Suomalainen koulu

  • 30 064
  • 261

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Avaan ketjun jollaista en löytänyt. Tai en edes tähän viittaavaa muuta kuin Pisaan liittyvän. Koulua, kiusaamista, opetusta, opettajajia ja kaikenlaista sivutaan monissa ketjuissa kuten nyt vaikkapa tuolla riehuvissa nuorisojengeissä. Samalla tapaa, myös käsitellään koulua ja opetusta Pisa ketjussa, mutta kaikenkaikkiaan koululaitoksia ja koulutusta koskevaa ketjua en löytänyt.

Ja avaan tämän siksi että asia koskettaa minua itseäni nyt 1. ja 3. luokkalaisten poikien isänä.

Ja just nyt minua on alkanut korpeamaan monikin asia nykyisessä opetuksessa. Räikein epäkohta on että lapsilla on lukujärjestys, mutta se ei välttämättä pidäkään paikkaansa, jos lukujärjestyksessä on äidinkieli ja matemaatiikka, mutta ulkona on kiva keli niin saatetaan käydäkin äidinkielentunti ulkoilemassa ja vetää englantia matikan tunnilla. tms. Aivan järkyttävää paskaa kun kaikki me työnantajat tiedämmä että helvetin iso ongelma nuorissa aikuisissa on että monikaan ei pysty toimimaan järjestelmällisesti eikä noudattamaan sovittuja aikoja. No ei kait kun koulusta asti ohjataan siihen että ei se nyt ole niin justiinsa.

Ja sitten kerään tuohon muutaman epäkohdan, mitä on tässä hijattain tullut vastaan.
Koulussa on ollut suunnistusta jossa ei saa juosta ja arvatkaa korpeaako tuo lapsia, jotka harrastavat suunnistusta ja toisekseen mitä ihmettä. Lajissa joka suoritetaan juoksemalla, ei saa juosta.
Viime talvena luisteltiin ja (jääkiekkoa pelaavaa) poikaani kiellettiin viemästä liikuntatunnille jääkiekkohanskat. Siis suojat jotka kaikessa ohjatussa toiminnassa ovat olleet pakolliset ja koulu ilmoittaa, että niitä ei tuoda tänne, koska kaikilla ei ehkä ole. Tulee mieleen Ben Zyskowiczin ripitys Krista Kiurulle siitä että jos Kirstalla on lehmä ja minulla ei niin otetaan Kirstalta lehmä pois ja kaikki on tyytyväisiä.
Tänä vuonna liikuntatunteja on siirretty kaksi kertaa kun yksi lapsi on syönyt niin paljon ettei ole jaksanut aloittaa tuntia. ???!!
Eilen oli odotettu jalkapalloturnaus, joka sisälti yhden 15min pelin.

Tämähän ei varmaan ole kaikkien koulujen ongelma ja jossain muualla on muita. Minä en ole mikään pedagogi, mutta erinomaisesti lasten kanssa toimeentuleva jääkiekkovalmentaja.

Itseasiassa väitän, että lapset oppivat ohjatun urheilun parissa paljon enemmän järjestelmällisyydestä, aikatauluista, hierarkiasta ja käyttäytymisestä kuin nykykouluissa.

Karuin ja räikein ongelma tuossa yllä on tuo kaikenlaisten asioiden kuten esimerkiksi aikataulujen vatkaaminen.

Ja kyllähän tuosta voitte helposti lukea mitä on koululiikunta. Vitsi.

Tämmöistä...
Oli pakko purkautua.

Jos on olemassa tähän jo ketju niin avauksen saa siirtää.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Liikunta varsinkin noin nuorilla lapsilla on varmasti lähinnä ohjattua ulkoilua ja siihen yhtään enemmän ohjatuissa treeneissä käymään tottuneet kyllästyvät varmasti. Peruskoulussa joudutaan menemään ryhmän ehdoilla, ja sitä varten niille aktiivisimmille on harrastuksia olemassa. Tilanne paranee iän myötä ja yläkoulussa valinnaisliikunta tuo varmasti enemmän mahdollisuuksia, mutta on hyvä ymmärtää myös opettajan vastuu näissä juoksukielloissa: 25 oppilaan joukossa on vaikka minkälaista juoksijaa, ja se, että yksi tai kaksi kykenisi painelemaan itseohjautuvasti, ei tarkoita, että loput siihen kykenisivät. Eka nyrjähtänyt nilkka, ja Esan vanhemmat ovat opettajan kurkussa kiinni, "kun järkikin sen sanoo, ettei pidä antaa tuollattis juoksennella".

