Sanna Marinin hallitus

[Jeffrey]

Laitetaan vielä erilliseen viestiin @erku viestiin liittyen, sillä tämä on meidän tulevaisuuden kannalta niin tärkeä ymmärtää.

Suomessa olisi enemmän verotettavaa, mikäli verot olisivat pienemmät.

Tämä johtaa siihen, että prosenttiperkeleiden sijaan prosentteja laskemalla saataisiinkin yhteiseen kassaan enemmän euroja jaettavaksi.

Suomi ei elä prosenteilla, Suomi elää euroilla.

 

[aalto]

Veron suurin ongelma on se, että se on vero. Suomessa on edellisen 15 vuoden aikana jääty todella pahasti Pohjoismaiden talouskehityksestä. Vielä 2008-2009 suomalaiset olivat melkolailla tasoissa varallisuudessaan esimerkiksi ruotsalaisten kanssa. Tällä hetkellä ruotsalaisten keskimääräinen varallisuus on noin +50% suomalaiseen verrattuna.

Suutin syy tälle on Suomen ylisuuri verotus. Ylisuuren verotuksen takia Suomeen ei saada investointeja ja toisaalta ihmisiä ei saada töihin. Suomen vaihtotase on ollut negatiivinen jo vuosikaudet ja Suomessa on purettu investoiteja enemmän kuin mitä uusia on kyetty tekemään.

Tämä hesarin juttu on kyllä eri mieltä tuosta varallisuuserojen syystä: Varallisuus | Ovatko suomalaiset köyhempiä kuin ruotsalaiset? Valtavaa eroa keskimääräisessä varallisuudessa selittää etenkin yksi asia

Ensinnäkin varallisuuden keskiarvo on kyllä kasvanut juuri noin kuin kerrot, mutta mediaanivarallisuus on lähellä toisia. Tämä kertoo siis siitä, että Ruotsissa on enemmän tosi rikkaita, mutta perus-svenssonilla menee suunnilleen yhtä hyvin kuin virtasilla täällä. Varallisuuserot selittyvät sitten pitkälti asuntojen arvon nousulla. Muissa pohjoismaissa asuntojen arvot ovat nousseet 15 vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Jos verrataan tilannetta vaikka Ruotsiin, niin siellä on hyvin erilainen kulttuuri asunnon ostamisessa kuin Suomessa. Kun asuntoja ostetaan kovalla velkavivulla ja luotetaan niin arvon jatkavan kasvuaan, niin samalla kyllä nousee ihmisten varallisuus, mutta kylkiäisinä nousee riskit. Tähän asti asuntojen arvot ovat kasvaneet ja velkaa on saanut halvalla, mutta kovin suuria liikkeitä tuo ei kestä hinnoissa tai koroissa.

 

[erku]

Se on ihan totta, että yksittäistä mittaria tarkastelemalla voidaan tulla tämänkaltaiseen lopputulokseen, nyt on kuitenkin tärkeä ymmärtää tätä kysymystä laajemmin. Samalla olisi tärkeä ymmärtää tilastoja oikein, eikä vetää virheellisiä loogisia päätelmiä niistä.

Tähän samaan Veronmaksajien tilastoon on myös esimerkiksi Vasemmistoliiton Jussi Saramo viitannut pyrkiessään väitteeseen jonka mukaan Suomessa ei edes olisi kova verotus.

Nyt ensimmäiseksi täytyy ymmärtää mitä tuo mittari esittää. Se esittää kokonaisverokertymän suhteessa bruttokansantuotteesta, eikä se suoraan kerro verojen määrää - se kertoo etenkin verotettavien asioiden määrän suhteessa bruttokansantuotteeseen, veroasteiden lisäksi toki.

Eli se looginen johtopäätös joka tuosta tilastosta voidaan tehdä on se, että Suomessa on verotettavaa vähemmän kuin Ruotsissa. Tämä on tosi. Tämä taas selittyy valitettavasti pääosin sosiaaliturvamenoilla. Suomessa sosiaaliturvamenot ovat huomattavasti korkeammat ja ihmiset tekevät muutenkin vähemmän töitä. Silloin kun ihmiset tekevät vähemmän töitä niin yksinkertaisesti verotettavaa syntyy vähemmän.

Siis sinähän nimenomaan itse kirjoitit ylisuuresta verotuksesta. Yleensä verotuksen kokonaiskuvaa parhaiten indikoi nimenomaan kokonaisveroaste eikä se, että valikoi randomina jonkun tietyn veron ja arvioi sen ankaruutta tai keveyttä.

Tuota en ymmärrä alkuunkaan, miten Ruotsin korkeampi kokonaisveroaste selittyisi Suomen korkeammilla sosiaaliturvamenoilla. Ensinnäkin väitteen peruste on jo virheellinen, koska Ruotsissa asukasta kohden sosiaaliturvamenot ovat hieman suuremmat kuin Suomessa. Tanskassa sosiaaliturvamenot ovat niin absoluuttisesti kuin suhteessa BKT:hen selvästi suuremmat kuin Suomessa, mutta silti siellä on myös selvästi isompi kokonaisveroaste. Tässä mielessä todellakin on vaikeaa ymmärtää tätä argumenttiasi, että korkeat sosiaaliturvamenot jotenkin johtaisivat alempaan kokonaisveroasteeseen. Eikä korkeat sosiaaliturvamenot myöskään välttämättä vaikuta negatiivisesti työllisyyteen, mistä Tanska lienee huippuluokan esimerkki.

