Sijoitusvinkkejä?

[dana77]

Onhan se taloyhtiön ongelma. Esim @Tadu:n mainitsemassa yhtiössä yksi sijoittaja omistaa 4 asuntoa 16:sta yhtiössä olevasta asunnosta ja jos kyseisen sijoittajan talous menee päin vittua, niin kyllähän se on yhtiön (tai siis osakkaiden) ongelma, että neljäsosa yhtiön asunnoista (ja niiden lainoista) jää pahimmillaan muiden osakkaiden murheeksi.

Tämä keskustelu ei nyt etene, vaan joudun toistamaan itseäni. Sijoitusasunnon lyhennykset tulevat käytännössä suoraan kyseisen asunnon vuokratuotoista, ei omistajan omista taskuista kuten omistusasuntojen kohdalla. Niinpä sijoittajan omalla taloudella ei sinänsä ole edes hirveästi merkitystä, mikäli hän ei vartavasten lähde laiminlyömään vuokravastuitaan esim epärehellisissä tarkotusperissä.

Jos katsomme yksittäisen asunnon riskiä taloyhtiön, niin onko se suurempi kohteissa joissa vuokranmaksu on riippuvainen asukkaan työpaikasta vai sijoituskohteissa joissa se on kiinni vuokalaisen löytymisestä? Tähän ei toki yksiselitteistä vastausta ole, mutta usein yksittäisen omistajan kohdalla riski on suurempi. Jos sijoittajalla on neljä kohdetta, niin silloin hän monissa tapauksissa pystyy rahoittamaan ne kaikki vaikka vuokralaisia olisi vain kolme. Toki riski ei ole yhtä hyvin hajautettu, mikäli useamman asunnon omistus on keskittynyt yhtelle omistajalle, mutta itse riskitasoon vaikuttavat nuo muut seikat vähintään yhtä paljon.

Sama pätee pankkien riskeihin. Heidän kannattaisi yksilöllisesti arvioida asukkaat ja heidän maksukykynsä riippumatta siitä, että ovatko nämä omistus vai sijoitusmielessä omistajina. Nyt pankit nukkuvat ruususen unta, jos he antavat 6000€ / neliö lainoja persaukisille omistusasujille. Tosin eivät he annakaan paikoissa joissa vakuudet eli asunnon hinta ei riskiä kata.

 

[Tuamas]

Tämä keskustelu ei nyt etene, vaan joudun toistamaan itseäni. Sijoitusasunnon lyhennykset tulevat käytännössä suoraan kyseisen asunnon vuokratuotoista, ei omistajan omista taskuista kuten omistusasuntojen kohdalla. Niinpä sijoittajan omalla taloudella ei sinänsä ole edes hirveästi merkitystä, mikäli hän ei vartavasten lähde laiminlyömään vuokravastuitaan esim epärehellisissä tarkotusperissä.

Paitsi että täysin vivutetun sijoitusasunnon lyhennyksiin, hoitovastikkeeseen sekä taloyhtiön lyhennysten alettua rahoitusvastikkeeseen ei useimmiten vuokratuoton tuottama kassavirta riitä.

 

[dana77]

Paitsi että täysin vivutetun sijoitusasunnon lyhennyksiin, hoitovastikkeeseen sekä taloyhtiön lyhennysten alettua rahoitusvastikkeeseen ei useimmiten vuokratuoton tuottama kassavirta riitä.

Toki näihin voidaan monenlaisia parametreja määritellä eli siinä mielessä se riippuu vivutuksen määrästä. Sellaiseen sijoituskohteeseen, jossa vuokra ei riitä kattamaan lyhennyksiä ei välttämättä ole perusteltua lainaa myöntää, samoin kuin sellaiselle omistusasujalle ei kannata myydä kämppää jonka palkka ei riitä lyhennyksiin. Kuitenkin oleellista on nimenomaan tarkastella noita parametreja eikä pelkästään omistusmuotoa.

 

[Tuamas]

Toki näihin voidaan monenlaisia parametreja määritellä eli siinä mielessä se riippuu vivutuksen määrästä. Sellaiseen sijoituskohteeseen, jossa vuokra ei riitä kattamaan lyhennyksiä ei välttämättä ole perusteltua lainaa myöntää, samoin kuin sellaiselle omistusasujalle ei kannata myydä kämppää jonka palkka ei riitä lyhennyksiin. Kuitenkin oleellista on nimenomaan tarkastella noita parametreja eikä pelkästään omistusmuotoa.

