Sanna Marinin hallitus

[Kauko Viisas]

En tiedä kuinka pulassa ovat, mutta kokemukseni kertoo, että ammattitaitoisen ja luotettavan sähkömiehen, putkiasentajan tai puusepän saaminen "pieneen kohteeseen"= esim. 8h on lähes mahdotonta ellei tuttavapiirissä ole alan taitajia (korostetaan ettei tämä perustu pelkästään omaan kokemukseeni) Jevgenit ja Markkot kuten muutkin menevät sinne, missä on pidempiaikaista työtä tarjolla. Ymmärrän heitä oikein hyvin.

Tohtoreiden kohdalla asiaa voi kääntää mihin suuntaan tahansa. Väitteeni on, että vaikka koulutuksella ylipäätään on tärkeä merkitys, ei yli-kouluttautuminen aja kenenkään asiaa.

Muutama randomlinkki (näitä riittää):
“Onhan se absurdia, että tohtori hakee yliopistoon lukemaan jotain ihan perusjuttua” – työtön tutkija kertoo, miksi kutsumustyö on pakko jättää (vie Ylen uutiseen, koskien erään tutkijan (tohtori) kokemuksiin)
Inari Aaltojärvi kituutti vuosia surkealla palkalla yliopiston pätkätöissä – Nyt työtön tohtori avautuu: "Tuttavani järkyttyivät, kun kerroin, mitä tienaan" (vie Aamulehden uutiseen koskien erään tohtorin työkokemuksiin)

Ensinnäkin rinnastettavaa ongelmaa ei ole. Kädentaitajia (esim. erilaiset asentajat) on tarpeeseen nähden liian vähän, koska kädentaitoja ei arvosteta. Tohtoreita tuntuu olevan ylenpalttisesti todelliseen tarpeeseen nähden. Toki tämän viimeksi mainitun voi kääntää niin, että heitä ei ole tarpeeksi OIKEILLA aloilla.

 

[dana77]

Yksi ainoa linkki riittää. Työttömyysasteet koulutusasteittain:

https://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2008/02/tyokay_2008_02_2010-06-29_tie_003_fi_004.gif

On totta että tutkijatason koulutuksellakin on työttömyyttä. Nimittäin 1% verran.

 

[dana77]

Tai itseasiassa vielä parempi mittari on työllisyysaste.

Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai ei tietoa	46,8%
Keskiaste	68,9%
Korkeakoulutus (alin, alempi, ylempi, tutkija)	83,8%

Tilastokeskus -

www.stat.fi

 

[dana77]

Yleisesti ottaen tietenkin pitää paikkansa, että tutkijankoulutus on hyvä rokotus työttömyyttä vastaan. Tosin tässä voi olla muna ja kana -tilanne. Ne ihmiset, jotka kouluttautuvat tohtoreiksi voisivat hyvin työllistyä niilläkin aloilla, missä tohtorintutkinnosta ei ole hyötyä.

Tämä on totta. He voisivat jopa tienata merkittävästi enemmän kun tekisivät jotain sellaista mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Lisäksi näissä tilastoissa pitäisi olla mainittuna myös keskipalkka. Jos vaihtoehtona on on 1% työttömyysaste ja 4000e tai 4% työttyömyysaste ja 6000e, niin kyllä minä ottaisin tuon jälkimmäisen.

 

[Kauko Viisas]

Nämä tilastot ovat minulle tuttuja. Kiitos, että muistutit minua.

Arvostan, että he (tohtorit) tekevät työtä ja heille on työtilaisuuksia tarjoutunut.

Eiköhän ole selvää, että jos teet väikkärin, olet erittäin motivoitunut ihminen - motivaatio korreloi työllistymiseen. Käsittääkseni suuri osa tohtoreista, erityisesti humanisteista, työllistyvät julkiselle sektorille, missä muodolliselle koulutukselle asetetaan erittäin suuri painoarvo: työpaikka jota hakee kandi, lisensiaatti ja tohtori => valituksi tulee se tohtori. Tosiasiallisesti yksikään hakijoista ei välttämättä tiedä työstä yhtään mitään.

Tarvitaanko näihin kaikkiin tehtäviin oikeasti tohtoriutta ja onko tohtori oikeasti aina pätevin? Kunhan kysyn.

@Telaketju toi osaltaan oman näkemyksensä asiaan.

