Erja Morottaja (en tiedä kuka hän on) julkaisi facebookissa seuraavanlaisen päivityksen lokakuun puolella. Tuli vastaan (hihhih) ja lainaan sen nyt kokonaisuutena tähän. Saattaa avata asiaa tai sitten se on täysin subjektiivista öyhötystä. Fakta kuitenkin on, että Suomi ei ole tehnyt vuosikymmeniin asialle mitään, vaan aina on kriittisempiä asioita hoidettavan. Esim. pullakahvit.
”””
Kirjoitin Arkadianmäelle.
”Arvoisa edustajani,
Vetoan erityisesti Lapista valittuihin kansanedustajiin: Saamelaisten ja saamelaisten oikeuksia puolustavien äänet eivät tuo vaalipiirissänne teille riittävästi ääniä, jotta tulisitte valittua kunnanvaltuustoihin ja Eduskuntaan, mutta te kyllä tiedätte asioiden todellisen tolan. Olkaa siis Lapin kansanedustajia myös meille saamelaisille.
Vetoan Annika Saarikkoon ja Suomen Keskustaan: Seiskää hallitusohjelman ja ihmisoikeuksien takana.
Vetoan Sanna Mariniin: Lunastakaa puheenne ja lupauksenne, mitä olette tehneet meille saamelaisille näiden vuosien aikana. Olkaa se johtaja, jota vähemmistötkin tarvitsevat. Pelkät kauniit sanat eivät tilannettamme auta.
Ja vetoan myös kaikkiin teihin, jotka olette jo osoittaneet tukenne saamelaiskäräjälain uudistukselle. Älkää lopettako tukeanne!
Saamelaiskäräjälakiuudistuksen täytyy toteutua vielä tämän hallituskauden aikana. Meidän saamelaisten aika muuten loppuu.
Ilman uudistusta Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääse taas lisää ihmisiä, joiden intressit eivät ole saamelaisten kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutuminen. Päinvastoin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu otti kantaa saamelaiskäräjälakiuudistuksen liittyen lokakuun alussa. Voiko asiaa tuon selkeämmin ilmaista. Silti meitä ei kuulla. Silti meitä ei pidetä tärkeinä.
Miksi te suomalaiset päättäjät ette kykene laskemaan yhteen yksi plus yksi?
Saamelaiskäräjälain uudistusta jarruttaa pahiten niin sanottu saamelaismääritelmä. Moni tolkun valtaväestön edustaja haluasi sitä laajennettavan esimerkiksi niin, että kieliperusteisuus poistettaisiin kokonaan ja satojenkin vuosien takaisista arkistoista löydetyt merkinnät ”Lapin-verosta”, ”lappalaiselinkeinoista” ja yhdestä saamelaisesta esiesiesi-isästä hyväksyttäisiin saamelaismääritelmän kriteeriksi. Tämä avaisi niin kutsutuille metsäsaamelaisille/statuksettomille saamelaisille/lapinkylänväelle pääsyn Saamelaiskäräjille.
Mutta. Tällaisista ”saamelaisryhmistä” ei ole kuultu puhuttavan ennen 1990-lukua.
Tajuatteko, miltä tämä tuntuu meistä Suomen saamelaisista: inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisistä ihmisistä? Te nonsoleeraatte meidän olemassaolomme, meidän kulttuurimme, perimämme ja historiamme. Ja me muistamme ajan myös ennen 1990-lukua.
Meidän sukumme ovat eläneen elämäänsä satoja vuosia nykyisten Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylässä Lapin paliskunnan alueilla (puhumattakaan Norjan, Ruotsin ja Venäjän puolella olevista saamelaisalueista), ja kulttuurimme on yhä elinvoimainen.
Nämä uudet ”saamelaistyhmät” alkoivat ryhmittyä ja syntyä, kun Suomi sai allekirjoitettavakseen YK:n vuonna 1989 laatiman alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO169 -yleissopimuksen (jota Suomi ei ole edelleenkään ratifioinut). Pohjoisessa alkoi levitä huhu, että tuon sopimuksen ratifiointi tarkoittaisi sitä, että saamelaisalueiden maaomistuksia alettaisiin jakaa saamelaisille, jotka ovat Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Eli että tuosta noin vain annettaisiin vaikkapa Morottajan Erjalle muutama hehtaari tonttimaata Syysjärven pohjoispuolelta. Vai eivätkö ne Morottajat ole Nellimin perukoilta?
