Veljelleni tehtiin aikoinaan kumpaankin silmään laserleikkaukset (oliko se nyt se LASIK tjsp). Veljellä oli kummassakin silmässä roimasti miinusta, noin -14 diopteria. Taidettiinko toista silmää leikata parikin kertaa?
Yhtä kaikki näkö kyllä parani hetkellisesti, vaikka nykyisin veli tarvitseekin välillä taas laseja. Mutta aikamoisia sivuvaikutuksia laserleikkauksista tuli. Sarveiskalvoon tuli arpeutumia ja lisäksi mm. hämäränäkö meni vituiksi lähes kokonaan. En auton rattiin päästäisi velipoikaa pimeällä/hämärällä muuta kuin valaistuissa kaupunkiolosuhteissa, jos niissäkään. Taisi tulla myös jonkin verran hajataittoa toiseen silmään.
Minulle tuli kerran "voitto", jossa olisin saanut toisen silmäni leikkautettua ilmaiseksi, toisin sanoen olisin saanut toisen silmän kaupan päälle jos toinenkin olisi leikattu. Pitkään harkitsin ja lähes meninkin, mutta silloin tämä uudempi tekniikka oli vielä sen verran uusi, että isäni viisaasti varoitti ja kehoitti odottelemaan, kunnes tekniikasta on riittävästi kokemusta ja tutkimustuloksia ja kunnes selviää, minkälaisia sivuvaikutuksia ja pitkän tähtäimen haittoja leikkauksista voi olla. Koekaniiniksi ei kannata uusiin tekniikoihin mennä.
Ajan myötä tulin siihen tulokseen, että mitäpä sitä silmiäni turhaan leikkaamaan. Onhan niissä miinusta (toisessa silmässä -7.5, toisessa -7.25), mutta laseilla olen koko ikäni pärjännyt sen suuremmitta ongelmitta, ja lasit tuntuvat osalta identiteettiä.
Sitä paitsi jos nyt leikkaisin silmät nollille, niin muutaman vuoden päästä olisi taas edessä lasien hankinta, kun ikänäkö aikanaan alkaisi iskeä. Nyt on edessä sen sijaan vain positiivisia muutoksia. Jos/kun ikänäkö vääjäämättä iskee, niin sehän vie silmiä plussaan päin ja näin ollen vähentää miinuslukemia. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tarkemmin näen ilman laseja! Vanhainkodin dementikko-osastolla voin jo pärjätä ilman.