 

[molari]

Eikös sähkömiehet/putkimiehet yms. asentajat ala olla jo Etelä-Suomessa pulassa, kun Jevgeni ja Markko tekevät halvemmalla saman työn? Tohtoreista ei "ihan" samaa ongelmaa ole, eikä ne kaikki tutki Afrikan heimojen intersektionaalista feminismiä.

Peruskorjaamisen korjausvelka kasvaa koko ajan, joten ihan heti työt eivät lopu, vaikka Jevgeni ja Markko painaisivat vielä pidempää päivää :D. Tänä vuonna, kun korona on synnyttänyt remppabuumin, ammattiporukkaa on ollut vieläkin hankalampi saada pikku keikkoihin, muutenkin ulkomaanavut sopivat paremmin uudistyömaille, missä työ on selkeämpää.

 

[dana77]

Käsittääkseni suuri osa tohtoreista, erityisesti humanisteista, työllistyvät julkiselle sektorille, missä muodolliselle koulutukselle asetetaan erittäin suuri painoarvo: työpaikka jota hakee kandi, lisensiaatti ja tohtori => valituksi tulee se tohtori. Tosiasiallisesti yksikään hakijoista ei välttämättä tiedä työstä yhtään mitään.

Tarvitaanko näihin kaikkiin tehtäviin oikeasti tohtoriutta ja onko tohtori oikeasti aina pätevin? Kunhan kysyn.

Ehkä tämäkin tilasto on tuttu:
"Kansallisen koulutusluokituksen (2016) mukaan vuonna 2017 eniten tutkintoja suoritettiin kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla, 18 prosenttia kaikista tutkinnoista. Humanistisella ja taidealalla suoritettiin 16 prosenttia tutkinnoista ja sekä yhteiskunnallisella että tekniikan alalla noin 14 prosenttia tutkinnoista. Tohtoreita valmistui eniten terveys- ja hyvinvointialalta sekä tekniikan alalta, kummaltakin noin viidennes kaikista valmistuneista tohtorintutkinnoista. "

Tilastokeskus - Yliopistokoulutus 2017

www.stat.fi

Se että halutaan jumiutua johonkin pieneen osaan ja pohtia, että tarvitseeko heistä kaikki varmasti tutkintoa on nyt ihan olematon lillukan varsi. Mitäs sitten jos kolme prosenttia ei vaikka tarvikaan? Tohtoreita valmistuu vuodessa 1750, joista humanisteja näin olleen 280 ja niistä nyt joku osa olisin turhia, niin puhutaan parista tilataksillisesta väkeä.

 

[Kauko Viisas]

Se että halutaan jumiutua johonkin pieneen osaan ja pohtia, että tarvitseeko heistä kaikki varmasti tutkintoa on nyt ihan olematon lillukan varsi. Mitäs sitten jos kolme prosenttia ei vaikka tarvikaan? Tohtoreita valmistuu vuodessa 1750, joista humanisteja näin olleen 280 ja niistä nyt joku osa olisin turhia, niin puhutaan parista tilataksillisesta väkeä.

Eli jatkat tolppien siirtelyä.

Itselläni ei ole parempaa tietoa, mutta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75522/okm13.pdf?sequence=1
kertoo tohtoritarpeista. Kuinka objektiivinen julkaisu on, en osaa sanoa.

Mielenkiintoisia pointteja (mm.):
*tohtoreita 1600/a
* "Tohtorien työllistymisnäkymien näkökulmasta on kuitenkin olennaista, että tällä hetkellä vain hieman yli 2 prosenttia työllisistä tohtoreista toimii täysin koulutusta vastaamattomissa ammattiosaajien tehtävissä. " Kiinnitin huomion käsitteisiin "työllisistä" ja "täysin koulutusta...". Asioita voidaan esittää eri tavoin painottamalla (vrt. Case Haavisto).

Palataanpa lähtötilanteeseen ja palautetaan samalla tolpat paikalleen.
Kysyin tarvitsemmeko työttömiä tohtoreita vai päteviä (sähkö-, putkiasentajia, puuseppiä). Vastasit tohtoreita. Perustelit oikein hyvin, että tohtorit työllistyvät muita paremmin, mutta vastasitko itse kysymykseen? Kyllä oppineita tarvitaan uuden kehittämiseen, mutta tarvitsemme osaamista myös nykyisen säilyttämiseen/korjaamiseen. Unohdit myös sopivasti perusteluni mielipiteeseeni oppisopimuskoulutuksesta.