Laitetaan vielä erilliseen viestiin @erku viestiin liittyen, sillä tämä on meidän tulevaisuuden kannalta niin tärkeä ymmärtää.

Suomessa olisi enemmän verotettavaa, mikäli verot olisivat pienemmät.

Tämä johtaa siihen, että prosenttiperkeleiden sijaan prosentteja laskemalla saataisiinkin yhteiseen kassaan enemmän euroja jaettavaksi.

Tästähän on paljon tehty tutkimusta, mikä on verokertymän maksimoimisen näkökulmasta paras veroaste. Legendaarinen tuloerotutkija Anthony Atkinson taisi arvioida, että 65 prosenttia olisi optimaalinen veroprosentti kaikista suurimmille tuloille. Talousnobelisti James Mirrles arvioi 56,1 % yhteiskunnalle tuottavimmaksi veroprosentiksi suurituloisille. Suomessa VATT:in tutkijat 2017 arvioivat, että suurimpien ansiotuloverojen kohdalla verojen keventäminen Suomessa ei maksaisi itseään takaisin, vaan heikentäisi verokertymää.

Toki sitten esimerkiksi Päivän Byrokraatti tai Libera ovat eri mieltä, joten kukin voi toki valita itse lähteensä, johon luottaa.

 

[Cobol]

Suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että Suomessa säännöstellään ja verotetaan vahvasti. Ruotsissa mennään paljon enemmän markkinatalouden ehdoilla. Konkreettisesti tästä seuraa, että Suomessa nettovarallisuutta ei kerry yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Leikkaavat tekijät täällä ovat osakesäästämisen vaikeuttaminen ja ansiotuloverotuksen tiukkuus keskituloissakin. Ruotsissa asuntolainat ovat suurempia, mutta niitä ei makseta samalla tavalla takaisin. Sen sijaan rahaa laitetaan osakkeisiin. Tämä puolestaan nostaa asuntojen arvoa ja samalla nettovarallisuutta, koska osakesäästäminen on historiallisen tuoton perusteella tuottavaa.

Riskejä on. Mutta kumpi sitten on suurempi riski. Asuntoihin sijoitettu varallisuus Suomessa vai hajautettu osakkeisiin ja asuntoihin sidottu varallisuus Ruotsissa.

Kuten Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius sanoo, ”Pitkällä aikavälillä ruotsalaiset voittavat. Pörssi tuottaa paremmin kuin asuntosijoittaminen. Jos haluaa kasvattaa varallisuutta, kannattaa sijoittaa pörssiin. Mutta en näe näitä toisiaan pois sulkevina.”

Kokoomuksen voittaessa vaalit yksi ensimmäisistä teoista voisi olla säästämisen vapauttaminen ja pienemmät verot. Nyt jopa ihmistä vainotaan, jos hän säästää. Suomessa osakesäästötilille saa siirtää haluamansa summan enintään 50 000 euroon asti, Ruotsissa rajaa ei ole.

Suomessa useiden osakesäästötilien avaamisesta voi seurata tuhansien eurojen rangaistus.

En tosin usko, että vihervasemmisto näkee mitenkään tarpeellisena parantaa kansalaisten nettovarallisuutta. Onneksi se aika on pian ohi kun he pystyivät siihen vaikuttamaan. Kokoomukselta odotan tämänkin suhteen paljon. Aivan liikaa on perseilty vihervasemmiston ehdoilla, jotka estävät kansalaisten varallisuuden kerryttämisen Pohjoismaiden tapaan. Kyse on hieman värikynällä markkinataloudesta vs suomalainen valtiosäätely.

 

[Alejandro]

Kokoomuksen voittaessa vaalit yksi ensimmäisistä teoista voisi olla säästämisen vapauttaminen ja pienemmät verot. Nyt jopa ihmistä vainotaan, jos hän säästää. Suomessa osakesäästötilille saa siirtää haluamansa summan enintään 50 000 euroon asti, Ruotsissa rajaa ei ole.

Tämä olisi tervetullut uudistus, mutta ongelmahan ei valitettavasti ole kovinkaan akuutti. Keskiverto osakesäästötilin saldo on noin kymppitonnin luokkaa: Tilastot: 18–39-vuotiaat avasivat 57 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana perustetuista osakesäästötileistä

Valitettavasti suomalaiset tykkäävät tuhlata rahansa (tai siis tykkäävät pelata, kuten Tytti Tuppurainen parisen vuotta maireasti sanoi puolustaessaan Veikkausta) sen sijaan, että sijoittaisivat rahansa johonkin järkevään. Veikkauksen liikevaihto on aivan järkyttävä ottaen huomioon, että se ei tuota mitään. Kyseessä on vieläpä yksi Suomen suurimmista yrityksistä. Mitä jos ajatusleikkinä suomalaiset siirtyisivät lottokansasta sijoituskansaksi? Samalla voitaisiin ankkuroida kotimaisia yrityksiä ja estää niiden myyntiä ulkomaille. Tai ainakin vähintään vaurastua hitaasti, mutta jokseenkin varmasti.

