Suomalainen koulu

[sampio]

Digit sekä OPSit sitä ja tätä, mutta ennen ainakin koulussa opittiin ensin lukemaan sekä laskemaan ja niistä sai sitten työkalut muuhun oppimiseen.

Kommentti: Peitelläänkö p-jauhannalla koulujen todellisia ongelmia?

Koulujen arki ja opetussuunnitelmien konsulttikieleltä kuulostava sanahelinä törmäävät rujosti yhteen. Joillakin nuorilla on vaikeuksia jopa helpoissa päässälaskutehtävissä. Vika on jossain muualla kuin nuorissa, kirjoittaa Taloussanomien toimittaja Elina Ranta.

www.is.fi

Olipa ihan saatanan raskasta luettavaa, pakko sanoa. Jos ajatuksella lukee ketjua edeltä pari sivua, löytää noihin populistisiin väitteisiin vasta-argumentit. Voisin kuvitella, että akateemisesti koulutetut ihmiset ymmärtävät tuota mystistä konsulttikieltä.

En jaksa sen enempää edellisestä. Sen totean kuitenkin, ettei koulussa kaikki ole oppinut lukemaan ja laskemaan ennenkään. Dysleksiaa, dyskalkuliaa ja erilaisia oppimisvaikeuksia on ollut historian sivu, ja porukkaa on lätkitty luokalle ilman tukitoimia ja samalla murskattu itsetunto siinä sivussa. Parjattu kolmiportainen tuki on kuitenkin jäsentänyt tuen tarjoamista, ja nykyään näille muksuille edes yritetään saada jeesiä. Harmi vain, että pahimmillaan ryhmäkokoja ei erityisemmin mietitä, kun kunta säästää ja inkluusion sekä integraation nimissä jengi lyödään yhden aikuisen niskaan. Mutta se on tietysti opetussuunnitelman ja uuden koulurakennuksen vika.

Ennen oli niin paljon paremmin. Oli kaksi sukupuolta, Nykänen hyppäsi kultaa ja koulussakin opittiin lukemaan.

 

[Mediakuutio]

Näissä keskusteluissa on tyystin unohdettu se, että opetussuunnitelmat ja koulu-uudistukset on myös aina sidottu johonkin olemassa olevaan tutkimustietoon. Ei siellä ole joukko maallikkoja heittelemässä stetsonista, että nyt luovutaan näistä tarkkisluokista, vaikka ne ovat super toimivia ja ongelmattomia.

Varmaan ainakin johonkin tutkittuun tietoon uudistukset perustuu kun tutkimuksiakin löytyy joka lähtöön. Kun edes jonkunlainen tieteellinen tuki saadaan niin asiaa voidaan edistää aivan muista syistä (säästöt). Olisi varmaan näiden uudistusten yhteydessä pidettävä huoli siitä, että myös vastaavanlaiset olosuhteet saadaan luotua kuin näissä tutkimuksissa on olleet joihin uudistukset ovat perustuneet. Eli resurssit ja rahoitus kuntoon.

Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, että mihin esimerkiksi nämä avonaiset luokkatilat mahtavat perustua?

 

[Patarouva]

Olipa ihan saatanan raskasta luettavaa, pakko sanoa. Jos ajatuksella lukee ketjua edeltä pari sivua, löytää noihin populistisiin väitteisiin vasta-argumentit. Voisin kuvitella, että akateemisesti koulutetut ihmiset ymmärtävät tuota mystistä konsulttikieltä.

En jaksa sen enempää edellisestä. Sen totean kuitenkin, ettei koulussa kaikki ole oppinut lukemaan ja laskemaan ennenkään. Dysleksiaa, dyskalkuliaa ja erilaisia oppimisvaikeuksia on ollut historian sivu, ja porukkaa on lätkitty luokalle ilman tukitoimia ja samalla murskattu itsetunto siinä sivussa. Parjattu kolmiportainen tuki on kuitenkin jäsentänyt tuen tarjoamista, ja nykyään näille muksuille edes yritetään saada jeesiä. Harmi vain, että pahimmillaan ryhmäkokoja ei erityisemmin mietitä, kun kunta säästää ja inkluusion sekä integraation nimissä jengi lyödään yhden aikuisen niskaan. Mutta se on tietysti opetussuunnitelman ja uuden koulurakennuksen vika.

