Verkkolehden uusimmat jutut
-
Ruotsin kaukalot jäävät taakse − Sanni Vanhanen suuntaa ensi kaudeksi YhdysvaltoihinLue lisää »
-
Liiga-kierros: JYP katkaisi Kiekko-Espoon vahvan vireen väkevillä ylivoimillaLue lisää »
-
Ortio solmi jatkosopimuksen Ässien kanssa – "Annamme tulevina viikkoina Niklas Rubinille mahdollisimman optimaalisen paluun"Lue lisää »
-
NL-katsaus: Suomalaiset loistavat pistepörssissä ja Harri Säteri pelaa huippukauttaLue lisää »
-
TPS vahvistaa hyökkäystään ruotsalaisella Tim SöderlundillaLue lisää »
-
Yli 500 NHL-ottelua urallaan tahkonnut Mark Pysyk SaiPan alakertaanLue lisää »
Sanna Marinin hallitus
- Viestiketjun aloittaja Ylläpito
- Alkaa
- 2 666 468
- 21 464
Tuleva keväänä vaalit ja kepu on epätoivoinen, kun kannatus on pohjalukemissa. Kaikkea voi yrittää.
Tässä on kyse lain sisällöstä, kuka määrittelee saamelaisuuden ja sen voiko asettua ehdolle käräjävaaleissa.
Rautalangasta vääntäen onko saamelainen jos suku on asunut esim.Inarissa 300 vuotta mutta ei voida aukottomasti todistaa onko suku alkuperäisiä saamelaissukuja vaiko "vain suomalaista" muualta tullutta alkuperää. Vähän toki näinä aikoina etniseltä syrjinnältä voi vaikuttaa sen "suomalaisukuisen" mielestä joka kumminkin mieltää olevansa saamelainen.
Isoja asioita maankäyttöoikeuksien ym.kannalta. Saamelaiset aika vähän kepua ymmärtääkseni äänestävät joten noiden muiden lappilaisten puolesta kepu varmaan tappelee. Vaikea asia aivan oikeastikin tuo määritelmä.
Jep ja nykylaissa ilmeisesti kuka tahansa, jonka esivanhemmalla on ollut jossain asiakirjassa merkintä "lappalainen" voi asettua ehdolle käräjävaaleissa. Tuo merkintä taitaa vaan ihan aidosti olla kyseenalainen, sillä siitä ei voi tosiaan mitenkään aidosti todentaa henkilön olleen saamelainen. Kepu haluaisi säilyttää tuon, kun taas saamelaiset haluavat itsemäärämisoikeuden saamelaisen määrittelyyn. KHO on usein hyväksynyt pykälän perusteella kymmeniä "lappalaisehdokkaita" käräjävaaleihin, joita itse käräjät eivät ole hyväksyneet.
Kepu vetooa ihmisoikeuksiin. Tosin niin vetoavat myös saamelaiset, sillä ainakin kansainvälisesti katsottuna alkuperäiskansoille on yleensä vaadittu itsemääräämisoikeutta. Nyt Suomessa tätä itsemäärämisoikeutta jyrätään yli.
Tämä se tulee paljon kepua äänestäneenä itsellekin mieleen. No sen voin kertoa että ensi vaaleissa en varmasti äänestä, ei ole edes nykypolitiikallaan vaihtoehtojen joukossa.
Lapin Kansan/Uuden Rovaniemen toimittaja avaa keskustan vastustusta isommassa kuvassa.
www.lapinkansa.fi
Marin on saanut kritiikkiä huonosta johtamisesta, mutta tämä ongelma syntyi siinä vaiheessa, kun Rinteen SDP valitsi hallituskumppaninsa. Sellaista hallitusta, jossa mukana on tällainen keskusta, on mahdotonta johtaa ilman ongelmia noudattamalla demokratian pelisääntöjä.
Toimittajalta: Saamelaiskäräjälaki pitäisi saada eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian – aika alkaa loppua, mutta sitä on vielä jäljellä
Hätä huokuu saamelaisyhteisöstä, koska aika alkaa olla vähissä. Saamelaiskäräjälain uudistus on vaarassa jäädä taas kerran laatikon pohjalle lojumaan.
www.lapinkansa.fi
Marin on saanut kritiikkiä huonosta johtamisesta, mutta tämä ongelma syntyi siinä vaiheessa, kun Rinteen SDP valitsi hallituskumppaninsa. Sellaista hallitusta, jossa mukana on tällainen keskusta, on mahdotonta johtaa ilman ongelmia noudattamalla demokratian pelisääntöjä.
4
444
Erja Morottaja (en tiedä kuka hän on) julkaisi facebookissa seuraavanlaisen päivityksen lokakuun puolella. Tuli vastaan (hihhih) ja lainaan sen nyt kokonaisuutena tähän. Saattaa avata asiaa tai sitten se on täysin subjektiivista öyhötystä. Fakta kuitenkin on, että Suomi ei ole tehnyt vuosikymmeniin asialle mitään, vaan aina on kriittisempiä asioita hoidettavan. Esim. pullakahvit.
”””
Kirjoitin Arkadianmäelle.
”Arvoisa edustajani,
Vetoan erityisesti Lapista valittuihin kansanedustajiin: Saamelaisten ja saamelaisten oikeuksia puolustavien äänet eivät tuo vaalipiirissänne teille riittävästi ääniä, jotta tulisitte valittua kunnanvaltuustoihin ja Eduskuntaan, mutta te kyllä tiedätte asioiden todellisen tolan. Olkaa siis Lapin kansanedustajia myös meille saamelaisille.
Vetoan Annika Saarikkoon ja Suomen Keskustaan: Seiskää hallitusohjelman ja ihmisoikeuksien takana.
Vetoan Sanna Mariniin: Lunastakaa puheenne ja lupauksenne, mitä olette tehneet meille saamelaisille näiden vuosien aikana. Olkaa se johtaja, jota vähemmistötkin tarvitsevat. Pelkät kauniit sanat eivät tilannettamme auta.
Ja vetoan myös kaikkiin teihin, jotka olette jo osoittaneet tukenne saamelaiskäräjälain uudistukselle. Älkää lopettako tukeanne!