Toki ovathan oppilaat aika raa'asti sen armoilla, millainen ope sattuu varsinkin alakoulussa kohdalle. Pahimmillaan luokat 3-6 vedetään saman psykopaatin/kukkahatun johdolla, ja siellä oikeasti voi aiheutua aikamoisia traumoja, jos open ego jyrää oppilaiden edun. Tai opettaja ei saa porukkaa kuriin millään tavalla. Nuo niinkuin karrikoituina ääripäinä luokanopetuksessa.

Yläkoulun vahvuus ja heikkous on aineenopetus. On eri jees, että vastuussa on tutkinnon ko. aineesta suorittanut pedagogi ja opettajat vaihtuvat päivän aikana, jolloin yksi mulkku pystyy tuhoamaan lähinnä oppilaan suhteen opetettavaan aineeseen, ei toivottavasti koko teini-ikää. Vaan sitten tuo aineenopetussysteemi luo omat kankeutensa, kun jokainen (taas karrikoidusti) tuijottaa oppilaita vain oman kapea-alaisen kiikarinsa kautta ja näkee vain ne tavoitteet, jotka OPSissa on oman oppiaineen kohdalla. Esimerkiksi se, että alakoulussa opettaja voi oikeasti esim. sään mukaan flipata opetusta, on todella suuri vahvuus. Yläkoulussa mennään lukkarin mukaan, satoi tai paistoi - ajan säästämiseksi edelleen kärjistettynä.

Ymmärrän kyllä huolen yhtään nuorempien lasten huoltajilla siitä, millaiseen systeemiin heidän muksujaan ajetaan. Sanoisin silti, että tärkeintä on olla aikuinen yhteydenpidossa kouluun ja viestinnässä kotona. Jos opettajista aletaan puhua pahaa kotona, se heijastuu lapsen käytökseen luokassa, koska "äitinkin mielestä se on ihan vittupää", ja se kierre on paha saada poikki. Tämä siis sillä ajatuksella, että opettaja on kohdattaessa ollut suurin piirtein tolkullinen tapaus. Yhtälailla toistuvasti ilmi tulevat lapsen tuskailut ja ehkä arkuus mennä kouluun kannattaa ottaa vakavasti. Se ei aina johdu jännityksestä tai kavereista, vaan syynä voi olla myös autoritäärinen opettaja.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
@Murkula Saako arvata, että tämä kaikki järjettömyys PK-seudulla? En haluaisi uskoa, että muualla Suomessa ihan tuollaista olisi.

Valitettavasti ei, vaan pienessä Itä-Savossa olevassa kunnassa.

En haluaisi itsekään uskoa tätä todeksi mutta näin se on
 

LiiAaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Itseasiassa väitän, että lapset oppivat ohjatun urheilun parissa paljon enemmän järjestelmällisyydestä, aikatauluista, hierarkiasta ja käyttäytymisestä kuin nykykouluissa.
Itseasiassa ei pitäisi olla koulun kontolla opettaa tällaisia aivan perusasioita. On vanhempien tehtävä opettaa nämä lapselleen ja vaatia myös niiden noudattamista. Nykyisin (osa) vanhemmat heittävät vastuun kouluille ja opettajille, koska eivät itse osaa/ymmärrä/viitsi pitää lapsillensa minkäänlaisia rajoja. Sitten käydään opettajien kimppuun kun heidän lapsensa käyttäytyy aivan miten haluaa. Totta on se, että säännöllinen harrastus opettaa hyvin tiettyä ajan ja muun elämän hallintaa, mutta sekään ei poista kotikasvatuksen merkitystä.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Liikunta varsinkin noin nuorilla lapsilla on varmasti lähinnä ohjattua ulkoilua ja siihen yhtään enemmän ohjatuissa treeneissä käymään tottuneet kyllästyvät varmasti. Peruskoulussa joudutaan menemään ryhmän ehdoilla, ja sitä varten niille aktiivisimmille on harrastuksia olemassa. Tilanne paranee iän myötä ja yläkoulussa valinnaisliikunta tuo varmasti enemmän mahdollisuuksia, mutta on hyvä ymmärtää myös opettajan vastuu näissä juoksukielloissa: 25 oppilaan joukossa on vaikka minkälaista juoksijaa, ja se, että yksi tai kaksi kykenisi painelemaan itseohjautuvasti, ei tarkoita, että loput siihen kykenisivät. Eka nyrjähtänyt nilkka, ja Esan vanhemmat ovat opettajan kurkussa kiinni, "kun järkikin sen sanoo, ettei pidä antaa tuollattis juoksennella".