Ennen oli niin paljon paremmin. Oli kaksi sukupuolta, Nykänen hyppäsi kultaa ja koulussakin opittiin lukemaan.

”Monista nuorista ei ehkä ole niihin tulevaisuuden koulutusohjelmiin ja töihin, joissa kehitetään digipalveluita ja tuotteita. Digitalisaatio syö omaa häntäänsä. Siitä voisi saada hauskan meemin.”

Pitäisikö tulla? Ei niinä vanhoina hyvinä aikoina kaikista tullut samanlaisiin töihin osaajia. Kuka oli hyvä missäkin. Tärkeintä olisi saada perustiedot ja -taidot, mutta kaikille sitten mahdollisuus päästä löytämään omien ominaisuuksien mukaan mahdollisimman oikeanlainen paikka kouluttautua ja tehdä työtä.

Kaikki eivät voi olla vain digipalveluiden kehittäjiä, julkkistubettajia, opettajia, kaupankassoja tai sairaanhoitajia.

 

[sampio]

Yleltä hiukan vähemmän sensaation- ja lööppienmakuinen juttu koulusta. Kannattaa lukea ihan ajatuksella läpi tuo, ennen kuin lätkii vastapainoksi paniikkiartikkeleita ja klikinhakuisia kolumneja.

- 90-luvun opisto-amk -uudistus loi koulutustason nousun harhan
- Suomi ei ole varsinaisesti romahtanut vaan muut kehittyneet Pisassa
- Pisa-tutkimus on useissa maissa kilpailu, johon valmistaudutaan (ja johon varsinkin Aasiassa valitaan huippukouluja)
- Muuallakin käytetään digilaitteita (tiedän, että Suomea aktiivisemminkin)
- Valinnanvaran ja itseohjautuvuuden kasvu ei palvele kaikkia
- koulusta on muodostunut osa putkea työelämään, ei itsensä löytämisen paikka

Suomi hukkasi paikkansa koulutuksen kärkimaana tekemällä joukon virheitä – selvitimme, mitä tapahtui

Suomalaisen koulutuksen piti olla iskemätön hitti, mutta 2000-luvulla kaikki lähti laskuun. Miksi näin kävi, sen voit arvioida itse – koostimme yhteen isoimmat uudistukset.

yle.fi

 

[tombraider]

Kyllähän oppimisen pohjatyö tehdään 1-2 luokalla. Lukutaito ja matemaattiset taidot on ne jolla se pohja luodaan. Siitä ei saa antaa yhtään periksi. Mikäli joku oppilas ei läpäise vaadittuja taitoja, niin sitten luokka käydään uudestaan. Tämä on sen lapsen etu pitkällä tähtäimellä. Nyt kun oman pojan tarinoita on kuunnellut, niin jopa 8. luokalla on oppilaita jotka hädin tuskin osaavat lukea. Eihän tuosta tule mitään. Samoilla henkilöillä on myös poissaolot tapissa. Kun et osaa, niin kynnys lähteä kouluun kasvaa iän myötä. Sitten kun olet saanut itsesi kouluun, niin pelleilyllä yritetään suojella omaa tyhmyyttään. Tästä sitten kärsii koko luokka, kun yksi tai kaksi häiritsevät opetusta. Luokastahan ei juuri enää saa poistaa, eli kaikki kärsii. Onko tämä sitten iso ongelma? No en tiedä, mutta ainakin osa vyyhtiä.