Niin, no mielestäni tässä olisi hyvä lähtökohta, että taloyhtiölainat luettaisiin sijoittajan velaksi laskennallisessa riskinmäärityksessä.

Kyllähän noita lainoitetaan paljonkin perustuen laskelmiin omistusajan ensimmäisiltä vuosilta, jolloin rahoitusvastike on merkittävästi pienempi kuin taloyhtiön lyhennysten alettua.

 

[dana77]

Niin, no mielestäni tässä olisi hyvä lähtökohta, että taloyhtiölainat luettaisiin sijoittajan velaksi laskennallisessa riskinmäärityksessä.

Kyllähän noita lainoitetaan paljonkin perustuen laskelmiin omistusajan ensimmäisiltä vuosilta, jolloin rahoitusvastike on merkittävästi pienempi kuin taloyhtiön lyhennysten alettua.

Minun mielestäni lainat pitäisi laskea omistajan velaksi riippumatta siitä, että onko hän rooliltaan sijoittaja vai omistaja.

Tuo peruste tai syy miksi lyhennykset eivät alkaisi heti ei oikein minulle aukea. Epäilen että idea on että ensimmäisinä vuosina on tarkoitus lyhentää ostohintaa pankille, mutta eihän tuo kuviona niinkään toimi jos oletus on, että yhteenlaskettuna omat ja yhtiön lyhennykset olisivat koko ajan tasasuuruisia.

 

[Tuamas]

Minun mielestäni lainat pitäisi laskea omistajan velaksi riippumatta siitä, että onko hän rooliltaan sijoittaja vai omistaja.

Tuo peruste tai syy miksi lyhennykset eivät alkaisi heti ei oikein minulle aukea. Epäilen että idea on että ensimmäisinä vuosina on tarkoitus lyhentää ostohintaa pankille, mutta eihän tuo kuviona niinkään toimi jos oletus on, että yhteenlaskettuna omat ja yhtiön lyhennykset olisivat koko ajan tasasuuruisia.

Kyllä.

Siis väitän ja käytännössä tiedän, että syy sille miksi lyhennykset eivät ala heti on se, että kohteita saadaan markkinoitua paremmin, kun todellisia kustannuksia ei tuoda markkinoinnissa esiin.

On aivan eri myydä kohdetta myyntitekstillä "rahoitusvastike 200 €/kk" kuin "rahoitusvastike 1500 €/kk".

 

[dana77]

Siis väitän ja käytännössä tiedän, että syy sille miksi lyhennykset eivät ala heti on se, että kohteita saadaan markkinoitua paremmin, kun todellisia kustannuksia ei tuoda markkinoinnissa esiin.

Okei, vai sellaista peliä.

Tuohon pitäisi lainsäätäjän puuttua niin, että näitä "subprime-lainoja" ei saisi paketoida ja sälyttää yhteisvastuullisesti asuntoyhtiön harteille, vaan rakennuttajan pitäisi kantaa niistä vastuu itse.

 

[paki77]

Niin, no mielestäni tässä olisi hyvä lähtökohta, että taloyhtiölainat luettaisiin sijoittajan velaksi laskennallisessa riskinmäärityksessä.

Kyllähän noita lainoitetaan paljonkin perustuen laskelmiin omistusajan ensimmäisiltä vuosilta, jolloin rahoitusvastike on merkittävästi pienempi kuin taloyhtiön lyhennysten alettua.

Pankit ei kyllä käsittääkseni 70-30 taloyhtiökohdetta enää lisää lainoita, sillä asunnon vakuusarvoksi lasketaan sijoitusasunnoissa 70% asunnon hinnasta, ja kun hinta on velaton hinta niin pankki katsoo että tälläisellä kohteella ei ole yhtään vakuusarvoa jäljellä vaan sitten kun kohdetta on maksanut alle 70%:n alkaa vasta vakuusarvoa muodostua pankin kannalta. Eli pankit kyllä huomioivat taloyhtiölainan ja tälle ei saa lisärahoitusta. Käytännössä pätäkkää pitää siis löytyä se 30%.

E/ päinvastoin sitten taas esim. ensiasunnon ostajalle lasketaan 95% asunnon hinnasta vakuusarvoksi, eli ensiasunnon ostajat näihin saavat lisärahoitusta. Tämä taas olisi yksi seikka miksi todellinen riski ovat omistusasujat.

 

[pernaveikko]

Siis väitän ja käytännössä tiedän, että syy sille miksi lyhennykset eivät ala heti on se, että kohteita saadaan markkinoitua paremmin, kun todellisia kustannuksia ei tuoda markkinoinnissa esiin.