Toki ovathan oppilaat aika raa'asti sen armoilla, millainen ope sattuu varsinkin alakoulussa kohdalle. Pahimmillaan luokat 3-6 vedetään saman psykopaatin/kukkahatun johdolla, ja siellä oikeasti voi aiheutua aikamoisia traumoja, jos open ego jyrää oppilaiden edun. Tai opettaja ei saa porukkaa kuriin millään tavalla. Nuo niinkuin karrikoituina ääripäinä luokanopetuksessa.

Yläkoulun vahvuus ja heikkous on aineenopetus. On eri jees, että vastuussa on tutkinnon ko. aineesta suorittanut pedagogi ja opettajat vaihtuvat päivän aikana, jolloin yksi mulkku pystyy tuhoamaan lähinnä oppilaan suhteen opetettavaan aineeseen, ei toivottavasti koko teini-ikää. Vaan sitten tuo aineenopetussysteemi luo omat kankeutensa, kun jokainen (taas karrikoidusti) tuijottaa oppilaita vain oman kapea-alaisen kiikarinsa kautta ja näkee vain ne tavoitteet, jotka OPSissa on oman oppiaineen kohdalla. Esimerkiksi se, että alakoulussa opettaja voi oikeasti esim. sään mukaan flipata opetusta, on todella suuri vahvuus. Yläkoulussa mennään lukkarin mukaan, satoi tai paistoi - ajan säästämiseksi edelleen kärjistettynä.

Ymmärrän kyllä huolen yhtään nuorempien lasten huoltajilla siitä, millaiseen systeemiin heidän muksujaan ajetaan. Sanoisin silti, että tärkeintä on olla aikuinen yhteydenpidossa kouluun ja viestinnässä kotona. Jos opettajista aletaan puhua pahaa kotona, se heijastuu lapsen käytökseen luokassa, koska "äitinkin mielestä se on ihan vittupää", ja se kierre on paha saada poikki. Tämä siis sillä ajatuksella, että opettaja on kohdattaessa ollut suurin piirtein tolkullinen tapaus. Yhtälailla toistuvasti ilmi tulevat lapsen tuskailut ja ehkä arkuus mennä kouluun kannattaa ottaa vakavasti. Se ei aina johdu jännityksestä tai kavereista, vaan syynä voi olla myös autoritäärinen opettaja.

Oikeastaan odotinkin että sinä otat tästä kiinni ja asiaahan tuossa on. Itse olin ala-asteikäinen alkaen vuodesta -90 ja minulle sattui silloin niin että luokanvalvoja oli triathlonia harrastava mies joka veti meille erittäin hyvin liikuntaa ja kyllä sillon vielä suunnistaessa juostiin.
Yläasteelle päästyäni liikunnanopettajana toimi saksalainen entinen jalkapallo- ja käsipallovalmentaja eikä ollut pelkoa että olisi jäänyt joku oppi saamatta (paitsi se ei osannut hiihtää) tai että koulussa olisi vedetty liikuntatunnit läskiksi.