Inarinsaamelaiset joutuivat tuon väärän tiedon levittyä todelliseen myrskynsilmään monien sukujensa maantieteellisen sijainnin vuoksi. Esimerkiksi Morottajat, Kuuvat, Mujot ja Sarret olivat asuttaneet vuosisatoja Inarinjärven eteläosia ja olivat siis Ivaloon asettuneiden suomalaisten talollisten ja uudisasukkaiden kanssa niin sanotusti samoilla reviireillä. Ivalo on saamelaisalueiden suurin suomalaistaajama.
Rantatonttien kiilto silmissä ja bisnesideat mielissä saamelaisuus alkoi siis kiinnostaa yhtä jos toista Akujärveä, Kyröä, Kiviniemeä, Pekkalaa, Katajamaata ja Huhtamellaa, jotka eivät siis vielä vuonna 1988 olleet millään tavalla saamelaisia. Usein he tosin haukkuivat, mollasivat ja tekivät kaikin muinkin keinoin selväksi, että me saamelaiset olimme heitä suomalaisia paljon ala-arvoisempia ja huonompia. 1990-luvun alussa he alkoivat tehdä vimmaisesti sukututkimuksia Ivalon lähialueiden saamelaissuvuista, ja yksi 1600-luvulla sukuun naitu morottaja teki heistä yhtäkkiä saamelaisia (vaikka sukuun ei muuten oltu huolittu saamelaista kulttuuria ja kieltä).
Saamelaiskäräjälakiuudistukseen epäilevästi suhtautuvat vetoavat usein siihen, että eikö ole hyvä, että vaaliluetteloon pääsee mahdollisimman moni ihminen. Kun saamelaiset kansana on niin pieni.
Eihän siinä mitään, jos Saamelaiskäräjät olisi joku perinneseura, lappilainen elämäntapakerho tai harrastusyhdistys. Mutta kun ei ole.
”Saamelaiskäräjien tehtävä on harjoittaa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoa. On keskeistä, että vaaliluettelossa olevilla henkilöillä on kiinteä yhteys saamen kieleen ja kulttuuriin. Kaukaisen esivanhemman status lapin veron maksajana ei ole todiste tästä”, sanotaan tuossa linkkaamassani Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotossakin.
Nyt rakkaat päättäjät tarvittaisiin sitä loogista päättelykykyä. Paljonko siis on yksi plus yksi?
Metsäsaamelaisiksi, statuksettomiksi saamelaisiksi, lapinkylänväeksi ja valitettavasti myös monet inarinsaamelaisiksi itseään kutsuvat käyttävät voimakkaita ilmaisuja kuten ”saamelaiset harjoittavat rasismia”, ”saamelaiset sortavat toisia saamelaisia”, ”saamelaiset kieltävät toisilta saamelaisen identtiteetin” ja ”estetään demokratian toteutuminen oikeusvaltiossa” huutaessaan valheellisten oikeuksiensa perään ja uhriutuvat julkisuudessa taitavasti.
Kyseessä on (erityisesti) saamelaisalueella asuvien suomalaisten 1990-luvulla keksimät identtiteetit, jotta he pääsisivät sisältä käsin valjastamaan saamelaisten ainoa itsehallintoelin eli Saamelaiskäräjät palvelemaan omia tarkoitusperiään. Tarkoituksena heillä on päästä määräämään kuviteltuja maihin ja vesistöihin liittyviä oikeuksia eli päättämään esimerkiksi kaivoksista, Jäämeren radasta. metsänhakkuista ja turistikeskuksista. Heille ei saamelaisten käsitys maista ja vesistöstä kelpaa eli se, ettei niitä kukaan ihminen yksin omista.
On tragikoomista, etteivät nämä ihmiset edes ymmärrä Saamelaiskäräjien valtuuksia. Eihän käräjät päätä Suomen valtiossa tuollaisista asioista. Käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja omaa kieltä, kulttuuria ja asemaansa alkuperäiskansana koskevissa asioissa. Ei Saamelaiskäräjät päätä rantatonteista ja hiihtokeskuksista. Ne ovat Suomen valtion ja kunnallispolitiikan heiniä.
Suomen valtion korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole tarvittavaa tietoa ja taitoa määritellä, ketkä ovat saamelaisia ja ketkä eivät. Alkuperäiskansoilla kautta maailman on oikeus määritellä itse omaan ryhmään kuulumisesta. Se on meidän perimätietoamme ja olennainen osa kulttuuriamme. Näin olemme selvinneet vuosisatoja. Toisin väittävät eivät tunne kulttuuriaan.
Korkein hallinto-oikeus ei voi soveltaa ”kokonaisharkintaa”, jonka ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet moneen otteeseen ihmisoikeussopimusten vastaiseksi.
On myös lanseerattu rasistisessa mielessä ilmaisu "vallasta taistelevista eliittisaamelaisista" halveeraamaan oikeita saamelaisia, jotka julkisesti ilmaisevat vastustavansa ei-saamelaisten pyrkimyksiä tuhota kansamme ja kulttuurimme.
