat opiskelunsa vakavammin...valmistusmisprosentit ovat muistaakseni ihan eri kymmenluvuilla).
En ole käynyt elämässäni montaakaan kertaa sairaalassa kun lääkäri-isäni on hoitanut suurimmanosan jutuista mitä on pitänyt tehdä. Ei se synnytyksen helppous ole riippuvainen hoitajasta mitenkään, kipulääkkeitä kyllä voi annostella myös lääkärikin jne.
Ilman opettajia isäni ei olisi lääkäri, enkä minä edes kirjoittaisi tätä viestiä tänne, koska kukaan ei olisi aikanaan opettanut transistorin keksijöitä lukemaan ja kirjoittamaan (ja enhän minäkään osaisi lukea/kirjoittaa).
"Onko mielestasi sitten niin etta yhteiskuntaluokka josta asuinalueen oppilaat paaosin ovat lahtoisin saa maaritella sen millaisen opin ne pikku piltit sitten saavat? Onko mielestasi ihan luonnollista ja oikein etta ne Westendin ekonomi-laakariperheiden lapset menestyvat koulussa ja tulevaisuudessa sitten katsovat alaspain niita Ita-Helsingin huonotuurisimpia lapsia?"
No luonnollisuudesta on paha sanoa, mutta esittämäsi malli koulujen rankkaamisesta johtaisi täysin samaan kehitykseen muutenkin. Katsopa niitä "sivistysvaltioitasi" ja kysy, ketkä opiskelevat "huippukouluissa", ovatko ne niitä "westendiläisten lapsia" vaiko muita.
"Entas jos noita tilastoja julkaistaisiin ja sellaiset koyhista tai muuten huonommista oloista lahtoisin olevien lasten vanhemmat sitten yrittavat saada lapsensa naihin parempiin kouluihin ja kenties saada parempaa opetusta ja kenties jossain vaiheessa ihan ne maisterin paperitkin kateen? Eikos se olisi tasa-arvoista?"
Miksi he saisivat lapsiaan "hyviin kouluihin", koska yleensä tuollainen kehitys johtaa joko kahteen valintamenettelyyn:
1. Rahalliset avustukset vanhemmilta koululle ts. ei asiaa köyhille
2. Lapsen saavutukset aikaisemmissa kouluissa jne.
Koska jakautuminen pitäisi aloittaa jo ala-asteelta niin silloinhan täytyisi järjestää entistä enemmän soveltuvuuskokeita, älykkyyskokeita yms. koska lapsilla ei vielä ole aikaisempia saavutuksia. Kaikki tällainen maksaa ja raha on helppo kerätä vanhemmilta ts. taas köyhät jäävät nuolemaan näppejään.
"Nythan on niita muutamia kouluja joista "tiedetaan" valmistuvan parempia oppilaita, mutta varmaan niissa muissakin kouluissa on tasoer"
Ei sellaisia kouluja ole. On kouluja, jonne pääsykeskiarvo on >9 joten on itsestäänselvää, että he myös tulevat "valmistumaan paremmilla arvosanoilla", kuin vaikkapa maaseudulla olevan >6 keskiarvoisen paikan oppilaat.
Ihmiset, joitten keskiarvo on >9 ovat useinmiten lahjakkaita tai vähintäänkin ahkeria ja he saisivat hyvät arvosanat aikalailla kaikkialla.
"Olisiko sitten niin kamalaa jos tama huonoista oloista lahtoisin oleva poika sitten paasisis yliopistoon opiskelemaan niiden insinooriperheiden vesojen kanssa?"
Juuri Suomessahan tätä ei mitenkään estetä, toisinkuin "sivistyvaltioissasi" joissa valtavat lukuvuosimaksut pitävät takuulla köyhät kouluttamattomina (toki parhaat saavat stipendejä).
"Ainakin tiedettaisiin missa mattaa. Eivat ne Ita-Helsingin lapset keskimaarin niin paljon tyhmempia ole kuin ne Espoolaiset."
Karu totuus on, että luultavasti ovat.
Älykkyys toki ei ole suoranaisesti geneettistä, mutta selkeä yhteys sillä kuitenkin on vanhempien älykkyyteen.
Takuulla Itä-Helsingistäkin löytyy paljon älykkäitäkin lapsia ja varmasti useakin minuakin paljon fiksumpi. Mutta keskiarvoisesti tilanne ei ole tasan.
Lisäksi sitten tulee ihan yhteisöpohjaiset asiat, espoolaisilla koulutettujen lapsilla on ihan eri asennekin opiskeluun kuin Itä-Helsingin työttömien lapsilla. Ala-asteen luokastani nyt 98% opiskelee korkeakouluissa, yhtenä syynä ihan se, että kaikilla meillä on jo lapsesta asti ollut aikalailla selkeä visio siitä, miten elämässä tulee menestymään (miten sen sitten määritteleekään).
Pelkkä koulunvaihto ei välttämättä riitä, jos perhe ja asuinympäristö ei ole opiskeluun kannustava. Etenkin jos kouluja alettaisiin vaihtelemaan jo ala-asteiässä niin on vaikea sanoa, miten moni Itä-Helsingin vanhempi välittäisi koulutuksesta niin paljoa, että kuskaisi lastaan toiselle puolelle kaupunkia "hyvään kouluun".
Elämä ei ole reilua, mutta ainakin toistaiseksi Suomessa kuitenkin koulutuskuilu on huomattavasti pienempi kuin missään "sivistysvaltioissasi". Lukioissa jo tuota koulujen rankkausta harrastetaan sisäänpääsykeskiarvojen muodossa, mutta mielestäni sen ulottaminen yläasteisiin tai ala-asteisiin olisi turhaa, koska ei se ole opettajan huonoutta jos hän ei kykene motivoimaan opiskeluun täysin hälläväliä-asenteella suhtautuvia tulevia levyseppähitsaajia (tämä nyt on esimerkki pääkaupunkiseudulta ts. jostain syystä pääkaupunkiseudun ammattikoulut ovat aikalailla täynnä geenipoolin pohjamutia, mutta muualla Suomessa kouluissa on ihan oikeastikin motivoitunutta porukkaa, jotka ottavat opiskelunsa vakavammin...valmistusmisprosentit ovat muistaakseni ihan eri kymmenluvuilla).