On aivan eri myydä kohdetta myyntitekstillä "rahoitusvastike 200 €/kk" kuin "rahoitusvastike 1500 €/kk".

Mikä tässä nyt voi jollekin olla epäselvää? Köyhät suomalaiset tarvitsevat rahaa normaaliin elämiseen ja kaikki mitä ei pidä maksaa laskuina lasketaan tuloiksi siinä kohtaa.

Se on silti hauskaa kuinka yksityisten velkaantumista seurataan ja valtiot saavat tehdä ihan mitä vain.

 

[dana77]

Tämä lienee asialle paras ketju, vaikkei ihan kirjaimellisesti otsikkoa vastaa.

Luin kesälomalla Michael Lewisin eli Moneyball kirjan kirjoittajan kirjan Flash Boys joka kertoo jenkkien HFTää eli High Frequency Tradingiä harjoittavista tahoista. Puuttumatta kirjan kirjallisiin ansioihin, niin olihan tuo mielenkiintoista luettavaa. HF treidaus perustuu siis erittäin nopeisiin nettiyhteyksiin, automatisoituihin algoritmeihin, jenkkien hajautettuihin kauppapaikkoihin ja tekisi mieli sanoa että jenkkien markkinoita vaivaamaan moraalittomuuteen ja suoranaiseen korruptioon. Nämä treidaajat siis hyödyntävät eri pörssien järjestelmien välillä olevia pieniä viiveitä (joista osa on sinne puolitarkoituksella jätetty) sekä kaupankäynnin spredejä ja tekevät riskitöntä arbitraasikauppaa välittäjien suosiollisella avustuksella (koska he saavat korruptiona oman cuttinsa omien asiakkaittensa kustannuksella). Nämä treidaajat siis "varastavat" senttejä transaktioista ja kun hommaa toistetaan tarpeeksi isoilla volyymeillä, niin siitä kertyy vuositasolla useiden miljardien potti.

Jos toiminnan vielä tarkemmalla tasolla avaa, niin yksi yksinkertainen strategia on haistella isojen sijoittajien toimia ja reagoida niihin salamannopeasti. Kun esim eläkerahasto haluaa ostaa esim sadoilla miljoonilla dollareilla Applea, niin niin isoa transaktiota ei voida kerralla toteuttaa, sillä kellään yksittäisellä myyjällä ei ole niin paljoa kyseistä osaketta myynnissä vaan hankinta pitää useissa osisssa ja sen toteutushintana on useampia tarjoustasoja eli kauppa saattaa nostaa osakkeen hintaa muutamalla sentillä. Nämä loiset siis tekevät hyvin pieniä tarjouksia (jotka on muotoiltu niin että ostaja maksaa kaupankäynnin kulut) ja haistelevat niiden perusteella, että onko takana isompi ostos ja sitten tämän tiedon perusteella tyhjentävät markkinoita noista myyntireunan halvimmista osakkeista ja myyvät ne tälle isolle ostajalle sentin - pari kalliimmalla. Homma tapahtuu ihan millisekuntien osissa ja on sillä tavalla päällisin puolin huomaamatonta. Erityisen mätää homma on välittäjien ei-avoimilla eli dark pool -kauppapaikoilla, jotka eivät kuulu minkään valvonnan piiriin.

Koomista on että nämä iilimadot jopa rakensivat omaan käyttöönsä yksityiset hyvin kalliit kuituyhteydet chicagon johdannaispörssien ja nykin pörssien välille, jotta voittavat nopeudessa kaikki muut tahot. Samoin he ovat vuokranneet eri pörssien konesaleista tilaa omille koneilleen, jotta he voivat sijoittaa omat koneensa mahdollisimman lähelle pörssin palvelimia ja kilpailevat siellä metreillä ja senteillä nopeuden maksimoimiseksi.

Onko muita lukijoita ja mitä ajatuksia herätti tai herättää tämän kuvauksen perusteella?

 

[Huerzo]

Onko muita lukijoita ja mitä ajatuksia herätti tai herättää tämän kuvauksen perusteella?

Michael Lewisin kirjat on koluttu läpi ja siten myös Flash Boys. Kannattaa lukaista myös "Big Short", jonka pohjalta tehtiin elokuvakin.