 

[sampio]

Kyllähän oppimisen pohjatyö tehdään 1-2 luokalla. Lukutaito ja matemaattiset taidot on ne jolla se pohja luodaan. Siitä ei saa antaa yhtään periksi. Mikäli joku oppilas ei läpäise vaadittuja taitoja, niin sitten luokka käydään uudestaan. Tämä on sen lapsen etu pitkällä tähtäimellä. Nyt kun oman pojan tarinoita on kuunnellut, niin jopa 8. luokalla on oppilaita jotka hädin tuskin osaavat lukea. Eihän tuosta tule mitään. Samoilla henkilöillä on myös poissaolot tapissa. Kun et osaa, niin kynnys lähteä kouluun kasvaa iän myötä. Sitten kun olet saanut itsesi kouluun, niin pelleilyllä yritetään suojella omaa tyhmyyttään. Tästä sitten kärsii koko luokka, kun yksi tai kaksi häiritsevät opetusta. Luokastahan ei juuri enää saa poistaa, eli kaikki kärsii. Onko tämä sitten iso ongelma? No en tiedä, mutta ainakin osa vyyhtiä.

Oma poikani on kasilla, eikä ehdi edelleenkään lukea suomitekstejä leffoissa. On tahkottu tätä ihan helvetisti ja lukee nyt jo suht sujuvasti, muttei edelleenkään riittävän nopeasti. Kuvaili kerran, että rivit eivät pysy suorassa ja myös kirjaimia puuttuu ja ilmestyy kesken lukemisen takaisin, jolloin joutuu palaamaan alkuun. Hyvin tyypillisiä oireita siis. Myös jonkin verran hahmottamisen häiriöitä, ja vaimoni, jolla on myös paha lukivaikeus, on opettanut hänelle mm. nopeissa reagointitilanteissa erottamaan vasemman ja oikean. Junnu kuitenkin jaksaa jonkin verran lukea vapaa-ajallaan ja erityisesti kuuntelee äänikirjoja.

Koulusta hän suoriutuu kohtalaisesti, osassa aineista erinomaisesti. Lukivaikeus vaikeuttaa tietenkin reaaliaikaista suoriutumista, varsinkin, kun kaikki opettajat eivät valitettavasti tajua sitä, vaikka asia on oppimisen tuen asiakirjoissa. Suurin osa ymmärtää ja saa tehdä kokeita yliajalla. Nuorempana myös kysymyksiä luettiin ja kokeita tehtiin suullisesti. Ja vaatiihan se opettajiltakin helvetisti, kun näitä on joka luokassa keskimäärin 2-4, osa ilman diagnoosia.

Olisinko jättänyt poikani luokalle 1.-2. luokalla? En todellakaan, ja olen onnellinen, ettei tuollaista uhkaa edes ollut, vaan on saanut tukea koululta sekä hänen onnekseen myös kotoa. Kukaan ei erota häntä keskiverto-oppilaasta, kun keskustellaan, liikutaan, piirretään tai pelataan. Herkkä, huolehtiva ja kohtelias nuori mies, joka säästää traktorikorttiin, ja joka nyt geenilotossa sattui saamaan tuon arvan. Aivan mahtavaa, että saa opiskella ikätovereidensa tahtiin, kun siihen käytännössä kykenee. Hän tiedostaa vaikeutensa ja olemme hänen itsetuntonsa vuoksi tietoisesti ja avoimesti keskustelleet kotona sen tuomista ongelmista mutta myös mahdollisuudesta ymmärtää muita paremmin. Jollakin on ohut tukka, toisella on leveä nenä ja kolmannella huono näkö. Joillain sitten lukemisen häiriö tai vastaava oppimisvaikeus.

Olisiko poikani syrjäytymisvaarassa heikommalla tuella koulusta ja kotoaan? Olisi, ilman mitään luokalle jäämisen musertamaa itsetuntoakin. Tässä oikeastaan tulee mukaan se, miksi nämä ovat niin helvetin kompleksisia asioita. Kyllä, lukeminen ja laskeminen ovat perustaitoja. Jep, liiallinen koneiden koulussa ei ole itsetarkoituksellista. Joo, inkluusio ei ole toivottavaa ilman kunnon resursseja. Ja niin edelleen. Vaan kun se paatti ei pysy pinnalla tilkitsemällä jotain osakohtaa yksinään, jos ympärillä myrskyää. Tietenkin on tehtävä harkittuja akuutteja ratkaisuja, mutta juurisyy on laajempi kuin me yksilöinä tapaamme ajatella.

