Sanna Marinin hallitus

[mike owen]

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Juuri näin. Samalla voisi myös keskustella tulevista aluevaaleista pikkuhiljaa, jotta porukka tietäisi mistä on kysymys ja mitä mieltä kukin on. Mikä on kuntien rooli tulevaisuudessa ja mitkä ovat hyvinvointialueden tehtävät.

Käsittääkseni rahoitusratkaisut ovat vielä auki ja kukaan ei tiedä miten verojen ja muiden maksujen kanssa käy.

 

[Lätty-ylämummo]

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Kuten aiemmin kirjoitin, niin uudistus on niin valtava, etten omalla ymmärtämättömyydelläni ota siihen kantaa.
Politiikassa harvoin tehdään päätöksiä, johon jokaikinen olisi tyytyväinen, ja siksi päädytään kompromisseihin, jonka kaikki joutuvat hyväksymään parhaana mahdollisena tuloksena. Nyt esitetty esitys on sellainen. Toivon, että se vie asioita eteenpäin, ja matkan varrella esiintulevat valuviat korjataan. Politiikan yksi hyviä puolia on, että yleensä virheet voidaan jälkikäteen paikata.

Itse asioin Suomen suurimmassa yksittäisessä terveysjätissä, Myllypuron terveysasemalla. Väitän, että jos koolla on saatu jotain taloudellisia säästöjä, niin kansalaisille se maksa jonottamiseen ja luukkuarpajaisiin kuluvana palkanmenetyksenä enemmän. Pelkkä iso koko ei ole välttämättä asiakkaan etu, ja terveysbisneksessä sen pitäisi olla yksi päälimmäisistä tavoitteista, ettei tartte todeta - no voi ei, nyssse kuali tohon, kun hetkeks unohtu...

Suomen terveydenhuollon kustannuksista puhutaan paljon, ja on syytäkin. Pohjille on kumminkin hyvää vertailla sitä, että miten hommaa hoidetaan muihin maihin verrattuna. Sekin on hyvä muistaa, että suurten ikäluokkien ikääntyminen sairastavaan ikään aiheuttaa paineita, jotka katoavat itsekseen noin parin vuosikymmenen ajanjaksolla hautausmaiden multiin.

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja | Kuntaliitto.fi

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta.

www.kuntaliitto.fi

 

[Jussih]

Suomen terveydenhuollon kustannuksista puhutaan paljon, ja on syytäkin. Pohjille on kumminkin hyvää vertailla sitä, että miten hommaa hoidetaan muihin maihin verrattuna. Sekin on hyvä muistaa, että suurten ikäluokkien ikääntyminen sairastavaan ikään aiheuttaa paineita, jotka katoavat itsekseen noin parin vuosikymmenen ajanjaksolla hautausmaiden multiin.

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja | Kuntaliitto.fi

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta.

www.kuntaliitto.fi

Vaan kun eivät katoa, sillä olemme onnistuneet tuottamaan ekstrapieniä ikäluokkia ja siksi suuria ikäluokkia seuraavat vähän pienemmät ikäluokat ovat edelleen suhteessa liian suuria tulevaisuuden työssäkäyvän väestön hoidettavaksi.

 

[Lätty-ylämummo]

Vaan kun eivät katoa, sillä olemme onnistuneet tuottamaan ekstrapieniä ikäluokkia ja siksi suuria ikäluokkia seuraavat vähän pienemmät ikäluokat ovat edelleen suhteessa liian suuria tulevaisuuden työssäkäyvän väestön hoidettavaksi.

Tuokin on totta, ja ongelma realisoituu heti 50 vuoden päästä.
Mutta hieman ennenaikaista omasta mielestäni soten ottaa tuohon nyt kantaa.

 

[Jules W.]

