Niin. On tietenkin sääli jos joku joutuu muuttamaan kotoaan uusille seuduille pärjätäkseen, mutta välillä joutuu sopeutumaan mikäli haluaa yhtäläiset palvelut. Vai onko sinulla joku Arhinmäkeläinen mielikuva siitä, että velkaraha on ilmainen ja loppumaton tulonlähde, vai miten ajattelit hoitaa jokaiselle syrjäseudun jurottajalle yhtäläiset terveyspalvelut myös tulevaisuudessa?
Kannattaa näitäkin ajatella, jotta osaa äänestää oikeat tyypit edistämään asioita.En ole ajatellut, vaan seurannut kuinka nykyinen hallitus tekee puolestani sote-uudistusta asian edistämiseksi. Siksi kai poliitikkoja äänestetään, ettei kaikkien tarvitse ajatella ihan kaikkea.
Edellä mainitsen selvästi, että ihmiset saavat puolestani asua missä haluavat. En ole pakottamassa ketään kaupunkiin asumaan. Mutta mielestäni kuolevan haja-asutusseudun asutusta on järkevää kannustaa yhdistymään vähän elinvoimaisempaan asutuskeskittymiin. Ei maalaiselämä edelleenkään muutu kaupunkilaiselämäksi jos päätät jättää arvottoman tönön kuolevalla Pönkänpitäjällä, ja muuttaa aavistuksen vilkkaampaan Pönkkälään. Ei se tönö kovin arvokas siellä Pönkkälässäkään ole, mutta jos tarpeeksi ihmisiä muuttaa sinne, ja seutu elävöityy entisestään, keräten palveluja ja naapureita puoleensa, niin uusi tönö saattaa pian olla jo jonkun arvoinen, ja ehkä se on jotain perinnöksikin kelpaavaa. Ja ymmärrän kyllä, että jos olet asettunut asumaan johonkin, ja kylä alkaa kuolla ympäriltä, on keljua muuttaa toisaalle. Jos olet erakkoluonne, muuttaminen on tuskin fiksua. Jos olet palveluista riippuvainen ihminen, muutto parempien palveluiden äärelle todennäköisesti parantaa elämänlaatua, vaikka aluksi kotiseudun jättäminen sattuisikin.Mutta sinun kommenttiasi olen ajatellut ja olen aika kauhuissani miten sinä suhtaudut ihmisiin, jotka asuvat maaseudulla. Ovat rakentaan sinne elämänsä ja elämästä ehtoopuolella pitäisi muuttaa kaupunkiin. Milläs muuten luulet heidän maksavan asumisensa, kun asunnot ovat kalliita ja maalla oleva omakotitalo lähes arvoton? Sosiaalituilla? Ei millään eli lähetetään kerjuulle?
Joo. Mutta edelleen kysyn millä ajattelit tämän rahoittaa pitkällä tähtäimellä? Kyllä sinulla varmasti joku visio siitä mistä rahat tulisivat? Ja kysyn tätä vilpittömästi, koska ajattelet asioita eri näkökulmasta kuin minä. Velkaraha ei ole loputon kaivo, ja parhaillaan valtiomme velkaantuu muita pohjoismaita huomattavasti enemmän. Näkökulmani on se, että lakkaamme jossain vaiheessa olemasta hyvinvointivaltio jos valtion menot ja tulot eivät tasapainotu. Mielestäni tarvitsemme kipeästi elinvoimaisempia plussaa tuttavia kaupunkeja, joilla voimme omavaraisemmin rahoittaa muuta Suomea ja investoida talouskasvuun. Tämä Sote mielestäni lisää painolastia kaupungeille ja hankaloittaa niiden kehittymistä elinvoimaisemmiksi.Vai mitä jos rahoitettaisiin yhdessä palvelut niin, että saavat asua eläkevuotensa kotiseudulla ihmisarvoisella tavalla?