Testaa, miten pärjäisit lukihäiriön kanssa – lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn

Lukivaikeuksien syntysyyt ovat tutkijoille yhä hämärän peitossa. Testaa, selviätkö simulaatioista tuskastumatta. Juttu on julkaistu heinäkuussa 2018.

yle.fi

 

[mjr]

Minä hahmotan inkluusiota sattuneesta syystä aika pitkälle autismin kirjon kannalta - ja kiroan sen alimpaan helvettiin kirjon lasten suhteen. Laitetaan säästösyistä aistiyliherkkiä ja sosiaalista painetta tuntevia lapsia ja nuoria yleisopetuksen suuriin ja hälyisiin ryhmiin, ja sitten helvetti juhlapuheissa sanotaan, että "kaikilla on oikeus kavereihin". Ei luoja. Tämä fraasi tuli tosiaan vastaan jossain lehtijutussa. Ja tietysti "tasa-arvoiseen opetukseen" - autistiset lapset tosiaankin tarvitsevat tasa-arvoista opetusta eli rauhallisia ja eriyttämistiloja omaavia pienryhmiä, joissa on useita aikuisia.

 

[TosiFani]

Minä hahmotan inkluusiota sattuneesta syystä aika pitkälle autismin kirjon kannalta - ja kiroan sen alimpaan helvettiin kirjon lasten suhteen. Laitetaan säästösyistä aistiyliherkkiä ja sosiaalista painetta tuntevia lapsia ja nuoria yleisopetuksen suuriin ja hälyisiin ryhmiin, ja sitten helvetti juhlapuheissa sanotaan, että "kaikilla on oikeus kavereihin". Ei luoja. Tämä fraasi tuli tosiaan vastaan jossain lehtijutussa. Ja tietysti "tasa-arvoiseen opetukseen" - autistiset lapset tosiaankin tarvitsevat tasa-arvoista opetusta eli rauhallisia ja eriyttämistiloja omaavia pienryhmiä, joissa on useita aikuisia.

Olen opettanut luokkaa, jossa oli pari käytöshäiriöistä oppilasta, jotka kärsivät myös päihdeongelmasta. Sitten luokassa oli useampi oppimisvaikeuksista kärsivä ja yksi autisti, joka ei uskaltanut käydä luokan ulkopuolella päivän aikana.

Käytännössä yhteen luokkaan oli koottu kolmen erityisopettajan oppilaat. Resurssit...

 

[tombraider]

Oma poikani on kasilla, eikä ehdi edelleenkään lukea suomitekstejä leffoissa. On tahkottu tätä ihan helvetisti ja lukee nyt jo suht sujuvasti, muttei edelleenkään riittävän nopeasti. Kuvaili kerran, että rivit eivät pysy suorassa ja myös kirjaimia puuttuu ja ilmestyy kesken lukemisen takaisin, jolloin joutuu palaamaan alkuun. Hyvin tyypillisiä oireita siis. Myös jonkin verran hahmottamisen häiriöitä, ja vaimoni, jolla on myös paha lukivaikeus, on opettanut hänelle mm. nopeissa reagointitilanteissa erottamaan vasemman ja oikean. Junnu kuitenkin jaksaa jonkin verran lukea vapaa-ajallaan ja erityisesti kuuntelee äänikirjoja.

Koulusta hän suoriutuu kohtalaisesti, osassa aineista erinomaisesti. Lukivaikeus vaikeuttaa tietenkin reaaliaikaista suoriutumista, varsinkin, kun kaikki opettajat eivät valitettavasti tajua sitä, vaikka asia on oppimisen tuen asiakirjoissa. Suurin osa ymmärtää ja saa tehdä kokeita yliajalla. Nuorempana myös kysymyksiä luettiin ja kokeita tehtiin suullisesti. Ja vaatiihan se opettajiltakin helvetisti, kun näitä on joka luokassa keskimäärin 2-4, osa ilman diagnoosia.