Sikäli kuin luit "alkuperäisen viestini" kiinnitin erityistä huomiota nuoriin, joista ei koskaan tule tohtoreita, eikä tarvitsekaan tulla. Heistä voi kuitenkin tulla päteviä asentajia, kädentaitajia, jos nykyinen tai tulevat hallitukset sen suovat. Ei kaikista, mutta osasta kuitenkin.

Annoit ymmärtää, että muutama sata "turhaa tohtoria" on ihan ok. Minulla ei ole mitään käsitystä kuinka paljon yhden tohtorin koulutus maksaa yhteiskunnalle tai yksilölle. Joitakin kymmeniä tuhansia, muutama satatuhatta? Hyöty voi olla merkittävä tai olematon.

Toisaalta yksi syrjäytynyt nuori maksaa 0,35M€-1,2M€ sikäli kuin uskomme erilaiseen uutisointiin ja eri lähteisiin. Heidän määränsä taas rippuen määrittelystä ja lähteistä liikkuu n. 60 000 tietämillä.

Jos noista syrjäytyneistä nuorista vaikka vain 200/a saadaan työelämän piiriin (erilaisiin ammattitöihin) niin kulujen jälkeen he tuottavat sen sijaan, että kuluttavat yhteiskunnan resursseja. Puhumattakaan henkilökohtaisista kokemuksista ja työn/elämän merkityksellisyydestä.

Eräs pääpointtini liittyen aiheeseen Sanna Marinin hallitus on, että oppivelvollisuuden laajentaminen on käsittämätön päätös. Ensinnäkään se ei kohdennu niihin, jotka todella apua tarvitsevat eli syrjäytyneet/syrjäytyvät nuoret, joita ei koulunpenkillä istuminen innosta. Toiseksen se on erittäin kallis verrattuna hyötyihin. Ja hyödyt ovat erittäin kyseenalaiset.

Esimerkiksi Kuntaliitto arvioi kustannuksiksi n. 150M€. OKM arvioi kustannuksiksi 110M€. Voisiko tuon rahan, tai edes osan siitä suunnata mainitsemiini kohteisiin kuten oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja tukemiseen?

Robotit ovat tätä päivää, mutta minä ja moni muu toivoisimme, että joku tulisi tekemään toivomamme ammattiasennustyöt. Tohtoreita ja robotteja odotellessa.

 

[Jussih]

Palataanpa lähtötilanteeseen ja palautetaan samalla tolpat paikalleen.
Kysyin tarvitsemmeko työttömiä tohtoreita vai päteviä (sähkö-, putkiasentajia, puuseppiä). Vastasit tohtoreita. Perustelit oikein hyvin, että tohtorit työllistyvät muita paremmin, mutta vastasitko itse kysymykseen?

Minäpä vastaan. Tohtorit ovat keskimäärin huomattavan älykkäitä ihmisiä. Itse totesit, että he ovat myös motivoituneita. Älykkyys ja motivaatio ovat ehkäpä kaksi tärkeintä ominaisuutta, joita vaaditaan kun ihminen ei työllisty omalle alalleen vaan joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja päivittämään osaamistaan. Siksi tohtori on hyvä valinta silloinkin kun hän ei ole sen alan asiantuntija, johon työntekijää haetaan.

Lisäänpä vielä, että mainitsemiasi käytännön alojen osaajia todellakin tarvitaan lisää, kommenttini ei ollut tarkoitettu kiistämään sitä. Myöskin olen sitä mieltä, ettei tohtoreita tarvitsisi tuottaa ainakaan yhtään nykyistä enemmän, muuten heidänkin tasonsa laskee (on jo laskenut).

 

[dana77]

* "Tohtorien työllistymisnäkymien näkökulmasta on kuitenkin olennaista, että tällä hetkellä vain hieman yli 2 prosenttia työllisistä tohtoreista toimii täysin koulutusta vastaamattomissa ammattiosaajien tehtävissä. " Kiinnitin huomion käsitteisiin "työllisistä" ja "täysin koulutusta...". Asioita voidaan esittää eri tavoin painottamalla (vrt. Case Haavisto).

Onko se paljon jos kaksi prosenttia on koulutusta vastaamattomissa tehtävissä? Mitä ne tehtävät sitten ovat? esim eduskunnassa on 14 tohtoria, ml Jussi Halla-aho.

Ei yliopisto muutenkaan ole mikään ammattikoulu, josta valmistuttaisiin johonkin ammattiin. Paitsi ehkä jossain lääketieteellisessä. Ei missään ole määritetty esim, että mihin työtehtäviin kauppatieteen tohtorit valmistuvat.