Se on oma vikansa jos ei ole työuransa aikana saanut muuta sukanvarteen kuin arvottoman omakotitalon. Tosin eiköhän se arvottoman omakotitalon omistaja saa kuitenkin ylimitoitettua työeläkettä, jolla maksaa kaupunkilaisasunnon vuokras. Tässä maassa asuu monia ihmisiä vuokralla ja hyvin hekin pärjäävät.En ole ajatellut, vaan seurannut kuinka nykyinen hallitus tekee puolestani sote-uudistusta asian edistämiseksi. Siksi kai poliitikkoja äänestetään, ettei kaikkien tarvitse ajatella ihan kaikkea. Mutta sinun kommenttiasi olen ajatellut ja olen aika kauhuissani miten sinä suhtaudut ihmisiin, jotka asuvat maaseudulla. Ovat rakentaan sinne elämänsä ja elämästä ehtoopuolella pitäisi muuttaa kaupunkiin. Milläs muuten luulet heidän maksavan asumisensa, kun asunnot ovat kalliita ja maalla oleva omakotitalo lähes arvoton? Sosiaalituilla? Ei millään eli lähetetään kerjuulle? Vai mitä jos rahoitettaisiin yhdessä palvelut niin, että saavat asua eläkevuotensa kotiseudulla ihmisarvoisella tavalla?
Mutta edelleen kysyn millä ajattelit tämän rahoittaa pitkällä tähtäimellä? Kyllä sinulla varmasti joku visio siitä mistä rahat tulisivat? Ja kysyn tätä vilpittömästi, koska ajattelet asioita eri näkökulmasta kuin minä. Velkaraha ei ole loputon kaivo, ja parhaillaan valtiomme velkaantuu muita pohjoismaita huomattavasti enemmän. Näkökulmani on se, että lakkaamme jossain vaiheessa olemasta hyvinvointivaltio jos valtion menot ja tulot eivät tasapainotu. Mielestäni tarvitsemme kipeästi elinvoimaisempia plussaa tuttavia kaupunkeja, joilla voimme omavaraisemmin rahoittaa muuta Suomea ja investoida talouskasvuun. Tämä Sote mielestäni lisää painolastia kaupungeille ja hankaloittaa niiden kehittymistä elinvoimaisemmiksi.
Se on oma vikansa jos ei ole työuransa aikana saanut muuta sukanvarteen kuin arvottoman omakotitalon. Tosin eiköhän se arvottoman omakotitalon omistaja saa kuitenkin ylimitoitettua työeläkettä, jolla maksaa kaupunkilaisasunnon vuokras. Tässä maassa asuu monia ihmisiä vuokralla ja hyvin hekin pärjäävät.
Elämä on valintoja. Hänen valintojaan oli asua omassa omakotitalossa, hankkia lapsia ja pitää heistä hyvä huoli. Ei kuulosta huonolta elämältä, mutta ilmeisesti hän ja lapsensa kokevat katkeruutta kaupunkilaisia kohtaan, koska kaupunkilaiset eivät halua ostaa hänen taloaan, vaan ovat itsekkäitä. Ehkä äidin lapset voisivat auttaa häntä vuorostaan?Haluatko mennä sanomaan tuon isoäidilleni, joka teki töitä 15-vuotiaasta asti, on asunut koko ikänsä samassa kylässä ja asuu nykyäänkin arvottomasta omakotitalossa, sekä elää pienellä eläkkeellä, että olisi kannattanut laittaa sukanvarteen sen sijaan, että olisi elänyt kädestä suuhun samalla ruokkimalla lapsensa? Tai ei tarvitse mennä sanomaan, kyllä kaupunkilaisten itsekäs arvomaailma on tullut hänelle selväksi ajat sitten.
Niin kauan kuin Suomen kaupungistuminen on kesken ja maalla asuu väkeä, joista ei ole muuttamaan kaupunkiin, heidän oikeuksiaan rahoitetaan valtion tulonsiirroilla tai maakuntaverolla. Suomi on demografisesti vääristynyt, mikä maksaa jotta kaikista voidaan huolehtia niin kuin perustuslaki edellyttää.
Minusta se lukema oli aikaisemmin aika hulppea, joten ihan tervettä, että tulee sieltä alas. Varmasti on vaikuttanut korona-sähläys ja viimeisimpänä aamupalakohu.Marin sai toki hulppean äänisaldon Tampereella ja se kertoo paljon. Kuitenkin gallupin mukaan hänen nauttimansa luottamus suhteessa muihin puoluejohtajiin on pudonnut peräti kolmasosalla lokakuusta. Hallitusvastuu ei kelpaa selitykseksi kun Andersonilla sekä Saarikolla näkyy nousua ja Ohisalolla tilanne ennallaan. Myös "herättää vähiten luottamusta" -luku on Marinilla lähes tuplaantunut.
IL-kysely: Luottamus Mariniin laskenut – pääministeri: aamiaiskohun vaikutus nähdään kuntavaaleissa
Etenkin naiset pitävät Sanna Marinia luotettavimpana puoluejohtajana, kun taas miesten mielestä Jussi Halla-aho on eniten luottamusta herättävä.www.iltalehti.fi
Vihreiden agenda ei hirveästi eroa vasemmistoliitosta, joskin siinä on enemmän city-painotuksia ja tiettyä hyväosaisten pintakiiltoa.Ohisalo on edistänyt Vihreiden asemaa erilaisin poliittisin virkanimityksin ja ollut ihmisoikeusasioissa aktiivinen - joka on hänelle itselleen se tärkein agenda, joten on hän saanut asioita aikaan. Mutta vastaavasti hän on antanut esimerkiksi käsittämättömän paljon Keskustalle periksi ympäristöasioissa, jonka olen itse kokenut olevan se Vihreiden ykkösidentiteetti. Uskon monen muunkin pitävän häntä eräänlaisena "troijalaisena", joka vie Vihreitä Vasemmistoliiton suuntaan, ja tämä heijastuu eräänlaisena epäpätevyytenä Vihreiden alkuperäistä agendaa kohtaa.
Mielestäni suoritus on ollut "ihan ok", eli heijastelee aika paljon siirtymää puolueen sisällä. Mitään sankaritekoja ei ole nähty varmaan kenenkään mielestä.Mutta jos itse pidät Ohisaloa pätevänä puoluejohtajana, haluaisin mieluusti kuulla perustelujasi siihen, koska itse asiassa pidän Ohisalosta ihmisenä. Harmittaa vain, että koen hänen vievän minulta puoluetta alta.
Tämä riippuu, mistä suunnasta tulkitsee. Opposition kannattajista varmaankin suurin osa pitää kovaa talouskuria "neutraalina", eli että siinä ei ole mistään ideologiasta kyse. Sitä vasten Marinin toiminta näyttäytyy tietysti ideologisena. Samat toisinpäin Sipilän osalta.Poliittisten vastustajien antipatiat ovat selviö, mutta mielestäni Marin alkoi samalla käydä myös ideologista taistelua, joka toi hänelle kyllä uusia ääniä, mutta samalla myös uusia vastustajia. Se on henkilökohtaisen kannatuksen puolesta fiksua, koska vihaajat eivät vähennä äänisaalista (päinvastoin - vihaajien ylilyöntien kautta kohde saa usein vain lisää sympatiaääniä - suoraan Steve Bannonin pelikirjasta), mutta kansan etua puoluekentän ideologinen kärjistäminen ei aja, kuten Trumpin Amerikka osoitti.
Oma näkemykseni on, että politiikassa erojen pitääkin näkyä. Sittenhän kansa tietää uurnilla, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Pidän erikoisena sellaista puhetta, jossa kaikki ristiriidat sysätään syrjään - ikään kuin niistä oltaisiin samaa mieltä.Itseäni ei Marinin poliittiset näkemykset niinkään häiritse (vaikken niitä isommin allekirjoita), vaan se millaiseksi hän on henkilökohtaisesti ajanut pääministerin instituutiota. Pääministerin tulisi mielestäni olla koko kansan johtaja, vaikka ajaakin vain tiettyjen puolueiden näköistä politiikkaa, siksi ideologiset kannanotot pitäisi mielestäni jättää virkakauden ulkopuolelle. Minusta Marin ei ole koko kansan johtaja - eikä osoita edes halua olla sellainen.
Elämä on valintoja. Hänen valintojaan oli asua omassa omakotitalossa, hankkia lapsia ja pitää heistä hyvä huoli. Ei kuulosta huonolta elämältä, mutta ilmeisesti hän ja lapsensa kokevat katkeruutta kaupunkilaisia kohtaan, koska kaupunkilaiset eivät halua ostaa hänen taloaan, vaan ovat itsekkäitä. Ehkä äidin lapset voisivat auttaa häntä vuorostaan?
Jos ja kun joku haluaa asua pienellä paikkakunnalla, minne on rakentanut talonsa, niin antaa asua siellä. Ei tämän pienen paikkakunnan tarvitse tarjota hänelle niitä palveluja, eihän kauppakaan pysy siellä ellei se ole kannattavaa. Myös nettiyhteydet ovat jo kaikkialla ja mahdollistavat kohta useimmat palvelut. Se on olennaista, ettei edes yritetä kaikkilla tarjota niitä palveluja, vaan niitä keskitetään riittävästi.
Minäkin maksan veroja. Olemme yhtä itsekkäitä kaupunkilaisia siis. Hyvää juhannusta.Isoäitini kaupunkilaiset lapset ja lastenlapset auttavat veronmaksun muodossa, eivätkä varmastikaan pidä sitä lainkaan epäreiluna, vaikka ovatkin päättäneet elää kaupungissa. Kävisit sinäkin joskus maaseudulla muualla kuin jonkun kaupunkilaisen mökillä.
Juuri näin. Lehtonen puhuu niin kuin asiat ovat. Miksi Suomeen perustettiin liian pieniä hyvinvointi alueita heti alusta asti; kuten esim. Keski-Pohjanmaa, jonka asukasmäärä on lähes sama kuin Vaasan asukasmäärä. Käsittämätöntä.Tämä on järkevä lähtökohta.
Ylempänä olevaan keskusteluun Marinin sotemallin ratkaisevuudesta sen verran, että ei se mitään ratkaise. Kun nyt lääkärit puuttuvat ja terveydenhoitomenot ovat luokkaa 50 prosenttia asukas Ruotsiin verrattuna, epäsuhta ei poistu. Tuskin edes kapenee.
Ehkä käy niin, että kun pienessä kunnassa oli aiemmin 39 terveydenhoitohenkilöä, nyt heidän palkkansa maakunnassa nousee. Samalla tulee maakuntaan 59 hallintohenkilöä, joista osa kunnista. Kokonaan uutena luokkaa 10. Kun lääkäripula oli aiemmin ankara, nyt mahdollisuudet lisätä lääkäreitä ovat entistä haastavammat. Noin 40-50 prosentin ero Ruotsiin verrattuna per asukas saattaa kasvaa edelleen lääkärien osalta.
Kyseessä on hoidon saatavuusongelmien aliresurssointi, jota ei ole tarkoitus korjata. Tarkemmin vaikkapa tästä:
"Suomeen kehittyy yksityinen ja julkinen terveydenhuollon järjestelmä" | Verkkouutiset
"Suomeen kehittyy yksityinen ja julkinen terveydenhuollon järjestelmä" | Verkkouutisetwww.verkkouutiset.fi
Marinin hallitus rakensi järkyttävän ansan, jossa kustannukset kasvavat, hallinto paisuu, mutta saatavuusongelmat eivät helpotu. Näin lisätään kahtiajakoa Suomessa.
En ole kanssasi eri mieltä tässä, ja ehkä olin vähän epäselvä sanoessani, että pääministerin tulisi olla koko kansan pääministeri, vaikka ajaisikin vain tiettyjen puolueiden politiikkaa. Tarkoitin tällä sitä, että pääministeri edustaa valtiota ja siten koko kansaa, vaikka profiloituisikin tietyn politiikan suuntaan. Pääministeri on valtion vaikutusvaltaisin henkilö, ja siksi viran tulisi mielestäni profiloitua puhtaasti politiikkaan, ei idealismiin ja tiettyjen aatteiden esille tuomiseen. (Ja mielellään olisin nähnyt siinä virassa tiettyä etäistä arvokkuutta, jota Stubbikin aikoinaan haastoi esiintyessään Duudsonien tikkatauluna. Mutta tämä on vain henkilökohtainen preferenssi.) Siinä ei ole mitään vikaa, että Marin on vasemmistolainen pääministeri, joka harrastaa vasemmistolaista politiikkaa, mutta hänen tulisi siis edustaa koko valtiota, ei vain vasemmistolaisia. En tiedä saatko tästä ajatuksesta kiinni, mutta aina kun Marin twiittailee ja sättii yrittäjiä tai persujen kannattajia, tulee fiilis, ettei hän ole heidän pääministerinsä, vaan ennemmin harrastaa idealistista vastakkain asettelua, koska se tuo hänelle henkilökohtaista suosiota (ja vihaa). Vertailun vuoksi voimme miettiä miltä olisi tuntunut jos Sipilä olisi pääministerinä keskittynyt sättimään kaupunkilaisia ja profiloimaan valtiota maaseutuihantein. Tai jos Halla-Ahosta olisi tullut pääministeri, ja hän olisi päästänyt oman ideologiansa valloilleen.Oma näkemykseni on, että politiikassa erojen pitääkin näkyä. Sittenhän kansa tietää uurnilla, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Pidän erikoisena sellaista puhetta, jossa kaikki ristiriidat sysätään syrjään - ikään kuin niistä oltaisiin samaa mieltä.