Saamelaiskäräjälakiuudistuksen täytyy toteutua vielä tämän hallituskauden aikana. Meidän saamelaisten aika muuten loppuu.
Ilman uudistusta Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääse taas lisää ihmisiä, joiden intressit eivät ole saamelaisten kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutuminen. Päinvastoin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu otti kantaa saamelaiskäräjälakiuudistuksen liittyen lokakuun alussa. Voiko asiaa tuon selkeämmin ilmaista. Silti meitä ei kuulla. Silti meitä ei pidetä tärkeinä.
Miksi te suomalaiset päättäjät ette kykene laskemaan yhteen yksi plus yksi?
Saamelaiskäräjälain uudistusta jarruttaa pahiten niin sanottu saamelaismääritelmä. Moni tolkun valtaväestön edustaja haluasi sitä laajennettavan esimerkiksi niin, että kieliperusteisuus poistettaisiin kokonaan ja satojenkin vuosien takaisista arkistoista löydetyt merkinnät ”Lapin-verosta”, ”lappalaiselinkeinoista” ja yhdestä saamelaisesta esiesiesi-isästä hyväksyttäisiin saamelaismääritelmän kriteeriksi. Tämä avaisi niin kutsutuille metsäsaamelaisille/statuksettomille saamelaisille/lapinkylänväelle pääsyn Saamelaiskäräjille.
Mutta. Tällaisista ”saamelaisryhmistä” ei ole kuultu puhuttavan ennen 1990-lukua.
Tajuatteko, miltä tämä tuntuu meistä Suomen saamelaisista: inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisistä ihmisistä? Te nonsoleeraatte meidän olemassaolomme, meidän kulttuurimme, perimämme ja historiamme. Ja me muistamme ajan myös ennen 1990-lukua.
Meidän sukumme ovat eläneen elämäänsä satoja vuosia nykyisten Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylässä Lapin paliskunnan alueilla (puhumattakaan Norjan, Ruotsin ja Venäjän puolella olevista saamelaisalueista), ja kulttuurimme on yhä elinvoimainen.
Nämä uudet ”saamelaistyhmät” alkoivat ryhmittyä ja syntyä, kun Suomi sai allekirjoitettavakseen YK:n vuonna 1989 laatiman alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO169 -yleissopimuksen (jota Suomi ei ole edelleenkään ratifioinut). Pohjoisessa alkoi levitä huhu, että tuon sopimuksen ratifiointi tarkoittaisi sitä, että saamelaisalueiden maaomistuksia alettaisiin jakaa saamelaisille, jotka ovat Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Eli että tuosta noin vain annettaisiin vaikkapa Morottajan Erjalle muutama hehtaari tonttimaata Syysjärven pohjoispuolelta. Vai eivätkö ne Morottajat ole Nellimin perukoilta?
Inarinsaamelaiset joutuivat tuon väärän tiedon levittyä todelliseen myrskynsilmään monien sukujensa maantieteellisen sijainnin vuoksi. Esimerkiksi Morottajat, Kuuvat, Mujot ja Sarret olivat asuttaneet vuosisatoja Inarinjärven eteläosia ja olivat siis Ivaloon asettuneiden suomalaisten talollisten ja uudisasukkaiden kanssa niin sanotusti samoilla reviireillä. Ivalo on saamelaisalueiden suurin suomalaistaajama.
Rantatonttien kiilto silmissä ja bisnesideat mielissä saamelaisuus alkoi siis kiinnostaa yhtä jos toista Akujärveä, Kyröä, Kiviniemeä, Pekkalaa, Katajamaata ja Huhtamellaa, jotka eivät siis vielä vuonna 1988 olleet millään tavalla saamelaisia. Usein he tosin haukkuivat, mollasivat ja tekivät kaikin muinkin keinoin selväksi, että me saamelaiset olimme heitä suomalaisia paljon ala-arvoisempia ja huonompia. 1990-luvun alussa he alkoivat tehdä vimmaisesti sukututkimuksia Ivalon lähialueiden saamelaissuvuista, ja yksi 1600-luvulla sukuun naitu morottaja teki heistä yhtäkkiä saamelaisia (vaikka sukuun ei muuten oltu huolittu saamelaista kulttuuria ja kieltä).
Saamelaiskäräjälakiuudistukseen epäilevästi suhtautuvat vetoavat usein siihen, että eikö ole hyvä, että vaaliluetteloon pääsee mahdollisimman moni ihminen. Kun saamelaiset kansana on niin pieni.
Eihän siinä mitään, jos Saamelaiskäräjät olisi joku perinneseura, lappilainen elämäntapakerho tai harrastusyhdistys. Mutta kun ei ole.
”Saamelaiskäräjien tehtävä on harjoittaa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoa. On keskeistä, että vaaliluettelossa olevilla henkilöillä on kiinteä yhteys saamen kieleen ja kulttuuriin. Kaukaisen esivanhemman status lapin veron maksajana ei ole todiste tästä”, sanotaan tuossa linkkaamassani Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotossakin.
Nyt rakkaat päättäjät tarvittaisiin sitä loogista päättelykykyä. Paljonko siis on yksi plus yksi?
Metsäsaamelaisiksi, statuksettomiksi saamelaisiksi, lapinkylänväeksi ja valitettavasti myös monet inarinsaamelaisiksi itseään kutsuvat käyttävät voimakkaita ilmaisuja kuten ”saamelaiset harjoittavat rasismia”, ”saamelaiset sortavat toisia saamelaisia”, ”saamelaiset kieltävät toisilta saamelaisen identtiteetin” ja ”estetään demokratian toteutuminen oikeusvaltiossa” huutaessaan valheellisten oikeuksiensa perään ja uhriutuvat julkisuudessa taitavasti.
Kyseessä on (erityisesti) saamelaisalueella asuvien suomalaisten 1990-luvulla keksimät identtiteetit, jotta he pääsisivät sisältä käsin valjastamaan saamelaisten ainoa itsehallintoelin eli Saamelaiskäräjät palvelemaan omia tarkoitusperiään. Tarkoituksena heillä on päästä määräämään kuviteltuja maihin ja vesistöihin liittyviä oikeuksia eli päättämään esimerkiksi kaivoksista, Jäämeren radasta. metsänhakkuista ja turistikeskuksista. Heille ei saamelaisten käsitys maista ja vesistöstä kelpaa eli se, ettei niitä kukaan ihminen yksin omista.