Haavisto on ylioppilas, joten hänkin on varmasti koulutustaan vastaavassa tehtävässä.

Palataanpa lähtötilanteeseen ja palautetaan samalla tolpat paikalleen.
Kysyin tarvitsemmeko työttömiä tohtoreita vai päteviä (sähkö-, putkiasentajia, puuseppiä). Vastasit tohtoreita. Perustelit oikein hyvin, että tohtorit työllistyvät muita paremmin, mutta vastasitko itse kysymykseen? Kyllä oppineita tarvitaan uuden kehittämiseen, mutta tarvitsemme osaamista myös nykyisen säilyttämiseen/korjaamiseen. Unohdit myös sopivasti perusteluni mielipiteeseeni oppisopimuskoulutuksesta.

Kysymyksenasettelu on suorastaan typerä. Ei kukaan voi etukäteen tietää, että kuka tohtereista tai sen puoleen putkimiehistäkään tulee jäämään työttömäksi, jolloin voitaisiin heidät potkia pois kouluista jo etukäteen. Voimme vain katsoa kokonaistilastoja ja hyväksyä että joku prosentti tai pari jää työttömiksi. Ja sitten verrata sitä vaihtoehtoon ja sen keskimääräiseen työttömyyteen. Emme siis tarvitse työttömiä putkimiehiä tai sähkömiehiä, mutta se ei tarkoita että heitä ei pitäisi kouluttaa.

Sikäli kuin luit "alkuperäisen viestini" kiinnitin erityistä huomiota nuoriin, joista ei koskaan tule tohtoreita, eikä tarvitsekaan tulla. Heistä voi kuitenkin tulla päteviä asentajia, kädentaitajia, jos nykyinen tai tulevat hallitukset sen suovat. Ei kaikista, mutta osasta kuitenkin.

Mistä sinä voit etukäteen tietää kenestä tulee tohtori tai kenestä sellainen voi tulla?

Annoit ymmärtää, että muutama sata "turhaa tohtoria" on ihan ok.

En todellakaan antanut. Puhin muutamasta tilataksillisesta. Ei meilläpäin ainakaan tilatakseihin sataa ihmistä mahdu.

Toisaalta yksi syrjäytynyt nuori maksaa 0,35M€-1,2M€ sikäli kuin uskomme erilaiseen uutisointiin ja eri lähteisiin. Heidän määränsä taas rippuen määrittelystä ja lähteistä liikkuu n. 60 000 tietämillä.

Tällaiset laskelmat ovat jossain määrin teoreettista höpöhöpöä ja niihin päästään jos verrataan pitkäaikaistyöntä versus keskimääräisen työuran tehnyttä yksilöä toisiinsa. Syrjäytyneet nuoret eivät maksa sen enempää kuin syrjäytymättömät pitkäaikaistyöttömät. Jos meillä olisi täystyöllisyys, niin tuollaisessa laskelmassa voisi olla jotain järkeä, mutta niin kauan kun meillä on näin jäykät työmarkkinat ja sikäli korkea rakenteellinen työttömyys, tullaan kysymykseen että kuinka paljon työn tarjonnnan lisääminen lisää sen kysyntää. Jos me oikeasti uskoisimme tuollaisia laskelmia, niin voisimme laskea että yleissitovuus maksaa meille kymmeniä miljardeja (kymmeniä tuhansia pitkäaikaistyöttömiä kertaa miljoona euroa kappale). No voihan se olla, että maksaakin.

 

[Kauko Viisas]

Minäpä vastaan. Tohtorit ovat keskimäärin huomattavan älykkäitä ihmisiä. Itse totesit, että he ovat myös motivoituneita. Älykkyys ja motivaatio ovat ehkäpä kaksi tärkeintä ominaisuutta, joita vaaditaan kun ihminen ei työllisty omalle alalleen vaan joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja päivittämään osaamistaan. Siksi tohtori on hyvä valinta silloinkin kun hän ei ole sen alan asiantuntija, johon työntekijää haetaan.

Lisäänpä vielä, että mainitsemiasi käytännön alojen osaajia todellakin tarvitaan lisää, kommenttini ei ollut tarkoitettu kiistämään sitä. Myöskin olen sitä mieltä, ettei tohtoreita tarvitsisi tuottaa ainakaan yhtään nykyistä enemmän, muuten heidänkin tasonsa laskee (on jo laskenut).