Tuosta viimeisestä kappaleesta sen verran, että pidän vanhemman pojan opettajaa täysipäisenä ja ihan miellyttävänä ihmisenä. (kritiikit kohdistui enemmän hänen ikäluokan tapahtumiin) Ei minulla muutenkaan ole tarvetta kanavoida vitutusta henkilöihin, jotka varmasi osaltaan ovatkin vastuussa, mutta järjestelmää tässä enemmän osoittaisin.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Huhhuh, kyllä on koulu muuttunu omista ajoista. Aivan käsittämätöntä paskaa jos asiat ovat tosiaan noin niinkuin @Murkula tossa kertoi. Tosin ite kyllä kuullu hyvin paljon vastaavaa.

Tuntuu että tää tasapäistäminen menee vuosi vuodelta aina vaan pahemmaksi ja hommat hoidetaan sen "pohjaosaston" ehdoilla. Mutta kuhan kaikki pelaa ja kaikilla on kivaa. Varmaan kokeistakin pääsee lähitulevaisuudessa läpi sillä kun osaa nimensä kirjottaa paperiin. Ja arvosanat pois ettei vaan päästä kilpaileen ja tuu sitten sitä miälipahaa. Tällä meiningillä niitä menestyjiä koulitaan. Ei ristus...
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Räikein epäkohta on että lapsilla on lukujärjestys, mutta se ei välttämättä pidäkään paikkaansa, jos lukujärjestyksessä on äidinkieli ja matemaatiikka, mutta ulkona on kiva keli niin saatetaan käydäkin äidinkielentunti ulkoilemassa ja vetää englantia matikan tunnilla. tms.
Näin se meni meilläkin kun olin ala-asteella 80-luvun lopussa. En kokenut sitä mitenkään räikeänä epäkohtana vaan kivana asiana. No ehkä siinä sitten on syy miksi minusta tuli epäjärjestelmällinen kun lukujärjestykset elivät kun olin ala-asteella. Veljeni lasten koulussa tuo epäkohta on korjattu sillä että lukujärjestykseen on merkattu vain alkamis- ja loppumisajat ja minä päivänä on liikuntaa. Varmaan huono juttu sekin...

Edit. Kävin ala-asteen pienessä kyläkoulussa jonka vahvuutena juuri nähtiin se joustava ja ihmisläheinen opetus. Ei se niin lukarin päälle ollut kun asiat vaan opittiin ja koulussa oli mukava käydä.
 
Viimeksi muokattu:

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Mulla ei tuommoisia ongelmia koulussa ollut - oli lukujärjestys ja tunti pidettiin sen mukaan vaikka väkisin ja vaikka missä, jos ei luokkaa löytynyt vapaana. Nimittäin, Oulun "johtavan" keskikoulun/lukion tilat alkoivat käydä pieniksi ja osa luokista joutui päivittäin kiertämään vapaasta luokasta toiseen.
Muistan kuitenkin kerran, kun kevätaurinko paisteli jo lämpimästi ja keli mitä parhain, meidän fysiikan-/kemianopettajamme, nuorehko mieshenkilö, vei meidät fyssantunnilla pelaamaan pesäpalloa viereiselle Keskuskentän lisäalueelle todeten, että turha sitä on vain laskeskella pallon lentorataa, kun sen voi omin silmin todetakin - mulle ainakin passasi mainiosti...

Mutta joo - onhan tää nykykoulu(-laitos) todella kovissa haasteissa kaikkien mahdollisten poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten reunaehtojen puristuksessa. Jonkinlaista kuvaa asiasta saa väkisinkin, kun on lastenlapsia koululaisina ja tytär ja miniä opettajina.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Näin se meni meilläkin kun olin ala-asteella 80-luvun lopussa. En kokenut sitä mitenkään räikeänä epäkohtana vaan kivana asiana. No ehkä siinä sitten on syy miksi minusta tuli epäjärjestelmällinen kun lukujärjestykset elivät kun olin ala-asteella. Veljeni lasten koulussa tuo epäkohta on korjattu sillä että lukujärjestykseen on merkattu vain alkamis- ja loppumisajat ja minä päivänä on liikuntaa. Varmaan huono juttu sekin...