@Noppa10 Minä todella toivon, että kaikki eduskuntapuolueet tutustuvat äänestykseen tuleviin lakiesityksiin läpikotaisesti, vaikka vastaan äänestämässä olisivatkin. Tietenkään jokaisen yksittäisen kansanedustajan ei tarvitse jokaista pilkun paikkaa syynätä, mutta kyllä eduskuntaryhmällä on oltava kattava käsitys lain sisällöstä. Ja ryhmäpäätöksinähän äänestykset pääosin menevät. Lisäksi tietty jo tuon @Radiopää:n mainitseman valiokuntatyöskentelynkin kautta olisin sitä perehtyneisyyttä odottanut ihan joka ainoalta puolueelta, toki, kuten sanottua, esityksen tehneeltä taholta erityisesti.

Eikös Antti Häkkänen koittanut jarruttaa äänestystä, koska lakiesitys oli kiireessä valmisteltu ja puutteellinen. Demarit totesivat et korjataan vartissa, cama boom ja nyt mennään.

Huvittavaa tämä on lähinnä hallituspuolueille ja eräälle Sipilää arvostelleelle Sanna Marinille.

 

[Radiopää]

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Jokaisella uskottavalla puolueella on oma ihannemalli sote-uudistukseksi, ja sitä on kaikkein helpoin huutaa ulkopuolelta tai oppositiosta, kun ei tarvitse olla hallituksessa taipumassa omista haluistaan kompromissiin pääsemiseksi. Oppositiopuolueilta pitäisikin kysyä, missä asiassa olisivat valmiita joustamaan heille sopivan mallin aikaan saamiseksi. Oppositiosta kun ei kompromissiesityksiin tarvitse esittää, voi tyytyä esittämään kaikenlaisia vaatimuksia.

Eikös Antti Häkkänen koittanut jarruttaa äänestystä, koska lakiesitys oli kiireessä valmisteltu ja puutteellinen. Demarit totesivat et korjataan vartissa, cama boom ja nyt mennään.

Se oli puhemies Vehviläinen (kesk.), joka oli sitä mieltä, että cama boom ja nyt äänestetään.

 

[Mojo]

Rautiaisen mielestä eduskunnan puhemiesneuvoston valtiosääntöoikeudellinen puntarointi ei ole oikein toiminut. Tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, että miten tässä lopulta käy, koska Rautiaisen mielestä ministeriön pitäisi korjata virhe eduskunnan lainsäädäntöprosessin kautta, mutta Vehviläisen mukaan oikaisumenettely riittää. Ei nyt mennyt ihan putkeen tämäkään Marinin hallitukselta, vaikka homman piti olla ns. hallussa pääministerin omien sanojen mukaan. On ollut erittäin helppoa arvostella edeltäjiä huonosta lainvalmistelusta, mutta itse ajetaan itsepäisesti päin seinää kerta toisensa jälkeen.

Oikeusoppinut veti eduskunnan oudosta sote-virheestä tylyn johtopäätöksen: ”Mukavuudenhalun nimissä oikaistaan ikävystyttävistä vaiheista”

Sote-uudistuksen voimaanpanolakiin jääneellä kirjoitusvirheellä on teknisesti suuri merkitys, sillä sen vuoksi keskeiset terveydenhoitolait eivät tällä hetkellä ole voimassa.

www.uusisuomi.fi

Hän nostaa esimerkeiksi sote-uudistuksen voimaanpanolakiin jääneen kirjoitusvirheen sekä sen, miten Antti Rinteen (sd) annettiin keväällä perusteetta viedä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja viedä O-asiana pöytäämisasia perustuslakivaliokuntaan, joka ei voinutkaan sitä käsitellä.

Rautianen kommentoi tilannetta lyhyesti Twitterissä ja laajemmin Perustuslakiblogissa.

”Virheet ovat inhimillisiä eikä syyllisiä kannata etsiä. Siitä huolimatta lainsäädäntökulttuuria kannattaa pysähtyä tarkastelemaan. Itse sijoitan tapahtumat uudeksi lenkiksi ketjuun, joka kertoo välinpitämättömyydestä eduskunnan asemaa kohtaan. Vallalla on ajattelutapa, jossa riittää, että asiat tehdään riittävän paljon sinne päin sekä jossa tehokkuuden ja mukavuudenhalun nimissä oikaistaan ikävystyttävistä vaiheista kuten siirtymäsäännöksen yksityiskohtaisten perustelujen kirjoittamisesta tai virheen korjaamisesta asianmukaisessa lainsäädäntöprosessissa”, hän kirjoittaa.