HFT:n voi nähdä olevan myös osa historiallista jatkumoa, eli informaatiota on pyritty välittämään yhä nopeammin ja nopeammin taloudellisen edun saamiseksi. Tunnettu esimerkki on Monte Criston kreivistä tuttu optinen lennätin, jolla välitettiin osakekursseja ja tietoja kirjekyyhkyjä ja postilaitosta nopeammin. Jo vuonna 1840 yksi osakespekulantti rakennutti yksityisen optisista lennättimistä koostuneen ketjun kahden (osake)markkinapaikan, New Yorkin ja Philadelphian välille. Viestin välitys kesti päivien sijaan enää arviolta 30 minuuttia. Epäilemättä moisella tietoedulla sai kuitattua verkon operointi- ja rakennuskulut sievoisesti, vaikka optisten lennättimien kultakausi jäikin lyhyeksi. (Aiheesta lisää mm. kirjassa "Network nation...", Richard R. John.)

Mutta omanakin mielipiteenä HF-kauppa on perseestä. Ei siksi, että jollain on nopeusetu, vaan etenkin siksi, että osakevälittäjät vieläpä myyvät "paalupaikat" näille HF-toimijoille. Jos halua olisi, voisi kauppaa hidastaa esimerkiksi tasasekunneille ja suorittaa osakekaupat tulleiden osto/myyntitarjousten täsmätessä. Sen luulisi olevan vielä riittävän nopea sykli hätäisille osakepelureille, mutta ehtisi eliminoimaan ison osan HF-putiikkien edusta. Minun osakekaupoistani he eivät saa huimaa katetta, mutta kuten kirjoitat, isosta purosta pienikin siivu antaa hyvän tuoton. En keksi mitä riittävää lisäarvoa he markkinoille antavat, joten itse kategorisoin heidät loisten kastiin. Vaikka tuskinpa se heitä hetkauttaa...

Edit: typotus poistamus

 

[dana77]

Mutta omanakin mielipiteenä HF-kauppa on perseestä. Ei siksi, että jollain on nopeusetu, vaan etenkin siksi, että osakevälittäjät vieläpä myyvät "paalupaikat" näille HF-toimijoille. Jos halua olisi, voisi kauppaa hidastaa esimerkiksi tasasekunneille ja suorittaa osakekaupat tulleiden osto/myyntitarjousten täsmätessä.

Jep, en epäillyt hetkeäkään että toiminnalle löytyisi puolustelijoita. Mitään lisäarvoa he eivät tosiaan tuo kuten totesitkin, eli he ovat vain ylimääräinen kulu kaupankäynnille eli puhtaasti negatiivinen vaikutuksiltaan. Se kuitenkin on uskomattominta, että toimintaan ei ole puuttuttu viranomaisten osalta. Itse treidaaminen ei toki ole laitonta, mutta tuon että asiakasinformaatiota myydään ja toimeksiannot hoidetaan muutenkin asiakkaan edun vastaisesti niin sen pitäisi ihan itsestään selvästi olla laitonta. On todella turhauttavaa tietää systeeminen olevan niin korruptoitunut, että toimintaa ei ole saatu loppumaan.
Itse tällaisena pseudokommarina saattaisin säädellä myös palkkioiden määräytymistä, esim niin että ne jaettaisiin 50-50 ostajien ja myyjien kesken. Alunperin olin miettinyt, että tuokin tekisi toiminnasta kannattamatonta, mutta nyt "tarkastuslaskennassa" tulinkin päinvastaiseen tulokseen ettei sillä ole vaikutusta, vaan noilla volyymeillä kulut jäävät kuitenkin niin pieneksi.

 

[MPN]

Eikös joskus 2015-2016 pitänyt tulla täysin "tasapuolinen" markkinapaikka jenkkeihin johonkin? Kaikki kaupat viivästetty yms. En muista tuosta tarkemmin mitään, enkä pikaisella googletuksella asiasta löytänyt mitään.

Mutta jonkin tutkimuksen mukaan HFT:sta on ollut ainakin yksi hyöty, bid-ask spread on pienentynyt, varsinkin hiemankin isommissa yrityksissä. Sitten yksi "hyöty" joka oli myös, on se että kaupankäyntivolyymi on noussut. Tosin ihmettelen että millä tavalla tuo on hyötyä, kun periaatteessa on kauppoihin (instikat ostaa ostaa isoja mällejä) tulee yksi välikäsi lisää.

 

[dana77]

Eikös joskus 2015-2016 pitänyt tulla täysin "tasapuolinen" markkinapaikka jenkkeihin johonkin? Kaikki kaupat viivästetty yms. En muista tuosta tarkemmin mitään, enkä pikaisella googletuksella asiasta löytänyt mitään.