On tragikoomista, etteivät nämä ihmiset edes ymmärrä Saamelaiskäräjien valtuuksia. Eihän käräjät päätä Suomen valtiossa tuollaisista asioista. Käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja omaa kieltä, kulttuuria ja asemaansa alkuperäiskansana koskevissa asioissa. Ei Saamelaiskäräjät päätä rantatonteista ja hiihtokeskuksista. Ne ovat Suomen valtion ja kunnallispolitiikan heiniä.
Suomen valtion korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole tarvittavaa tietoa ja taitoa määritellä, ketkä ovat saamelaisia ja ketkä eivät. Alkuperäiskansoilla kautta maailman on oikeus määritellä itse omaan ryhmään kuulumisesta. Se on meidän perimätietoamme ja olennainen osa kulttuuriamme. Näin olemme selvinneet vuosisatoja. Toisin väittävät eivät tunne kulttuuriaan.
Korkein hallinto-oikeus ei voi soveltaa ”kokonaisharkintaa”, jonka ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet moneen otteeseen ihmisoikeussopimusten vastaiseksi.
On myös lanseerattu rasistisessa mielessä ilmaisu "vallasta taistelevista eliittisaamelaisista" halveeraamaan oikeita saamelaisia, jotka julkisesti ilmaisevat vastustavansa ei-saamelaisten pyrkimyksiä tuhota kansamme ja kulttuurimme.
Ja arvatkaapa, mikä on hullunkurista?
Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2017, moni tolkun päättäjä ja kansalainen niin Suomessa kuin muissa länsimaisissa hyvinvointivaltioissa pöyristyi valeuutisista, ihan poskettomilta tuntuvista väitteistä ja ”totuuksista”, systemaattisista kiusaamis-, häirintä- ja hiljentämismyllytyksistä sekä trumpilaisen opportunistisesta ja häikäilemättömästä tavasta vääntää kaikki asiat itseään hyödyttäviksi - keinolla millä hyvänsä ja vaikka kuinka törkeästi tahansa.
”Miten jenkit voivat olla niin tyhmiä, etteivät tajua, mitä tapahtuu?” ”Eivätkö ihmiset erota, mikä on totta ja mikä valetta?” Jep!
Me saamelaiset (ja monet muut alkuperäiskansat Kanadasta Brasiliaan ja Australiaan) olemme omakohtaisesti joutuneet kokemaan tuollaisen ”putin-taustaisen trumpilaisen todellisuuden ja vaikuttamistyön” 1990-luvulta lähtien.
Monet teistä rakkaista tolkun suomalaisista pidätte (ainakin salaa ja ihan edes pikkiriikkisen) meitä saamelaisia mielensäpahoittajina, tosikkoina valittajina ja sisäänpäin kääntyneenä pikkukansana, joka urputtaa jostain nunnukanunnukasta ja lapinpuvun käytöstä missikisoissa eikä osaa olla kiitollisia, että ulkomailla niillä saa koko Suomi huomiota.
Mutta kun meillä on ihan oikeasti syitä mieliemme pahoittamiseen. Olemme vuodesta 1995 odottaneet Suomen valtiolta ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Kolme hallituskautta olemme odottaneet Saamelaiskäräjälain uudistusta.
Mitä tapahtuu, jos lakia ei uudisteta nyt Sanna Marinin hallituksen aikana?
Tämä hallitus on varmaankin saamelaismyönteisin hallitus, mitä Suomessa on koskaan ollut eikä sekään saa vietyä lakiesitystä läpi. Mutta eihän siinä mitään. Kuten jo todettu: meidän aikamme vain loppuu.
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit käydään vuonna 2023. Korkein hallinto-oikeus tulee hyväksymään vaaliluetteloon taas lukuisia ei-saamelaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että käräjien valta-asetelma saamelaisten ja ei-saamelaisten välillä kääntyy ei-saamelaisten hyväksi. Ainoan itsehallintoelimemme merkitys murenee.
Mutta eihän siinäkään mitään. Maailmassa on paljon jänskiä pikku kansoja, vähemmistöryhmiä ja ihmisoikeusrikkomuksia, joiden puolesta voi puhua kauniisti. Ja kaukaisemmissa kohteissa on paljon eksoottisempaakin käydä paheksumassa maailman vääryyttä kuin jossain hel#etin jänkhällä.
Terveisin,
inarinsaamelainen Erja Morottaja, Uccpárnáá Maati Ááná Erja.
(Tämä saamelaisnimeni vie minut äitini puolelta Kaamasen Syysjärvelle, jossa olen viettänyt lapsuuteni ja varttunut aikuiseksi. Jááku Edla Isá Frans-Issá Erja kertoisi puolestaan isäni suvusta Nellimin Ahvenjärveltä.)
P.S. Olen lähtöisin vaatimattomista lähtökohdista. Vanhempani ovat inarinsaamelaisista Mattus-Paadar - ja Morottaja-Sarre -suvuista. 18-vuotiaaksi asuin kodissa, jossa ei ollut sähköjä eikä vesijohtoja. Kiertokoulun käynyt, siivoojana kuolemaansa asti työskennellyt ja ennen syntymääni leskeksi jäänyt äitini ja kaksi maailmansotaa nähnyt mummuni halusivat, että lapsista ja lapsenlapsista edes minä nuorimpana saisin mahdollisuuden parempaan elämään ja hyvään koulutukseen. Niinpä he kasvattivat minusta suomenkielisen. Enoni, setäni ja tätini sekä kolme vanhempaa, 50-luvulla syntynyttä sisarustani joutuivat käymään asuntolakoulua, jonne menivät pieninä lapsina osaamatta sanaakaan suomea.
Siinä minun eliittisaamelaistaustani. Jos olen eliittiä siksi, etten siedä vääryyttä enkä yhteiskunnassa heikoimmassa tai vähemmistöasemassa olevien ihmisten sortoa oman edun tavoittelemisen nimissä, sitten ole ylpeästi elitistinen. Minulla itselläni ei ole tavoitteena hakeutua minkäänlaiseen valta-asemaan niin saamelaiskäräjillä kuin kuntapolitiikassa. Moni näistä ”saamelaiseliitistä” huutelevista itse kuuluu Lapin kuntapolitiikan eliittiin jopa toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Ja se yksi plus yksi olikaan?
