Sanna Marinin hallitus

[Neely]

Hallitus antoi sote-esityksensä 8.12.2020

HE 241/2020 vp

www.eduskunta.fi

Sote on jättimäinen paketti, joka tulee koskettamaan joka ikistä kansalaista. Suuruusluokasta kertoo jotain pelkkä esityksen sivumäärä - 1669 sivua.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_241+2020.pdf

Nyt esiintulleiden virheiden olisi luullut olevan oppositiolle taivaan lahja kunnallisvaaleissa hallituksen pieksämiseen, mutta miksi sitä ei käytetty?
Onko syy se tavanomaisin, että koko asiaan ei ole edes perehdytty, vaan siitä annetaan lausuntoja Jatkoaika tyyliin - näkemättä paskaa?

Nyt nousee esille sitten asioita, joita asiaan oikeasti perehtyneet ja lukemansa ymmärtäneet ovat julkituoneet.
Oppositiolle iso lampaanperse - jälleen.

No ihan hirveän aktiivisesti ei Marinin hallituksen voi sanoa kautensa aikana kuunneelleen oppositiota. Opposition kanta ja heidän vaihtoehtonsa ei ole kiinnostanut hallitusta puuceen tyhjentämisen vertaa. Minusta oppositio saisi antaa jo Marinien ”hukkua” omiin ripulituotoksiinsa kaikessa rauhassa. En ymmärrä miten saat toistuvat lainsäädäntöön liittyvät virheet sysättyä opposition syyksi. Sen sijaan on suorastaan noloa Marinin kaiken Twitter-syyttelyn jäljiltä että näin käy kerta toisensa jälkeen.

 

[Lätty-ylämummo]

No ihan hirveän aktiivisesti ei Marinin hallituksen voi sanoa kautensa aikana kuunneelleen oppositiota. Minusta oppositio saisi antaa jo Marinien ”hukkua” omiin ripulituotoksiinsa kaikessa rauhassa. En ymmärrä miten saat toistuvat lainsäädäntöön liittyvät virheet sysättyä opposition syyksi. Sen sijaan on suorastaan noloa Marinin kaiken Twitter-syyttelyn jäljiltä että näin käy kerta toisensa jälkeen.

Lainsäädännöstä vastaa Suomessa yksiselitteisesti hallitus, jonka tuotokset eduskunta hyväksyy. Tämä on ollut itselleni selvä asia kansakoulusta lähtien. Siksi rohkenen epäillä, että olisin vierittänyt syytä huonosti valmistelluista laeista opposition virheeksi, koska lainvalmistelu ei ole heidän tehtävänsä. Mutta lakien arvosteleminen saatekeskusteluissa on, ja jos jumalauta Suomen terävin oppositiopuolue ei kykene lehmävitsejä rakentavampaan kritiikkiin, niin haistakoot pitkän vitun!

Oppositio on politiikan erittäin tärkeä elementti. Heidän ainoa tehtävänsä on haastaa hallitusta, kaivaa esille sen epäonnistumiset, ja esittää parempaa tilalle. Oppositio on demokratian kulmakivi. Itse odotan sen jengin tekevän vielä enemmän töitä kuin hallituspuolueet sen eteen, että maata uhkaavista haasteista selvittäisiin. Kokoomus puolueena edustaa esitteessään pitkälti sitä arvomaailmaa, jollaisena haluaisin itse Suomen nähdä. Mutta kun tämä vässyköitynyt kykypuolue orpolapasensa johdolla ei kykene millään tavoin haastamaan hallitusta missään asiakysymyksessä, niin kait saan jumalauta olla hyvin pettynyt heidän avuttomuuteensa tehdä politiikkaa???

 

[Jussih]

Oppositio on politiikan erittäin tärkeä elementti. Heidän ainoa tehtävänsä on haastaa hallitusta, kaivaa esille sen epäonnistumiset, ja esittää parempaa tilalle. Oppositio on demokratian kulmakivi. Itse odotan sen jengin tekevän vielä enemmän töitä kuin hallituspuolueet sen eteen, että maata uhkaavista haasteista selvittäisiin. Kokoomus puolueena edustaa esitteessään pitkälti sitä arvomaailmaa, jollaisena haluaisin itse Suomen nähdä. Mutta kun tämä vässyköitynyt kykypuolue orpolapasensa johdolla ei kykene millään tavoin haastamaan hallitusta missään asiakysymyksessä, niin kait saan jumalauta olla hyvin pettynyt heidän avuttomuuteensa tehdä politiikkaa???

Periaatteessa olet ihan oikeassa ja itsekin olen kyseenalaistanut Kiva-Petterin kyvyn tehdä oppositiopolitiikkaa. Kannattaisi kaivaa vaikkapa Sanna Marinin pelikirja (= twitterin sisältö) esille ja katsoa sieltä, mitenkä istuvaa hallitusta vastaan oppositiosta kuuluu hyökätä. Mutta, sitten mitä tulee tähän nimenomaiseen keissiin, kysehän oli siitä, että yksi numero oli väärä ja viittasi siksi vääriin lakeihin. Virhe on niin absurdi, ettei kukaan osaa sellaista etsiä ja sen löytäminen olisi edellyttänyt ristiintaulukointia olemassaolevan lainsäädännön kanssa. Samaan aikaan sote-lainsäädännön ns. pihvi on niin pahasti viimeisen myyntipäivän ylittänyttä lihaa, että haju tuntuu naapurivaltioissa asti. Sen vuoksi oppositiolla oli tässä ihan tarpeeksi kritisoitavaa ilman suurennuslasin käyttöäkin ja siksi en pidä merkittävänä mokana sitä, ettei suurennuslaseja esiin kaivettu.