Mutta jonkin tutkimuksen mukaan HFT:sta on ollut ainakin yksi hyöty, bid-ask spread on pienentynyt, varsinkin hiemankin isommissa yrityksissä. Sitten yksi "hyöty" joka oli myös, on se että kaupankäyntivolyymi on noussut. Tosin ihmettelen että millä tavalla tuo on hyötyä, kun periaatteessa on kauppoihin (instikat ostaa ostaa isoja mällejä) tulee yksi välikäsi lisää.

Kirjassa oli tämä kerrottu eli IEX on markkinapaikka, jonka kirjan päähenkilöt perustivat 2012. 2013 se alkoi toimimaan pörssin ulkopuolisena kauppapaikkana ja 2016 sai luvan toimia pörssi-markkinapaikkana. Markkinaosuus on nyt 3%.
About | IEX

Minun käsittääkseni (ja ehkä kirjankin) HFT ei ole voinut tuota sprediä pienentää muuta kuin ehkä laskennallisesti, sillä he eivät positiota ota ja riskiä kanna minkä pitäisi olla edellytys tuolla. Volyymiä he kasvattavat, mutta sekin on samalla tavalla turhaa volyymiä eli yhden kaupan sijasta niitä syntyy kaksi, mutta lopputulos on täysin sama (pl. että loiset syövät osansa)

 

[Jesus Shaves]

Vaikka monelle auto sijoituksena on ns. vitsi niin melkeinpä parhaat arvonnousut yhdessä joidenkin ns. rakettiosakkeiden kanssa on tullut autoista viimeisen 5 vuoden aikana. BMW M3 (e30), ilmajäähdytteinen Porsche 911 sekä uudet erikoismallit joita vain rajattu erä, jotkut Mersut. On varmasti muitakin ja noissahan jo juna on mennyt, mutta onhan joku vanha 911 Turbo, eli 930 oikein huikea esimerkki tästä. 15-20v sitten kukaan ei niitä halunnut,.

On toki vanha viesti mutta vastataan silti.

Itse ostin tuollaisen 930 turbon noin 12+vuotta sitten - hinta ei ollut erikoinen. Auton historia sen sijaan oli ja - ei siitä tässä enempää. Olen ajanut autolla noin 6k km 12+ vuoden aikana ja nyt kysymys on se, että tuon kanssa ei oikein enää voikaan ajaa - kun on niin vähän ajettu - mittarissa on reilusti alle 40k. Ei niin, että olisi ajettu aiemminkaan kovin paljoa.

Auto mennee sitten joskus lapsille ihmeteltäväksi - mitä ikinä siitä sitten joskus mahtaakaan saada.

 

[Jymäkkä]

On toki vanha viesti mutta vastataan silti.

Itse ostin tuollaisen 930 turbon noin 12+vuotta sitten - hinta ei ollut erikoinen. Auton historia sen sijaan oli ja - ei siitä tässä enempää. Olen ajanut autolla noin 6k km 12+ vuoden aikana ja nyt kysymys on se, että tuon kanssa ei oikein enää voikaan ajaa - kun on niin vähän ajettu - mittarissa on reilusti alle 40k. Ei niin, että olisi ajettu aiemminkaan kovin paljoa.

Auto mennee sitten joskus lapsille ihmeteltäväksi - mitä ikinä siitä sitten joskus mahtaakaan saada.

Mä en oo automies, eikä autot saa heppiä väpättämään. Mutta onhan tuo 911 kaunein auto mitä maa päällään kantaa. Siitäkin kaikenlaisia versioita, mutta se "klassinen".

 

[Jesus Shaves]

Mä en oo automies, eikä autot saa heppiä väpättämään. Mutta onhan tuo 911 kaunein auto mitä maa päällään kantaa. Siitäkin kaikenlaisia versioita, mutta se "klassinen".

Minä olen automies. Tunnustan - ehkä hieman häpeillenkin.

Tuon auton juliste oli pikkupoikana seinällä. Nyt sellainen on tallissa. Enkä tarkoita julistetta.

 

[regularflex]

Finanssivalvonta on määrännyt Aalto-pankkiiriliikkeelle 20.000€ seuraamusmaksun useista laiminlyönneistä. Erityisesti seuraava kohta: "Lisäksi Aalto Pankkiiriliike ei ole säilyttänyt tietoja asiakkaille tarjotusta sijoitusneuvontapalvelusta niin, että tietojen avulla voitaisiin jälkikäteen todeta tapahtumien kulku." pistää vihaksi. En ihan usko, että inhimillinen unohdus olisi tuohon syynä. Muutenkin varsin mitättömän suuruinen rapsu tälle koijarifirmalle, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Alla linkki Kauppalehden uutiseen asiasta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...eelle-julkisen-varoituksen-ja-rapsut/r8k9PJ5d

 

[Tuamas]

Finanssivalvonta on määrännyt Aalto-pankkiiriliikkeelle 20.000€ seuraamusmaksun useista laiminlyönneistä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...eelle-julkisen-varoituksen-ja-rapsut/r8k9PJ5d

Nämä Alexandriat steroideilla varustettuna ovat alan syöpä.

