Disclaimer: Itselläni ei ole mitään omaa, vahvaa mielipidettä asiaan. Tiedän vain sen, että kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua saamelaislakiin ei saada. Minua vain itseäni surettaa, että asia halutaan nähdä "saamelaiset vs lesta-keput" -vääntönä. Kyllä riidan syyt ovat muualla, vaikka Kepu sillä nyt ratsastaisikin.
On se parempi tapa kuin nykyinen, jossa määrittely on ulkopuolisten tekemä rasistinen määritelmä.
Myös lakiesityksen määrittely on ulkopuolinen. Ei se voi mitään muuta ollakaan, kuten
@BigRedCat sanoo: jos haluamme edistää jonkun ihmisryhmän X asiaa, meidän pitää jollain tavalla määritellä, mikä tuon ihmisryhmä X:n alkujoukko on.
Ei meidän anonyymillä keskustelupalstalla tarvitse koettaa pitää yllä poliittisesti korrektia kulissia.
Siitähän tässä on kysymys, kun joskus on katsottu, että kaikki porotaloutta harjoittavat ovat lappalaisia, vaikka eivät ole saamelaisia.
"Lappalaispykälä" onkin yksi niistä hiertävistä kohdista, mutta unohdetaan se nyt hetkeksi. Oma henkilökohtainen mielipiteeni nykyisestä laista onkin se, että kun se on aikanaan tehty, tavoite on ollut liian kunnianhimoinen.
Keskusta on tässä määrittelemässä saamelaisuutta tukeutumalla vanhaan rasistiseen määritelmään.
Toivoisin, että edes hetken katsoisit asiaa vähän ulkopuolisena ja unohtaisit "lesta-keput" yhtälöstä. Keskusta ei ole tätä riitaa luonut, vaikka se sillä nyt ratsastelee valtionjohdossa.
Noin puolet nykyisin saamelaisiksi määriteltävistä vastustaa hanketta, erityisesti inarinsaamelaiset joutuisivat diskriminoinnin kohteeksi. Lisäksi kaikki Lapin kansanedustajat ovat asiaa kohtaan hyvin kriittisiä, puolukannasta riippumatta.
Sanoin, että itselläni on taustani takia jonkinlainen käsitys siitä, ketkä puoltavat määritelmän muuttamista puhtaasti kieliperustaiseksi ja ketkä vastustavat sitä. Oma arvaukseni on, että kiihkeimmät vastustajat löytyvät Kittilästä, Sodankylästä ja Inarista, ja kiihkeimmät puolustajat akselilla Enontekiö-Utsjoki.
Äänioikeuden muuttaminen kieliperustaiseksi siirtää käräjien valtasuhteita päälakeen ja käsivarteen, ja tiputtaa alueen isot kunnat (Kittilä, Ivalo ja Sodankylä) marginaaliin. Pohjoissaamea puhuvat ovat jo nyt suurin ryhmä, inarin- ja koltansaamen puhujia on vähän.
Tässä on myös kaupunki vs maaseutu -asetelmaa, ja äänioikeuden muuttaminen kieliperustaiseksi siirtää painopistettä "maaseudulle", koska ihmiset etelän (Kittilä, Ivalo, Sodankylä) isoissa kunnissa ovat olleet pidempään ja tiiviimmin tekemisissä suomea puhuvien kanssa. Siitä syystä on ihan varmasti myös tällaista kulttuurieroa, ts. käsivarren saamelainen kyllä varmaan näkee ivalolaisen tai sodankyläläisen liian "suomettuneena" "lantalaisena".
Kannattaa lukea, mihin nykyinen määritelmä perustuu ja mitä halutaan korjata. Nykyinen määritelmä perustuu vanhaan lappalaisnäkemykseen.
Nykyisessä laissa on haettu sellaista kulmaa, että saamelaisuus on myös etnistä. Sitä on sattuneesta syystä vaikea määritellä, joten välineeksi siihen on otettu nuo vanhat verokirjat. Lakiuudistus muuttaa määritelmän puhtaasti kielelliseksi.
Uudessa tämä poistetaan ja annetaan enemmän tilaa kielelle ja kulttuurille, jonka toiminta on saamelaiskäräjien tarkoitus.
Huomaan, että määrittelet itse saamelaisuuden kielen kautta. Kielikriteerin puolustajat tosiaan perustelevat omaa näkemystään sillä, että saamelaiskäräjien päätehtävä on kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Vastustajien mielestä saamelaiskäräjät on saamelaisten keskustelufoorumi, mm. sen elinkeinoulottuvuuden takia.
Jokainen saamelaiseksi tämän jälkeen voi edelleen sanoa olevansa saamelainen, mutta äänioikeus on vain niillä, joiden voidaan katsoa täyttävän kieleen ja kulttuurin perustuvat kriteerit. Mitään rotuoppeja ei siis olla luomassa.
Ymmärrät varmaan itsekin, että "saamelaisuuden määritelmän poistaminen laista" on juridista sanahelinää.
Ylipäänsä tälläinen etninen identiteettipolitiikka ei ole minun kuppini teetä.
Eipä minunkaan.