Olisinko jättänyt poikani luokalle 1.-2. luokalla? En todellakaan, ja olen onnellinen, ettei tuollaista uhkaa edes ollut, vaan on saanut tukea koululta sekä hänen onnekseen myös kotoa. Kukaan ei erota häntä keskiverto-oppilaasta, kun keskustellaan, liikutaan, piirretään tai pelataan. Herkkä, huolehtiva ja kohtelias nuori mies, joka säästää traktorikorttiin, ja joka nyt geenilotossa sattui saamaan tuon arvan. Aivan mahtavaa, että saa opiskella ikätovereidensa tahtiin, kun siihen käytännössä kykenee. Hän tiedostaa vaikeutensa ja olemme hänen itsetuntonsa vuoksi tietoisesti ja avoimesti keskustelleet kotona sen tuomista ongelmista mutta myös mahdollisuudesta ymmärtää muita paremmin. Jollakin on ohut tukka, toisella on leveä nenä ja kolmannella huono näkö. Joillain sitten lukemisen häiriö tai vastaava oppimisvaikeus.

Olisiko poikani syrjäytymisvaarassa heikommalla tuella koulusta ja kotoaan? Olisi, ilman mitään luokalle jäämisen musertamaa itsetuntoakin. Tässä oikeastaan tulee mukaan se, miksi nämä ovat niin helvetin kompleksisia asioita. Kyllä, lukeminen ja laskeminen ovat perustaitoja. Jep, liiallinen koneiden koulussa ei ole itsetarkoituksellista. Joo, inkluusio ei ole toivottavaa ilman kunnon resursseja. Ja niin edelleen. Vaan kun se paatti ei pysy pinnalla tilkitsemällä jotain osakohtaa yksinään, jos ympärillä myrskyää. Tietenkin on tehtävä harkittuja akuutteja ratkaisuja, mutta juurisyy on laajempi kuin me yksilöinä tapaamme ajatella.

Testaa, miten pärjäisit lukihäiriön kanssa – lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn

Lukivaikeuksien syntysyyt ovat tutkijoille yhä hämärän peitossa. Testaa, selviätkö simulaatioista tuskastumatta. Juttu on julkaistu heinäkuussa 2018.

yle.fi

Tuo on eriasia. Lukihäiriö ei ole merkki tyhmyydestä eikä laiskuudesta. Oikealla avulla siitä pystyy selviytymään. VAnhempien apu on ensisijaisen tärkeä. Eli juuri niinkuin olette tehneet. Itse viittasin lähinnä laiskuuteen ja muuhun häiriökäyttäytymiseen

 

[mjr]

Olen opettanut luokkaa, jossa oli pari käytöshäiriöistä oppilasta, jotka kärsivät myös päihdeongelmasta. Sitten luokassa oli useampi oppimisvaikeuksista kärsivä ja yksi autisti, joka ei uskaltanut käydä luokan ulkopuolella päivän aikana.

Niin, autisti yleisopetuksen luokassa - "jokaisella on oikeus kiusaajaan". Toki lievemmän diagnoosin omaavat esim. jaetulla avustajaresurssilla voivat tulla toimeen, mutta on se usein tosi karu yhtälö, kun ne resurssit harvemmin tuppaavat seuraamaan. Mutta kunta saa säästöjä ja juhlapuheissa voi hyristä niitä näitä innostavia sloganeita.

 

[TosiFani]

Niin, autisti yleisopetuksen luokassa - "jokaisella on oikeus kiusaajaan". Toki lievemmän diagnoosin omaavat esim. jaetulla avustajaresurssilla voivat tulla toimeen, mutta on se usein tosi karu yhtälö, kun ne resurssit harvemmin tuppaavat seuraamaan. Mutta kunta saa säästöjä ja juhlapuheissa voi hyristä niitä näitä innostavia sloganeita.

Ja aina voidaan syyttää hallitusta, vaikka arvovalinnat tehdään siellä kunnanvaltuustossa.