Toki koska näille asiakaskuntaan valikoituu lähinnä keskiluokkaisia asiakkaita, edellyttää useimmiten pärjääminen täydellisesti asiakkaan edun vastaista toimimista, jossa rahaston merkkaus- ja hallinnointipalkkio merkitsee paljon enemmän kuin sen soveltuvuus asiakkaalle.

Ala kaipaisi kunnon puhdistusta näistä jäteyhtiöistä kuten Aalto, Skandia ja Alexandria.

 

[HockeyForLife]

Tätä ketjua tulee välillä seurattua ja suhteellisen asiantuntevaa porukkaa palstalta löytyy, ainakin kun vertaa omaan sijoitusosaamiseeni, joka on lähes olematon. Rahastoihin on tullut siirrettyä joka palkasta aina pieni siivu kasvamaan korkoa, mutta mitään osaamista tai asiantuntijuutta en myönnä itseltäni löytyvän.

Nyt kysynkin opintojen alkaessa, kun tuota opintolainaa saa viiden vuoden aikana nostettua todella ison siivun ja mitään käyttötarvetta ei suurimmalle osalle siitä ole ja laskeskelinkin, että 3000€ / vuosi voisin siitä sijoittaa, jos jotain voittoa on vain mahdollista saada. Kannattaako olemattomalla asiantuntemuksella moiseen ryhtyä ja jos/kun kannattaa niin minkälaista sijoittamista suosittelette? Kovin valtavaa riskiä ei kuitenkaan halua ottaa, kun lainat pitää takaisinkin joskus maksaa :)

 

[regularflex]

Tätä ketjua tulee välillä seurattua ja suhteellisen asiantuntevaa porukkaa palstalta löytyy, ainakin kun vertaa omaan sijoitusosaamiseeni, joka on lähes olematon. Rahastoihin on tullut siirrettyä joka palkasta aina pieni siivu kasvamaan korkoa, mutta mitään osaamista tai asiantuntijuutta en myönnä itseltäni löytyvän.

Nyt kysynkin opintojen alkaessa, kun tuota opintolainaa saa viiden vuoden aikana nostettua todella ison siivun ja mitään käyttötarvetta ei suurimmalle osalle siitä ole ja laskeskelinkin, että 3000€ / vuosi voisin siitä sijoittaa, jos jotain voittoa on vain mahdollista saada. Kannattaako olemattomalla asiantuntemuksella moiseen ryhtyä ja jos/kun kannattaa niin minkälaista sijoittamista suosittelette? Kovin valtavaa riskiä ei kuitenkaan halua ottaa, kun lainat pitää takaisinkin joskus maksaa :)

Kannattaa nostaa erityisesti silloin, jos uskot että opinnot tulevat ajoissa valmiiksi. Jos valmistut aikataulussa, niin Kelahan maksaa 40% 2.500€ ylittävästä osasta sinun puolestasi. Tällöin hyvin yksinkertaisella matikalla:

- Nostat lainaa 9kk * 650€/kk * 5vuotta = 29 250€ opintojen aikana
- Kykenet sijoittamaan/säästämään tuosta lainasta 3000€/vuosi, jolloin elämiseen kuluu 2850€/vuosi
- Saat sijoituksillesi esim. 5% vuosituottoa (oletus, voi mennä pieleen, sijoita indekseihin), jolloin viiden vuoden kuluttua tuo 3000€/vuosi = 15.000€, 5 vuodessa on kasvanut summaan 16.576€

-> Valmistut aikataulussa

- Olet saanut korkoa korolle ilmiön myötä tuottoa 1 576€
- Kela maksaa pois 40% 2.500€ ylittävästä lainamäärästä eli Kela hyvittää 10.700€
- Alkuperäisestä 29 250€ lainamäärästä on jäljellä 18.550€ (plus korkojen pääomitukset)

Tällöin olet saanut Kelan hyvityksen sekä korkojen pääomituksen myötä n. 12 276€ "ylimääräistä opintotukea" valtiolta opintolainahyvityksen ja korkoa korolle ilmiön myötä verrattuna siihen, mitä tukesi olisi ollut ilman opintolainaa.