Minulla on 9-vuotiaat kaksospojat Aslak ja Iisak, jotka aikoinaan saivat, kiitos City-samit ry:n, Saamelaiskäräjien ja Helsingin kaupungin, täällä Helsingissäkin mahdollisuuden saamenkieliseen kielipesäpäivähoitoon.
Haluan, että he ja heidän lapsensa voivat tulevaisuudessakin olla osa elävää saamelaiskulttuuria eikä saamelaisuus näyttäydy heille vuonna 2042 pohjoisen kiinalaisrahoitteisten turistikeskusten nokinaamaisina ”laphalaisshamaaneina” tekemässä Lapin kasteita koiravaljakoiden haukkuessa taustalla.
Kuvissa ole noin neljä-, viisivuotias odottamassa äitini Annin ja mummuni Marian kanssa postiautoa Kaamasesta Inarin markkinoille. Ujostelin kameraa mummuni selän takana tuossa ensimmäisessä kuvassa.
Pukumme ovat mummuni Maria Mattuksen (os. Paadar) tekemiä. Hän oli tunnettu puvuntekijä meidän perillä. Vaikka olemme inarinsaamelaisia, käyttämämme puvut ovat Utsjoen mallia, koska Inarin kunnan pohjoisosissa asuvilla inarinsaamelaisilla näin on ollut. Mitään erityisiä vastakkainasetteluja meillä ei ole ollut inarinsaamelaisten ja pohjoisaamelaisten välillä, vaikka Anu Avaskari ja kumppanit antavat toisin ymmärtää. HE eivät ole eläneet ja kasvaneet saamelaisessa kulttuurissa. Saamelaisissa suvuissa on naitu ristiin, olemme tulleet muutenkin toimeen ja ymmärtäneet toistemme kieliä. Minulla on pikkuserkkuja niin inarinsaamelais-koltta- kuin inarinsaamelais-pohjoisaamelaista liitoista.
Noilla markkinoilla aikuinen mies heitti pilkallisesti inarinsaamea keskenään puhuneille äidilleni ja mummulleni, että opetelkaa suomen kieli ja pukeutukaa kuin ihmiset. Jo tuolloin 70-luvulla hänet tunnettiin saamelaisiin ylimielisesti suhtautuvana.
Vuodesta 2011 tuo mies on edustanut inarinsaamelaisia Saamelaiskäräjillä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta oli aiemmin hylännyt hänen vaalikelpoisuutensa ei-saamelaisena. Tuo ”äänikuningas” esiintyy ahkerasti julkisuudessa ja suomalaisille päättäjille inarinsaamelaisten oikeuksien puolustajana. Sitä hän ei edelleenkään ole.
Miksikö muistan tuon? Koska kuulin ensimmäistä kertaa jonkun puhuvan äidilleni ja mummulleni rumasti.
Ja jos joku teistä kansanedustajista haluaa "vuotaa" tämänkin vetoomuksen jollekin kolmannelle osapuolelle, niin antaa mennä vaan.
Minua eivät nuo inarinsaamelaisten ainoina totuuksina esiintyvät feikkiporukat pysty pelottelemaan eivätkä hiljentämään. Sitä he ovat systemaattisesti tehneet monelle inarinsaamelaiselle, jotka ovat ilmaisseet olevansa eri mieltä heidän kanssaan. On soiteltu työnantajille ja vihjailtu mielenterveysongelmista, seksuaalisesta suuntautumisesta jne. On haukuttu suoraan, menty henkilökohtaisuuksiin ja levitelty pas#apuheita pitkin kyliä. Kaikki eivät sitä kestä, eikä tarvitsekaan.
Kansanedustajat, teidän tehtävänne on tehdä tästä yhteiskunnasta turvallinen ja oikeudenmukainen meille kaikille - ei ajaa kiusaajien etuja.”
””””
”””
Kirjoitin Arkadianmäelle.
”Arvoisa edustajani,
Vetoan erityisesti Lapista valittuihin kansanedustajiin: Saamelaisten ja saamelaisten oikeuksia puolustavien äänet eivät tuo vaalipiirissänne teille riittävästi ääniä, jotta tulisitte valittua kunnanvaltuustoihin ja Eduskuntaan, mutta te kyllä tiedätte asioiden todellisen tolan. Olkaa siis Lapin kansanedustajia myös meille saamelaisille.
Vetoan Annika Saarikkoon ja Suomen Keskustaan: Seiskää hallitusohjelman ja ihmisoikeuksien takana.
Vetoan Sanna Mariniin: Lunastakaa puheenne ja lupauksenne, mitä olette tehneet meille saamelaisille näiden vuosien aikana. Olkaa se johtaja, jota vähemmistötkin tarvitsevat. Pelkät kauniit sanat eivät tilannettamme auta.
Ja vetoan myös kaikkiin teihin, jotka olette jo osoittaneet tukenne saamelaiskäräjälain uudistukselle. Älkää lopettako tukeanne!
Saamelaiskäräjälakiuudistuksen täytyy toteutua vielä tämän hallituskauden aikana. Meidän saamelaisten aika muuten loppuu.
Ilman uudistusta Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääse taas lisää ihmisiä, joiden intressit eivät ole saamelaisten kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutuminen. Päinvastoin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu otti kantaa saamelaiskäräjälakiuudistuksen liittyen lokakuun alussa. Voiko asiaa tuon selkeämmin ilmaista. Silti meitä ei kuulla. Silti meitä ei pidetä tärkeinä.
Miksi te suomalaiset päättäjät ette kykene laskemaan yhteen yksi plus yksi?
Saamelaiskäräjälain uudistusta jarruttaa pahiten niin sanottu saamelaismääritelmä. Moni tolkun valtaväestön edustaja haluasi sitä laajennettavan esimerkiksi niin, että kieliperusteisuus poistettaisiin kokonaan ja satojenkin vuosien takaisista arkistoista löydetyt merkinnät ”Lapin-verosta”, ”lappalaiselinkeinoista” ja yhdestä saamelaisesta esiesiesi-isästä hyväksyttäisiin saamelaismääritelmän kriteeriksi. Tämä avaisi niin kutsutuille metsäsaamelaisille/statuksettomille saamelaisille/lapinkylänväelle pääsyn Saamelaiskäräjille.