 

[Lätty-ylämummo]

Periaatteessa olet ihan oikeassa ja itsekin olen kyseenalaistanut Kiva-Petterin kyvyn tehdä oppositiopolitiikkaa. Kannattaisi kaivaa vaikkapa Sanna Marinin pelikirja (= twitterin sisältö) esille ja katsoa sieltä, mitenkä istuvaa hallitusta vastaan oppositiosta kuuluu hyökätä. Mutta, sitten mitä tulee tähän nimenomaiseen keissiin, kysehän oli siitä, että yksi numero oli väärä ja viittasi siksi vääriin lakeihin. Virhe on niin absurdi, ettei kukaan osaa sellaista etsiä ja sen löytäminen olisi edellyttänyt ristiintaulukointia olemassaolevan lainsäädännön kanssa. Samaan aikaan sote-lainsäädännön ns. pihvi on niin pahasti viimeisen myyntipäivän ylittänyttä lihaa, että haju tuntuu naapurivaltioissa asti. Sen vuoksi oppositiolla oli tässä ihan tarpeeksi kritisoitavaa ilman suurennuslasin käyttöäkin ja siksi en pidä merkittävänä mokana sitä, ettei suurennuslaseja esiin kaivettu.

Se, että yksi numero oli väärin, eikä kukaan osannut sitä etsiä, mutta hallituksen olisi se pitänyt huomata ja opposition ei tarvinnut, on kyllä oikeasti absurdia.

Sotea on veivattu pitkään. Hanke alkoi Paras-nimellä, mutta kun sille alkoi kaikki naureskella hankkeen junnatessa paikallaan, niin nimeksi vaihdettiin Sote. Palstan nuorimmat kirjoittajat eivät osanneet vielä lukea hankkeen käynnistymisen aikoihin, joten heille lyhyt kertaus siitä, että mistä on kysymys. Viittauksesi siihen, että Marinin hallitus on jotenkin hankkeen kanssa myöhässä, on käsittämätön.

"Historia
Paras-hanke 2006–2011
Sote- ja maakuntauudistusta edelsi kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke, jota koskeva laki astui voimaan 2007. Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006. Laki pakotti pienimmät kunnat järjestämään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut.[27]

Kataisen hallitus 2011–2014
Paras-hanke keskeytettiin vuonna 2011 Kataisen hallituksen toimesta. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia. Huhtikuussa 2011 valmistui Kari Välimäen vetämän työryhmän loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyen. Raporttia seurasi useita muita sote-linjauksia ja -raportteja koko Kataisen hallituksen loppuajaksi, ja hallitusohjelmaan tehtiin kirjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.[27]

Joulukuussa 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ensimmäinen versio hylättiin. Se perustui Petteri Orpon (kok.) johtaman koordinaatioryhmän linjauksiin.[27]

Stubbin hallitus 2014–2015
Stubbin hallitus sitoutui Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa 23. maaliskuuta 2014 tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvattaisiin toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistuksella myös supistetaan kestävyysvajetta. Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päästiin 25. kesäkuuta 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä.lähde?

Helmikuussa 2015 perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta poisti esityksestä kaavaillut viisi sote-aluetta.[27] Maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunta totesi eduskunnan käsittelyssä olleen sote-uudistusehdotuksen olevan perustuslain vastainen. Uudistuksen jatkovalmistelu siirtyi eduskuntavaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle.[28]

Sipilän hallitus 2015–2019
Keväällä 2015 esitellyssä Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa sote-uudistuksessa suunniteltiin edettävän kolmiportaisella mallilla: valinnanvapauden piti olla sote-uudistuksessa kolmas vaihe sote-palveluiden rakenneuudistuksen ja yksikanavaiseen rahoitukseen siirtymisen jälkeen.[29]

Hallitus ilmoitti 7. marraskuuta 2015 päässeensä sopuun 15 sote-alueesta ja 18 itsehallintoalueesta. Terveydenhuollon näkökulmasta sote-alueita olisi saanut olla vähän, THL:n mukaan ihanteellisesti 4–5, enintään 12.[30] Laajemminkin asiantuntijat kannattivat 5 tai 12 sote-aluetta.[31] Lukumääräpäätöksestä tulikin valtataistelu 18 aluetta toivovan keskustan ja enintään 12 aluetta toivovan kokoomuksen välille, koska 18 sote-alueen mallissa keskustasta tulisi Ylen laskelman mukaan suurin puolue 9 sote-alueella.[32][33] 15 alueen mallissa keskusta olisi suurin 7 alueella.[34] Kokoomus suostui Keskustan vaatimaan 18 maakunnan malliin, ja sai myönnytyksenä linjauksen valinnanvapauslaista, jonka myötä asiakas voisi valita vapaasti palvelun tuottajan. Linjausta ei oltu etukäteen valmisteltu.[29]

Helmikuussa 2016 itsehallintoalueita alettiin kutsua maakunniksi.[35]

Huhtikuussa 2016 hallitus ilmoitti, että valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut pitää yhtiöittää. Tätäkään linjausta ei oltu etukäteen valmisteltu.[29]

Kesällä 2016 hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset. Epäselväksi jäi, mitkä kaikki palvelut olisivat kuuluneet valinnanvapauslain piiriin, mitä oikeuskansleri kritisoi. Vain kolme päivää ennen joulua hallitus julkisti valinnanvapauslakiluonnoksen, joka sai keskeneräisyydestään paljon kritiikkiä.[29] Luonnoksesta lausunnon antaneet suhtautuivat myönteisesti valinnanvapauden lisäämiseen, mutta moni uskoi, että hallituksen esityksellä uudistuksen tavoitteita ei saavutettaisi.[29]

Hallituksen esitys 2017
Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta 2017. Maakuntia esitettiin perustettavaksi 1. heinäkuuta 2017 ja sotepalveluiden siirtyvän maakunnille 1. tammikuuta 2019.[36] Lakiluonnos sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä erityisesti valinnanvapaudesta. Noin neljännes lausunnonantajista uskoi, että uudistus kaventaisi terveyseroja ja yhdenvertaistaisi palveluja. Yksityiset palveluntuottajat uskoivat tavoitteen toteutumiseen eniten. Säästöjen toteutumiseen taas uskoi vain kymmenesosa; myönteisimmin asiaan suhtautuivat yksityiset palveluntuottajat, vaikka heistäkin yli puolella oli epäilyksiä asiasta. Myös siirtymäsäännökset saivat osakseen kritiikkiä. Hyvää palautetta lakiluonnos sai toimintatapojen muutoksen edistämisestä sekä asiakkaan henkilökohtaista budjettia koskevista säädöksistä.[26]

Lausuntokierroksen palautteen perusteella siirtymäsäännöksiä muutetaan siten, että ensimmäiset maakunnat voivat aloittaa valinnanvapauden toimeenpanon puoli vuotta aikaisemmin, ja osa puoli vuotta jäljessä.[37]

Toukokuussa 2017 lainsäädäntö on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmistelevassa käsittelyssä[38], josta se etenee eduskunnan kahteen käsittelyyn lainvalmistelun vaiheiden mukaisesti[39]. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään. Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä lakiehdotus voi vielä muuttua, toisessa käsittelyssä lakiehdotus joko hyväksytään tai hylätään.[39]

Eduskunta kävi lähetekeskustelun hallituksen esityksestä keskiviikkona 10.5.2017.[40][41]

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 29.6.2017, että hallituksen lakiesitys sote-uudistuksesta ei ole perustuslain mukainen. Valiokunta löysi asiaa koskevista lakiesityksistä viisitoista kohtaa, jotka ovat perustuslain vastaisia, ja esitys palautuu näin ollen valmisteluun, joka voi vaikuttaa merkittävästi sote-uudistukseen ja maakuntavaalien aikatauluun.[42] Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen soten valinnanvapauslaki vaatii täydentävän esityksen ja uuden lausuntokierroksen.[43]

Perustuslakivaliokunnan uudistusta koskevan, lain uudelleen valmisteluun palauttaneen lausunnon jälkeen lain valmistelusta aiemmin vastannut tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti jättävänsä tehtävänsä sote-uudistuksen lain valmistelijana 4.7.2017.[44]

Sipilän hallitus päätti 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistukset tulevat aiempaan nähden vuotta myöhemmin voimaan, 1.1.2020. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.[3] Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja, mutta maakuntavaaleja koskevat lait eivät ole valmiina vielä toukokuussa 2018, mikä aiheuttaa vaikeuksia muun muassa pienpuolueille.[45]

Lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset, ja hallitus antaa sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.[3]

Hallituksen esitys 2018
Tammikuussa 2018 korkein hallinto-oikeus katsoi, että sote-lakipaketti – valinnanvapauslaki mukaanluettuna – pitäisi saattaa EU:n komission käsittelyyn, koska oli epäselvää, ovatko maakuntien liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita, ja saavatko ne toiminnassaan EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea verotuskohtelun ja konkurssikelvottomuuden muodossa[46]. Komission käsittelyyn lähettämistä suositteli myös Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio[47]. Hallitus päätti kuitenkin olla ilmoittamatta valinnanvapauslaista komissiolle[48]. Ilmoittaminen olisi viivästyttänyt koko sote-uudistusta puolella vuodella[48]. Hallitus perusteli ratkaisuaan Slovakian esimerkillä valinnanvapaudesta, mutta sen perustelun Euroopan unionin tuomioistuin kumosi[49]. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on todennut, että sote-lakipakettia ei tarvitse notifioida EU:n komissiolle, eikä Slovakia-päätös horjuta notifikaatiota koskevaa arviointia.[50][51] Komissio voi puuttua Suomen sote-malliin myös uudistuksen tultua voimaan, ja jos komissio silloin toteaa, että Suomi on rikkonut valtiontukisääntöjä, yritykset voivat hakea vahingonkorvauksia[47].

Maaliskuussa 2018 myös osa hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajista esitti uudistukselle kritiikkiä[52], joka voi tarpeeksi laajalle puolueen sisällä levitessään toimia uhkana uudistuksen läpimenolle.[53]

Hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen sote-uudistuksesta 8.3.2018[54]. Esityksen käsittelyn aikana valtiovarainministeriö toimitti valtiovarainvaliokuntaan sote-uudistuksen tuottamista säästöistä arvion, jota Talouspolitiikan arviointineuvosto ei pitänyt uskottavana[55]. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa Keskustan edustajat yrittivät runtata haluamansa lausunnon läpi sillä välin, kun oppositiopuolueiden edustajat viettivät kahvitaukoa[56]. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueiden edustajat päättivät ylivoimansa turvin jättää julkista taloutta koskevan lausunnon kokonaan antamatta[57]. Hallituspuolueet syyttivät oppositiota hidastelusta[58].

Toukokuussa 2018 perustuslakivaliokunnan keskeneräinen lausuntoluonnos lakiesityksestä vuosi julkisuuteen, ja siinä huomattavaa kritiikkiä saivat erityisesti uudistuksen kireä aikataulu ja epärealistiseksi koettu menokehys. Varsinainen valiokunnan lausunto valmistunee kesäkuun alkupuolella, ja sen ollessa luonnosta vastaava on olemassa riski uudistuksen ja hallituksen kaatumiseen.[59] Tämän valossa lokakuuksi 2018 kaavailtujen maakuntavaalien toteutuminen näyttää erittäin epätodennäköiseltä myös hallituspuolueiden puheenjohtajien näkökulmasta.[60]

Lausunnossaan 1.6.2018 perustuslakivaliokunta yksimielisesti osoitti useita korjattavia kohtia lakiesitykseen pitkälti aiemmin vuotaneen luonnosesityksen mukaisesti. Uudistuksen aikataulun kireys, rahoitus erityisesti poikkeustilanteissa ja EU:n kilpailulainsäädännöllisen näkökulman varmistaminen olivat keskeisiä korjattavia asioita lausunnossa. Valiokunta ei kuitenkaan palauttanut lakiesitystä hallituksen valmisteluun, vaan koki että muutokset voidaan tehdä eduskuntakäsittelyssä. Seuraavaksi uudistuksen lakipaketti siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi, jonka tehtävänä on puuttua perustuslakivaliokunnan tuomiin epäkohtiin. Tämän jälkeen esitys siirtyy vielä uudelleen perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi ennen varsinaista eduskuntakäsittelyä ja mahdollista hyväksyntää.[61]

Juhannuksen jälkeisellä viikolla 2018 hallitus ilmoitti, että maakuntavaalit pidettäisiin keväällä 2019 mahdollisesti toukokuun eurovaalien yhteydessä ja sote-uudistus astuisi voimaan aiemmin esitetystä poiketen vuotta myöhemmin vuoden 2021 alusta.[5]

Marinin hallitus 2019–2021 Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus
Marinin hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta. Hallitus esitti hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuut jaettaisiin 22:lle alueelle. Eduskunta hyväksyi esityksen täysistunnossa 23. kesäkuuta 2021.

Järjestämisvastuussa on uusien hyvinvointialueiden lisäksi Uusimaa erillisratkaisulla. Uudenmaan osalta hyvinvointialueita on neljä ja Helsingin kaupunki omanaan. Lisäksi palvelujen järjestämisestä vastaisi erikoissairaanhoidon osalta HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän välillä."





Tuossa on ollut aika monenvärisiä hallituksia ja isompia ja pienempiä suurennuslaseja. Onko nyt Marinin vika se, että asia vihdoinkin etenee? Minusta kyseessä on ansio. Tuo uudistus on niin jättimäinen paketti, että itselleni on aivan päivänselvää se, että siinä jotain valuvikoja on, joita joudutaan pitkin matkaa korjaamaan. Verrokkina pidän yhden ydinvoimalan rakentamista, jossa alkuperäistä ei taida olla peruskiveä enempää, mutta valmistumisen aikataulu on epävarma vieläkin.

Koska kokonaisuus on niin jättimäinen, siihen perehtyminen vaatisi ymmärrystä ja aikaa joita itselläni ei ole - pidättäydyn soten arvostelusta. Mutta niitä, joiden työnsä ja palkanmaksajansa puolesta pitäisi soteen perehtyä, ja sitä kehittää - laistamista työstään katson voivani arvostella vapaasti. Ja toistaiseksi duuni on ollut alaarvoista. Vitusti lampaanperseitä!

 

[Jussih]

Se, että yksi numero oli väärin, eikä kukaan osannut sitä etsiä, mutta hallituksen olisi se pitänyt huomata ja opposition ei tarvinnut, on kyllä oikeasti absurdia.

Sotea on veivattu pitkään. Hanke alkoi Paras-nimellä, mutta kun sille alkoi kaikki naureskella hankkeen junnatessa paikallaan, niin nimeksi vaihdettiin Sote. Palstan nuorimmat kirjoittajat eivät osanneet vielä lukea hankkeen käynnistymisen aikoihin, joten heille lyhyt kertaus siitä, että mistä on kysymys. Viittauksesi siihen, että Marinin hallitus on jotenkin hankkeen kanssa myöhässä, on käsittämätön.

(katkaisin tästä liian pitkän lainauksen välttämiseksi)

Tuossa on ollut aika monenvärisiä hallituksia ja isompia ja pienempiä suurennuslaseja. Onko nyt Marinin vika se, että asia vihdoinkin etenee? Minusta kyseessä on ansio. Tuo uudistus on niin jättimäinen paketti, että itselleni on aivan päivänselvää se, että siinä jotain valuvikoja on, joita joudutaan pitkin matkaa korjaamaan. Verrokkina pidän yhden ydinvoimalan rakentamista, jossa alkuperäistä ei taida olla peruskiveä enempää, mutta valmistumisen aikataulu on epävarma vieläkin.

Koska kokonaisuus on niin jättimäinen, siihen perehtyminen vaatisi ymmärrystä ja aikaa joita itselläni ei ole - pidättäydyn soten arvostelusta. Mutta niitä, joiden työnsä ja palkanmaksajansa puolesta pitäisi soteen perehtyä, ja sitä kehittää - laistamista työstään katson voivani arvostella vapaasti. Ja toistaiseksi duuni on ollut alaarvoista. Vitusti lampaanperseitä!

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

 

[mike owen]

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Juuri näin. Samalla voisi myös keskustella tulevista aluevaaleista pikkuhiljaa, jotta porukka tietäisi mistä on kysymys ja mitä mieltä kukin on. Mikä on kuntien rooli tulevaisuudessa ja mitkä ovat hyvinvointialueden tehtävät.

Käsittääkseni rahoitusratkaisut ovat vielä auki ja kukaan ei tiedä miten verojen ja muiden maksujen kanssa käy.

 

[Lätty-ylämummo]

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Kuten aiemmin kirjoitin, niin uudistus on niin valtava, etten omalla ymmärtämättömyydelläni ota siihen kantaa.
Politiikassa harvoin tehdään päätöksiä, johon jokaikinen olisi tyytyväinen, ja siksi päädytään kompromisseihin, jonka kaikki joutuvat hyväksymään parhaana mahdollisena tuloksena. Nyt esitetty esitys on sellainen. Toivon, että se vie asioita eteenpäin, ja matkan varrella esiintulevat valuviat korjataan. Politiikan yksi hyviä puolia on, että yleensä virheet voidaan jälkikäteen paikata.

Itse asioin Suomen suurimmassa yksittäisessä terveysjätissä, Myllypuron terveysasemalla. Väitän, että jos koolla on saatu jotain taloudellisia säästöjä, niin kansalaisille se maksa jonottamiseen ja luukkuarpajaisiin kuluvana palkanmenetyksenä enemmän. Pelkkä iso koko ei ole välttämättä asiakkaan etu, ja terveysbisneksessä sen pitäisi olla yksi päälimmäisistä tavoitteista, ettei tartte todeta - no voi ei, nyssse kuali tohon, kun hetkeks unohtu...

Suomen terveydenhuollon kustannuksista puhutaan paljon, ja on syytäkin. Pohjille on kumminkin hyvää vertailla sitä, että miten hommaa hoidetaan muihin maihin verrattuna. Sekin on hyvä muistaa, että suurten ikäluokkien ikääntyminen sairastavaan ikään aiheuttaa paineita, jotka katoavat itsekseen noin parin vuosikymmenen ajanjaksolla hautausmaiden multiin.

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja | Kuntaliitto.fi

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta.

www.kuntaliitto.fi

 

[Jussih]

Suomen terveydenhuollon kustannuksista puhutaan paljon, ja on syytäkin. Pohjille on kumminkin hyvää vertailla sitä, että miten hommaa hoidetaan muihin maihin verrattuna. Sekin on hyvä muistaa, että suurten ikäluokkien ikääntyminen sairastavaan ikään aiheuttaa paineita, jotka katoavat itsekseen noin parin vuosikymmenen ajanjaksolla hautausmaiden multiin.

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja | Kuntaliitto.fi

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta.

www.kuntaliitto.fi

Vaan kun eivät katoa, sillä olemme onnistuneet tuottamaan ekstrapieniä ikäluokkia ja siksi suuria ikäluokkia seuraavat vähän pienemmät ikäluokat ovat edelleen suhteessa liian suuria tulevaisuuden työssäkäyvän väestön hoidettavaksi.

 

[Lätty-ylämummo]

Vaan kun eivät katoa, sillä olemme onnistuneet tuottamaan ekstrapieniä ikäluokkia ja siksi suuria ikäluokkia seuraavat vähän pienemmät ikäluokat ovat edelleen suhteessa liian suuria tulevaisuuden työssäkäyvän väestön hoidettavaksi.

Tuokin on totta, ja ongelma realisoituu heti 50 vuoden päästä.
Mutta hieman ennenaikaista omasta mielestäni soten ottaa tuohon nyt kantaa.

 

[Jules W.]

@Noppa10 Minä todella toivon, että kaikki eduskuntapuolueet tutustuvat äänestykseen tuleviin lakiesityksiin läpikotaisesti, vaikka vastaan äänestämässä olisivatkin. Tietenkään jokaisen yksittäisen kansanedustajan ei tarvitse jokaista pilkun paikkaa syynätä, mutta kyllä eduskuntaryhmällä on oltava kattava käsitys lain sisällöstä. Ja ryhmäpäätöksinähän äänestykset pääosin menevät. Lisäksi tietty jo tuon @Radiopää:n mainitseman valiokuntatyöskentelynkin kautta olisin sitä perehtyneisyyttä odottanut ihan joka ainoalta puolueelta, toki, kuten sanottua, esityksen tehneeltä taholta erityisesti.

Eikös Antti Häkkänen koittanut jarruttaa äänestystä, koska lakiesitys oli kiireessä valmisteltu ja puutteellinen. Demarit totesivat et korjataan vartissa, cama boom ja nyt mennään.

Huvittavaa tämä on lähinnä hallituspuolueille ja eräälle Sipilää arvostelleelle Sanna Marinille.

 

[Radiopää]

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Jokaisella uskottavalla puolueella on oma ihannemalli sote-uudistukseksi, ja sitä on kaikkein helpoin huutaa ulkopuolelta tai oppositiosta, kun ei tarvitse olla hallituksessa taipumassa omista haluistaan kompromissiin pääsemiseksi. Oppositiopuolueilta pitäisikin kysyä, missä asiassa olisivat valmiita joustamaan heille sopivan mallin aikaan saamiseksi. Oppositiosta kun ei kompromissiesityksiin tarvitse esittää, voi tyytyä esittämään kaikenlaisia vaatimuksia.

Eikös Antti Häkkänen koittanut jarruttaa äänestystä, koska lakiesitys oli kiireessä valmisteltu ja puutteellinen. Demarit totesivat et korjataan vartissa, cama boom ja nyt mennään.

Se oli puhemies Vehviläinen (kesk.), joka oli sitä mieltä, että cama boom ja nyt äänestetään.

 

[Mojo]

Rautiaisen mielestä eduskunnan puhemiesneuvoston valtiosääntöoikeudellinen puntarointi ei ole oikein toiminut. Tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, että miten tässä lopulta käy, koska Rautiaisen mielestä ministeriön pitäisi korjata virhe eduskunnan lainsäädäntöprosessin kautta, mutta Vehviläisen mukaan oikaisumenettely riittää. Ei nyt mennyt ihan putkeen tämäkään Marinin hallitukselta, vaikka homman piti olla ns. hallussa pääministerin omien sanojen mukaan. On ollut erittäin helppoa arvostella edeltäjiä huonosta lainvalmistelusta, mutta itse ajetaan itsepäisesti päin seinää kerta toisensa jälkeen.

Oikeusoppinut veti eduskunnan oudosta sote-virheestä tylyn johtopäätöksen: ”Mukavuudenhalun nimissä oikaistaan ikävystyttävistä vaiheista”

Sote-uudistuksen voimaanpanolakiin jääneellä kirjoitusvirheellä on teknisesti suuri merkitys, sillä sen vuoksi keskeiset terveydenhoitolait eivät tällä hetkellä ole voimassa.

www.uusisuomi.fi

Hän nostaa esimerkeiksi sote-uudistuksen voimaanpanolakiin jääneen kirjoitusvirheen sekä sen, miten Antti Rinteen (sd) annettiin keväällä perusteetta viedä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja viedä O-asiana pöytäämisasia perustuslakivaliokuntaan, joka ei voinutkaan sitä käsitellä.

Rautianen kommentoi tilannetta lyhyesti Twitterissä ja laajemmin Perustuslakiblogissa.

”Virheet ovat inhimillisiä eikä syyllisiä kannata etsiä. Siitä huolimatta lainsäädäntökulttuuria kannattaa pysähtyä tarkastelemaan. Itse sijoitan tapahtumat uudeksi lenkiksi ketjuun, joka kertoo välinpitämättömyydestä eduskunnan asemaa kohtaan. Vallalla on ajattelutapa, jossa riittää, että asiat tehdään riittävän paljon sinne päin sekä jossa tehokkuuden ja mukavuudenhalun nimissä oikaistaan ikävystyttävistä vaiheista kuten siirtymäsäännöksen yksityiskohtaisten perustelujen kirjoittamisesta tai virheen korjaamisesta asianmukaisessa lainsäädäntöprosessissa”, hän kirjoittaa.

 

[jussi_j]

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Kohtuullisen kannatettava lista asioita. Itse näen tässä vielä yhden toivon. Jos seuraava hallitus voisi vaikka siirtää loputkin kuntien tehtävät sote-alueille ja lakkauttaa kunnat tai ainakin viedä niiden verotusoikeuden. Sitten vielä kun vähentäisi sotealueet minimiin, niin oltaisiin lähellä optimia. Joku sellainen sääntö, että ainakin puoli miljoonaa asukasta pitäisi olla alueella, niin olisi jotain järkeä.

 

[Lätty-ylämummo]

Kohtuullisen kannatettava lista asioita. Itse näen tässä vielä yhden toivon. Jos seuraava hallitus voisi vaikka siirtää loputkin kuntien tehtävät sote-alueille ja lakkauttaa kunnat tai ainakin viedä niiden verotusoikeuden. Sitten vielä kun vähentäisi sotealueet minimiin, niin oltaisiin lähellä optimia. Joku sellainen sääntö, että ainakin puoli miljoonaa asukasta pitäisi olla alueella, niin olisi jotain järkeä.

Voisiko saada jotain perusteita tuolle 5 sote-alueen ylivoimaisuudelle?

Lontoo, asukkaita n. 9milj aluehallinto jaettu 32 piiriin:
"Local government in Greater London takes place in two tiers; an upper tier and a lower tier. The upper tier authority is the Greater London Authority (GLA), controlled by the Mayor of London and the London Assembly. The lower tier authorities are the 32 borough councils and the City of London Corporation in the City of London.[1]

Pietari, asukkaita n. 5milj
Pietarin liittokaupungin sisäinen paikallinen itsehallinto on järjestetty kaksitasoisena, samoin kuin muissakin Venäjän federaatiosubjekteissa. Ylemmällä tasolla Pietari on jaettu 18 piiriin (ven. район, raion), jotka alemmalla tasolla edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen

Ruotsin aluehallinto muodostuu 20 maakäräjistä, eli läänistä.

Norjan fylket (norj. fylke) muodostavat Norjan aluehallinnon korkeimman tason ja niitä on yksitoista, ja ne jakaantuvat edelleen 356 kuntaan

Tanska yritti luoda omaa erittäin keskitettyä 5 itsehallintoalueen sotea, mutta vituiksi meni, ja nyt mennään 21 sairaanhoitopiirin malliin:

Tanska tekee juuri päinvastoin kuin Suomi: Maakuntahallinto lakkautetaan, kunnille enemmän vastuuta terveydenhuollosta

Tanska vähensi viime vuosikymmenellä kuntien määrää ja keskitti terveyspalvelunsa viidelle alueelle.

yle.fi

Tanskan sote-uudistus mylläsi kaiken ja lisäsi kustannuksia - Suomen politiikka - uutiset

Suomen politiikan uutiset koottuna yhdelle sivustolle. Puoluelden artikkeleita, yksittäisten ehdokkaiden ja edustajien tarinoita ja mielipiteitä.

www.suomenpolitiikka.fi

Tanskan hallituksen ehdotus terveydenhuollon uudistamiseksi | Kuntaliitto.fi

Hallituksen ehdotus ”Potilas ensin - läheisyys, yhteenkuuluvuus, laatu ja potilaan oikeudet” (Patienten først – nærhed, sammenhæng, kvalitet og pat

www.kuntaliitto.fi

 

[Eikka86]

Voisiko saada jotain perusteita tuolle 5 sote-alueen ylivoimaisuudelle?

Lähtökohtaisesti tuo olisi nykyisten ervojen määrä eli olisi kustannusrakenne ainakin olemassa. Todennäköisesti asiantuntijoiden arvio viiden ja kahdentoista välillä olisi se tehokkain ja paremmin hallittava muutos. En jaksa uskoa valtakunnan parhaimpien asiantuntijoiden olevan aivan mahdottoman väärässä.

Samahan se olisi vaikka mentäisiin sataan sote-alueeseen, jos rahaa olisi määrättömästi. Nythän tilanne tulee olemaan se, että Helsinki-Uusimaa-Tyks-Tays nelikko tulee pitämään sisällään noin kaksi miljoonaa asukasta ja nopella matematiikalla loppuihin jää vajaa neljä miljoonaa asukasta. Varmaahan on vain Helsingin pysyminen omana alueenaan mutta en jaksa muiden mainittujen jakautuvan ainakaan moneen eri alueeseen.

Nyt tulevalla 20+1 mallilla ja tuon nelikon pysyessä noin samana, jäljelle jää 17 aluetta. Tuosta kun lasketaan jäljelle jäävä asukasmäärä sekä huomioidaan tiettyjen alueiden rakenteelliset erikoispiirteet, ei jäljelle jäävistä saa järkevän kokoisia millään. Ei edes sillä, että noista mainituista muodostettaisiinkin vaikka kahdeksan eri aluetta.

Kun veropohja ei riitä niin se ei riitä ja uudella hallintohimmelillä kasvatetaan kuluja, lisätään byrokratiaa ja hyvin todennäköisesti huononnetaan "syrjäkylien" palveluita. Tuohon kun vielä lisätään yhdenvertaisuus vähintään alueiden sisällä niin ei tuosta hyvää saa millään.

 

[Redimor]

Voisiko saada jotain perusteita tuolle 5 sote-alueen ylivoimaisuudelle?

Lontoo, asukkaita n. 9milj aluehallinto jaettu 32 piiriin:
"Local government in Greater London takes place in two tiers; an upper tier and a lower tier. The upper tier authority is the Greater London Authority (GLA), controlled by the Mayor of London and the London Assembly. The lower tier authorities are the 32 borough councils and the City of London Corporation in the City of London.[1]

Pietari, asukkaita n. 5milj
Pietarin liittokaupungin sisäinen paikallinen itsehallinto on järjestetty kaksitasoisena, samoin kuin muissakin Venäjän federaatiosubjekteissa. Ylemmällä tasolla Pietari on jaettu 18 piiriin (ven. район, raion), jotka alemmalla tasolla edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen

Ruotsin aluehallinto muodostuu 20 maakäräjistä, eli läänistä.

Norjan fylket (norj. fylke) muodostavat Norjan aluehallinnon korkeimman tason ja niitä on yksitoista, ja ne jakaantuvat edelleen 356 kuntaan

Englannin ja Venäjän terveydenhuollon toimintamallit sekä tasot ovat vieläkin sitä vanhaa aikaa. Kannattaa käydä tutustumassa jos ei usko.

Suomessakin oli joskus läänit ja lääninsairaalat? Miksei ole enää? Nyt keksitään taas venettä uudelleen, jotta saadaan lisää johtajia ja kuluja. Miksi?

Meidän terveydenhuolto on mennyt huonommaksi 1980-luvulta lähtien ja kuitenkin siihen on upotettu erikoissairaanhoitoa myöden uskomattoman paljon enemmän rahaa. Missähän mahtaa olla vika? Johtajien vähyydessäkö?

Oulun alueella perustettiin toimikuntaa uuden kehityksen takia. Kaksi aluesairaalaa ei saanut ryhmään edes omia edustajiaan ja voisin olettaa että samaa toimintaa tulee olemaan ympäri maata. Mahtaa tulla hyvää kehitystä?

 

[Lätty-ylämummo]

Englannin ja Venäjän terveydenhuollon toimintamallit sekä tasot ovat vieläkin sitä vanhaa aikaa. Kannattaa käydä tutustumassa jos ei usko.

Suomessakin oli joskus läänit ja lääninsairaalat? Miksei ole enää? Nyt keksitään taas venettä uudelleen, jotta saadaan lisää johtajia ja kuluja. Miksi?

Meidän terveydenhuolto on mennyt huonommaksi 1980-luvulta lähtien ja kuitenkin siihen on upotettu erikoissairaanhoitoa myöden uskomattoman paljon enemmän rahaa. Missähän mahtaa olla vika? Johtajien vähyydessäkö?

Oulun alueella perustettiin toimikuntaa uuden kehityksen takia. Kaksi aluesairaalaa ei saanut ryhmään edes omia edustajiaan ja voisin olettaa että samaa toimintaa tulee olemaan ympäri maata. Mahtaa tulla hyvää kehitystä?

Valitsin Lontoon esimerkiksi siksi, että siellä hallintouudistus on tehty nimenomaan kustannuspaineitten vuoksi isossa kuvassa arvioituna hiljattain.
Pietari taas keskusjohtoisen maan toimintamallina, missä politikoinin tai demokratian ei pitäisi turvottaa hallintoa.

Läänit kuolivat Aluehallintavirastoja synnytettäessä, jolloin terveydenhoitopalvelut annettiin kuntien hoidettavaksi.

Oma mielikuvani on, että kun pääsee terveyskeskustasolta läpi erikoissairaanhoidon tai sairaaloiden piiriin, niin asiat hoituvat todella jouheasti. Terveyskeskukset koen ongelmaksi, mitä isompi - sen jähmeämpi ja enemmän aikaa vievempi.

Moni puhuu uudesta hallintotasosta, joka vain lisää kuluja. Käsittääkseni kunnallinen taso jää pois, eli kulut on muna vs kana. Suomalaisen terveydenhoidon kalleudesta puhutaan paljon, mutta miksi vertailututkimukset eivät väitettä tue?

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja | Kuntaliitto.fi

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta.

www.kuntaliitto.fi

Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla"

Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat. Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat myös muita vertailumaita selvästi pienemmät.

yle.fi

Suomen terveydenhuolto on erityisen tehokasta hintaansa nähden, kehuu EU-vertailu – ”Inspiraation lähde muillekin”

Suomi pärjäsi huonosti, kun vertailtiin potilaan oikeutta saada arvio myös toiselta lääkäriltä, pääsyä terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien kulutusta ja liikunnan hyödyntämistä sairauksien ehkäisyssä.

www.hs.fi

 

[Tadu]

Käsittääkseni kunnallinen taso jää pois, eli kulut on muna vs kana.

Saanko lähteen, jossa kerrotaan kuntien lakkauttamisesta?

 

[Lätty-ylämummo]

Saanko lähteen, jossa kerrotaan kuntien lakkauttamisesta?

Keskustelu käytiin hallinnosta, jossa terveydenhoidon kunnallinen taso korvautuu tulevaisuudessa maakuntamallin tasolla, minkä nimen se nyt sitten saakin, niin miten ihmeessä pystyt tulkitsemaan väitteekseni kuntien lakkauttamisen?

Suomessa on siirretty tehtäviä ja vastuita tasoilta ja toimijoilta yhdeltä toiselle aiemminkin, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.

 

[Tadu]

Keskustelu käytiin hallinnosta, jossa terveydenhoidon kunnallinen taso korvautuu tulevaisuudessa maakuntamallin tasolla, minkä nimen se nyt sitten saakin, niin miten ihmeessä pystyt tulkitsemaan väitteekseni kuntien lakkauttamisen?

Suomessa on siirretty tehtäviä ja vastuita tasoilta ja toimijoilta yhdeltä toiselle aiemminkin, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

 

[Radiopää]

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

Onko tässä muunlaista ongelmaa paitsi ideologista? Paljon kritiikkiä, mutta en ole vieläkään saanut lukea, että mikä esimerkiksi Tuusulassa, Järvenpäässä tai Nurmijärvellä on huonosti, koska siellä on eletty jo muutama vuosi kolmen hallintotason mallissa. Pakkohan siellä on asiat olla päin helvettiä, koska elävät pirullisessa hallintohimmellissä, mutta miten se helvetti näkyy asukkaalle käytännössä. Joutuvat käyttämään Apottia, mutta onko muita merkkejä?

 

[Tadu]

Onko tässä muunlaista ongelmaa paitsi ideologista? Paljon kritiikkiä, mutta en ole vieläkään saanut lukea, että mikä esimerkiksi Tuusulassa, Järvenpäässä tai Nurmijärvellä on huonosti, koska siellä on eletty jo muutama vuosi kolmen hallintotason mallissa. Pakkohan siellä on asiat olla päin helvettiä, koska elävät pirullisessa hallintohimmellissä, mutta miten se helvetti näkyy asukkaalle käytännössä. Joutuvat käyttämään Apottia, mutta onko muita merkkejä?

Jos Tuusulassa, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä jokin malli on paras, ei se tarkoita sen olevan paras muualla.

En tiedä onko se ideologista, mutta mitä enemmän organisaatioita, sitä enemmän on aina hallintoa. Eli lähtökohtaisesti pitäisi todistaa uuden erillisen organisaation/hallintotason hyödyt, eikä toistepäin.

 

[Cobol]

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

Sivusta sen verran, että asiantuntija-arvion mukaan tämä hallintomalli lisää pysyviä kuluja. Tietenkin kertaluontoiset lisäkulut päälle, joiden arvioidaan esimerkiksi Mikko Mehtosen toimesta olevan vajaa 1 mrd euroa. Kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi Mehtonen kirjoitti asiasta Kuntaliiton blogissa. Pysyvät lisäkustannukset ovat luokkaa 250 milj vuodessa.

Myös rahoitusmalli on tyrmätty moneen kertaan. Viimeisimpiä taisi olla HALI:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.

 

[Tadu]

Sivusta sen verran, että asiantuntija-arvion mukaan tämä hallintomalli lisää pysyviä kuluja. Tietenkin kertaluontoiset lisäkulut päälle, joiden arvioidaan esimerkiksi Mikko Mehtosen toimesta olevan vajaa 1 mrd euroa. Kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi Mehtonen kirjoitti asiasta Kuntaliiton blogissa. Pysyvät lisäkustannukset ovat luokkaa 250 milj vuodessa.

Myös rahoitusmalli on tyrmätty moneen kertaan. Viimeisimpiä taisi olla HALI:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.

Ideologista ottaa asiantuntija-arviot tähän mukaan kun voisi vain objektiivisesti luottaa keskustajohtoiseen hallitukseen, jolla ei varmasti ole omaa lehmää ojassa.

 

[Lätty-ylämummo]

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

Tulkitses välillä tota, katotaan kuinka metsään tuon ymmärrät:

Kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät sote-uudistuksen myötä | Soteuudistus

soteuudistus.fi