Tänän asianhan voi heittä vitsiksi tai olla heittämättä. Minusta ei voi sivuuttaa sitä faktaa että oppimistulokset (PISA) laskevat, nuoret aikuiset eivät osaa hallita elämäänsä, nuoret aikuiset ja nuoret eivät henkisesti kestä vastoinkäymisiä, mielenterveysongelmat ovat paisuneet, opettajat ovat itse helisemässä ja lasten fyysinen kunto on romahtanut. Minä itse miellän nuo asiat isostikin yhteen nippuun.
Kaikesta tästä ei tietenkään voi pelkästää koulua osoittaa, ja iso osoittelun paikka on monesti vanehemmissa, mutta ei koulut voi kyllä valkopestä pois omastakaan vastuustaan kun tiedetään miten koululaitos on esimerkiksi vaikka sitten tuolta -90 luvulta muuttunut

Tästähän on kirjoiteltu paljon ja ihmetelty miten "maailman paras koulujärjestelmä" on saatu tähän kuntoon.
Sitä ihmettelen minäkin, ja tuossa yllä @Surukuku myös varsin avaavan lauseen kirjoittikin.
Mutta joo - onhan tää nykykoulu(-laitos) todella kovissa haasteissa kaikkien mahdollisten poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten reunaehtojen puristuksessa.

Mutta pääasiaa että on kivaa ?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: moby

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Ja just nyt minua on alkanut korpeamaan monikin asia nykyisessä opetuksessa. Räikein epäkohta on että lapsilla on lukujärjestys, mutta se ei välttämättä pidäkään paikkaansa, jos lukujärjestyksessä on äidinkieli ja matemaatiikka, mutta ulkona on kiva keli niin saatetaan käydäkin äidinkielentunti ulkoilemassa ja vetää englantia matikan tunnilla.

Laitetaas nyt tähän kohtaan vähän opettajankin ajatuksia. Voisiko olla että sitten joskus kun sataa räntää vaakasuorassa niin käytetään se liikuntatunti siihen äidinkieleen, itse ainakin toimin näin usein. Suomessa kun on hyvä sää ulkoilla se kannattaa koulussakin käyttää hyväkseen.

Liikunnanopetuksesta kyllä osin samaa mieltä. Aika selkeästi opetussuunnitelma painottaa mielekästä liikkumista ilman kilpailua. Ei enää juoksutestejä pl.Move-mittaukset. Kilpailu on melkein kirosana nykyään. Kyllähän matikassakin oppilaat osaamisen perusteella järjestykseen laitetaan, miksei myös liikunnassa? Mutta näin se nykyään on, lajeista uinti taitaa ainoana olla opetussuunnitelmassa mikä mainitaan. Eli liikkua periaatteessa voidaan ulkoilemalla ja leikkimällä koko alakoulu. Nämä eivät ole oikein opettajalla valintakysymyksiäkään vaan näin se on toimittava.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Eikö ala-asteilla ole enää liikunnanopettajia ollenkaan? Aikoinaan ykkösluokalla vain se mätisäkki luokanopettaja yritti opettaa liikuntaa, mutta kakkosluokasta alkaen oli lukion loppuun asti ihan kunnollinen liikunnanopettaja.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Eikö ala-asteilla ole enää liikunnanopettajia ollenkaan? Aikoinaan ykkösluokalla vain se mätisäkki luokanopettaja yritti opettaa liikuntaa, mutta kakkosluokasta alkaen oli lukion loppuun asti ihan kunnollinen liikunnanopettaja.

Luokanopettajat vetävät alakouluissa liikunnat, yläkoulussa aineenopettaja. Paljon on opettajasta toki vieläkin kiinni millaiseksi liikuntatunnit muodostuvat. Opetussuunnitelman rajoissa toki.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Luokanopettajat vetävät alakouluissa liikunnat, yläkoulussa aineenopettaja. Paljon on opettajasta toki vieläkin kiinni millaiseksi liikuntatunnit muodostuvat. Opetussuunnitelman rajoissa toki.