Ikävä kyllä tämä on utopiaa. Poliitikkoja, etenkin demareita kiinnostaa pääasiassa vain Veikkauksen intohimoinen puolustaminen, ei suomalaisten hyvinvointi.

 

[Cobol]

Valitettavasti suomalaiset tykkäävät tuhlata rahansa (tai siis tykkäävät pelata, kuten Tytti Tuppurainen parisen vuotta maireasti sanoi puolustaessaan Veikkausta) sen sijaan, että sijoittaisivat rahansa johonkin järkevään. Veikkauksen liikevaihto on aivan järkyttävä ottaen huomioon, että se ei tuota mitään. Kyseessä on vieläpä yksi Suomen suurimmista yrityksistä. Mitä jos ajatusleikkinä suomalaiset siirtyisivät lottokansasta sijoituskansaksi? Samalla voitaisiin ankkuroida kotimaisia yrityksiä ja estää niiden myyntiä ulkomaille. Tai ainakin vähintään vaurastua hitaasti, mutta jokseenkin varmasti.

Ikävä kyllä tämä on utopiaa. Poliitikkoja, etenkin demareita kiinnostaa pääasiassa vain Veikkauksen intohimoinen puolustaminen, ei suomalaisten hyvinvointi.

Tottahan tämä ja Veikkauksen liikevaihto on noin 13 mrd euroa.

Olen aika luottavainen sen osalta, että Kokoomuksen voittaessa vaalit ja ollessa pääministeripuolue, Suomi lähentyy muita Pohjoismaita ja meilläkin kuljetaan enemmän markkinataloutta kohti. Valitettavasti demarikeskustan sote ja aluehallinto riistää raskailla hallintokuluillaan pääomia sieltä, missä niitä tarvittaisiin. Ehkä tähänkin löytyy 1-8 vuoden päästä halua purkaa byrokratiaa ja ottaa yksityinen puoli vahvemmin mukaan.

Muissakin asioissa päästään eteenpäin, kuten Alkon ja Veikkauksen monopolin purkaminen sekä ylimääräisten, kilpailua haittaavien tukien karsinta.

 

[Jeffrey]

Tämä hesarin juttu on kyllä eri mieltä tuosta varallisuuserojen syystä: Varallisuus | Ovatko suomalaiset köyhempiä kuin ruotsalaiset? Valtavaa eroa keskimääräisessä varallisuudessa selittää etenkin yksi asia

Ensinnäkin varallisuuden keskiarvo on kyllä kasvanut juuri noin kuin kerrot, mutta mediaanivarallisuus on lähellä toisia. Tämä kertoo siis siitä, että Ruotsissa on enemmän tosi rikkaita, mutta perus-svenssonilla menee suunnilleen yhtä hyvin kuin virtasilla täällä. Varallisuuserot selittyvät sitten pitkälti asuntojen arvon nousulla. Muissa pohjoismaissa asuntojen arvot ovat nousseet 15 vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Jos verrataan tilannetta vaikka Ruotsiin, niin siellä on hyvin erilainen kulttuuri asunnon ostamisessa kuin Suomessa. Kun asuntoja ostetaan kovalla velkavivulla ja luotetaan niin arvon jatkavan kasvuaan, niin samalla kyllä nousee ihmisten varallisuus, mutta kylkiäisinä nousee riskit. Tähän asti asuntojen arvot ovat kasvaneet ja velkaa on saanut halvalla, mutta kovin suuria liikkeitä tuo ei kestä hinnoissa tai koroissa.

Asunnot selittävät vain osan ilmiöstä. Keskeinen asia on Ruotsin parempi kilpailukyky, parempi vienti suhteessa tuontiin, parempi työllisyysaste, isommat palkkatulot - eli enemmän ihmisiä työelämässä jne.

Esimerkiksi tämän artikkeli ja Aktian tutkimus nostaa esille juuri samoja asioita joita itsekin nostin.

Ruotsalaiset ovat suomalaisia varakkaampia – Aktia: Taustalla useampi syy

Ruotsalaiset ovat keskimäärin varakkaampia kuin suomalaiset. Syy selittyy Ruotsin kotitalouksien korkeammalla velkaantuneisuusasteella ja talouden kilpailukykyisemmällä vientisektorilla.

www.kauppalehti.fi

 

[Kimmo_Ahteri]

Asunnot selittävät vain osan ilmiöstä. Keskeinen asia on Ruotsin parempi kilpailukyky, parempi vienti suhteessa tuontiin, parempi työllisyysaste, isommat palkkatulot - eli enemmän ihmisiä työelämässä jne.

Tässähän nämä juurisyyt ovat. Meidän kauppatase on ollut vuosia negatiivinen, olemme ikääntyvä kansa, kuihtuva markkina-alue, tuottavuus on laskussa ja meidän elinkeinoelämän rakenne ei ole riittävän monipuolinen.

Eli homman nimi olisi kakun kasvattaminen, mutta en nyt oikein yhdeltäkään puolueelta ole nähnyt mitään kovin konkreettisia ehdotuksia kuinka tämä hoidettaisiin. Kaikki puolueet pl. PS haluaisivat maahan lisää matalapalkkatyöläisiä, PS aikanaan ehdotti ettei alle 3000€ (?) liksalla tultaisi ulkomailta töihin. Kaikki lienee sitä mieltä että TKI-rahoja pitäisi lisätä.

Suomalaisten varallisuus on kakun kasvattamisen sivutuote. Kakun kasvaessa taloudellinen aktiivisuus lisääntyy ja verotulot kasvaa. Henkilön varallisuuden kasvattaminen ei pitäisi olla minkään poliittisen puolueen keskeinen tavoite.

 

[Cobol]

Peruväite vihervasemmiston haluamien lisäverojen puolesta on se, että verrokkimaissa on samantapaista lainsäädäntöä käytössä. Miksi se olisi Suomessa ongelma kun se ei ole muuallakaan.

Niinpä.

Lyhyesti. Verotusta ja nettovarallisuutta tai nettoansiotuloja ei voi katsoa yhden lisäveron kautta. Ruotsissa on palkansaajalla alhaisempi verotus. Saksassa työnantaja saa nyt maksaa lisää palkkaa ilman verotuksen nousua ja sosiaalikuluja, jotta ihmisten reaaliansiot eivät niin paljon putoa. Lisäpalkkaa ei veroteta lainkaan tiettyyn rajaan asti.

Näissä maissa mietitään ihan oikeasti sitä, miten saada työperäistä maahanmuuttoa ja millaisia päätöksiä se vaatii. Vihervasemmistolaisessa Suomessa työperäistä maahanmuuttoa ei nähdä mahdollisuutena, vaan uhkana.

Kokoomuslainen näkemys on täysin erilainen. Ansiotuloverotusta on pudotettava kaikissa tuloluokissa ja työperäinen maahanmuutto on saatava noin 50 000 tulijaan vuodessa. Palkka, koulutus, verotus, päivähoito ja moni muu asia on ratkaiseva Suomen kilpaillessa tulijoista. Kuten sekin, että tänne voi tulla ja täältä lähteä ilman lisäveroseuraamuksia.

 

[Jeffrey]

Siis sinähän nimenomaan itse kirjoitit ylisuuresta verotuksesta. Yleensä verotuksen kokonaiskuvaa parhaiten indikoi nimenomaan kokonaisveroaste eikä se, että valikoi randomina jonkun tietyn veron ja arvioi sen ankaruutta tai keveyttä.

Nimenomaisesti kokonaiskuvaa, ei sitä onko Suomessa verotus kovempi vai kevyempi kuin Ruotsissa, joka oli se sinun väitteesi. Kokonaiskuvaan kuuluu esimerkiksi verotettavien tekijöiden määrä, jota pyrin sinulle aikaisemmin esittämään.

Tuota en ymmärrä alkuunkaan, miten Ruotsin korkeampi kokonaisveroaste selittyisi Suomen korkeammilla sosiaaliturvamenoilla. Ensinnäkin väitteen peruste on jo virheellinen, koska Ruotsissa asukasta kohden sosiaaliturvamenot ovat hieman suuremmat kuin Suomessa. Tanskassa sosiaaliturvamenot ovat niin absoluuttisesti kuin suhteessa BKT:hen selvästi suuremmat kuin Suomessa, mutta silti siellä on myös selvästi isompi kokonaisveroaste. Tässä mielessä todellakin on vaikeaa ymmärtää tätä argumenttiasi, että korkeat sosiaaliturvamenot jotenkin johtaisivat alempaan kokonaisveroasteeseen. Eikä korkeat sosiaaliturvamenot myöskään välttämättä vaikuta negatiivisesti työllisyyteen, mistä Tanska lienee huippuluokan esimerkki.

Nyt pitäisi taas ymmärtää vähän pintaa syvemmälle. Sosiaaliturvamenot eivät valitettavasti kerro suhteellisesta hyvinvoinnista kovinkaan paljoa. Valtaosa sosiaaliturvamenoista ovat eläkkeitä ja terveydenhuoltoa. Tästä johtuen kokonaistilaston tarkastelu suhteessa talouden kilpailukykyyn on vähintäänkin huono mittari. Yritin jo aikaisemmissa viesteissä tuoda esille sitä, että kyse on Ensinnäkin siitä kuinka paljon on verotettavia tekijöitä. Korkeat sosiaaliturvamenot ruokkivat työttömyyttä, mutta ylätasolla sen vaikutusta tähän ei juuri edes näy kun suurin osa kategoriasta on eläkkeitä ja terveydenhuoltoa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että Suomessa tulisi kyetä panostamaan terveydenhuoltoon vahvemmin monella eri sektorilla. Nyt vain tarvittaisiin sitä osaa niistä sosiaaliturvamenoista mukaan talkoisiin, joka ei tällä hetkellä vielä ole pihalle tullut rukkaset ja harva kädessä.

Tästähän on paljon tehty tutkimusta, mikä on verokertymän maksimoimisen näkökulmasta paras veroaste. Legendaarinen tuloerotutkija Anthony Atkinson taisi arvioida, että 65 prosenttia olisi optimaalinen veroprosentti kaikista suurimmille tuloille. Talousnobelisti James Mirrles arvioi 56,1 % yhteiskunnalle tuottavimmaksi veroprosentiksi suurituloisille. Suomessa VATT:in tutkijat 2017 arvioivat, että suurimpien ansiotuloverojen kohdalla verojen keventäminen Suomessa ei maksaisi itseään takaisin, vaan heikentäisi verokertymää.

Toki sitten esimerkiksi Päivän Byrokraatti tai Libera ovat eri mieltä, joten kukin voi toki valita itse lähteensä, johon luottaa.

Nyt tässä taas tartutaan aikaisemmin esittelemääni prosenttiperkeleeseen. Ensiksikin olisi hyvä ymmärtää se, että valtio verottaa paljon kaikkea muutakin kuin ansiotuloja. Itseasiassa ansiotuloihin liittyvät verot ovat vain noin 27% Suomen valtion vuosittaisesta verokertymästä.

Eli esittelemälläsi prosenttiperkeleillä on suora vaikutus noin 27% verokertymään ja sitten neutraali tai negatiivinen vaikutus 73% kokonaisuuteen. Eli kysymys on laajempi kuin ainoastaan ansiotuloverotuksen maksimointi.

Pysyn tämänkin esimerkin jälkeen väitteessäni, Suomi kaipaa enemmän verotettavaa (tutkimus ja kehityks) eikä enempää verotusta.

 

[Cobol]

Eli homman nimi olisi kakun kasvattaminen, mutta en nyt oikein yhdeltäkään puolueelta ole nähnyt mitään kovin konkreettisia ehdotuksia kuinka tämä hoidettaisiin. Kaikki puolueet pl. PS haluaisivat maahan lisää matalapalkkatyöläisiä, PS aikanaan ehdotti ettei alle 3000€ (?) liksalla tultaisi ulkomailta töihin. Kaikki lienee sitä mieltä että TKI-rahoja pitäisi lisätä.

Aika monta kertaa olen laittanut Kokoomuksen konkreettiset näkemykset. Tiivistäen, ansiotuloverotusta loivennetaan vajaalla miljardilla. Julkista taloutta vahvistetaan vajaalla 2.5 miljardilla eurolla. Koulutukseen vajaat 200 miljoonaa lisää ja tieteeseen sekä tutkimukseen myös noin 200 miljoonaa lisää.

Suurimpia lisätuloja mm. tupakkaverotus 300, ay-jäsenmaksun verohelpotus pois 200, virvoituysjuomat ja karkit 150. Suurimpia säästöjä asumistuki alas - 100, työssäoloehto 12 kk - 100, ansiosid. lisäpäivät - 150, palkkatuen sopeutus - 200, ansiosidonn. kesto - 200, työttömyyden eläkekertymän vaikutus valtiolle -400 ajan kanssa jne.

Luvut miljoonia.

Tuosta puuttuu vielä "saastuttaja maksaa" osa kokonaan. Näin siksi, että Venäjän hyökkäyssota pakottaa turpeen lisäkäyttöön ja saattaa vaikuttaa moneen muuhunkin energiahuollon osaan.

Kokoomuksella on kelpo paketti ja on ollut vuosia kun sitä verrataan Rinne/Marin hallituksen talouspoliittiseen linjaan.

 

[erku]

Nyt pitäisi taas ymmärtää vähän pintaa syvemmälle. Sosiaaliturvamenot eivät valitettavasti kerro suhteellisesta hyvinvoinnista kovinkaan paljoa. Valtaosa sosiaaliturvamenoista ovat eläkkeitä ja terveydenhuoltoa. Tästä johtuen kokonaistilaston tarkastelu suhteessa talouden kilpailukykyyn on vähintäänkin huono mittari. Yritin jo aikaisemmissa viesteissä tuoda esille sitä, että kyse on Ensinnäkin siitä kuinka paljon on verotettavia tekijöitä. Korkeat sosiaaliturvamenot ruokkivat työttömyyttä, mutta ylätasolla sen vaikutusta tähän ei juuri edes näy kun suurin osa kategoriasta on eläkkeitä ja terveydenhuoltoa.

Nyt tässä taas tartutaan aikaisemmin esittelemääni prosenttiperkeleeseen. Ensiksikin olisi hyvä ymmärtää se, että valtio verottaa paljon kaikkea muutakin kuin ansiotuloja. Itseasiassa ansiotuloihin liittyvät verot ovat vain noin 27% Suomen valtion vuosittaisesta verokertymästä.

Eli esittelemälläsi prosenttiperkeleillä on suora vaikutus noin 27% verokertymään ja sitten neutraali tai negatiivinen vaikutus 73% kokonaisuuteen. Eli kysymys on laajempi kuin ainoastaan ansiotuloverotuksen maksimointi.