 

[jussi_j]

Pahoittelen, että ilmaisin itseäni epäselvästi. En tarkoittanut, että Marinin hallitus on myöhässä, vaan sitä, että ainekset, joista Marinin (= Kiurun) SOTE-uudistus on koottu ovat lähtökohtaisesti pilalliset. Hyvää tässä on ainoastaan se, että asia on nyt jotenkin liikahtanut. Seuraavaksi sitten korjaussarja käyttöön:

- 5 sotealuetta
- niille valtion rahoitus ja tiukka budjettikuri
- yksityisten käyttöä suosittava siellä, missä siitä syntyy säästöjä (5 sotealueen kanssa luulisi löytyvät jo hieman sitä tilausosaamista, niin, että yritykset eivät voi myydä ylihintaan paskaa palvelua).

Kohtuullisen kannatettava lista asioita. Itse näen tässä vielä yhden toivon. Jos seuraava hallitus voisi vaikka siirtää loputkin kuntien tehtävät sote-alueille ja lakkauttaa kunnat tai ainakin viedä niiden verotusoikeuden. Sitten vielä kun vähentäisi sotealueet minimiin, niin oltaisiin lähellä optimia. Joku sellainen sääntö, että ainakin puoli miljoonaa asukasta pitäisi olla alueella, niin olisi jotain järkeä.

 

[Lätty-ylämummo]

Kohtuullisen kannatettava lista asioita. Itse näen tässä vielä yhden toivon. Jos seuraava hallitus voisi vaikka siirtää loputkin kuntien tehtävät sote-alueille ja lakkauttaa kunnat tai ainakin viedä niiden verotusoikeuden. Sitten vielä kun vähentäisi sotealueet minimiin, niin oltaisiin lähellä optimia. Joku sellainen sääntö, että ainakin puoli miljoonaa asukasta pitäisi olla alueella, niin olisi jotain järkeä.

Voisiko saada jotain perusteita tuolle 5 sote-alueen ylivoimaisuudelle?

Lontoo, asukkaita n. 9milj aluehallinto jaettu 32 piiriin:
"Local government in Greater London takes place in two tiers; an upper tier and a lower tier. The upper tier authority is the Greater London Authority (GLA), controlled by the Mayor of London and the London Assembly. The lower tier authorities are the 32 borough councils and the City of London Corporation in the City of London.[1]

Pietari, asukkaita n. 5milj
Pietarin liittokaupungin sisäinen paikallinen itsehallinto on järjestetty kaksitasoisena, samoin kuin muissakin Venäjän federaatiosubjekteissa. Ylemmällä tasolla Pietari on jaettu 18 piiriin (ven. район, raion), jotka alemmalla tasolla edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen

Ruotsin aluehallinto muodostuu 20 maakäräjistä, eli läänistä.

Norjan fylket (norj. fylke) muodostavat Norjan aluehallinnon korkeimman tason ja niitä on yksitoista, ja ne jakaantuvat edelleen 356 kuntaan

Tanska yritti luoda omaa erittäin keskitettyä 5 itsehallintoalueen sotea, mutta vituiksi meni, ja nyt mennään 21 sairaanhoitopiirin malliin:

Tanska tekee juuri päinvastoin kuin Suomi: Maakuntahallinto lakkautetaan, kunnille enemmän vastuuta terveydenhuollosta

Tanska vähensi viime vuosikymmenellä kuntien määrää ja keskitti terveyspalvelunsa viidelle alueelle.

yle.fi

Tanskan sote-uudistus mylläsi kaiken ja lisäsi kustannuksia - Suomen politiikka - uutiset

Suomen politiikan uutiset koottuna yhdelle sivustolle. Puoluelden artikkeleita, yksittäisten ehdokkaiden ja edustajien tarinoita ja mielipiteitä.

www.suomenpolitiikka.fi

Tanskan hallituksen ehdotus terveydenhuollon uudistamiseksi | Kuntaliitto.fi

Hallituksen ehdotus ”Potilas ensin - läheisyys, yhteenkuuluvuus, laatu ja potilaan oikeudet” (Patienten først – nærhed, sammenhæng, kvalitet og pat

www.kuntaliitto.fi

 

[Eikka86]

Voisiko saada jotain perusteita tuolle 5 sote-alueen ylivoimaisuudelle?