Huomioi kuitenkin se, että sinulle jää yhä maksettavaksi tuo 18 550€ velka. Tosin sinulla on säästössä/sijoituksina 16 576€ nostamiasi opintolainoja, jotka voit käyttää lainan lyhentämiseen. Kela alkaa periä lainaa takaisin vasta kahden vuoden kuluessa valmistumisesta, joten jos maltat antaa säästöjesi kasvaa korkoa tuon 5% vielä pari vuotta, niin kykenet kuittaamaan tuon jäljelle jääneen velkaosuuden periaatteessa 1:1 säästöilläsi.

Tilanne luonnollisesti muuttuu, jos et kykene valmistumaan aikataulussa. Tällöin koko velka jää sinun maksettavaksesi ja ainoa hyöty, jonka saat, on korkoa korolle ilmiön tuotot. Siinäkin puhutaan kuitenkin lähes 2.000€ summasta, joka on varsin huomattava. Lisäksi opintolaina on todella halpaa rahaa.

 

[huhheijaa]

IS:n lähteet: Kokoomus ja siniset vääntäneet budjettiriihessä erityisesti sijoitussäästötilistä Voisi Kokoomus jo luovuttaa tuon kanssa. Ei palvele kenenkään tarkoituksia enää. Kaikki sijoittajat hylkäävät paskana, mutta vasemmisto kuvittelee, että tuossa rikkaat saa jotain veroetua. Ensinnäkin tuossa puhutaan taas vain myyntivoittojen verotuksen lykkääntymisestä, eli osingot suoraan verolle. Hauskaa toki sitten kikkailla, kun pitää myydä päivää ennen osingon irtoamista ja ostaa irtoamisen jälkeen takaisin(välittäjät kiittää). Tämän lisäksi pitkäjänteinen eläkesäästäjä joutuu kuitenkin keksimään jotain uutta, kun raja paukkuu yli jossain välissä melkein väkisin. Onneksi toki kasvurahastoilla on paremmat veroedut, eikä mitään kattoja. Seuraavaksi sitten varmaan mietitään voiko noita tilejä perustaa useampia. Siinä se sitten onkin, kun suomalaisilla on 10 sijoitustiliä, joissa jokaisessa 10k€, että olisi varaa kasvaa ennenkuin joutuu verolle ja kaikilla muistutukset, että Nokian osinko irtoaa huomenna, joten muista myydä tänään. Eiköhän Kela vielä kaiken päälle totea, että tilin sisällä saadut myyntivoitot kuitenkin vaikuttavat tulorajoihin, niin opiskelijat ei vieläkään voi sijoitella mitenkään aktiivisesti. Kirsikkana kakun päällä voisin lyödä vetoa, että tuonne ei tosiaankaan saa nykyisiä omistuksia verovelkaa realisoimatta, mikä varmaan ajaa loputkin kauas tästä tekeleestä. Poliittinen riski myös suhteellisen merkittävä. Noh, onneksi Suomessa voi vielä hoitaa sijoituksensa sijoitusyhtiön kautta, mikä korjaa merkittävän osan ongelmista. Köyhille toki tuo ei sovellu, mutta kukapa niiden vaurastumista olisi ikinä ajanutkaan.

Nyt kysynkin opintojen alkaessa, kun tuota opintolainaa saa viiden vuoden aikana nostettua todella ison siivun ja mitään käyttötarvetta ei suurimmalle osalle siitä ole ja laskeskelinkin, että 3000€ / vuosi voisin siitä sijoittaa, jos jotain voittoa on vain mahdollista saada. Kannattaako olemattomalla asiantuntemuksella moiseen ryhtyä ja jos/kun kannattaa niin minkälaista sijoittamista suosittelette? Kovin valtavaa riskiä ei kuitenkaan halua ottaa, kun lainat pitää takaisinkin joskus maksaa :)

Jos meinaa ajoissa valmistua, niin yksi vaihtoehto on ihan se BN-tili, jonka korko 1,75%, mikä opintolainan korkoa suurempi. Tuotto tulisi kuitenkin lähinnä Kelan hyvityksestä, kun valmistuu ajoissa. Kasvurahastot toinen hyvä vaihtoehto, jos pystyy pitämään vaan reilusti pidempään kuin sen opiskelun ajan. Suorat osakkeet on jo ihan osinkojen takia ongelmallisia, jos töitä tekee yhtään. Jos sattuu sitä yleistä asumistukea vielä nostamaan, niin saa tienata merkittävästi vähemmän kuin aikaisempien rajojen alla.

