Ps:n Riikka Purra kommentoi X:ssä tutkimustuloksia, joiden mukaan heikko lukutaito aiheuttaa ongelmia etenkin maahanmuuttajataustaisille lapsille.
www.hs.fi
Millaisi tunteita herättää täällä?
Sanoisin, että tilanne on ylipäätään todella huolestuttava lukutaidon osaamisen kannalta.
Eli myös ei-maahanmuuttajataustaisista suomalaisista 15-vuotiaista 1/5:lla on niin heikko lukutaitoa ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään. Samoin vain 1/3:lla lukutaito on hyvä tai parempi. Se on aikamoinen volyymi se.
Edellisen kerran vastaava yliotoksen avulla tehty selvitys on valmistui vuonna 2012.
Siihen verrattuna maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten erot oppimistuloksissa pienenivät, mutta tämä johtui vain siitä, että kantasuomalaisten tulokset putosivat maahanmuuttajataustaisten lasten tuloksia enemmän.
Näkisin lukutaidon kuitenkin aikalailla kaiken oppimisen pohjana eli jotain pitäisi tehdä ihan kaikkien osalta. Maahanmuuttajanuoria ei tule pelastamaan mahdollinen tuleva englanninkielinen ylioppilastutkinto (tai yleisemmin laajempi englanninkielinen toinen aste), koska usein englantia ei osata sen paremmin. Ainakaan akateemista. Yleisestikään en näe Suomen kannalta välttämättä kovin hedelmällisenä kouluttaa täällä syntyneitä nuoria englanniksi, koska se lisää tulevaisuudessa siirtymää muualle, jossa sitten kerätään hyödyt.
Siitä olen
riikan kanssa samaa mieltä, että kielitaidon kehittämistä pitää vaatia maahanmuuttaja taustaisilta oppilailta ja opiskelijoilta ihan siinä missä muiltakin. Sitä en taas ymmärrä, että esim. kotouttamista pitää tuossa äksäilyssä vastustaa ja esim. oman kieliset uutiset nähdään huonona asiana, vaikka ne voivat olla monelle ainoa oikeasti luotettava media siihen mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu. Ai niin, mutta kun YLE.
Myöskään esim. tulkkeja huoltajille ja oman kielisen materiaalin kehittämistä, joka tukee ymmärrystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, en näe ollenkaan pahana asiana, päinvastoin, koska kodin merkitys on kuitenkin valtava.
Se mitä minä olen toisen asteen maahanmuuttajataustaisten nuorten huoltajia tavannut, niin ovat pääasiallisesti hyvin koulutus- ja työelämämyönteisiä. Aina ei tosin ole käsitystä siitä mitä kaikkea suomalainen koulutusjärjestelmä voi tarjota ja kaikista ei ole pakko/tai ei voi tulla lääkäreitä.
”Näyttääkin siltä, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei välttämättä ennusta heikkoa osaamista Pisa-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä ovat puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema”, OKM:n tiedotteessa todetaan.
Resurssia pitäisi kaataa heti varhaiskasvatukseen ja alakouluihin, yläkoulu ja toinen aste alkavat olla jo väärä kohta opetella kieltä. Ei saisi syntyä tilannetta, jossa suomalainen perusopetus on kahlattu läpi, mutta kielitaito on silti heikko.