Lähtökohtaisesti tuo olisi nykyisten ervojen määrä eli olisi kustannusrakenne ainakin olemassa. Todennäköisesti asiantuntijoiden arvio viiden ja kahdentoista välillä olisi se tehokkain ja paremmin hallittava muutos. En jaksa uskoa valtakunnan parhaimpien asiantuntijoiden olevan aivan mahdottoman väärässä.

Samahan se olisi vaikka mentäisiin sataan sote-alueeseen, jos rahaa olisi määrättömästi. Nythän tilanne tulee olemaan se, että Helsinki-Uusimaa-Tyks-Tays nelikko tulee pitämään sisällään noin kaksi miljoonaa asukasta ja nopella matematiikalla loppuihin jää vajaa neljä miljoonaa asukasta. Varmaahan on vain Helsingin pysyminen omana alueenaan mutta en jaksa muiden mainittujen jakautuvan ainakaan moneen eri alueeseen.

Nyt tulevalla 20+1 mallilla ja tuon nelikon pysyessä noin samana, jäljelle jää 17 aluetta. Tuosta kun lasketaan jäljelle jäävä asukasmäärä sekä huomioidaan tiettyjen alueiden rakenteelliset erikoispiirteet, ei jäljelle jäävistä saa järkevän kokoisia millään. Ei edes sillä, että noista mainituista muodostettaisiinkin vaikka kahdeksan eri aluetta.

Kun veropohja ei riitä niin se ei riitä ja uudella hallintohimmelillä kasvatetaan kuluja, lisätään byrokratiaa ja hyvin todennäköisesti huononnetaan "syrjäkylien" palveluita. Tuohon kun vielä lisätään yhdenvertaisuus vähintään alueiden sisällä niin ei tuosta hyvää saa millään.

 

[Redimor]

Voisiko saada jotain perusteita tuolle 5 sote-alueen ylivoimaisuudelle?

Lontoo, asukkaita n. 9milj aluehallinto jaettu 32 piiriin:
"Local government in Greater London takes place in two tiers; an upper tier and a lower tier. The upper tier authority is the Greater London Authority (GLA), controlled by the Mayor of London and the London Assembly. The lower tier authorities are the 32 borough councils and the City of London Corporation in the City of London.[1]

Pietari, asukkaita n. 5milj
Pietarin liittokaupungin sisäinen paikallinen itsehallinto on järjestetty kaksitasoisena, samoin kuin muissakin Venäjän federaatiosubjekteissa. Ylemmällä tasolla Pietari on jaettu 18 piiriin (ven. район, raion), jotka alemmalla tasolla edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen

Ruotsin aluehallinto muodostuu 20 maakäräjistä, eli läänistä.

Norjan fylket (norj. fylke) muodostavat Norjan aluehallinnon korkeimman tason ja niitä on yksitoista, ja ne jakaantuvat edelleen 356 kuntaan

Englannin ja Venäjän terveydenhuollon toimintamallit sekä tasot ovat vieläkin sitä vanhaa aikaa. Kannattaa käydä tutustumassa jos ei usko.

Suomessakin oli joskus läänit ja lääninsairaalat? Miksei ole enää? Nyt keksitään taas venettä uudelleen, jotta saadaan lisää johtajia ja kuluja. Miksi?

Meidän terveydenhuolto on mennyt huonommaksi 1980-luvulta lähtien ja kuitenkin siihen on upotettu erikoissairaanhoitoa myöden uskomattoman paljon enemmän rahaa. Missähän mahtaa olla vika? Johtajien vähyydessäkö?