Onko näin kauankin ollut? Eipä tartte enää ihmetellä yhtään tuota katukuvaa lasten osalta, kun joku neropatti todennut, että paras vetää ne joidenkin lasten ainoat hikiliikunnat pöntöstä alas.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Minulla oli aika persoonallinen luokanopettaja ala-asteen 5. ja 6. luokalla. Lukujärjestystä ei ollut jos unohdettiin liikunta, musiikki, käsityö ja englanti (taisi ulkoistaa myös historian opetuksen jostain syystä). Sitten hän ei tullut välitunneilta ajoissa takaisin ja oletti että oppilaat osaisivat tehdä omia aikojaan keskeneräisiä tehtäviä. Kutsui meille hammaslääkärinkin paikalle useamman kerran vuodessa kun ei viitsinyt keksiä mitään järkevää tekemistä tunneille. Niin ja ei viitsinyt vaatia oppilailleen kirjoja vaan meille monistettiin kirjojen sivuja aivan järjettömiä määriä, joita sitten piti pitää jonkinlaisessa järjestyksessä.

Joo en tykännyt kyseisestä opettajasta. Enkä ihmeemmin välittänyt liikunnantunneistakaan kun neuroepätyypilliselle lapselle ne olivat hieman hankalia, kun ei kyennyt reagoimaan riittävän nopeasti ja vittuiluahan siitäkin seurasi. Oikeastaan lukiossa alkoi olemaan liikunnantunneilla hauskaa kun "amikset" lähtivät pois huutelemasta.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oletan, että tämä menee tällaisena yleisketjuna, joten laitetaan tänne Hesarin tuore juttu suomalaisen korkean koulutustason myytistä, jota lehden pääkirjoituksessa tuotiin alkuviikolla esille:


Ihan mielenkiintoisia kehityssuuntia 'suomalaisen koulun' kontekstissa ilmeisesti tapahtunut ja tapahtumassa: etenkin pk-seudulla koulut ovat eriarvoistumassa (helsinginuutiset.fi) jo koulupolun alkuvaiheissa, nuoria (poikia) jää kasvavassa määrin jälkeen junasta jo peruskoulussa, yo-tuloksien painotus yliopistojen opiskelijavalinnoissa on laskenut monien haluttujen tiedekuntien aloittavien opiskelijoiden keski-ikää merkittävästi ja samalla ajankohtaa, jossa 'mitä haluan tehdä elämässä' -valinta on tehtävä. Lisäksi esim. oikiksesta ja lääkiksestä on tullut viime(?) vuosikymmenen aikana vahvasti naispainotteisia tiedekuntia varmaankin juuri osin sen vuoksi, että 17–18 -vuotias nainen on keskimäärin kypsempi ja päämäärätietoisempi kuin samanikäinen mies.
 
Viimeksi muokattu:

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Onko näin kauankin ollut? Eipä tartte enää ihmetellä yhtään tuota katukuvaa lasten osalta, kun joku neropatti todennut, että paras vetää ne joidenkin lasten ainoat hikiliikunnat pöntöstä alas.

Mä en tiedä koko 25-vuotiselta uralta ettei 1-6 luokilla pääsääntöisesti luokanopettajat vetäisi oman luokan liikuntaa. Joitain poikkeuksia ehkä että joku vetänyt ehkä 2-3 luokan liikuntoja ja esim.toinen ope sitten ottanut musiikkia tms.häneltä.

Eli vastaus tuohon on aikojen alusta asti.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Onko näin kauankin ollut? Eipä tartte enää ihmetellä yhtään tuota katukuvaa lasten osalta, kun joku neropatti todennut, että paras vetää ne joidenkin lasten ainoat hikiliikunnat pöntöstä alas.
-75 aloitin koulutaipaleen ja koko ala-asteen hoiti luokanopettajat myös liikunnan opetuksen. Nelosella oli opettajana kovin taiteellinen naisopettaja ja silloin hoiti liikunnan opetuksen rinnakaisluokan miesopettaja. Ala-asteelta en muista varsinaisia aineenopettajia kuin käsitöissä, musiikissa ja kuvaamataidossa.
 

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Luokanopettajat vetävät alakouluissa liikunnat, yläkoulussa aineenopettaja. Paljon on opettajasta toki vieläkin kiinni millaiseksi liikuntatunnit muodostuvat. Opetussuunnitelman rajoissa toki.
Eihän tämä nyt ihan joka paikassa pidä paikkaansa. Kyllä alakouluissa on ollut ja on edelleen aineopettajia. Ei pidä ihan joka paikkaan yleistää, jos omalla kohdalla näin ei ole.

E: lisäyksenä, että taitaa olla niin, että liikuntaa opettavilla on usein jonkunlainen pätevyys tai tausta urheilusta, mikäli opettavat luokan lisäksi. Ihan kaikki toivo ei siis ole menetetty.
 
Viimeksi muokattu:

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Tänän asianhan voi heittä vitsiksi tai olla heittämättä.
Ei minun kertomat asiat vitsejä ollut vaan kerroin vaan omista kokemuksista. Kyllä se minustakin on vähän hassun näköistä kun veljen lapsen lukkarissa on vain liikunnat merkitty (siksi kai kun ne vetää toinen opettaja) ja muuten lukujärjestyksessä on pelkkiä rukseja (ei se vitsi silti ole, kai).

Minusta ei voi sivuuttaa sitä faktaa että oppimistulokset (PISA) laskevat, nuoret aikuiset eivät osaa hallita elämäänsä, nuoret aikuiset ja nuoret eivät henkisesti kestä vastoinkäymisiä, mielenterveysongelmat ovat paisuneet....
Minä itse miellän nuo asiat isostikin yhteen nippuun.
Itse en osaa pitää räikeänä epäkohtana ettei lukujärjestyksistä pidetä orjallisesti kiinni ekaluokalla tai edes ala-asteella. Tämä on siis minun mielipide ja sinulla saa olla omasi.
En tiedä miten paljon se (lukujärjestys joustot) vaikuttaa PISA-tuloksiin tai nuorten mielenterveysongelmiin. Tuo (lukujärjestys joustot) oli ainoa asia jota kommentoin ja muistelin menneitä.

Edit. Kyllä ekaluokalla on hyvä että on mukava mennä kouluun että vanhempanakin jaksaa eikä alusta asti mennä sinne hampaat irvessä.
 
Viimeksi muokattu:

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuosta liikunnan opetuksesta ja kansakunnan fyysisestä kunnosta ja olemuksesta täytyy kyllä sanoa se, että varmaan on takavuosien koululiikunnalla pilattu liikunnan riemu lopullisesti ihan helvetin isolta osalta jengiä . Se että urheilua aktiivisesti harrastavat eivät saa koululiikunnalta tarvitsemaan harjoitusta on aika pieni murhe sen rinnalla, että jos tällaisella kevyemmällä tekemisellä saadaan edes jollekin osalle muuten liikkumattomia sytytettyä jonkunlainen arkiliikunnan kytö.

Opetussuunnitelmassa liikunnan tavoitteita kuvataan esim näin:
"Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen."

Ja edelleen:
"Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristen perustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoitteleminen. Oppilaat saavat tietoja ja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saa valmiuksia terveytensä edistämiseen."

Minusta nuo ovat ihan helvetin hyviä tavoitteita.
 

valkeaori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Eikä se koulukaan nyt loppujen lopuksi niin mahdottoman paljon ole vaikkapa 20 vuodessa muuttunut. Maailma sitten ympärillä on muuttunut paljonkin ja ainakin itse voisin hyvin kuvitella yhdeksi isoimmaksi yhyeiskunnalliseksi negatiiviseksi vaikuttajaksi älypuhelimet ja sosiaalisen median. Mielenterveysongelmien lisääntyminen ja keskittymiskyvyn heikentyminen on ainakin aika helppoa yhdistää sosiaalisen median (instagram, tiktok,...) ja pelaamisen/ruudun tuijottamisen vaikutusten alle. Samalla myös esimerkiksi yksinhuoltajuuden lisääntyminen, varhaiskasvatuksen haasteet ja koulujen eriytyminen etenkin pääkaupunkiseudulla vaikuttavat osaltaan ja lisäävät haasteita kouluikäisten lasten ja nuorten kohdalla.

Omasta mielestäni etenkin Varhaiskasvatukseen tulisi lisätä resursseja, sillä usein jo 1. luokalle tultaessa oppilaiden taitoeroissa voi olla aivan valtavia eroja. Samoin varhaiskasvatuksessa pystytään tunnistamaan ja tukemaan jo erilaisissa tuen tarpeissa. Kaksivuotinen esiopetus onkin hyvä kokeilu ja toivottavasti etenee siten, että otetaan käyttöön pysyvästi koko maan tasolla.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mielenterveysongelmien lisääntyminen ja keskittymiskyvyn heikentyminen on ainakin aika helppoa yhdistää sosiaalisen median (instagram, tiktok,...) ja pelaamisen/ruudun tuijottamisen vaikutusten alle.
Mielenterveysongelmien kohdalla väittäisin selityksen olevan - ainakin osaltaan - paljon yksinkertaisempi: niihin kiinnitetään huomiota ja erinäisiä diagnooseja jaetaan ihan valtavasti enemmän kuin vaikka 25 vuotta sitten. Ennen ratkaisuna oli lähinnä puhumattomuus ja pahan olon purkaminen viinaan, nykyisin apua haetaan laajemmin. (toki nyt kun internet mainittiin niin kyynikko minussa kyllä epäilee kuinka suuri osa julkisesta mielenterveyskeskustelusta on lähinnä aiheella ratsastamista, kun tavoitteena pitäisi olla normalisointi)

Mitä koululiikuntaan tulee, niin paskahan siinä olin, mutta tykkäsin kyllä tunneista pl. lentopallo koska se ei antanut kenellekään yhtään mitään. Lentopallon harrastajat iskivät ässäsyöttöjä ja muut ihmettelivät paikallaan, että mitähän tässä nyt tapahtui. Kopin sai toki ottaa, mutta ei se ongelmaa muuttanut.

Kilpailun huomasin motivoivan porukkaa paljonkin, sählystä tai jalkapallosta saattoi tulla hyvinkin kiihkeitä otteluita. Ne olivat hauskoja hetkiä.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllä meillä ala-asteella oli ihan muu vetämässä 90-luvun alussa liikuntaa kuin luokanopettaja. Jossain kohtaa oli paikallisen koripallojoukkueen ulkomaalaisvahvistuskin opettajana, sitä jotkut opettivat hiihtämäänkin.

Ala-asteella muistan, että jo isälläni opettajana ollut luokanopettaja laittoi aika usein televisioon pyörimään luokassa arvokisahiihtoja. Vittu, että vihaan muuten hiihtää, tai luulen niin, koska en ole koittanut aikapäiviin. Koulussa tuo tapettiin.

Lämmin muisto vuodelta -98, rehtori kuulutti ennen käsityön tuntiemme alkamista koko koululle, että kaikki opiskelevat, vaikka jännä Suomi-Ruotsi -kohtaaminen onkin alkamassa. Samalla hetkellä metallitöiden opettaja lukitsi ovea ja sanoi, että harmi, kun on luokan kovaääninen rikki ja puutöiden opettaja "ajoi" luokkaan pyörien päällä olevan television.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Rävväytettäänpäs tuoho eilisen koluliikuntatunnin sählynpelin säännöt (3lk) Tämä nyt menee vähän koululiikuntapainotteiseksi mutta olin tarkoittanutkin ketjun avoimeksi koulua koskevaksi keskusteluksi.

- Omasta päästä ei saa tehdä maalia
- yksin ei saa mennä läpi
- vanhanaikaisella ei saa tehdä maalia
- kohottamisesta saa jäähyn

Vähänhän minua sylettää että tuolla estetään osaavia poikia painamasta muuta luokkaa kannikkaan.
Toisaalta nuo kaksi ensimmäistä sääntöä voisi olla ihan hyvin ohjatun harjoitteen sääntöjä jossa pakotetaan syöttöpelaamista. Tässä tapauksessa ei tietenkään ole siitä kyse, vaan siitä että liian hyvät eivät saa loistaa.

Koululiikunta kun on tätä tehdäänkö tässä nyt sitten liikunnasta kaikille hauskaa vai mitä?

Oma poika ei osallistunut koska on jottain maailman lopun hinkuyskässä mutta oli sentään älynnyt sanoa opettajalle, että "minulle tulikin hiki jo näitä sääntöjä kuunnellessa".
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: moby
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös