Paitsi, että Norjassa ja Ruotsissa on nimenomaan tiukempi määritelmä saamelaiskäräjille. Tässä Norjan saamelaiskäräjien kotisivulta (
https://sametinget.no/_f/p1/i762165...b4/sametinget-generell-brosjyre_eng_web-1.pdf): Anyone who perceives themselves as Sámi and who either has Sámi as their home language, or who has a parent, grandparent or great-grandparent with Sámi as their home language, can register in the Sámi Parliament`s electoral roll.
Eli Norjassa vaaditaan, että pitää olla itse saamenkielinen tai sitten vanhempi, isovanhempi tai iso-isovanhempi saamenkielinen. Suomen laissa (
Laki saamelaiskäräjistä 974/1995 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®) on kielivaatimus tai sitten vaihtoehtoisesti ne, joiden suvussa on joku, joka on merkitty joskus johonkin paperiin lappalaiseksi.
Tässä on YLE:n selvitys aiheesta joulukuulta 2014 eli vain hetkeä ennen pankin räjäyttänyttä vaalia:
Ensi syksynä Suomen saamelaiset äänestävät uudet edustajansa saamelaiskäräjille. Haku Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on nyt auki. Viime vuonna toimitettiin Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien vaalit. Yle Sápmi selvitti miten vaaliluettelot toimivat naapurimaissamme.
yle.fi
Norjassa äänestysoikeudesta viimeinen sana on saamelaiskäräjillä, Ruotsissa Norbottenin lääninhallituksella ja Suomessa KHO:lla. Kaikissa näissä maissa noiden vaaliluettelojen tekeminen on aiheuttanut närää, mutta Suomessahan tuo räjähti aivan uusiin mittaluokkiin vuonna 2015:
Korkein hallinto-oikeus antaa maanantaina 28.9.2015 tiedotteen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kohdistuvista valituksista. KHO on saanut tähän mennessä yli 180 valitusta.
yle.fi
Eli kun tavallisena vuonna kiistoja on aiheuttanut vain muutamat tapaukset, niin 2015 saamelaiskäräjien vaalilautakunta hylkäsi yli 300 hakemusta, joista vajaa 200 päättyi KHO:lle, joista KHO hyväksyi vähän reilun 90. Päätöstä kommentoitiin laidasta laitaan:
Anu Avaskari oli puolesta:
Saamelaismääritelmän tulkinnasta saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari sanoo, että Korkein hallinto-oikeus on noudattanut saamelaiskäräjälakia.
yle.fi
Klemetti Näkkäläjärvi voimakkaasti vastaan:
Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi reagoi vahvasti KHO:n päätökseen hyväksyä 93 uutta henkilöä saamelaisiksi. Ensimmäinen tunne oli kauhu ja järkytys, Näkkäläjärvi kommentoi tuoreeltaan.
yle.fi
Nythän tavoitteena on, että laista otettaisiin saamelaisuuden määrittely pois ja jätettäisiin vain sen, kellä on oikeus äänestää vaaleissa.
Määritelmästä on kyse joka tapauksessa ja siitä, kellä on asiaan viimeinen sana, ts. kenelle teet valituksen, jos koet tulleesi kohdelluksi väärin. Tässä on YLE:ltä mielestäni ihan hyvä yhteenveto:
Ylen tietojen mukaan keskusta on pysäyttämässä vuosikausia sorvatun saamelaiskäräjälain uudistuksen. Lain kaatuminen koettelisi saamelaisten luottamusta suomalaispäättäjiin.
yle.fi
"Lakimuutosta vastustavien mielestä uudistettu laki sulkisi saamelaiskäräjien ovet ihmisiltä, joilla heidän mukaansa olisi oikeus osallistua. Lain puolustajien mielestä taas nykylaki mahdollistaa sen, että saamelaisten asioista päättämään pääsee ihmisiä, jotka eivät ole saamelaisia. ... Nykyisen kaltaisena lakimuutos pistäisi koko vaaliluettelon uusiksi. Tämä kysymys on keskustalle ja Lapin kansanedustajille erityisen hankala. Vaaliluettelosta siis poistettaisiin ihmisiä, jotka eivät täyttäisi uuden lain määritelmää."
En ota kovin voimakkaasti kantaa siihen, että millä kriteereillä saamelaiskäräjille saisi osallistua. Se taitaa olla kuitenkin suht selvää, että päätetään laista mitä vain, niin se aiheuttaa eripuraa, että kyseessä ovat kuitenkin (pääosin) paikalliset ihmiset.