Kyllä, olet oikeassa eli olemme molemmat oikeassa - kun puhuimme tohtoreista. Minä en ensisijiasesti puhunut tohtoreista vaan kyse oli enemmänkin erään keskustelijan spinnauksesta.

Alkuperäinen viestini liittyi oppivelvollisuusiän laajennukseen ja siihen, kuinka hyödyllinen ja kustannustehokas se on verrattuna esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.

 

[DAF]

Yleisesti ottaen tietenkin pitää paikkansa, että tutkijankoulutus on hyvä rokotus työttömyyttä vastaan. Tosin tässä voi olla muna ja kana -tilanne. Ne ihmiset, jotka kouluttautuvat tohtoreiksi voisivat hyvin työllistyä niilläkin aloilla, missä tohtorintutkinnosta ei ole hyötyä.

Miten tarkalleen mitataan se, että tohtorintutkinnosta ei ole ollut "hyötyä" jossain työssä?

 

[DAF]

Käsittääkseni suuri osa tohtoreista, erityisesti humanisteista, työllistyvät julkiselle sektorille, missä muodolliselle koulutukselle asetetaan erittäin suuri painoarvo: työpaikka jota hakee kandi, lisensiaatti ja tohtori => valituksi tulee se tohtori. Tosiasiallisesti yksikään hakijoista ei välttämättä tiedä työstä yhtään mitään.

Tarvitaanko näihin kaikkiin tehtäviin oikeasti tohtoriutta ja onko tohtori oikeasti aina pätevin? Kunhan kysyn.

Tohtori ei ole näihin aina pätevin eikä tule aina valituksi. Jos kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto (=kandidaatti), ei sen ylemmästä muodollisesta koulutuksesta saa tuolloin lähtökohtaisesti mitään lisää, tai jos kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto (=maisteri tai YAMK), sama tilanne. Muodollinen koulutus on kynnysehto.

 

[Kauko Viisas]

Oletko tohtori tai sellaiseksi kouluttautuva? Vai miksi tohtorius tuntuu olevan kovin tärkeä ja herkkä aihe sinulle, että siirrät asian ytimen toisarvoiseen seikkaan (spinnaat kuten nykyään sanotaan?)?

Muistutuksena: alkuperäinen viestini liittyi oppivelvollisuusiän laajennukseen ja siihen, kuinka hyödyllinen ja kustannustehokas se on verrattuna esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.

Onko se paljon jos kaksi prosenttia on koulutusta vastaamattomissa tehtävissä? Mitä ne tehtävät sitten ovat? esim eduskunnassa on 14 tohtoria, mk Jussi Halla-aho.

Ei yliopisto muutenkaan ole mikään ammattikoulu, josta valmistuttaisiin johonkin ammattiin. Paitsi ehkä jossain lääketieteellisessä. Ei missään ole määritetty esim, että mihin työtehtäviin kauppatieteen tohtorit valmistuvat.

Haavisto on ylioppilas, joten hänkin on varmasti koulutustaan vastaavassa tehtävässä.

Kysymksenasettelu on suorastaan typerä. Ei kukaan voi etukäteen tietää, että kuka tohtereista tai sen puoleen putkimiehistäkään tulee jäämään työttömäksi, jolloin voitaisiin heidät potkia pois kouluista jo etukäteen. Voimme vain katsoa kokonaistilastoja ja hyväksyä että joku prosentti tai pari jää työttömiksi. Ja sitten verrata sitä vaihtoehtoon ja sen keskimääräiseen työttömyyteen. Emme siis tarvitse työttömiä putkimiehiä tai sähkömiehiä, mutta se ei tarkoita että heitä ei pitäisi kouluttaa.

Mistä sinä voit etukäteen tietää kenestä tulee tohtori tai kenestä sellainen voi tulla?

En todellakaan antanut. Puhin muutamasta tilataksillisesta. Ei meilläpäin ainakaan tilatakseihin sataa ihmistä mahdu.

Tällaiset laskelmat ovat jossain määrin teoreettista höpöhöpöä ja niihin päästään jos verrataan pitkäaikaistyöntä versus keskimääräisen työuran tehnyttä yksilöä toisiinsa. Syrjäytyneet nuoret eivät maksa sen enempää kuin syrjäytymättömät pitkäaikaistyöttömät. Jos meillä olisi täystyöllisyys, niin tuollaisessa laskelmassa voisi olla jotain järkeä, mutta niin kauan kun meillä on näin jäykät työmarkkinat ja sikäli korkea rakenteellinen työttömyys, tullaan kysymykseen että kuinka paljon työn tarjonnnan lisääminen lisää sen kysyntää. Jos me oikeasti uskoisimme tuollaisia laskelmia, niin voisimme laskea että yleissitovuus maksaa meille kymmeniä miljardeja (kymmeniä tuhansia pitkäaikaistyöttömiä kertaa miljoona euroa kappale). No voihan se olla, että maksaakin.