Ja arvatkaapa, mikä on hullunkurista?
Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2017, moni tolkun päättäjä ja kansalainen niin Suomessa kuin muissa länsimaisissa hyvinvointivaltioissa pöyristyi valeuutisista, ihan poskettomilta tuntuvista väitteistä ja ”totuuksista”, systemaattisista kiusaamis-, häirintä- ja hiljentämismyllytyksistä sekä trumpilaisen opportunistisesta ja häikäilemättömästä tavasta vääntää kaikki asiat itseään hyödyttäviksi - keinolla millä hyvänsä ja vaikka kuinka törkeästi tahansa.
”Miten jenkit voivat olla niin tyhmiä, etteivät tajua, mitä tapahtuu?” ”Eivätkö ihmiset erota, mikä on totta ja mikä valetta?” Jep!
Me saamelaiset (ja monet muut alkuperäiskansat Kanadasta Brasiliaan ja Australiaan) olemme omakohtaisesti joutuneet kokemaan tuollaisen ”putin-taustaisen trumpilaisen todellisuuden ja vaikuttamistyön” 1990-luvulta lähtien.
Monet teistä rakkaista tolkun suomalaisista pidätte (ainakin salaa ja ihan edes pikkiriikkisen) meitä saamelaisia mielensäpahoittajina, tosikkoina valittajina ja sisäänpäin kääntyneenä pikkukansana, joka urputtaa jostain nunnukanunnukasta ja lapinpuvun käytöstä missikisoissa eikä osaa olla kiitollisia, että ulkomailla niillä saa koko Suomi huomiota.
Mutta kun meillä on ihan oikeasti syitä mieliemme pahoittamiseen. Olemme vuodesta 1995 odottaneet Suomen valtiolta ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Kolme hallituskautta olemme odottaneet Saamelaiskäräjälain uudistusta.
Mitä tapahtuu, jos lakia ei uudisteta nyt Sanna Marinin hallituksen aikana?
Tämä hallitus on varmaankin saamelaismyönteisin hallitus, mitä Suomessa on koskaan ollut eikä sekään saa vietyä lakiesitystä läpi. Mutta eihän siinä mitään. Kuten jo todettu: meidän aikamme vain loppuu.
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit käydään vuonna 2023. Korkein hallinto-oikeus tulee hyväksymään vaaliluetteloon taas lukuisia ei-saamelaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että käräjien valta-asetelma saamelaisten ja ei-saamelaisten välillä kääntyy ei-saamelaisten hyväksi. Ainoan itsehallintoelimemme merkitys murenee.
Mutta eihän siinäkään mitään. Maailmassa on paljon jänskiä pikku kansoja, vähemmistöryhmiä ja ihmisoikeusrikkomuksia, joiden puolesta voi puhua kauniisti. Ja kaukaisemmissa kohteissa on paljon eksoottisempaakin käydä paheksumassa maailman vääryyttä kuin jossain hel#etin jänkhällä.
Terveisin,
inarinsaamelainen Erja Morottaja, Uccpárnáá Maati Ááná Erja.
(Tämä saamelaisnimeni vie minut äitini puolelta Kaamasen Syysjärvelle, jossa olen viettänyt lapsuuteni ja varttunut aikuiseksi. Jááku Edla Isá Frans-Issá Erja kertoisi puolestaan isäni suvusta Nellimin Ahvenjärveltä.)
P.S. Olen lähtöisin vaatimattomista lähtökohdista. Vanhempani ovat inarinsaamelaisista Mattus-Paadar - ja Morottaja-Sarre -suvuista. 18-vuotiaaksi asuin kodissa, jossa ei ollut sähköjä eikä vesijohtoja. Kiertokoulun käynyt, siivoojana kuolemaansa asti työskennellyt ja ennen syntymääni leskeksi jäänyt äitini ja kaksi maailmansotaa nähnyt mummuni halusivat, että lapsista ja lapsenlapsista edes minä nuorimpana saisin mahdollisuuden parempaan elämään ja hyvään koulutukseen. Niinpä he kasvattivat minusta suomenkielisen. Enoni, setäni ja tätini sekä kolme vanhempaa, 50-luvulla syntynyttä sisarustani joutuivat käymään asuntolakoulua, jonne menivät pieninä lapsina osaamatta sanaakaan suomea.
Siinä minun eliittisaamelaistaustani. Jos olen eliittiä siksi, etten siedä vääryyttä enkä yhteiskunnassa heikoimmassa tai vähemmistöasemassa olevien ihmisten sortoa oman edun tavoittelemisen nimissä, sitten ole ylpeästi elitistinen. Minulla itselläni ei ole tavoitteena hakeutua minkäänlaiseen valta-asemaan niin saamelaiskäräjillä kuin kuntapolitiikassa. Moni näistä ”saamelaiseliitistä” huutelevista itse kuuluu Lapin kuntapolitiikan eliittiin jopa toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Ja se yksi plus yksi olikaan?
Minulla on 9-vuotiaat kaksospojat Aslak ja Iisak, jotka aikoinaan saivat, kiitos City-samit ry:n, Saamelaiskäräjien ja Helsingin kaupungin, täällä Helsingissäkin mahdollisuuden saamenkieliseen kielipesäpäivähoitoon.
Haluan, että he ja heidän lapsensa voivat tulevaisuudessakin olla osa elävää saamelaiskulttuuria eikä saamelaisuus näyttäydy heille vuonna 2042 pohjoisen kiinalaisrahoitteisten turistikeskusten nokinaamaisina ”laphalaisshamaaneina” tekemässä Lapin kasteita koiravaljakoiden haukkuessa taustalla.
Kuvissa ole noin neljä-, viisivuotias odottamassa äitini Annin ja mummuni Marian kanssa postiautoa Kaamasesta Inarin markkinoille. Ujostelin kameraa mummuni selän takana tuossa ensimmäisessä kuvassa.
Pukumme ovat mummuni Maria Mattuksen (os. Paadar) tekemiä. Hän oli tunnettu puvuntekijä meidän perillä. Vaikka olemme inarinsaamelaisia, käyttämämme puvut ovat Utsjoen mallia, koska Inarin kunnan pohjoisosissa asuvilla inarinsaamelaisilla näin on ollut. Mitään erityisiä vastakkainasetteluja meillä ei ole ollut inarinsaamelaisten ja pohjoisaamelaisten välillä, vaikka Anu Avaskari ja kumppanit antavat toisin ymmärtää. HE eivät ole eläneet ja kasvaneet saamelaisessa kulttuurissa. Saamelaisissa suvuissa on naitu ristiin, olemme tulleet muutenkin toimeen ja ymmärtäneet toistemme kieliä. Minulla on pikkuserkkuja niin inarinsaamelais-koltta- kuin inarinsaamelais-pohjoisaamelaista liitoista.
Noilla markkinoilla aikuinen mies heitti pilkallisesti inarinsaamea keskenään puhuneille äidilleni ja mummulleni, että opetelkaa suomen kieli ja pukeutukaa kuin ihmiset. Jo tuolloin 70-luvulla hänet tunnettiin saamelaisiin ylimielisesti suhtautuvana.
Vuodesta 2011 tuo mies on edustanut inarinsaamelaisia Saamelaiskäräjillä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta oli aiemmin hylännyt hänen vaalikelpoisuutensa ei-saamelaisena. Tuo ”äänikuningas” esiintyy ahkerasti julkisuudessa ja suomalaisille päättäjille inarinsaamelaisten oikeuksien puolustajana. Sitä hän ei edelleenkään ole.
Miksikö muistan tuon? Koska kuulin ensimmäistä kertaa jonkun puhuvan äidilleni ja mummulleni rumasti.
Ja jos joku teistä kansanedustajista haluaa "vuotaa" tämänkin vetoomuksen jollekin kolmannelle osapuolelle, niin antaa mennä vaan.
Minua eivät nuo inarinsaamelaisten ainoina totuuksina esiintyvät feikkiporukat pysty pelottelemaan eivätkä hiljentämään. Sitä he ovat systemaattisesti tehneet monelle inarinsaamelaiselle, jotka ovat ilmaisseet olevansa eri mieltä heidän kanssaan. On soiteltu työnantajille ja vihjailtu mielenterveysongelmista, seksuaalisesta suuntautumisesta jne. On haukuttu suoraan, menty henkilökohtaisuuksiin ja levitelty pas#apuheita pitkin kyliä. Kaikki eivät sitä kestä, eikä tarvitsekaan.
Kansanedustajat, teidän tehtävänne on tehdä tästä yhteiskunnasta turvallinen ja oikeudenmukainen meille kaikille - ei ajaa kiusaajien etuja.”
””””
:watermark(https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2019/12/03/2019.12.03.06.05.52_Watermark_uusi_rovaniemi_175px.png,50,0,0)/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2022/04/14/2022.04.14.07.14.11_neo-6824310.jpg)
www.lapinkansa.fi
/img-s3.ilcdn.fi/e50d3a546073511a02d4eb79add6880e4947160681e420767f1ceafde23300cb.jpg)
www.iltalehti.fi