Pysyn tämänkin esimerkin jälkeen väitteessäni, Suomi kaipaa enemmän verotettavaa (tutkimus ja kehityks) eikä enempää verotusta.

Niin siis mikä se syvempi pinta oikein on? Edellisessä viestissäsi sangen yksiselitteisesti selitit, että Ruotsin isompi kokonaisveroaste perustuu siihen, että Suomessa on isommat sosiaaliturvamenot. Vieläkö seisot tuon väitteesi takana? Nyt tuntuu, että siirtelet erikoisella tavalla maalitolppia.

Valtio verottaa toki paljon muutakin kuin ansioita. Esimerkiksi yleisen arvonlisäveron osalta Suomi kuitenkin on hieman matalamman verotuksen maa kuin Ruotsi tai Tanska. Alkoholia ja tupakkaa Suomi toki verottaa poikkeuksellisen rapsakasti, mutta en ole ihan vakuuttunut siitä, että näitä veroja keventämällä Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi lisääntyisi.

Jos yritysverotusta tarkastellaan, niin yhteisövero on Suomessa hieman matalampi kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Pääomien verotuksessa Suomi ja Ruotsi ovat suunnilleen samaa tasoa.

Noin kokonaisuutena arvioiden on vaikeaa löytää mitään selkeää seikkaa, joka puoltaisi ajatusta siitä, että Suomen menestymättömyys suhteessa Ruotsiin tai Tanskaan johtuisi kireämmästä verotuksesta. Enemmän ongelmat liittyy elinkeinorakenteeseen, johtamiskulttuuriin, kykyyn tuotteistaa ja myydä ulkomaille jne.

 

[ijuka]

Tämä olisi tervetullut uudistus, mutta ongelmahan ei valitettavasti ole kovinkaan akuutti. Keskiverto osakesäästötilin saldo on noin kymppitonnin luokkaa: Tilastot: 18–39-vuotiaat avasivat 57 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana perustetuista osakesäästötileistä

Valitettavasti suomalaiset tykkäävät tuhlata rahansa (tai siis tykkäävät pelata, kuten Tytti Tuppurainen parisen vuotta maireasti sanoi puolustaessaan Veikkausta) sen sijaan, että sijoittaisivat rahansa johonkin järkevään. Veikkauksen liikevaihto on aivan järkyttävä ottaen huomioon, että se ei tuota mitään. Kyseessä on vieläpä yksi Suomen suurimmista yrityksistä. Mitä jos ajatusleikkinä suomalaiset siirtyisivät lottokansasta sijoituskansaksi? Samalla voitaisiin ankkuroida kotimaisia yrityksiä ja estää niiden myyntiä ulkomaille. Tai ainakin vähintään vaurastua hitaasti, mutta jokseenkin varmasti.

Ikävä kyllä tämä on utopiaa. Poliitikkoja, etenkin demareita kiinnostaa pääasiassa vain Veikkauksen intohimoinen puolustaminen, ei suomalaisten hyvinvointi.

Sitä en kyllä ole missään vaiheessa tajunnut, että miksi ihmiset edes käyttää Veikkausta. Arvat on aivan järkyttäviä, joku 70% palautusprosentti. Jos katsoo vedonlyöntikertoimia, niin katsotaan vaikka St Louis Blues vs Edmonton NHL:ssä:
Veikkaus ML: 1.92, 1.84
Pinnacle ML: 1.98, 1.917

Veikkauksella on varmaan markkinoiden surkein palautusprosentti verrattuna käytännössä kaikkeen. Mikähän hinku niillä on vetää tuostakin kohteesta 6.5% omaan taskuun.

Sekin syy miksi haluavat tämän monopolisoida on selvä - ei tuollaisilla kertoimilla saisi lainkaan asiakkaita.

Jos Tuppurainen sanoo jotain "suomalaiset tykkäävät pelata" niin mikähän estää heitä esim. puolittamasta katettaan?

 

[erku]

Aika monta kertaa olen laittanut Kokoomuksen konkreettiset näkemykset. Tiivistäen, ansiotuloverotusta loivennetaan vajaalla miljardilla. Julkista taloutta vahvistetaan vajaalla 2.5 miljardilla eurolla. Koulutukseen vajaat 200 miljoonaa lisää ja tieteeseen sekä tutkimukseen myös noin 200 miljoonaa lisää.

Suurimpia lisätuloja mm. tupakkaverotus 300, ay-jäsenmaksun verohelpotus pois 200, virvoituysjuomat ja karkit 150. Suurimpia säästöjä asumistuki alas - 100, työssäoloehto 12 kk - 100, ansiosid. lisäpäivät - 150, palkkatuen sopeutus - 200, ansiosidonn. kesto - 200, työttömyyden eläkekertymän vaikutus valtiolle -400 ajan kanssa jne.

Ensinnäkin täytyy antaa tunnustus kokoomukselle, että puolue on aika rohkeasti tuonut esiin oman vaihtoehtonsa. Joskus aiemmin kokoomus on esiintynyt vastuullisena taloudenhoitajana kuitenkaan kertomatta etukäteen mistä se oikein haluaa leikata. Nyt Orpolle, Mykkäselle ja kumppaneille hatunnosto avoimuudesta.

Jotkut kohdat ovat mielestäni hyviä, jotkut huonoja ja jokunen aika epämääräinen mukana. Esimerkiksi palkkatuen sopeutuksesta saatava 150 miljoonan hyöty kuulostaa hurjalta summalta. Asumistuen uudistamisesta taas epäilemättä tulee lisäkustannuksia toimeentulotukeen, joten nettohyöty tuskin on tuota tasoa.

Oma mielenkiintoinen kohtansa on se, että kokoomus haluaa lisätä työvoimapalvelujen resursseja 20 miljoonalla eurolla. Kuitenkin tällä vaalikaudella kokoomus suhtautui kriittisesti ja osin jopa halveksuvasti siihen, että Marinin hallitus lisäsi resursseja työvoimapalveluihin ja seurauksena palkattiin uusia TE-virkailijoita auttamaan työnhakijoita työnhaussa. Orpo muistaakseni kritisoi, että tässä kasvatetaan julkista sektoria. Tässä mielessä melkoinen linjan muutos, että nyt kokoomus vielä entisestään haluaa lisää resursseja työvoimapalveluihin.

Pettymyksenä näen, että kokoomus ei edelleenkään näytä kannattavan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poistamista, vaikka esimerkiksi Elina Valtonen on kyseistä järjestelmää ihmetellyt. Tuo olisi nimenomaan askel pro business -politiikasta pro market suuntaan.

 

[Cobol]

Pettymyksenä näen, että kokoomus ei edelleenkään näytä kannattavan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poistamista, vaikka esimerkiksi Elina Valtonen on kyseistä järjestelmää ihmetellyt. Tuo olisi nimenomaan askel pro business -politiikasta pro market suuntaan.

Niin, kyllä tämä verotuspohjan laajentamattomuus menee yksin Rinne/Marinin hallituksen piikkiin 100 %. Oli listalla, mutta eivät tehneetkään. Kokoomus hiillosti ja asettui oppositiossa omistamisen lisäverotusta vastaan.

Kokoomuksen osalta tiedän, että pohdinnassa on verouudistus. Siinä yritysverokanta lasketaan 15 prosenttiin ja listaamattoman yrityksen osinko on aina pääomatuloverotuksen piirissä kuten muutkin. Osingoista maksetaan silloin aina sama XX vero.

EVA:n sivuilla on tästä yksi malli ja se löytyy tästä. Oletan, että tulee joillain luvuilla ja jollain tavalla hallitusneuvotteluissa esille 2023.

 

[Mojo]

Laitetaan tänne väliin nyt positiivinenkin uutinen eli abortin saaminen helpottuu. Lakimuutoksissa olennaista on, että raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti abortin saamiseen riittää raskaana olevan oma pyyntö.

Abortin saaminen helpottuu – katso, miten kansanedustajasi äänesti

Eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta 125-41. Muutoksen myötä raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti riittää raskaana olevan oma pyyntö.

yle.fi

 

[mikko600]

Laitetaan tänne väliin nyt positiivinenkin uutinen eli abortin saaminen helpottuu. Lakimuutoksissa olennaista on, että raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti abortin saamiseen riittää raskaana olevan oma pyyntö.

Abortin saaminen helpottuu – katso, miten kansanedustajasi äänesti

Eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta 125-41. Muutoksen myötä raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti riittää raskaana olevan oma pyyntö.

yle.fi

Sieltä vielä puolesta ja vastaan. Persut… noh. Koko ajan mennään lähemmäksi jenkkien radikaalioikeistoa.

 

[Mojo]

Sieltä vielä puolesta ja vastaan. Persut… noh. Koko ajan mennään lähemmäksi jenkkien radikaalioikeistoa.

Ainahan noita pölhöjä riittää, mutta selkeällä enemmistöllä laki onneksi hyväksyttiin. Olihan siellä toki odotetusti kd ja vkk sataprosenttisesti vastaan. Abortti on luultavasti ainakin Anolle sen verran vaikea sana ettei varmaankaan edes tiedä mitä se tarkoittaa.

 

[lihaani]

Tämä aborttiäänestys näytti täysin selkeästi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten eron.
Molemmat oikeistopuolueita, mutta toinen on arvoliberaali ja toinen patavanhoillinen.

Olen arkipolitiikassa miltei kaikessa eri mieltä Kokoomuksen kanssa. Me edustamme eri viiteryhmiä koska jokainen ajaa omaa etuaan. Se on politiikkaa. Mutta aborttiasiassa Kokoomuksen ja vasemmiston kanta on yhtenevä. Oikein hyvä niin.

Mutta mitä vittua jollekin persulle kuuluu, mitä joku tuntematon nainen tekee itselleen? Tottakai ei yhtään mitään! Kuin sekään, jos vetäisen pienet käsityöt ja siittiöt eivät saa edes mahdollisuutta hedelmöittyä!

 

[Tami Talk]

Sieltä vielä puolesta ja vastaan. Persut… noh. Koko ajan mennään lähemmäksi jenkkien radikaalioikeistoa.

Masentavaa.

Kyseessä ei ollut edes hallituksen esitys, vaan kansalaisaloitteesta edennyt esitys.

Jussi Halla-ahon arvostus on noussut turvallisuuspolitiikan lausuntojen myötä, mutta nyt taas mennään ämpäri päässä..

 

[Turder]

Julkinen talous | Vatt: Hallituksen velanotto ajaa Suomea kohti haaksirikkoa

Tutkimuskeskus pitää ”hämmästyttävänä”, että omista tavoitteistaan huolimatta hallitus ei tee päättäväisiä toimia velanoton vähentämiseksi.

www.hs.fi

 

[lihaani]

No nyt kun asiaa on kaiveltu niin olen jokseenkin ymmärtänyt sen näkökulman miksi joku tuota lakia vastaan olisi äänestänyt. Listaan ne nyt tähän, vaikka en olisi asiasta samaa mieltä olisikaan:

1) Onko 12vko nyt se absoluuttinen raja mikä erottaa ihmisen sikiöstä.
2) Missä on yksilön oma vastuu mahdollisesta suojaamattomasta seksistä ja sen seurauksien vastuun kantamisesta.
3) Potentiaalisen isän oikeudet (rikokset asia erikseen).

Muutenkin tuon rajan vetäminen 12vko on jokseenkin kyseenalaista. Käsittääkseni sikiö on jo tuossa vaiheessa aikalailla ihmisen kaltainen... olio? joten miksi se raja vedetään nyt tuohon. Todettakoon että 12vko = 3kk.

Kysymys kuuluu:
- mitä vittua sinulle kuuluvat vieraitten naisten asiat?

 

[Satunnainen]

Muutenkin tuon rajan vetäminen 12vko on jokseenkin kyseenalaista. Käsittääkseni sikiö on jo tuossa vaiheessa aikalailla ihmisen kaltainen... olio? joten miksi se raja vedetään nyt tuohon.

Käsittääkseni tuo 12 viikkoa on niinkin tuore idea, että ollut voimassa viimeistään 1970-luvulla, jos ei jo aiemminkin. Ja sitä ei siis oltu tässä muuttamassa.

 

[Ollakseni]

No nyt kun asiaa on kaiveltu niin olen jokseenkin ymmärtänyt sen näkökulman miksi joku tuota lakia vastaan olisi äänestänyt. Listaan ne nyt tähän, vaikka en olisi asiasta samaa mieltä olisikaan:

1) Onko 12vko nyt se absoluuttinen raja mikä erottaa ihmisen sikiöstä.
2) Missä on yksilön oma vastuu mahdollisesta suojaamattomasta seksistä ja sen seurauksien vastuun kantamisesta.
3) Potentiaalisen isän oikeudet (rikokset asia erikseen).

Muutenkin tuon rajan vetäminen 12vko on jokseenkin kyseenalaista. Käsittääkseni sikiö on jo tuossa vaiheessa aikalailla ihmisen kaltainen... olio? joten miksi se raja vedetään nyt tuohon. Todettakoon että 12vko = 3kk.

1) 12 viikkoinen sikiö ei millään pysty selviämään kohdun ulkopuolella. Kyseessä on 6 senttiä ja 18 grammaa painava olio. En tiedä miksi se on 12 viikkoa, mutta kun kyse on loppujen lopuksi melko abstraktista rajasta (milloin sikiö muuttuu ihmiseksi) niin 12 viikkoa käy ihan yhtä hyvin kuin 13 viikkoa.

2) Eikö yksilö tuossa ota vastuuta toimistaan kun hankkii abortin vaikka siinä kohtaa kun on 7 viikkoa raskaana? Ja kondomit voivat pettää kuten myös e-pillerit ja kierukat. Jos ihminen kokee, että hänellä ei ole kykyä hoitaa lapsia tai muuten vain ei halua lapsia niin mielestäni on parempi ettei lapsi sitten kasva vihattuna.

3) Tämä on mielenkiintoisempi juttu. Jos nainen ei halua lasta, mutta mies haluaa niin kumpi heistä kantaa kaikki lääkinnälliset riskit asiaan liittyen? Mies jonka suurimpana riskinä on hormoneista seonnut puoliso vai nainen joka voi kärsiä ties kuinka monesta eri vaivasta sen noin 9 kuukauden aikana mitä hän lasta kantaa.

 

[444]

3) Tämä on mielenkiintoisempi juttu. Jos nainen ei halua lasta, mutta mies haluaa niin kumpi heistä kantaa kaikki lääkinnälliset riskit asiaan liittyen? Mies jonka suurimpana riskinä on hormoneista seonnut puoliso vai nainen joka voi kärsiä ties kuinka monesta eri vaivasta sen noin 9 kuukauden aikana mitä hän lasta kantaa.

Nainen voi myös kuolla, kuten se lapsikin, synnytykseen. Eräs tuttuni synnytti terveen lapsen kolme vuotta sitten. Samainen tuttu on edelleen sairaalassa eikä ole herännyt synnytyksen jälkeen. Ei toki ollut teettämässä aborttia missään vaiheessa, vaan lapsi oli toivottu lisäys perheeseen.