Mutta. Tällaisista ”saamelaisryhmistä” ei ole kuultu puhuttavan ennen 1990-lukua.
Tajuatteko, miltä tämä tuntuu meistä Suomen saamelaisista: inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisistä ihmisistä? Te nonsoleeraatte meidän olemassaolomme, meidän kulttuurimme, perimämme ja historiamme. Ja me muistamme ajan myös ennen 1990-lukua.
Meidän sukumme ovat eläneen elämäänsä satoja vuosia nykyisten Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylässä Lapin paliskunnan alueilla (puhumattakaan Norjan, Ruotsin ja Venäjän puolella olevista saamelaisalueista), ja kulttuurimme on yhä elinvoimainen.
Nämä uudet ”saamelaistyhmät” alkoivat ryhmittyä ja syntyä, kun Suomi sai allekirjoitettavakseen YK:n vuonna 1989 laatiman alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO169 -yleissopimuksen (jota Suomi ei ole edelleenkään ratifioinut). Pohjoisessa alkoi levitä huhu, että tuon sopimuksen ratifiointi tarkoittaisi sitä, että saamelaisalueiden maaomistuksia alettaisiin jakaa saamelaisille, jotka ovat Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. Eli että tuosta noin vain annettaisiin vaikkapa Morottajan Erjalle muutama hehtaari tonttimaata Syysjärven pohjoispuolelta. Vai eivätkö ne Morottajat ole Nellimin perukoilta?
Inarinsaamelaiset joutuivat tuon väärän tiedon levittyä todelliseen myrskynsilmään monien sukujensa maantieteellisen sijainnin vuoksi. Esimerkiksi Morottajat, Kuuvat, Mujot ja Sarret olivat asuttaneet vuosisatoja Inarinjärven eteläosia ja olivat siis Ivaloon asettuneiden suomalaisten talollisten ja uudisasukkaiden kanssa niin sanotusti samoilla reviireillä. Ivalo on saamelaisalueiden suurin suomalaistaajama.
Rantatonttien kiilto silmissä ja bisnesideat mielissä saamelaisuus alkoi siis kiinnostaa yhtä jos toista Akujärveä, Kyröä, Kiviniemeä, Pekkalaa, Katajamaata ja Huhtamellaa, jotka eivät siis vielä vuonna 1988 olleet millään tavalla saamelaisia. Usein he tosin haukkuivat, mollasivat ja tekivät kaikin muinkin keinoin selväksi, että me saamelaiset olimme heitä suomalaisia paljon ala-arvoisempia ja huonompia. 1990-luvun alussa he alkoivat tehdä vimmaisesti sukututkimuksia Ivalon lähialueiden saamelaissuvuista, ja yksi 1600-luvulla sukuun naitu morottaja teki heistä yhtäkkiä saamelaisia (vaikka sukuun ei muuten oltu huolittu saamelaista kulttuuria ja kieltä).
Saamelaiskäräjälakiuudistukseen epäilevästi suhtautuvat vetoavat usein siihen, että eikö ole hyvä, että vaaliluetteloon pääsee mahdollisimman moni ihminen. Kun saamelaiset kansana on niin pieni.
Eihän siinä mitään, jos Saamelaiskäräjät olisi joku perinneseura, lappilainen elämäntapakerho tai harrastusyhdistys. Mutta kun ei ole.
”Saamelaiskäräjien tehtävä on harjoittaa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoa. On keskeistä, että vaaliluettelossa olevilla henkilöillä on kiinteä yhteys saamen kieleen ja kulttuuriin. Kaukaisen esivanhemman status lapin veron maksajana ei ole todiste tästä”, sanotaan tuossa linkkaamassani Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotossakin.
Nyt rakkaat päättäjät tarvittaisiin sitä loogista päättelykykyä. Paljonko siis on yksi plus yksi?
Metsäsaamelaisiksi, statuksettomiksi saamelaisiksi, lapinkylänväeksi ja valitettavasti myös monet inarinsaamelaisiksi itseään kutsuvat käyttävät voimakkaita ilmaisuja kuten ”saamelaiset harjoittavat rasismia”, ”saamelaiset sortavat toisia saamelaisia”, ”saamelaiset kieltävät toisilta saamelaisen identtiteetin” ja ”estetään demokratian toteutuminen oikeusvaltiossa” huutaessaan valheellisten oikeuksiensa perään ja uhriutuvat julkisuudessa taitavasti.
Kyseessä on (erityisesti) saamelaisalueella asuvien suomalaisten 1990-luvulla keksimät identtiteetit, jotta he pääsisivät sisältä käsin valjastamaan saamelaisten ainoa itsehallintoelin eli Saamelaiskäräjät palvelemaan omia tarkoitusperiään. Tarkoituksena heillä on päästä määräämään kuviteltuja maihin ja vesistöihin liittyviä oikeuksia eli päättämään esimerkiksi kaivoksista, Jäämeren radasta. metsänhakkuista ja turistikeskuksista. Heille ei saamelaisten käsitys maista ja vesistöstä kelpaa eli se, ettei niitä kukaan ihminen yksin omista.
On tragikoomista, etteivät nämä ihmiset edes ymmärrä Saamelaiskäräjien valtuuksia. Eihän käräjät päätä Suomen valtiossa tuollaisista asioista. Käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja omaa kieltä, kulttuuria ja asemaansa alkuperäiskansana koskevissa asioissa. Ei Saamelaiskäräjät päätä rantatonteista ja hiihtokeskuksista. Ne ovat Suomen valtion ja kunnallispolitiikan heiniä.
Suomen valtion korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole tarvittavaa tietoa ja taitoa määritellä, ketkä ovat saamelaisia ja ketkä eivät. Alkuperäiskansoilla kautta maailman on oikeus määritellä itse omaan ryhmään kuulumisesta. Se on meidän perimätietoamme ja olennainen osa kulttuuriamme. Näin olemme selvinneet vuosisatoja. Toisin väittävät eivät tunne kulttuuriaan.