Saatoit nähdä, mutta jätit huomioimatta boldauksen kohdassa "täysin", minkä mainitsin mielenkiintoisena yksityiskohtana. Eduskunnassa on (sikäli kuin tarkoitat kansanedustajia) paljon erilaisia, erilaisen koulutustaustan omaavia ihmisiä, mutta miten tohtorius tähän liittyy? Mitä tarkoittaa mk liittyen Halla-ahoon? Markka Halla-aho kenties?

Laskelmat, varsinkin tulevaisuuteen liittyvät laskelmat ovat aina teoreettisia. Ovatko ne höpöhöpöä, aika näyttää. Mutta käsittääkseni näitä laskelmia tekevät juurikin tohtorit ja muut korkeastikoulutetut henkilöt ja näiden laskelmien perusteella tehdään yhteiskunnassa päätöksiä. Ovatko tohtorit vai heidän tekemänsä laskelmat höpöhöpöä? Mietitäänpä tätä yhdessä: tohtorit ovat tärkeitä, mutta heidän laskelmansa ovat höpöhöpöä. Laskelmat ovat yleisesti ottaen höpöhöpöä? Jos henkilöt tekevät höpöhöpölaskelmia, mihin heitä tarvitaan, jos periaatteessa jonkin laskelman saa aikaiseksi kuka vaan, koska laskelmat ovat lähtökohtaisesti "höpöhöpöä". Tässä haiskahtaa näköjään kaikkia puolueita vaivaava vääristymä: otetaan huomioon vain ne seikat, jotka tukevat omaa tarinaa (narratiivia, vittu mitä paskaa).

Jos kysymyksenasettelu oli typerä ei vastauskaan poikennut valitusta linjasta.

Aika naurettavaa kiertelyä, jos saan sanoa. Jos olet eri mieltä, olet melko heikko ihmistuntija.

Myönnän tässä olleeni hieman yliampuva koskien tilataksejasi.

Rinnastat syrjäytyneet nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Rinnastuksessa ei mielestäsi ole mitään vikaa? Rinnastat syrjäytyneen nuoren Jasmiina (15v) ja pitkäaikaistyöttömän Heikki (57v) toisiinsa (nimet muutettu).
Jasmiina: " Vittu mitä paskaa, ei kiinnosta. Jotain vois tehdä, mut ketä kiinnostaa? Voisin mä jotain tehdäkin, voisin vääntää jotain putkee tai tykkäisin duunaa jotain eläinten kanssa. Mut kouluun mä en enää mee"
Heikki: "Heti koulun jälkeen 15-kesäisenä menin hommiin ja siinä niitä sit oli, mut 10 vuotta sitten meni tehdas nurin niin ei niitä hommia sitten ollu. Kyllä sitä jotain vois tehhäkkin mut ans kattoo"

 

[Kauko Viisas]

Tohtori ei ole näihin aina pätevin eikä tule aina valituksi. Jos kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto (=kandidaatti), ei sen ylemmästä muodollisesta koulutuksesta saa tuolloin lähtökohtaisesti mitään lisää, tai jos kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto (=maisteri tai YAMK), sama tilanne. Muodollinen koulutus on kynnysehto.

Korostan, että alkuperäinen kritiikkini ei edelleenkään kohdistu tohtoreihin vaan oppivelvollisuusiän laajennukseen.

Muodollinen koulutus on kynnysehto. Samaa mieltä. Kaksi akateemista hakijaa, sama opiskelutausta, toinen kandi, toinen tohtori, molemmat ilman mainittavaa työkokemusta, kumpi paikan saa?

Ja, edelleenkin, eräs kysymyksistäni kuuluu: mistä minä voisin saada ammattitaitoisen sähköasentajan yhdeksi päiväksi? Myönnän etten ole ollut yhteydessä mihinkään Suomen, puhumattakaan ulkomaiden yliopistoihin. My bad!

 

[dana77]

Oletko tohtori tai sellaiseksi kouluttautuva? Vai miksi tohtorius tuntuu olevan kovin tärkeä ja herkkä aihe sinulle, että siirrät asian ytimen toisarvoiseen seikkaan (spinnaat kuten nykyään sanotaan?)?

Rinnastat syrjäytyneet nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Rinnastuksessa ei mielestäsi ole mitään vikaa? Rinnastat syrjäytyneen nuoren Jasmiina (15v) ja pitkäaikaistyöttömän Heikki (57v) toisiinsa (nimet muutettu).
Jasmiina: " Vittu mitä paskaa, ei kiinnosta. Jotain vois tehdä, mut ketä kiinnostaa? Voisin mä jotain tehdäkin, voisin vääntää jotain putkee tai tykkäisin duunaa jotain eläinten kanssa. Mut kouluun mä en enää mee"
Heikki: "Heti koulun jälkeen 15-kesäisenä menin hommiin ja siinä niitä sit oli, mut 10 vuotta sitten meni tehdas nurin niin ei niitä hommia sitten ollu. Kyllä sitä jotain vois tehhäkkin mut ans kattoo"

En ole tohtori enkä sellaiseksi kouluttautuva. En ole myöskään koskaan vakavasti harkinnut asiaa, sillä toimin yksityisellä sektorilla alalla, jossa se ei toisi juuri mitään lisäarvoa. Joskus 15v sitten tosin kun kävin yliopistolla keskustelemassa toisen maisteritutkinnon suorittamisesta, niin he koittivat ehdottaa että lukisin mieluummin tohtoriksi, mutta kompromissina en suorittanut kumpaakaan.

Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys kulkevat pitkälti käsi kädessä. Jasmiiina on 40 vuoden päästä samassa tilanteessa kuin Heikki nyt ja Heikki puolestaan on suurella todennäköisyydellä syrjäytynyt.

 

[Kauko Viisas]

@dana77
Kiitos vastauksesta.

Syrjäytymisellä ja pitkäaikaistyöttömyydellä on yhtymäkohtia, mutta johtopäätöksesi Jasminasta voi olla vääräkin, jos Jasmina ylimääräisen kolmen vuoden "kakun" (mitä hän ei missään tapauksessa tule kuitenkaan suorittamaan) sijaan saisikin mahdollisuuden tehdä jotain konkreettista itseään kiinnostavaa duunia. En ota kantaa todennäköisyyksiin, mutta kannattaisiko edes yrittää nostaa näitä syrjäytyviä nuoria tekemisen, ei diipa-daapakoulutuksen kautta jonkinlaiseen elämän syrjään kiinni?

Ja sikäli kuin tohtorit tietävät, niin syrjäytyminen alkaa jo ennen murrosikää eli siihen pitäisi puuttua jo paljon ennen kuin "oireilu konkretisoituu".

Mitä Heikkiin tulee, niin todenäköisesti Heikki on 40 vuoden päästä ollut haudassa jo pitkään.

Mutta mitä mieltä olet alkuperäiseen kysymykseeni: onko oppivelvollisuusiän laajentaminen hyvä vai huono asia?

 

[tomageeni]

Eikös sähkömiehet/putkimiehet yms. asentajat ala olla jo Etelä-Suomessa pulassa, kun Jevgeni ja Markko tekevät halvemmalla saman työn? Tohtoreista ei "ihan" samaa ongelmaa ole, eikä ne kaikki tutki Afrikan heimojen intersektionaalista feminismiä.

Mun kokemus muutaman vuoden takaisen rakennusprojektin perusteella on, että pätevillä sähkö- ja putkimiehillä ei ainakaan Etelä-Suomessa ole mitään hätää. Markko ei tee enää juurikaan halvemmalla, mutta Markkon sentään saa töihin. Janis ja Aigras voivat tehdä halvemmalla, mutta he tarvitsevat Markkon tulkiksi ja työnjohtajaksi.
Pasi ja Heikki olivat myyneet kalenterinsa täyteen seuraavat 6kk.

Tohtoreista silti samaa mieltä. Nähdäkseni ainoa tapa saada tuottavuutta ylös ja siten taloutta kasvuun, on tehdä korkeamman katteen työtä, eli korkeamman jalostusasteen tuotteita ja laadukkaampia palveluita. Tähän kaikista tehokkain tapa on se saada koulutusastetta nostettua. Niitä väikkäreiden otsikoita on turha lukea niin kuin piru raamattua. Vaikka on joitain aloja joissa tutkimuksen kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen arvo voidaan kyseenalaistaa, 95%:lle tohtoreista väitöskirja palvelee kuitenkin tarkoitusta, eli opettaa itsenäisen tieteellisen tutkimuksen tekemiseen

Ei kukaan teollisuuteen siirtynyt tohtori kuitenkaan täsmälleen sitä moottorin suihkuvirtausmekanismia rakenna töissä, mitä tutki väikkärissä. Mutta se näennäisesti höpöhöpö-tutkimus on todennäköisemmin antanut hänelle työkalut tehdä sellaista tutkimus- ja kehitystyötä mitä teollisuudessa tarvitaan. Ainakin paremmin kuin elämäm koulu.

 

[Oto Hascak]

Ei nyt suoranaisesti liity noihin yllä oleviin mutta ministerin postia voi hoitaa yo-pohjalta ja siinä sivussa kyykyttää virkamiestiä, jolla varatuomarin arvo, siis juristi koulutukseltaan.

 

[dana77]

Syrjäytymisellä ja pitkäaikaistyöttömyydellä on yhtymäkohtia, mutta johtopäätöksesi Jasminasta voi olla vääräkin, jos Jasmina ylimääräisen kolmen vuoden "kakun" (mitä hän ei missään tapauksessa tule kuitenkaan suorittamaan) sijaan saisikin mahdollisuuden tehdä jotain konkreettista itseään kiinnostavaa duunia. En ota kantaa todennäköisyyksiin, mutta kannattaisiko edes yrittää nostaa näitä syrjäytyviä nuoria tekemisen, ei diipa-daapakoulutuksen kautta jonkinlaiseen elämän syrjään kiinni?

Keskustelimme syrjäytymisen kustannuksista. Jos Jasmina kolmen vuoden päästä löytää kiinnostavan duunin ja saa elämän syrjästä kiinni, niin silloin hän ei ole lopullisesti syrjäynyt eikä hänestä tule niitä keskusteluja 0,3-1,2 miljoonan kustannuksia, jotka lähtöoletuksena olivat. Minä en henkilöä itse tunne. Ne kustannukset ovat kuitenkin suoraa seurausta siitä, että hän ei työllisty vaan on suuren osan elämästään sosiaalitukien varassa.

 

[Oto Hascak]

Jep, rikollinenhan Juhantalo oli. Kallia kai ei tuomittu, en jaksanut tarkastaa.

Linkki: https://twitter.com/Jocka/status/1338585982363447297

Harmittaa , ettei Kepulla ole munaa siirtää sivuun hallintolakia ja ulkoasiainhallintolakia rikkonutta Haaviston Pekkaa. Tuohon saa Kepu unohtaa kannatuksen nousun. Toisaalta, ihmetyttää, kun ei demaritkaan ala Pekkaa potkimaan ulos.

 

[tomageeni]

Harmittaa , ettei Kepulla ole munaa siirtää sivuun hallintolakia ja ulkoasiainhallintolakia rikkonutta Haaviston Pekkaa. Tuohon saa Kepu unohtaa kannatuksen nousun. Toisaalta, ihmetyttää, kun ei demaritkaan ala Pekkaa potkimaan ulos.

Veikkaan että siellä painaa vaakakupissa taannoinen Rinteen ulos savustaminen. Yhden tämmöisen manööverin hallitusyhteistyö kestää. Mutta toisen jälkeen hallituskumppanit rupeavat kyseenalaistamaan, onko oikein että yksi hallituspuolue (joka ei ole edes suurin) voi kiristää hallituskumppanien profiiliministereitä eroamaaan. Siinä missä Rinne-case oli vielä Kepulta poliittista peliä hakea itselleen vahvempaa positiota hallituksen sisällä, Haavistolle epäluottamuksen antaminen alkaisi jo oikeasti nakertamaan hallitusyhteistyötä ja pikemminkin kaventaisi Kepun liikkumavaraa.

Toinen ongelma on se, että tämä näyttäisi Kepun osalta myös ilmeiseltä politikoinnilta tulevia presidentinvaaleja silmällä pitäen.

 

[heketsu88]

Pekka Haavistolle EK:n luottamus äänin 101-68 ja 30 kansanedustajaa oli poissa.

Edit. Korjattu 30 kansanedustajan tyhjästä äänestäminen poissaolevaksi.

 

[mutina]

Pekka Haavistolle EK:n luottamus äänin 101-68 ja 30 kansanedustajaa äänesti tyhjää.

30 oli poissa, tyhjiä ääniä ei annettu yhtään.

 

[Oto Hascak]

Linkki: https://twitter.com/KarnaMikko/status/1338758383713873921

No se meni nyt noin.