Keskusta tosiaan koki suurimman vaalitappionsa ikinä, joten kansa äänestikin.
Veikkaan, että SDP:n äänestäjillä ei tällainen maakuntamalli ollut mielessä.
Itse suunnittelen muuttoa pois pääkaupunkiseudulta lähivuosina ja tiedän aavani joitain ongelmia/ haasteita sen vuoksi, mutta toisaalta myös paljon elämänlaatua. Tästä saattaa tulla joskus vielä suurempikin trendi etätyömahdollisuuksien kasvaessa.
Toivon, että et loukkaannu, mutta olet kyllä mielestäni käsittänyt pääministerin homman ja politiikan idean väärin. Politiikka on juuri yhteisten asioiden hoitoa omien ideologioiden mukaan. Politiikka on näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla, ja yritystä tehdä maailmasta - Suomesta - enemmän sen suuntainen. Se, miten sinä kuvailet "politiikkaksi ilman ideologioita" on pikemminkin virkamiesmäistä asioiden hoitoa ministeriöissä, joissa asioita tehdään lain määrämissä puitteissa ja poliitikkojen ideologisessa ohjauksessa.En ole kanssasi eri mieltä tässä, ja ehkä olin vähän epäselvä sanoessani, että pääministerin tulisi olla koko kansan pääministeri, vaikka ajaisikin vain tiettyjen puolueiden politiikkaa. Tarkoitin tällä sitä, että pääministeri edustaa valtiota ja siten koko kansaa, vaikka profiloituisikin tietyn politiikan suuntaan. Pääministeri on valtion vaikutusvaltaisin henkilö, ja siksi viran tulisi mielestäni profiloitua puhtaasti politiikkaan, ei idealismiin ja tiettyjen aatteiden esille tuomiseen. (Ja mielellään olisin nähnyt siinä virassa tiettyä etäistä arvokkuutta, jota Stubbikin aikoinaan haastoi esiintyessään Duudsonien tikkatauluna. Mutta tämä on vain henkilökohtainen preferenssi.) Siinä ei ole mitään vikaa, että Marin on vasemmistolainen pääministeri, joka harrastaa vasemmistolaista politiikkaa, mutta hänen tulisi siis edustaa koko valtiota, ei vain vasemmistolaisia. En tiedä saatko tästä ajatuksesta kiinni, mutta aina kun Marin twiittailee ja sättii yrittäjiä tai persujen kannattajia, tulee fiilis, ettei hän ole heidän pääministerinsä, vaan ennemmin harrastaa idealistista vastakkain asettelua, koska se tuo hänelle henkilökohtaista suosiota (ja vihaa). Vertailun vuoksi voimme miettiä miltä olisi tuntunut jos Sipilä olisi pääministerinä keskittynyt sättimään kaupunkilaisia ja profiloimaan valtiota maaseutuihantein. Tai jos Halla-Ahosta olisi tullut pääministeri, ja hän olisi päästänyt oman ideologiansa valloilleen.
Myönnän, etten olisi vielä muutama vuosi sitten ajatellut näitä, mutta tutustuessani ilmiöön Trump lähemmin, minulle on muodostunut selkeä mielipide siitä korkein poliittinen virka tulisi pysyä mahdollisimman poliittisena. Jos halutaan valtiolle ideologinen keulakuva, presidentti olisi fiksumpi kohde, koska siitä koko kansa saa äänestää.
Mitä todellista valtaa presidentillä on meidän maahamme liittyen?Puhut pääministeristä maan vaikutusvaltaisimpana henkilönä, ja että sen takia hänen pitäisi olla päivänpolitiikan yläpuolella. Puhut siis käytännössä presidentistä, jolle Suomessa on varattu kyseinen rooli.
Mielestäni rooli, jota @Lystikäs haki, oli jotain presidentin ja virkamiehen väliltä - selitin asian vain huonosti. @Lystikäs toivoi, että pääministeri hoitaisi asioita ilman ideologioita, mikä on virkamiesmäinen tapa toimia (enkä väitä, että näin aina tapahtuisi) ja toisaalta kuvaili pääministeriä maan vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi, jonka pitäisi olla epäpoliittinen - eikö se ole presidentin rooli?Mitä todellista valtaa presidentillä on meidän maahamme liittyen?
En tosiaan loukkaannu. Kevyttä pohdintaahan tämä on. Enkä varmasti osaa selittää ajatuksiani parhaalla mahdollisella tavalla, sillä kyllähän politiikkaa on ideologiaa, mutta olen kyllä juuri sitä mieltä, että pääministerin tehtävä on johtaa valtioneuvoston toimintaa ja valvoa yhdessä sovitun hallitusohjelman täytäntöönpanoa, kuten pääministerin tehtäviksi virallisesti linjataan. Kuvailisin tätä kuitenkin virkamiesmäisyyden sijaan kenraalimaiseksi asemaksi. Mikään ei tietenkään kiellä käyttämästä virantuomaa arvovaltaa omien henkilökohtaisten ideologioiden edistämiseen esimerkiksi twitterien ja naistelehtien kautta, mutta omasta mielestäni tämä nakertaa kyseisen instituution arvokkuutta. Kenraali ei toimi johtamisen esikuvana pelkälle kabinetille, vaan myös koko maalle.Toivon, että et loukkaannu, mutta olet kyllä mielestäni käsittänyt pääministerin homman ja politiikan idean väärin. Politiikka on juuri yhteisten asioiden hoitoa omien ideologioiden mukaan. Politiikka on näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla, ja yritystä tehdä maailmasta - Suomesta - enemmän sen suuntainen. Se, miten sinä kuvailet "politiikkaksi ilman ideologioita" on pikemminkin virkamiesmäistä asioiden hoitoa ministeriöissä, joissa asioita tehdään lain määrämissä puitteissa ja poliitikkojen ideologisessa ohjauksessa.
Mitä todellista valtaa presidentillä on meidän maahamme liittyen?
Aasinsiltana: Olin joku päivä sitten tilaisuudessa, jossa hurmahenkisesti hehkutettiin suomalaisen maaseudun nousevan uuteen kukoistukseen etätöiden ansiosta. Voin sanoa, että "vähän" epäilen:Itse suunnittelen muuttoa pois pääkaupunkiseudulta lähivuosina ja tiedän aavani joitain ongelmia/ haasteita sen vuoksi, mutta toisaalta myös paljon elämänlaatua. Tästä saattaa tulla joskus vielä suurempikin trendi etätyömahdollisuuksien kasvaessa.
Tässä ei välttämättä enää ajatella mitä työntekijä pelkästään haluaa näiden etätöiden pohjalta. Nyt jo useampi yritys miettii kiinteiden toimistojensa pienentämistä, jolla saadaa kiinteät kulut pienennettyä tuntuvasti. Ja nuoremmat ihmiset osaavat jo tämän ryhmäytymisen viestintävälineiden avulla, ei siihen välttämättä sosiaalisia kontakteja tarvita kuin harvoin tai vapaalla.Sosiaaliset suhteet ovat siellä Helsingissä/Tampereella/Espoossa/whatever, kaupunkien palvelutaso - niin julkisella kuin yksityisellä puolella - huimasti maaseutua parempi enkä rehellisesti sanoen ole täysin varma etätöiden tulevaisuudesta. Niiden määrä tulee varmasti kasvamaan, mutta millä tavalla? Itse arvioisin hybridimallista tulevan "uusi normaali", en minä ainakaan asuisi hirveän kaukana työpaikasta tuolloin. Täysin etänä esimerkiksi ideointi ja työyhteisön muodostuminen eivät oikein tahdo onnistua.