Korkein hallinto-oikeus ei voi soveltaa ”kokonaisharkintaa”, jonka ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet moneen otteeseen ihmisoikeussopimusten vastaiseksi.
On myös lanseerattu rasistisessa mielessä ilmaisu "vallasta taistelevista eliittisaamelaisista" halveeraamaan oikeita saamelaisia, jotka julkisesti ilmaisevat vastustavansa ei-saamelaisten pyrkimyksiä tuhota kansamme ja kulttuurimme.
Ja arvatkaapa, mikä on hullunkurista?
Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2017, moni tolkun päättäjä ja kansalainen niin Suomessa kuin muissa länsimaisissa hyvinvointivaltioissa pöyristyi valeuutisista, ihan poskettomilta tuntuvista väitteistä ja ”totuuksista”, systemaattisista kiusaamis-, häirintä- ja hiljentämismyllytyksistä sekä trumpilaisen opportunistisesta ja häikäilemättömästä tavasta vääntää kaikki asiat itseään hyödyttäviksi - keinolla millä hyvänsä ja vaikka kuinka törkeästi tahansa.
”Miten jenkit voivat olla niin tyhmiä, etteivät tajua, mitä tapahtuu?” ”Eivätkö ihmiset erota, mikä on totta ja mikä valetta?” Jep!
Me saamelaiset (ja monet muut alkuperäiskansat Kanadasta Brasiliaan ja Australiaan) olemme omakohtaisesti joutuneet kokemaan tuollaisen ”putin-taustaisen trumpilaisen todellisuuden ja vaikuttamistyön” 1990-luvulta lähtien.
Monet teistä rakkaista tolkun suomalaisista pidätte (ainakin salaa ja ihan edes pikkiriikkisen) meitä saamelaisia mielensäpahoittajina, tosikkoina valittajina ja sisäänpäin kääntyneenä pikkukansana, joka urputtaa jostain nunnukanunnukasta ja lapinpuvun käytöstä missikisoissa eikä osaa olla kiitollisia, että ulkomailla niillä saa koko Suomi huomiota.
Mutta kun meillä on ihan oikeasti syitä mieliemme pahoittamiseen. Olemme vuodesta 1995 odottaneet Suomen valtiolta ILO 169 -sopimuksen ratifiointia. Kolme hallituskautta olemme odottaneet Saamelaiskäräjälain uudistusta.
Mitä tapahtuu, jos lakia ei uudisteta nyt Sanna Marinin hallituksen aikana?
Tämä hallitus on varmaankin saamelaismyönteisin hallitus, mitä Suomessa on koskaan ollut eikä sekään saa vietyä lakiesitystä läpi. Mutta eihän siinä mitään. Kuten jo todettu: meidän aikamme vain loppuu.
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit käydään vuonna 2023. Korkein hallinto-oikeus tulee hyväksymään vaaliluetteloon taas lukuisia ei-saamelaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että käräjien valta-asetelma saamelaisten ja ei-saamelaisten välillä kääntyy ei-saamelaisten hyväksi. Ainoan itsehallintoelimemme merkitys murenee.
Mutta eihän siinäkään mitään. Maailmassa on paljon jänskiä pikku kansoja, vähemmistöryhmiä ja ihmisoikeusrikkomuksia, joiden puolesta voi puhua kauniisti. Ja kaukaisemmissa kohteissa on paljon eksoottisempaakin käydä paheksumassa maailman vääryyttä kuin jossain hel#etin jänkhällä.
Terveisin,
inarinsaamelainen Erja Morottaja, Uccpárnáá Maati Ááná Erja.
(Tämä saamelaisnimeni vie minut äitini puolelta Kaamasen Syysjärvelle, jossa olen viettänyt lapsuuteni ja varttunut aikuiseksi. Jááku Edla Isá Frans-Issá Erja kertoisi puolestaan isäni suvusta Nellimin Ahvenjärveltä.)
P.S. Olen lähtöisin vaatimattomista lähtökohdista. Vanhempani ovat inarinsaamelaisista Mattus-Paadar - ja Morottaja-Sarre -suvuista. 18-vuotiaaksi asuin kodissa, jossa ei ollut sähköjä eikä vesijohtoja. Kiertokoulun käynyt, siivoojana kuolemaansa asti työskennellyt ja ennen syntymääni leskeksi jäänyt äitini ja kaksi maailmansotaa nähnyt mummuni halusivat, että lapsista ja lapsenlapsista edes minä nuorimpana saisin mahdollisuuden parempaan elämään ja hyvään koulutukseen. Niinpä he kasvattivat minusta suomenkielisen. Enoni, setäni ja tätini sekä kolme vanhempaa, 50-luvulla syntynyttä sisarustani joutuivat käymään asuntolakoulua, jonne menivät pieninä lapsina osaamatta sanaakaan suomea.
Siinä minun eliittisaamelaistaustani. Jos olen eliittiä siksi, etten siedä vääryyttä enkä yhteiskunnassa heikoimmassa tai vähemmistöasemassa olevien ihmisten sortoa oman edun tavoittelemisen nimissä, sitten ole ylpeästi elitistinen. Minulla itselläni ei ole tavoitteena hakeutua minkäänlaiseen valta-asemaan niin saamelaiskäräjillä kuin kuntapolitiikassa. Moni näistä ”saamelaiseliitistä” huutelevista itse kuuluu Lapin kuntapolitiikan eliittiin jopa toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Ja se yksi plus yksi olikaan?
Minulla on 9-vuotiaat kaksospojat Aslak ja Iisak, jotka aikoinaan saivat, kiitos City-samit ry:n, Saamelaiskäräjien ja Helsingin kaupungin, täällä Helsingissäkin mahdollisuuden saamenkieliseen kielipesäpäivähoitoon.
Haluan, että he ja heidän lapsensa voivat tulevaisuudessakin olla osa elävää saamelaiskulttuuria eikä saamelaisuus näyttäydy heille vuonna 2042 pohjoisen kiinalaisrahoitteisten turistikeskusten nokinaamaisina ”laphalaisshamaaneina” tekemässä Lapin kasteita koiravaljakoiden haukkuessa taustalla.