 

[Ollakseni]

Niin, autisti yleisopetuksen luokassa - "jokaisella on oikeus kiusaajaan". Toki lievemmän diagnoosin omaavat esim. jaetulla avustajaresurssilla voivat tulla toimeen, mutta on se usein tosi karu yhtälö, kun ne resurssit harvemmin tuppaavat seuraamaan. Mutta kunta saa säästöjä ja juhlapuheissa voi hyristä niitä näitä innostavia sloganeita.

Olisihan se ollut kiva jos olisi diagnoosin saanut joskus aiemmin. En kyllä olisi halunnut erityisluokalle tai vastaavaan, mutta ei se normaalillakaan luokalla oleminen mitään mukavaa ollut. Pienet ja köyhät kunnat niin apua nuorisopsykiatrian puolelta haettiin Tampereelta kun siellä oli yksikkö.

 

[sampio]

Niin, autisti yleisopetuksen luokassa - "jokaisella on oikeus kiusaajaan". Toki lievemmän diagnoosin omaavat esim. jaetulla avustajaresurssilla voivat tulla toimeen, mutta on se usein tosi karu yhtälö, kun ne resurssit harvemmin tuppaavat seuraamaan. Mutta kunta saa säästöjä ja juhlapuheissa voi hyristä niitä näitä innostavia sloganeita.

Olin eräässä koulussa osana yhtä useista autisminkirjon tiimeistä, alueellisesti keskitetty yleisopetuksen sekaan erilaisia autistisia lapsia. Homma toimi pääasiassa, mutta kyllähän se vaati varsinkin noilta ydinosaajilta aika kovaa sitoutumista - mustelmia ja purujälkiä taisi olla kaikilla. Itse olin yläkoulun puolella ja aineenopettajuuden ohessa tein tuota, eli hiukan ulkokehällä arjesta. Parhaimmillaan avasi todella hienosti yleisopetuksen nuorille erilaisuutta, mutta varsinkin alemmilla luokilla selviteltiin aika usein kiusaamista. Tai sitten tilanteen kärjistyttyä toiseen suuntaan pahoinpitelyä/tappeluita.

Täydellinen inkluusio vaatii aivan älyttömästi resursseja. Pienryhmistä ainekohtaisesti isoon ryhmään integroituminen lienee se järkevämpi tapa.

 

[sampio]

Entäpä jos se johdettu ja hyvin resursoitu digipedagoginen kehittäminen vaikka helpottaisi opetusta ja tukisi oppimista?

Digitalisaatio peruskoulussa etenee pienin askelin – Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä

 

[sampio]

Edellinen Digivoo-tutkimushanke siis lyhyesti summasi, että digitaalisuus ei sellaisenaan ole oppimisen este vaan pikemminkin mahdollistaja, jos taitoja hyödyntämiseen vain on.

Jatkan yksinpuheluani lainauksella:

"Kehitykseen on etsitty syyllisiä, ja monitahoiseen ongelmaan on esitetty yksinkertaisia ratkaisuja. Lisäksi on tehty päätelmiä, jotka eivät perustu arviointituloksiin."

Vieraskynä | Suomen koulujen oppimistulosten romahdusta on liioiteltu: Vieraskynä | Suomen koulujen oppimistulosten romahdusta on liioiteltu

 

[Mojo]

Honkoselta järkipuhetta. Laitetaan perusasiat ja aiemmin hyviksi todetut menelmät kuntoon kaikenlaisen ideologisen haihattelun sijaan. Raha toki on tärkeä asia, mutta kannattaisi myös miettiä mihin sitä käytetään eikä uskoa kaikkia konsulttien liirumlaarumeja.

Ministeri haluaa vanhan ajan säännöt takaisin kouluun

Keskustan Petri Honkonen latelee kovaa arvostelua peruskoulun tärväämisestä. Kokoomukselle lähtee myös piikki.

www.is.fi

 

[sampio]

Raha toki on tärkeä asia, mutta kannattaisi myös miettiä mihin sitä käytetään eikä uskoa kaikkia konsulttien liirumlaarumeja.

Avaisitko hiukan ajatteluasi näiden lööppioksennusten takaa?

 

[Mojo]

Avaisitko hiukan ajatteluasi näiden lööppioksennusten takaa?

Lööppioksennus? Hieno keskustelun avaus.

Ajatteluni perustuu ihan käytännön kokemuksiin niin kuntien kuin valtionkin osalta osaamattomuuteen hankinnoissa. Konsultit osaavat myydä kalliilla hinnalla tuotetta, jota ei joko tarvita tai se ei toimi käytännössä. Tietenkään tätä ei voi yleistää kaikkiin, vaan onhan niitä asiansa osaavia henkilöitä tässäkin yhteydessä hankintapuolella kuin myös konsultteja, jotka eivät toimi vain euron kuvat silmissään.

 

[sampio]

Lööppioksennus? Hieno keskustelun avaus.

Edellä on useampi viesti juuri käsitelty asiaa ja pari linkkiä myös hiukan laajemmin asiaa katsovaan tutkimukseen ja mielipidekirjoitukseen kuin eo. iltapäivälehti todennäköisesti koskaan kykenee. Ei pitäisi tietenkään olettaa, että edellisiä viestejä luetaan, mutta jotenkin kuvittelisin niin. Varsinkin kun muistaakseni olet aiemmin jo käynyt vähän samalla asialla tässä ketjussa.

Ajatteluni perustuu ihan käytännön kokemuksiin niin kuntien kuin valtionkin osalta osaamattomuuteen hankinnoissa. Konsultit osaavat myydä kalliilla hinnalla tuotetta, jota ei joko tarvita tai se ei toimi käytännössä. Tietenkään tätä ei voi yleistää kaikkiin, vaan onhan niitä asiansa osaavia henkilöitä tässäkin yhteydessä hankintapuolella kuin myös konsultteja, jotka eivät toimi vain euron kuvat silmissään.

Onhan niitä rahastuksia ja osaamattomuutta. Joskus myös niin, että kun tiettyä palvelua tai ratkaisua ei hankita, vaan tehdään itse ja säästetään, ei lopulta tiedetä, mitä tehdään. Eikä säästetäkään.

Ehkä tuossa yleistämisessä nyt ongelmana näen sen, että heität, tai Honkonen heittää, lapsen pesuveden mukana puhuessaan "kalliista järjestelmistä, joita konsultit myyvät kunnille". Entä, jos tarve nousee opettajilta? Entä, jos kunnan oma osaaminen ei riitä? Entä, jos yrityksen ja kunnan kumppanuus yltää vuosien taakse ja perustuu tietysti rahastukseen mutta myös lisäarvon tuottamiseen opetuksen järjestäjälle?

Jälleen kerran, irtopisteiden keruuta. Helppoa huomiota. Harmittavaa sikäli, että tämä lööppien haku kiinnittää pääasiassa huomioon sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ongelman ytimessä. Tässä aiheeseen liittyen blogia:

Ajattelun ammattilainen

ajattelunammattilainen.fi

 

[TosiFani]

Nostan esiin samasta blogista edellisen kirjoituksen, koskee "romahtaneita" Pisa tuloksia.

Suomalaisen koulutusuutisoinnin taso on romahtanut

Suomen ”koulutusromahdus” on median ja muutamien tarkoitushakuisten tutkijoiden synnyttämä illuusio. Vähän faktoja peliin. ”Romahtaneen” Suomen ja ”Euroopan huippu&#82…

ajattelunammattilainen.fi

Ehkä tämäkin pitäisi laittaa Perussuomalaisten tai maahanmuutto ketjuun, jotta keskustelu käynnistyisi. Tylsä asia pohjainen kirjoitus ei jaksa kiinnostaa.

 

[moby]

Onnea Helsinki! Kurjuutta kaikille tasapuolisesti. Onneksi itse pystyin koulushoppailemaan niin, että omat lapseni pysyivät kaukana noista "lähikouluista", kun siihen oli mahdollisuus.

Koulut | Monet vanhemmat uhkaavat muutolla, jos Helsinki ajaa läpi koulushoppailua estävän suunnitelmansa

Helsingin aikeet muuttaa painotettua opetusta saavat kitkerää palautetta useilta vanhemmilta. Moni kertoo olevansa jopa valmis muuttamaan saadakseen lapsensa pois lähikoulusta.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

Kategorista lähikoulujen dumaamista pitäisi pyrkiä välttämään. Eri puolilla Suomea on heikommassa tilanteessa olevia yksiköitä (itsekin parissa sellaisessa aikoinani opiskellut), mutta peruskoulun eriytymistä "hyviin" ja "huonoihin" kouluihin pitäisi jo yhteiskunnan koheesion kannalta pyrkiä välttämään, oli tämä miten "demarimenoa" hyvänsä. Kaikille taattu pääsy laadukkaaseen koulutukseen perheen tulotasosta ja taustasta riippumatta on ollut suuri Pohjoismainen vahvuus, eikä tätä pidä päästää romuttumaan.

Mitä tulee kohua herättäneeseen Ylen koulukoneeseen, toistaiseksi lapsettomana kyse on lähinnä mielenkiintoisesta datasta, mutta toivoisin, ettei syy ja seuraussuhdetta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kouluyksikön "hyvyyden tai huonouden" nosteta.

Itse vierastan lisäksi kaikkien "ei-kantasuomalaisten" niputtamista monoliitiksi ja "S2" onkin tämänhetkisessä nuivassa keskusteluilmapiirissä noussut miltei automaattisesti negatiiviseksi asiaksi, mitä se ei tietenkään ole. Ihmiset ovat ihmisiä taustasta riippumatta.

 

[aquanqua]

Ylen koulukoneen tapainen sivu on positiivinen juttu siltä osin, että se lisää tiedon helppoa ja yhdenvertaista saatavuutta, helpottaa vertailua ja tuo koulushoppailun mahdollisuuksia laajemmin kansan tietoisuuteen. Ns. valveutuneet vanhemmat (usein käytännössä akateemisesti koulutettu marginaaliporukka) ovat kyllä jo aiemmin olleet tietoisia esim. painotettujen luokkien tarjoamasta mahdollisuudesta, mutta päätöksenteon kannalta merkityksellisen tiedon saaminen vaatinut mm. verkostoja ja ihan sitä, että on käyty fyysisesti tutustumassa kouluissa.

 

[aquanqua]

Mitä tulee kohua herättäneeseen Ylen koulukoneeseen, toistaiseksi lapsettomana kyse on lähinnä mielenkiintoisesta datasta, mutta toivoisin, ettei syy ja seuraussuhdetta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kouluyksikön "hyvyyden tai huonouden" nosteta.

Jos noiden tekijöiden (oppimistulokset, vieraskielisten tms. osuus) välillä tunnistetaan joku relevantti suhde, niin totta kai se pitää nostaa esille ja tarkemman tarkastelun alle, jotta voidaan tehdä oikeita päätelmiä ja sen kautta tunnistaa mahdolliset epäkohdat ja löytää niihin ratkaisut.

 

[Ann Arbor]

Jos noiden tekijöiden (oppimistulokset, vieraskielisten tms. osuus) välillä tunnistetaan joku relevantti suhde, niin totta kai se pitää nostaa esille ja tarkemman tarkastelun alle, jotta voidaan tehdä oikeita päätelmiä ja sen kautta tunnistaa mahdolliset epäkohdat ja löytää niihin ratkaisut.

Olen tästä täysin samaa mieltä, ensisijaisena tavoitteena kun ihan kaille on, että kaikki suomalIset lapset ja nuoret, taustasta riippumatta saisivat laadukkaan koulutuksen. Tällä hetkellä keskustelu asian ympärillä on kuitenkin valitettavasti "huutelutasolla", ilman konkreettisia ratkaisuja. Resursseja voi toki aina ohjata lisää "ongelmakouluille", mutta mikään maahanmuuton vähentäminen ei tietenkään ole ratkaisu asiaan.