Oulun alueella perustettiin toimikuntaa uuden kehityksen takia. Kaksi aluesairaalaa ei saanut ryhmään edes omia edustajiaan ja voisin olettaa että samaa toimintaa tulee olemaan ympäri maata. Mahtaa tulla hyvää kehitystä?

 

[Lätty-ylämummo]

Englannin ja Venäjän terveydenhuollon toimintamallit sekä tasot ovat vieläkin sitä vanhaa aikaa. Kannattaa käydä tutustumassa jos ei usko.

Suomessakin oli joskus läänit ja lääninsairaalat? Miksei ole enää? Nyt keksitään taas venettä uudelleen, jotta saadaan lisää johtajia ja kuluja. Miksi?

Meidän terveydenhuolto on mennyt huonommaksi 1980-luvulta lähtien ja kuitenkin siihen on upotettu erikoissairaanhoitoa myöden uskomattoman paljon enemmän rahaa. Missähän mahtaa olla vika? Johtajien vähyydessäkö?

Oulun alueella perustettiin toimikuntaa uuden kehityksen takia. Kaksi aluesairaalaa ei saanut ryhmään edes omia edustajiaan ja voisin olettaa että samaa toimintaa tulee olemaan ympäri maata. Mahtaa tulla hyvää kehitystä?

Valitsin Lontoon esimerkiksi siksi, että siellä hallintouudistus on tehty nimenomaan kustannuspaineitten vuoksi isossa kuvassa arvioituna hiljattain.
Pietari taas keskusjohtoisen maan toimintamallina, missä politikoinin tai demokratian ei pitäisi turvottaa hallintoa.

Läänit kuolivat Aluehallintavirastoja synnytettäessä, jolloin terveydenhoitopalvelut annettiin kuntien hoidettavaksi.

Oma mielikuvani on, että kun pääsee terveyskeskustasolta läpi erikoissairaanhoidon tai sairaaloiden piiriin, niin asiat hoituvat todella jouheasti. Terveyskeskukset koen ongelmaksi, mitä isompi - sen jähmeämpi ja enemmän aikaa vievempi.

Moni puhuu uudesta hallintotasosta, joka vain lisää kuluja. Käsittääkseni kunnallinen taso jää pois, eli kulut on muna vs kana. Suomalaisen terveydenhoidon kalleudesta puhutaan paljon, mutta miksi vertailututkimukset eivät väitettä tue?

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja | Kuntaliitto.fi

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta.

www.kuntaliitto.fi

Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla"

Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat. Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat myös muita vertailumaita selvästi pienemmät.

yle.fi

Suomen terveydenhuolto on erityisen tehokasta hintaansa nähden, kehuu EU-vertailu – ”Inspiraation lähde muillekin”

Suomi pärjäsi huonosti, kun vertailtiin potilaan oikeutta saada arvio myös toiselta lääkäriltä, pääsyä terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien kulutusta ja liikunnan hyödyntämistä sairauksien ehkäisyssä.

www.hs.fi

 

[Tadu]

Käsittääkseni kunnallinen taso jää pois, eli kulut on muna vs kana.

Saanko lähteen, jossa kerrotaan kuntien lakkauttamisesta?

 

[Lätty-ylämummo]

Saanko lähteen, jossa kerrotaan kuntien lakkauttamisesta?

Keskustelu käytiin hallinnosta, jossa terveydenhoidon kunnallinen taso korvautuu tulevaisuudessa maakuntamallin tasolla, minkä nimen se nyt sitten saakin, niin miten ihmeessä pystyt tulkitsemaan väitteekseni kuntien lakkauttamisen?

Suomessa on siirretty tehtäviä ja vastuita tasoilta ja toimijoilta yhdeltä toiselle aiemminkin, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.

 

[Tadu]

Keskustelu käytiin hallinnosta, jossa terveydenhoidon kunnallinen taso korvautuu tulevaisuudessa maakuntamallin tasolla, minkä nimen se nyt sitten saakin, niin miten ihmeessä pystyt tulkitsemaan väitteekseni kuntien lakkauttamisen?

Suomessa on siirretty tehtäviä ja vastuita tasoilta ja toimijoilta yhdeltä toiselle aiemminkin, siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

 

[Radiopää]

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

Onko tässä muunlaista ongelmaa paitsi ideologista? Paljon kritiikkiä, mutta en ole vieläkään saanut lukea, että mikä esimerkiksi Tuusulassa, Järvenpäässä tai Nurmijärvellä on huonosti, koska siellä on eletty jo muutama vuosi kolmen hallintotason mallissa. Pakkohan siellä on asiat olla päin helvettiä, koska elävät pirullisessa hallintohimmellissä, mutta miten se helvetti näkyy asukkaalle käytännössä. Joutuvat käyttämään Apottia, mutta onko muita merkkejä?

 

[Tadu]

Onko tässä muunlaista ongelmaa paitsi ideologista? Paljon kritiikkiä, mutta en ole vieläkään saanut lukea, että mikä esimerkiksi Tuusulassa, Järvenpäässä tai Nurmijärvellä on huonosti, koska siellä on eletty jo muutama vuosi kolmen hallintotason mallissa. Pakkohan siellä on asiat olla päin helvettiä, koska elävät pirullisessa hallintohimmellissä, mutta miten se helvetti näkyy asukkaalle käytännössä. Joutuvat käyttämään Apottia, mutta onko muita merkkejä?

Jos Tuusulassa, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä jokin malli on paras, ei se tarkoita sen olevan paras muualla.

En tiedä onko se ideologista, mutta mitä enemmän organisaatioita, sitä enemmän on aina hallintoa. Eli lähtökohtaisesti pitäisi todistaa uuden erillisen organisaation/hallintotason hyödyt, eikä toistepäin.

 

[Cobol]

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

Sivusta sen verran, että asiantuntija-arvion mukaan tämä hallintomalli lisää pysyviä kuluja. Tietenkin kertaluontoiset lisäkulut päälle, joiden arvioidaan esimerkiksi Mikko Mehtosen toimesta olevan vajaa 1 mrd euroa. Kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi Mehtonen kirjoitti asiasta Kuntaliiton blogissa. Pysyvät lisäkustannukset ovat luokkaa 250 milj vuodessa.

Myös rahoitusmalli on tyrmätty moneen kertaan. Viimeisimpiä taisi olla HALI:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.

 

[Tadu]

Sivusta sen verran, että asiantuntija-arvion mukaan tämä hallintomalli lisää pysyviä kuluja. Tietenkin kertaluontoiset lisäkulut päälle, joiden arvioidaan esimerkiksi Mikko Mehtosen toimesta olevan vajaa 1 mrd euroa. Kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi Mehtonen kirjoitti asiasta Kuntaliiton blogissa. Pysyvät lisäkustannukset ovat luokkaa 250 milj vuodessa.

Myös rahoitusmalli on tyrmätty moneen kertaan. Viimeisimpiä taisi olla HALI:n talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva.

Ideologista ottaa asiantuntija-arviot tähän mukaan kun voisi vain objektiivisesti luottaa keskustajohtoiseen hallitukseen, jolla ei varmasti ole omaa lehmää ojassa.

 

[Lätty-ylämummo]

Eli jatkossa on kuntien ja valtion lisäksi maakunnat. Eli yksi uusi hallinnon taso, toisin kuin väitit.

Tulkitses välillä tota, katotaan kuinka metsään tuon ymmärrät:

Kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät sote-uudistuksen myötä | Soteuudistus

soteuudistus.fi

 

[Tadu]

Tulkitses välillä tota, katotaan kuinka metsään tuon ymmärrät:

Kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät sote-uudistuksen myötä | Soteuudistus

soteuudistus.fi

Mikä tuossa nyt on ristiriitaista kirjoituksieni kanssa?

 

[Radiopää]

En tiedä onko se ideologista, mutta mitä enemmän organisaatioita, sitä enemmän on aina hallintoa. Eli lähtökohtaisesti pitäisi todistaa uuden erillisen organisaation/hallintotason hyödyt, eikä toistepäin.

Aika monen kohdalla tämä vähentää hallintoa, kun sote- ja pelastuslaitosten kuntayhtymät yhdistyvät. Moni kunta on jo nyt mukana erilaisissa kuntayhtymissä, koska siitä on hyötyä huolimatta hallintokerroksista. Nyt tehdään siis laki, joka saa kaikki kunnat tällaisen hallinnon piiriin, koska kunnilla on vaikeuksia selvitä perustuslain edellyttämistä velvoitteista, eikä niitä voi jättää yksin. Tulevaisuudessa sote-alueita luultavasti pienennetään, kun syrjäkylät autioituvat. Elyt ja avit saatetaan niputtaa yhteen, koska ihmiset alkavat nähdä niissäkin pirullisen himmelin, joka ei enää sovi aikaansa.

Lähes jokaisessa valmistavassa laissa on puutteita, koska ne ovat kompromissien tulosta. Keskustan ja kokoomuksen kompromissi törmäsi perustuslakiin, joten nyt on keskusten ja SDP:n kompromissin vuoro. Persujen kanssa ei kannata edes yrittää, koska sote on heille liian monimutkainen. Diktatuurista mallia taas ei demokraattisessa maassa saada aikaiseksi.

 

[Tadu]

Aika monen kohdalla tämä vähentää hallintoa, kun sote- ja pelastuslaitosten kuntayhtymät yhdistyvät. Moni kunta on jo nyt mukana erilaisissa kuntayhtymissä, koska siitä on hyötyä huolimatta hallintokerroksista. Nyt tehdään siis laki, joka saa kaikki kunnat tällaisen hallinnon piiriin, koska kunnilla on vaikeuksia selvitä perustuslain edellyttämistä velvoitteista, eikä niitä voi jättää yksin. Tulevaisuudessa sote-alueita luultavasti pienennetään, kun syrjäkylät autioituvat. Elyt ja avit saatetaan niputtaa yhteen, koska ihmiset alkavat nähdä niissäkin pirullisen himmelin, joka ei enää sovi aikaansa.

Lähes jokaisessa valmistavassa laissa on puutteita, koska ne ovat kompromissien tulosta. Keskustan ja kokoomuksen kompromissi törmäsi perustuslakiin, joten nyt on keskusten ja SDP:n kompromissin vuoro. Persujen kanssa ei kannata edes yrittää, koska sote on heille liian monimutkainen. Diktatuurista mallia taas ei demokraattisessa maassa saada aikaiseksi.

Jos ja kun maakuntien määrää jatkossa vähennetään, voi kyseinen malli olla järkevä. Nyt tämä malli kyllä ratkaisee tuon kuntien ongelman selvitä velvoitteistaan, mutta tuoko uusi malli säästöjä vanhaan verrattuna? Sotekulut kasvavat holtittomasti väestön ikääntyessä ja se oli toinen ongelma mihin soteuudistuksen piti tuoda helpotusta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

.

Onko tässä muunlaista ongelmaa paitsi ideologista? Paljon kritiikkiä, mutta en ole vieläkään saanut lukea, että mikä esimerkiksi Tuusulassa, Järvenpäässä tai Nurmijärvellä on huonosti, koska siellä on eletty jo muutama vuosi kolmen hallintotason mallissa. Pakkohan siellä on asiat olla päin helvettiä, koska elävät pirullisessa hallintohimmellissä, mutta miten se helvetti näkyy asukkaalle käytännössä. Joutuvat käyttämään Apottia, mutta onko muita merkkejä?

Mitä tuolla alueella toimivaan Keusoteen tulee, niin olen kuullut siitä aika paljon kriittisiä kommentteja sisältäpäin. Nuo voi hallintovirkamies tietysti kuitata tavanomaisena muutosvastarintana, ja toki voi olla liian aikaista sanoa, millaisiin asiakasvaikutuksiin ja työhyvinvointivaikutuksiin organisaatiomuutos aikanaan johtaa. Ainakin sosiaalipuolelta on tullut kommentteja, että Keusoten myötä palvelun henkilökohtainen ote tuntuu olevan voimakkaasti heikkenemään päin, samoin esimiestyön määrä ja laatu. Kaikkinainen byrokratia on lisääntynyt, mutta resursseja ei kuitenkaan tunnu millään vapautuvan asiakastyöhön, paremminkin päinvastoin. Kulut kyllä kasvavat, myös pitkällä aikavälillä.

Palvelua tuottavat asiantuntijat huomaavat organisaatiouudistusten erilaiset asiakasvaikutukset ja etenkin niihin liittyvät riskit asiakkaita aiemmin. Ilmeisesti kovin herkällä korvalla ei tuon organisaation asiantuntijoita ole kuultu sitten muutoksen käynnistämisen, vaikka selkeästi jotain Lean-henkisiä kehityspalavereja on pidetty, kuulemastani terminologiasta päätellen. Prosessien tutkiminen ja hiominen on tietysti ihan perusjuttu ja sitä työtä on tehtävä, mutta sillä ei vaikuteta esim. pätevän työvoiman riittävään saatavuuteen ja esimiesten esimiestaitoihin. Asiakastyön määrä sosiaalitoimessa on vain yksinkertaisesti liian iso suhteessa julkisen puolen resursseihin, eli pätevien asiantuntijoiden määrään ja esimiesten kykyihin johtaa tehokkaasti toimintaa.

Tilannetta voidaan toki korjata maalitolpansiirtotekniikalla, eli tulosmittareita ja arviointikriteerejä säätämällä. Saapa nähdä, millaisia korjausliikkeitä tullaan näkemään. Sivumennen tapaus toisaalta: VR on melkoisen tragikoominen esimerkki palvelulupauksen säätämisestä niin, että aikaansaannosten lopputulos näyttää hyvältä, vaikka asiakas voi olla eri mieltä. En tiedä onko tilanne nyt sama, mutta takavuosina VR oli määritellyt palvelunsa onnistumisen mittariston siten, että junan lähdön myöhästyminen alle 5 minuuttia ei ole VR:n mielestä myöhästyminen lainkaan. Samoihin aikoihin esimerkiksi Japanissa yhden (ja hyvin mahdollisesti useammankin) rautatieoperoijan toleranssi lähdön myöhästymiselle oli yksi sekunti. Rima pysyy kannattimillaan, kun sen ymmärtää asettaa riittävän alas.

 

[Radiopää]

Tilannetta voidaan toki korjata maalitolpansiirtotekniikalla, eli tulosmittareita ja arviointikriteerejä säätämällä. Saapa nähdä, millaisia korjausliikkeitä tullaan näkemään. Sivumennen tapaus toisaalta: VR on melkoisen tragikoominen esimerkki palvelulupauksen säätämisestä niin, että aikaansaannosten lopputulos näyttää hyvältä, vaikka asiakas voi olla eri mieltä. En tiedä onko tilanne nyt sama, mutta takavuosina VR oli määritellyt palvelunsa onnistumisen mittariston siten, että junan lähdön myöhästyminen alle 5 minuuttia ei ole VR:n mielestä myöhästyminen lainkaan. Samoihin aikoihin esimerkiksi Japanissa yhden (ja hyvin mahdollisesti useammankin) rautatieoperoijan toleranssi lähdön myöhästymiselle oli yksi sekunti. Rima pysyy kannattimillaan, kun sen ymmärtää asettaa riittävän alas.

Jees, kiitos vastauksesta. Onkohan byrokratian syynä palvelumalli itse vai sen johtajat, jotka eivät tee (tai osaa tehdä) työtä vähentääkseen byrokratiaa? Ja mikä on mahtanut olla tilanne ennen kuntayhtymää. Siunsote on samanlainen viritelmä, mutta siitä olen kuullut pelkkiä kehuja.

Mainitsemasi korjaus muuten tulee uuden sote-mallin myötä, kun keu-, kym- ja siunsotet jäävät historiaan. Se ei toki poista sitä, että samat pomot jatkavat työssään ja mikään ei parane, jos osaamista ja motivaatiota ei ole.