 

[MPN]

Jos pelkää riskiä, mutta tietyt ehdot täyttyvät, niin ASP-tili on myös järkevä vaihtoehto. Käytännössä riskiä ei ole jos tarkoituksena on asunto ostaa ja muut ehdot täyttyvät. Itse en tuota käyttänyt, pohdin kyllä, mutta moni on käyttänyt ja suosittelen tuotakin harkitsemaan.

 

[jokerit67]

En oikein pysty innostumaan yhdestäkään Suomen poliitikkojen väsäämästä ”sijoituspalvelusta”, kun tietää että niiden pitkäjänteisyydestä ei ole mitään takeita. Ja vaikka alkuun vähän vahingossa innostuisi, niin viimeistään lain reunaehdot palauttavat nopeasti maan pinnalle, kuten palstakolleega yllä hienosti selitti.

 

[HockeyForLife]

Kannattaa nostaa erityisesti silloin, jos uskot että opinnot tulevat ajoissa valmiiksi. Jos valmistut aikataulussa, niin Kelahan maksaa 40% 2.500€ ylittävästä osasta sinun puolestasi. Tällöin hyvin yksinkertaisella matikalla:

- Nostat lainaa 9kk * 650€/kk * 5vuotta = 29 250€ opintojen aikana
- Kykenet sijoittamaan/säästämään tuosta lainasta 3000€/vuosi, jolloin elämiseen kuluu 2850€/vuosi
- Saat sijoituksillesi esim. 5% vuosituottoa (oletus, voi mennä pieleen, sijoita indekseihin), jolloin viiden vuoden kuluttua tuo 3000€/vuosi = 15.000€, 5 vuodessa on kasvanut summaan 16.576€

-> Valmistut aikataulussa

- Olet saanut korkoa korolle ilmiön myötä tuottoa 1 576€
- Kela maksaa pois 40% 2.500€ ylittävästä lainamäärästä eli Kela hyvittää 10.700€
- Alkuperäisestä 29 250€ lainamäärästä on jäljellä 18.550€ (plus korkojen pääomitukset)

Tällöin olet saanut Kelan hyvityksen sekä korkojen pääomituksen myötä n. 12 276€ "ylimääräistä opintotukea" valtiolta opintolainahyvityksen ja korkoa korolle ilmiön myötä verrattuna siihen, mitä tukesi olisi ollut ilman opintolainaa.

Huomioi kuitenkin se, että sinulle jää yhä maksettavaksi tuo 18 550€ velka. Tosin sinulla on säästössä/sijoituksina 16 576€ nostamiasi opintolainoja, jotka voit käyttää lainan lyhentämiseen. Kela alkaa periä lainaa takaisin vasta kahden vuoden kuluessa valmistumisesta, joten jos maltat antaa säästöjesi kasvaa korkoa tuon 5% vielä pari vuotta, niin kykenet kuittaamaan tuon jäljelle jääneen velkaosuuden periaatteessa 1:1 säästöilläsi.

Tilanne luonnollisesti muuttuu, jos et kykene valmistumaan aikataulussa. Tällöin koko velka jää sinun maksettavaksesi ja ainoa hyöty, jonka saat, on korkoa korolle ilmiön tuotot. Siinäkin puhutaan kuitenkin lähes 2.000€ summasta, joka on varsin huomattava. Lisäksi opintolaina on todella halpaa rahaa.

Kiitos laskelmassa! Pakko oikoa kuitenkin sen verran, että Kela huomioi opintolainahyvityksessä nostetun lainamäärän vain 18 000 euroon asti eli maksimihyvitys ajallaan valmistuessa on 6200 euroa.

Siksi mietinki, että nostaisinko lainaa vain kolmelta ensimmäiseltä vuodelta eli yhteensä 17 550 euroa, josta saisi lähes tuon maksimihyvityksen eli 6020 euroa. Voiko @regularflex tehdä saman laskelman näillä tiedoilla ja paljonko koron korkoa ehtisi tulla 7 vuoden aikana eli ennen kuin täytyisi maksaa alkaa takaisinmaksun? :)

Jos pelkää riskiä, mutta tietyt ehdot täyttyvät, niin ASP-tili on myös järkevä vaihtoehto. Käytännössä riskiä ei ole jos tarkoituksena on asunto ostaa ja muut ehdot täyttyvät. Itse en tuota käyttänyt, pohdin kyllä, mutta moni on käyttänyt ja suosittelen tuotakin harkitsemaan.

Tätä suosittelen kyllä kaikille kuulemani ja kokemuksien perusteella. Itseltäni asp-asunto löytyykin jo.