Kuvissa ole noin neljä-, viisivuotias odottamassa äitini Annin ja mummuni Marian kanssa postiautoa Kaamasesta Inarin markkinoille. Ujostelin kameraa mummuni selän takana tuossa ensimmäisessä kuvassa.
Pukumme ovat mummuni Maria Mattuksen (os. Paadar) tekemiä. Hän oli tunnettu puvuntekijä meidän perillä. Vaikka olemme inarinsaamelaisia, käyttämämme puvut ovat Utsjoen mallia, koska Inarin kunnan pohjoisosissa asuvilla inarinsaamelaisilla näin on ollut. Mitään erityisiä vastakkainasetteluja meillä ei ole ollut inarinsaamelaisten ja pohjoisaamelaisten välillä, vaikka Anu Avaskari ja kumppanit antavat toisin ymmärtää. HE eivät ole eläneet ja kasvaneet saamelaisessa kulttuurissa. Saamelaisissa suvuissa on naitu ristiin, olemme tulleet muutenkin toimeen ja ymmärtäneet toistemme kieliä. Minulla on pikkuserkkuja niin inarinsaamelais-koltta- kuin inarinsaamelais-pohjoisaamelaista liitoista.
Noilla markkinoilla aikuinen mies heitti pilkallisesti inarinsaamea keskenään puhuneille äidilleni ja mummulleni, että opetelkaa suomen kieli ja pukeutukaa kuin ihmiset. Jo tuolloin 70-luvulla hänet tunnettiin saamelaisiin ylimielisesti suhtautuvana.
Vuodesta 2011 tuo mies on edustanut inarinsaamelaisia Saamelaiskäräjillä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta oli aiemmin hylännyt hänen vaalikelpoisuutensa ei-saamelaisena. Tuo ”äänikuningas” esiintyy ahkerasti julkisuudessa ja suomalaisille päättäjille inarinsaamelaisten oikeuksien puolustajana. Sitä hän ei edelleenkään ole.
Miksikö muistan tuon? Koska kuulin ensimmäistä kertaa jonkun puhuvan äidilleni ja mummulleni rumasti.
Ja jos joku teistä kansanedustajista haluaa "vuotaa" tämänkin vetoomuksen jollekin kolmannelle osapuolelle, niin antaa mennä vaan.
Minua eivät nuo inarinsaamelaisten ainoina totuuksina esiintyvät feikkiporukat pysty pelottelemaan eivätkä hiljentämään. Sitä he ovat systemaattisesti tehneet monelle inarinsaamelaiselle, jotka ovat ilmaisseet olevansa eri mieltä heidän kanssaan. On soiteltu työnantajille ja vihjailtu mielenterveysongelmista, seksuaalisesta suuntautumisesta jne. On haukuttu suoraan, menty henkilökohtaisuuksiin ja levitelty pas#apuheita pitkin kyliä. Kaikki eivät sitä kestä, eikä tarvitsekaan.
Kansanedustajat, teidän tehtävänne on tehdä tästä yhteiskunnasta turvallinen ja oikeudenmukainen meille kaikille - ei ajaa kiusaajien etuja.”
””””
/img-s3.ilcdn.fi/e50d3a546073511a02d4eb79add6880e4947160681e420767f1ceafde23300cb.jpg)
Hallitus kriisiytyi: Saarikon ja Marinin välit kuumentuivat – kulisseissa puhutaan keskustan hallituslähdöstä
Hallitusyhteistyö on tällä kertaa kriisissä saamelaiskäräjälain uudistuksen vuoksi. Hallituslähteiden mukaan keskusta jarruttaa niille epämieluisissa hankkeissa kannatuspaniikin vuoksi.
www.iltalehti.fi
Mulla ei ole mitään sympatiaa vasemmistohallitusta kohtaan, mutta voisiko plz kepun jättää seuraavan hallituksen ulkopuolelle? jooko? eikö?
Huono pakki
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, Ketterä
Minulla on ihan sama tilanne. Tämä Keskustan koko hallituskauden jatkunut vihervasemmiston perseen nuoleskelu on saanut mitan täyteen. Pidin paljon enemmän siitä Keskustasta, joka oli enemmän oikealle suuntautunut. Todennäköisesti joutuu jatkossa äänestämään Aku Ankkaa tms., kun mikään muukaan puolue ei ole lähelläkään omia mielipiteitä.
Viimeksi muokattu:
Tätä perseen nuoleskelua jopa vieläkin enemmän ärsyttää tämä toistuva sirkus, jossa Kepu esittää kovaa kunnes Marin pistää ne lopulta riviin ja ruotuun. Jos Saarikko luulee, että tämä naurettava uho ilman katetta hyödyttää Kepua jotenkin, niin on kyllä totaalisen väärässä. Tämän läpi on nähnyt jo kaikki.
Jos saisi Kepusta, Kokoomuksesta ja Persuista itse rakentaa sellaisen hybridin niin olisi hyvä. Jotenkin Suomi huutaa sellaista hieman konservatiivista mutta sosiaalisesti oikeudenmukaista aidosti keskellä olevaa puoluetta mutta ei meinaa löytyä. Nyt tuntuu että hieman kaikissa on se joku vastenmielinen piirre miksi ei meinaa pystyä äänestämään. Lepomäen johtama kokoomus voisi haja-asutusalueiden ja maatalouden ymmärryksellä olla lähellä sitä.
Millon keskusta on ollut oikealle suuntautunut? Korkeintaan Sipilän aikaan ja sekin meni oikein kunnolla vihkoon. Velkaahan kepu on aina ottanut ja ei ne iltalypsypuheet ja pekkaroinnit mitään keksittyjä juttuja ole. Kepua ja kepulaisia ei kiinosta mikään muu kun oma perse ja kädet laitetaan ihan kaikkialle muualle paitsi omaan taskuun.
Jos et tuon vertaa tiedä tässä lainaus wikistä:
Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa keskustan kannattajista 47 prosenttia sijoitti itsensä oikeistoon, 40 prosenttia keskustaan ja 10 prosenttia vasemmistoon. Arvoliberaalisuus−arvokonservatiivisuus-ulottuvuudella arvokonservatiiveja oli 36 prosenttia, arvoliberaaleja 18 prosenttia ja keskelle asettuvia 43 prosenttia. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan sanoa, että keskusta on keskusta-oikeistolainen puolue.
Itselleni yllätys mistä tuo 10% osuus vasemmistolaisia on tullut.
Siihen 10% kuuluu ainakin koko Kepun eduskuntaryhmä Sipilää ja Hoskosta lukuunottamatta.
Juu varmaan näin, mutta eihän tuo vastaa kysymykseen, että milloin keskusta on ollut erityisen oikeistolainen? Kuten sanottu, velkaa on otettu ja otetaan, erilaisia sosiaalietuuksia jaetaan joka suuntaan kunhan ei asu kaupungissa ja kaikki maksatetaan jollain muulla kun itsellä. Saavutetuista eduista ei luovuta kirveelläkään ja jokaisessa kunnassa pitää olla omat pöhöttyneet virkamiehensä ja muut julkisen sektorin sankarit, koska onhan suomalaisen nyt saatava asua siellä missä haluaa, on siihen varaa tai ei.
Joten jos saisi jotain ihan konkreettisia esimerkkejä siitä oikeistolaisuudesta, eikä mitään "identifioin itsenisi taisteluhelikopteriksi" tason soopaa.
En tiedä mitä kaikkea politikointia lakiesityksen takana on. Ihmettelen kuitenkin miten vähän mediassa kohistaan itse esityksen sisällöstä. Se on ilmeisesti annettu vain koska YK tai joku muu kv-organisaatio on moittinut lain viivästymisestä. Laissa kuitenkin rajattaisiin osa nykyisistä saamelaisista saamelaisuuden ulkopuolelle. Mm. 8 nykyistä saamelaiskäräjien jäsentä ei kelpaisi enää saamelaiseksi. Ts. eduskunta syrjisi vähemmistösaamelaisia. Eli sitä osaa joka vastustaa käräjien enemmistön kantoja.
Veikkaan, että Marin itse ja todennäköisesti aika moni muukaan kansanedustaja ei ole vilkaissutkaan lakiehdotusta, ja koko operaation takana on jotakin sellaista vaalipolitikointia, joka ei ainakaan minulle avaudu. Ehkä halutaan puolin ja toisin erottua. Mene ja tiedä.
Veikkaan, että Marin itse ja todennäköisesti aika moni muukaan kansanedustaja ei ole vilkaissutkaan lakiehdotusta, ja koko operaation takana on jotakin sellaista vaalipolitikointia, joka ei ainakaan minulle avaudu. Ehkä halutaan puolin ja toisin erottua. Mene ja tiedä.
Oikeistolaisuutta ei kylläkään kuvaa velkaantumisen vastustaminen. Todennäköisesti kokoomus on ainoa "oikeisto"puolue maailmassa, joka näin kuvittelee. Muualla teollisessa maailmassa, esim Japanissa tai jenkeissä nimenomaan oikealaita ottaa velkaa. Eikä siinä mitään, tutkijat eivät ole edes vähän alusta yksimielisiä siitä mikä olisi kansantaloudelle paras velkaantumisen taso. Suurimmalla osalla menestyneimmistä maissa on suhteellisesti enemmän velkaa, mutta kuten sanottua ei sen autuudestakaan ole varmuutta. Kansantalous kuitenkin toimii eri logiikalla kuin vaikka yritystalous.
Viestistäsi saisi helposti sellaisen kuvan, että Keskusta olisi pyrkinyt tukemaan alueita. Näinhän ei ole kuin mielikuvissa. Todellisuudessa nimenomaan Keskustan pääministerikausilla on pistetty vauhtia sentralisaatiolle mm. leikkaamalla valtion työpaikkoja kaikkialta paitsi pääkaupunkiseudulta, jossa niiden määrää on lisätty. Jne. Viimeisimpänä niittinä tietenkin taksiuudistus, joka vei syrjäkylien mummojen viimeisen liikkumismahdollisuuden ja pakotti heidät muuttamaan taajamiin.
Mielenkiintoista on, että todellisella toteutetulla politiikalla ei ole mitään merkitystä äänestymiskäyttäymisessä. Mennään vain mielikuvien mukaan. Vain siten on mahdollista luulla, että demarit ovat duunari puolue (vaikka ovat tehneet ratkaisuja joiden takia tehtaat suljetaan Suomessa); vihreät ympäristöpuolue (vaikka jokaisen vihreän ympäristöministerin jäljiltä on jouduttu turvautumaan ulkomaisiin fossiilisiin, sähkö ei tule töpselistä); kokoomus isänmaallinen puolue ( vaikka kilpailuetuja annetaan lähinnä ulkomaalaisille suuryrityksille ja EUta ei voi tarpeeksi kumartaa) ja Keskusta olisi maaseudun puolue, vaikka se ei sitä ole ollut tällä vuosituhannella jos koskaan. Näköjään mielikuva ratkaisee.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
"Keskustan työreformi – Wikipedia" Keskustan työreformi – Wikipedia
Jep, tullaan reaalisesti päätymään juustohöylään - kuten 90-luvullakin. Juustohöylä tarkoittaa sitä, etteivät rakenteet muutu, ne vaan toimivat yhä huonommin. Kun ajat paranevat niin ne lähtevät myös automaattisesti itsestään paisumaan. Ei ole kitketty ja uudistettu vaan vaan kiristetty vyötä kautta linjan. Ongelma on se maha, ei se vyö.
Ei liene, vaan alkuperäiskansan oikeudesta omiin käräjiin. Keskusta käyttää alkuperäiskansaa pelinappulana omien poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Kannattaa lukea Lapin Kansassa oleva kirjoitus.
Niin. Kysymys on siitä, että Euroopan ainoalla alkuperäisväestön oikeuksia ei myydä esimerkiksi kansainvälisille kaivos- ja tuulivoimayrityksille. Keskustalaisille kun kaikki on myytävänä oli kysymys ihmisistä tai luonnonvaroista.
Tämä tapaus on osoitus, miten paljon Lapin keskustalaisilla on valtaa keskustan sisällä, kun puolue alkaa nyt vastustaa asiaa, josta puheenjohtaja Saarikko oli jo sopinut muiden hallituspulueiden puheenjohtajien kanssa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy