Sanna Marinin hallitus

[mike owen]

Avoimia työpaikkoja on paljon Suomessa, mutta samanaikaisesti on vielä paljon enemmän työttömiä ilman töitä Suomessa.

Se miksi työttömyyttä on vielä niin paljon Suomessa niin siihen on monta syytä. On puhuttu kohtaanto-ongelmasta ja monista muista syistä miksi työttömät ei saa työtä ja työnantajat eivät saa ammattitaitoisia osaajia palvelukseensa.

Osaamisvaje voi olla yksi ilmeinen syy miksi työnantajat eivät ota pitkäaikaistyöttömiä/työttömiä työhön. Oppimishalukkuus ja hyvät sosiaaliset taidot voivat auttaa työnhakijoita löytämään uuden työpaikan vaikka osaamisvajetta ilmenee jonkin verran.

Palkkaus ja huono työilmapiiri voi olla yksi ratkaiseva tekijä miksi työnhakijat eivät halua mennä tiettyihin työpaikkoihin tietyillä aloilla ( sosiaali- ja terveydenhoitoala ).

Osa-aikatyötä ja pätkätöitä ei haluta ottaa vastaan koska huonolla palkalla ei tule toimeen. Joillekin ihmisille nämä työt sopivat kuten esimerkiksi opiskelijoille. Pääsääntöisesti palkalla on tultava toimeen. Tietysti jos haluaa elää tukien varassa niin se on eri asia.

 

[mike owen]

Ai niinku esim työllisyyteen vaikuttavat toimet?
Vai eläkeputken katkaisu?
Vai pitäiskö Sote uudistus saada jotenkin eteenpäin noin 10 sitä yrittäneen eri hallituksen jälkeen?
Vai vapauttaa vapaata sopimista?

Nyt kun Sote-uudistus saatiin Suomeen niin sen kanssa on elettävä maksoi mitä maksoi. Mielestäni sote- ja terveysalan ongelmat olisi voitu ratkaista muutoinkin. Tuleva uudistus ei tuo uusia osaajia sotealan ja terveysalan palvelutuotantoa varten laisinkaan lisää. Mistä ne osaajat saadaan mitä tarvitaan runsaasti lisää hyvinvointialuiden tarpeisiin. Uusia osaajia tarvitaan rutosti lisää.

Haluaisin tietää miten palkkaharmonisointi saadaan hoidettua maaliin saakka. Tämän lisäksi tulee vielä muut palkankorotukset hyvinvointialueiden ja kuntien maksettavaksi. Tämän lisäksi ITC-KUSTANNUKSET lisäävät harmaita hiuksia vastuuhenkilöiden harmiksi. Tämä aiheuttaa painetta nostaa palkkoja ja veroja Suomessa. Nyt puhutaan miljardiluokan kustannuksista.

Haluaisin tietää miksi Suomessa on resursseja pienennetty jo pitkään sote- ja terveysalalla. Onko järkeä vai ei.

Työehtosopimuksia on noudatettava ehdottomasti Suomessa. Niin ikään palkalla on tultava toimeen, mutta tämä ei valitettavasti ole todellisuutta nyt. Täällä on runsaasti matalapalkka-aloja, joissa palkat ovat todella huonoja. Aina hyvä koulutuskaan ei takaa hyviä palkkoja.

 

[olkikuukkeli]

Kyllähän vasemmistohallituksen ylivoimaisesti suurin "työllisyystoimi" on ollut 36 miljardin euron elvytys kahteen vuoteen. Ilkeää olisi laskea että jos työpaikkoja on syntynyt 100 000 niin että yhden hinta on ollut 36 000 e/kpl. Jaakko Teppo sanoisi että halvemmaksi tulisi kotona tappaa. Mutta eihän tuota tietenkään noin voi laskea.

Se olisi ilkeän lisäksi varsin typerää, koska tuo summa taitaa olla ensinnäkin per Euroopan pienimpiä per capita, eikä niitä ole suinkaan käytetty kokonaisuudessaan työpaikkojen luomiseen vaan lähinnä niiden säilyttämiseen lockdownien aikaan. Sen puolesta voidaan esittää argumentteja, että elvytys oli liian suurta, mutta tämä on tilanne huomioon ottaen tietysti varsin siedettävää verrattuna siihen, että sitä olisi ollut liian vähän. Suomi ei toistanut v. 2008 finanssikriisin jälkeen tehtyjä virheitä, mikä on puhtaasti hyvä asia ja antaa meille enemmän pelivaraa kriisin taittuessa.

 

[dana77]

Se olisi ilkeän lisäksi varsin typerää, koska tuo summa taitaa olla ensinnäkin per Euroopan pienimpiä per capita.

Esitätkö nyt alkuun jotain evidenssiä tälle väitteelle.

En sinänsä kritisoi elvytystä, mutta totean vain sen tosiasian että toisin kuin esim Sipilän hallitus teki viime hallituskaudella niin tämän hallituskauden työllisyystoimet on jääneet varsin olemattomiksi. Mainittu eläkeputken poistokin vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Samoin koulutukseen tehdyt panostukset. Sinänsä toimina ihan hyviä.

Olen jopa ollut havaitsevani itseironista suhtautumista siihen kun Sipilän hallitusta kritisoitiin työllisyyslukujen parantumisesta hallituksesta huolimatta. Silloinhan konsensus arvio oli että hallituksen osuus syntyneistä uusista työpaikoista oli noin puolet. Nyt tälle mantralle on jopa jälkikäteen naureskeltu kun on niin ilmeistä, että tämä hallitus ei ole tehnyt siitä murto-osaakaan.

 

[Lätty-ylämummo]

Hallituksen työllisyystoimet - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu

tem.fi

HS-selvitys: Marinin hallitus tehnyt jo yhtä järeät työllisyystoimet kuin Sipilän hallitus

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Hallituksen työllisyystavoite ei rikkoutunutkaan vielä – TEMin tutkimusjohtaja: "Nyt ollaan toki aivan huulilla"

Hallituksen työllisyysastetavoitteesta puuttuu vielä 0,1 prosenttiyksikköä. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin mahdollista jo maaliskuussa.

yle.fi

 

[olkikuukkeli]

Esitätkö nyt alkuun jotain evidenssiä tälle väitteelle.

Koronavuosia on kaksi, joten en näin myöhään jaksa hakea kaikkea dataa, mutta jos ajatellaan verrokiksi budjetin alijäämää prosentteina (tiedän, ei ole sama asia), oli Suomen budjetin alijäämäisyys EU-alueen alinta kolmannesta vuonna 2020 ja viime vuodelta on tarjolla vasta neljännesvuositarkasteluja, mutta olettaisin sen olevan saman suuntaista kuin v. 2020 verrokkimaihin nähden. Velkaantumisasteen nousussa taisimme pärjätä vähintään yhtä hyvin.

Siitä olisi kyllä hyvä tehdä VM:n kaavoja kattavampaa analyysia, mikä kaikki työllisyysasteeseen todella vaikuttaa. Kohonneeseen kysyntään vaikuttaa lopulta paljon enemmän asioita kuin yleisesti käytetyt yksinkertaistetut mallit pitävät sisällään. On hankala mitata yleisen luottamuksen ja tulevaisuuden uskon kaltaisia tunteita, vaikka tiedämme, että ne vaikuttavat kysyntään. On lopulta aika mahdotonta osoittaa kovinkaan tarkasti esim. Sipilän hallituksen keinojen vaikuttavuutta, samoin kuin Marininkaan. Ensimmäinen puhui esim. signaloinnista vientimaihin, jälkimmäinen vaikkapa kotimaisen kysynnän tukemisesta ja tulevaisuuspanostuksista. Molemmilla lähestymistavoilla lienee vahvuutensa ja heikkoutensa.

 

[dana77]

Koronavuosia on kaksi, joten en näin myöhään jaksa hakea kaikkea dataa, mutta jos ajatellaan verrokiksi budjetin alijäämää prosentteina (tiedän, ei ole sama asia), oli Suomen budjetin alijäämäisyys EU-alueen alinta kolmannesta vuonna 2020 ja viime vuodelta on tarjolla vasta neljännesvuositarkasteluja, mutta olettaisin sen olevan saman suuntaista kuin v. 2020 verrokkimaihin nähden. Velkaantumisasteen nousussa taisimme pärjätä vähintään yhtä hyvin.

Minä voin hyväksyä alijäämän käytön tässä yhteydessä, mutta en suostu hyväksymään sitä että ilmaisut ollaan parhaassa kolmanneksessa ja velkaantuminen on yksi pienempiä olisivat ollenkaan synonymejä keskenään. Tiedossa on että Suomi ei covidista kärsinyt (monista hallituksesta johtumattomista syistä) läheskään samalla tavalla kuin Italiat, Espanjat ja monet muut joten on varsin keskinkertainen suoritus talouden osalta olla lähtökohdat huomioiden jossain EU:n sijalla 10. Varsinkin sen jälkeen kun koko epidemia on rummutettu, että siitä on selvitty about parhaiten koko maailmassa. Tämä on lähes noloa. Harvey Keitel koitti sanoa jo aiemmin että lets not start sucking each others cocks quite yet.

Jos olisimme parhaiden joukossa velkaantumisen hoidon suhteen, niin meistä kirjoiteltaisiin näin. Taas kerran muut Pohjoismaat veivät pidemmän korren ja me näytämme verrokkiryhmämme apukoululaisilta.

Ruotsi ei ota nettovelkaa vuonna 2022 | Verkkouutiset

Ruotsi ei ota nettovelkaa vuonna 2022 | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[dana77]

Siitä olisi kyllä hyvä tehdä VM:n kaavoja kattavampaa analyysia, mikä kaikki työllisyysasteeseen todella vaikuttaa. Kohonneeseen kysyntään vaikuttaa lopulta paljon enemmän asioita kuin yleisesti käytetyt yksinkertaistetut mallit pitävät sisällään. On hankala mitata yleisen luottamuksen ja tulevaisuuden uskon kaltaisia tunteita, vaikka tiedämme, että ne vaikuttavat kysyntään. On lopulta aika mahdotonta osoittaa kovinkaan tarkasti esim. Sipilän hallituksen keinojen vaikuttavuutta, samoin kuin Marininkaan. Ensimmäinen puhui esim. signaloinnista vientimaihin, jälkimmäinen vaikkapa kotimaisen kysynnän tukemisesta ja tulevaisuuspanostuksista. Molemmilla lähestymistavoilla lienee vahvuutensa ja heikkoutensa.

Vastaan tähän erikseen. Itse kaipaisin tarkempaa analyysiä mihin uusia työpaikkoja on syntynyt. Tiedän että Tilastokeskuksen sivuilla on hyvin karkea kaavio, joka ulkomuistista kertoo että eniten on kasvanut yksityisen terveydenhuollon sektori. Siinä on positiivista on, että työpaikoista yllättävän suurin osa oli syntynyt muutoinkin yksityiselle puolelle (muistaakseni kauppa oli kasvanut reippaasti), mutta aika paljon ihmettelemistä se jätti.

Loppujen lopuksi työllisyys/työttömyysasteet ovat vain yksi tarkastelukulma isompaan, varsinaiseen kysymykseen eli mikä on valtiontalouden tila. Se on usein korreloinut jälkimmäisen kanssa, mutta nyt huolettaa että työpaikkoja on saatu, mutta homma ei silti ole taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Sipilän hallituksen kohdalla kuultiin hirveä itku, että työllisyysasteen kasvu saatiin aikaan tempuilla mutta tosiasiat olivat että tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kohisten ja valtiontalous saatiin käännettyä vähintään tasapainoon, mutta nyt samasta asiasta ei voida varmoja olla.

 

[Lert]

Kuka olisi ikinä uskonut, että Marinin hallituskaudella rajat pistetään säppiin ja Suomi (IL lähteiden mukaan) hakenee Nato-jäsenyyttä?

Samaan aikaan muuten Ruotsissa on lähinnä hyssytelty tekemättä juuri mitään. Ehkä meillä on sittenkin johtaja.

 

[Radiopää]

Osa-aikatyötä ja pätkätöitä ei haluta ottaa vastaan koska huonolla palkalla ei tule toimeen. Joillekin ihmisille nämä työt sopivat kuten esimerkiksi opiskelijoille.

Tai meidän ”toimistoapulaisille”, joille ei riittänyt kokoaikaista työtä, mutta pystyivät ottamaan työn vastaan, koska tekivät samaan aikaan toista osa-aikatyötä. Tai ainakin yksi teki.

En tiedä näiden sopimuspolitiikkaa tarkemmin, mutta ilmeisesti toisen firman esihenkilö pystyi joustamaan niin, ettei päällekkäisiä työpäiviä tullut eteen. Kiinnostaisi tietää, onko tällainen työllistyminen olemassa TE-keskuksien maailmassa.

Sipilän hallituksen kohdalla kuultiin hirveä itku, että työllisyysasteen kasvu saatiin aikaan tempuilla mutta tosiasiat olivat että tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kohisten ja valtiontalous saatiin käännettyä vähintään tasapainoon, mutta nyt samasta asiasta ei voida varmoja olla.

Niin kauan kuin työllistymisen mittarina käytetään ILO:n mittareita, kaikki hallitukset toteuttavat tempputyöllistymistä.

Työllisyyspolitiikka pitää nähdä kuitenkin muuna kuin talouskasvuna. Se pitää nähdä myös säästettyinä rahoina ja ihmisten elämänlaatua parantavana politiikkana. Yksilön huono elämänlaatu on asia, joka tulee välillisesti veronmaksajille kalliiksi.

 

[Tadu]

Kuka olisi ikinä uskonut, että Marinin hallituskaudella rajat pistetään säppiin ja Suomi (IL lähteiden mukaan) hakenee Nato-jäsenyyttä?

Samaan aikaan muuten Ruotsissa on lähinnä hyssytelty tekemättä juuri mitään. Ehkä meillä on sittenkin johtaja.

Jos ja kun Sanna vie Suomen Natoon, niin kyllähän hän saa paljon anteeksi - ja syystäkin.

 

[Andi]

Kuka olisi ikinä uskonut, että Marinin hallituskaudella rajat pistetään säppiin ja Suomi (IL lähteiden mukaan) hakenee Nato-jäsenyyttä?

Samaan aikaan muuten Ruotsissa on lähinnä hyssytelty tekemättä juuri mitään. Ehkä meillä on sittenkin johtaja.

Mun mielestä tämä kertoo eniten Suomen demokratian vahvuudesta. Vasemmisto tai oikeisto pystyy tekemään aina sen mistä toinen vaan puhuu ja haaveilee. Esim juuri tuo kun vasemmisto sulki rajat, ja oikeisto taas piti ne huolella auki muutamia vuosia sitten. Helpottaa äänestäjien tai äänestämättömien päätöksentekoa pirusti.

E: Ja tietty sama homma NATOn kanssa. Oikeisto selvittää, haaveilee ja puhuu vuosia mutta vasemmisto vissiin tekee sen lopulta.

 

[olkikuukkeli]

Minä voin hyväksyä alijäämän käytön tässä yhteydessä, mutta en suostu hyväksymään sitä että ilmaisut ollaan parhaassa kolmanneksessa ja velkaantuminen on yksi pienempiä olisivat ollenkaan synonymejä keskenään. Tiedossa on että Suomi ei covidista kärsinyt (monista hallituksesta johtumattomista syistä) läheskään samalla tavalla kuin Italiat, Espanjat ja monet muut joten on varsin keskinkertainen suoritus talouden osalta olla lähtökohdat huomioiden jossain EU:n sijalla 10. Varsinkin sen jälkeen kun koko epidemia on rummutettu, että siitä on selvitty about parhaiten koko maailmassa. Tämä on lähes noloa. Harvey Keitel koitti sanoa jo aiemmin että lets not start sucking each others cocks quite yet.

Jos olisimme parhaiden joukossa velkaantumisen hoidon suhteen, niin meistä kirjoiteltaisiin näin. Taas kerran muut Pohjoismaat veivät pidemmän korren ja me näytämme verrokkiryhmämme apukoululaisilta.

Ruotsi ei ota nettovelkaa vuonna 2022 | Verkkouutiset

Ruotsi ei ota nettovelkaa vuonna 2022 | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Suomen pandemian hoidostahan on hehkutettu kokonaistulosta, eli kuolleisuuslukuja suhteessa talouden siedettävään tilaan. Siinä lienee ihan totta, että Suomi on maailman parhaimmistoa. Ainakin näin on uutisoitu kansainvälisesti pandemian alusta asti (ks. esim. Why is Finland coping so well with the coronavirus crisis? | DW | 19.11.2020 ). Merkille pantavaa on, että vaikka Suomen rajoitustoimenpiteet olivat tehokkaita, niillä oli varsin pienet taloudelliset vaikutukset useisiin verrokkimaihin nähden. Yksittäisistä epäloogisuuksista huolimatta Suomelle voinee antaa aika hyvän kokonaisarvosanan.

Jälkimmäinen kommentti taas on mielestäni älyllisesti epärehellinen. Koronapandemia alkoi vasta v. 2020 ja sitä edelsi Suomen talouden jos ei nyt vapaapudotus, niin hyvin vaikea vuosikymmen. Ruotsi taas takoi kovaa tulosta koko saman ajan. Edes teoreettisen todellisuuden täysin optimaalisilla toimenpiteillä emme olisi voineet saada Ruotsin etumatkaa kiinni kahden vuoden pandemian aikana. Suomen talouden ryömimisvuosien hallitukset olivat 3x keskustan ja 2x kokoomuksen pääministerikausia (tyngät mukaan laskettuna) ja demareiden painajaishallitus on elänyt muutamaa kuukautta lukuun ottamatta pelkkää poikkeusaikaa.

Vastaan tähän erikseen. Itse kaipaisin tarkempaa analyysiä mihin uusia työpaikkoja on syntynyt. Tiedän että Tilastokeskuksen sijoilla on hyvin karkea kaavio, joka ulkomuistista kertoo että eniten on kasvanut yksityisen terveydenhuollon sektori. Siinä on positiivista on, että työpaikoista yllättävän suurin osa oli syntynyt muutoinkin yksityiselle puolelle (muistaakseni kauppa oli kasvanut reippaasti), mutta aika paljon ihmettelemistä se jätti.

Tätä toivoisin ehdottomasti itsekin. VM:n raportit ovat aika ylimalkaisia ja eniten tulee luettua oikeastaan noita talouspolitiikan arviointineuvoston juttuja. Ne taas laahaavat ajallisesti vähän perässä jos tarkoitus on löytää eriteltyä dataa Rinteen/Marinin hallituksen toimien vaikutuksesta. Ei siinä, viimeisin raporttihan kävi sinänsä seikkaperäisesti läpi juuri Sipilän kauden työllistämistoimia ja lopputulos oli käytännössä, että lopulta vienti kasvoi hitaasti ja toimien vaikutusta ei voitu tarkasti määritellä:

https://www.talouspolitiikanarvioin.../wp-content/uploads/2022/01/Raportti_2021.pdf

Samalla huomioidaan, että verrokkimaihimme nähden olemme olleet myös epäonnisia. Venäjän toiminta vaikuttaa meihin keskimääräistä enemmän. Eurokriisiä edelsi vielä kaiken lisäksi tuo Nokian tilanne, niin onhan tässä aika kuoppaista tietä ajeltu menemään.

 

[dana77]

Suomen pandemian hoidostahan on hehkutettu kokonaistulosta, eli kuolleisuuslukuja suhteessa talouden siedettävään tilaan. Siinä lienee ihan totta, että Suomi on maailman parhaimmistoa. Ainakin näin on uutisoitu kansainvälisesti pandemian alusta asti (ks. esim. Why is Finland coping so well with the coronavirus crisis? | DW | 19.11.2020 ). Merkille pantavaa on, että vaikka Suomen rajoitustoimenpiteet olivat tehokkaita, niillä oli varsin pienet taloudelliset vaikutukset useisiin verrokkimaihin nähden. Yksittäisistä epäloogisuuksista huolimatta Suomelle voinee antaa aika hyvän kokonaisarvosanan.

Ei Suomi heikkoa arvosanaa saa, mutta aivan naurattava tuo DW:n juttukin on (ja pieneltä osin hehkutuksen ennenaikaisuus). Siinä on nostettu toiseksi tärkeimmäksi asiaksi APPin, joka oli täysin floppi. Todellisuudessa Suomen erinomaisuus muodostui mm. seuraavista asioista (järjestys vapaa):
-virus saapui tänne viimeisten joukossa, joten meillä oli enemmän aikaa reagoida ja pystyimme hyödyntämään muiden tietoja kokemuksia
-meidän elinkeinorakenteemme on merkittävässä määrin teollisuuspainotteinen, jossa etätyö oli/on mahdollista
-keskimääräistä parempi kriiseihin varautuminen kiitos itänaapurin
-varmasti myös kansanluonteella sisältäen auktoriteettien kunnioituksen ja voimakkaan yhteisöllisyyden oli voimakas merkitys (tästä toki pitää poliitikoille antaa kiitosta)

Jälkimmäinen kommentti taas on mielestäni älyllisesti epärehellinen. Koronapandemia alkoi vasta v. 2020 ja sitä edelsi Suomen talouden jos ei nyt vapaapudotus, niin hyvin vaikea vuosikymmen. Ruotsi taas takoi kovaa tulosta koko saman ajan. Edes teoreettisen todellisuuden täysin optimaalisilla toimenpiteillä emme olisi voineet saada Ruotsin etumatkaa kiinni kahden vuoden pandemian aikana. Suomen talouden ryömimisvuosien hallitukset olivat 3x keskustan ja 2x kokoomuksen pääministerikausia (tyngät mukaan laskettuna) ja demareiden painajaishallitus on elänyt muutamaa kuukautta lukuun ottamatta pelkkää poikkeusaikaa.

Meillä on nyt erilainen historiakirja. On totta, että vuodet 2008-2018 olivat vaikeat, mutta Suomen valtio oli Sipilän hallituskauden aikana saatu voimakkaaseen talouskasvuun, työllisyyden parantamiseen ja velkaantumisen taittumiseen. Ei tietenkään tarkoitus ole sanoa, että Ruotsi olisi pitänyt saada kiinni tai päästä 35% velkaantumisasteeseen, mutta siinä missä Ruotsissa päästiin/oletettavasti päästään vuonna 2022 koronaa edeltävälle tasolle, niin Suomessa jäämme siitäkin kauas. Ero kasvaa entisestään reippaasti Ruotsin hyväksi. Oltaisi nyt edes hävitty edes vähän, niin siihenkin voitaisiin olla tyytyväisiä, mutta kun hävittiin ihan pystyyn.

Pöytäkirjaan pyydän merkittäväksi, että Ruotsissahan covidista kärsittiin paljon pahemmin kuin Suomessa (osittain silloisen hallituksen isojen virheiden takia). Ei siis varmasti ole poliittisesti korrektia, että kokonaisuudessa he hoitivat tilanteen paremmin (ja hakkaavat meidän myös terveydellisillä mittareilla kun katsotaan koko vuosikymmentä eli huomioidaan myös hoitovelat ja muut taloudesta aiheutuneet säästöt terveydenhuoltoon).

Samalla huomioidaan, että verrokkimaihimme nähden olemme olleet myös epäonnisia. Venäjän toiminta vaikuttaa meihin keskimääräistä enemmän. Eurokriisiä edelsi vielä kaiken lisäksi tuo Nokian tilanne, niin onhan tässä aika kuoppaista tietä ajeltu menemään.

Tästä ei nyt isoa erimielisyyttä ole, mutta osittain sanoisin niinkuin jääkiekossa, että hyvä onni ansaitaan. En nyt jaksa pidemmin lähteä siihen hommaan, mutta esim teollisuutemme riippuvuus Venäjästä on vanhaa neuvostoperua ja voitaisiin nyt ainakin lopettaa se YYA-paskan opettaminen koulussa, että sotakorvaukset olivat onni kun niiden avulla teollisuutemme kehittyi. Kehittyi tekemään paskaa joka kelpaa vaan neukuille ja jonka takia teollisuusrakenteemme on köyhä ja yksipuolinen eikä markkinointiosaamista ole kehittynyt.

 

[olkikuukkeli]

Meillä on nyt erilainen historiakirja. On totta, että vuodet 2008-2018 olivat vaikeat, mutta Suomen valtio oli Sipilän hallituskauden aikana saatu voimakkaaseen talouskasvuun, työllisyyden parantamiseen ja velkaantumisen taittumiseen.

Tarkoitukseni oli katsoa kokonaisuutta ja verrata sitä Ruotsiin tuosta sinun uutisjutusta innoittuneena. Vaikka Sipilän kauden loppupuolella Suomi todella pääsi euroalueen taloushissiin pari vuotta myöhässä mukaan, niin kokonaisuudessaan Suomen vuosikymmen 2008 finanssikriisin jälkeen oli käsittämättömän tahmea. Edes 10 vuotta ei riittänyt finanssikriisiä edeltävän tason saavuttamiseen siinä missä Ruotsi saavutti sen jo v. 2010 aikana. Suomen talouden verrokki ei realistisesti katsoen ole Ruotsi, eikä pandemia-ajan talouslukuja ole siksi kovin rakentavaa vertailla keskenään ja niistä päätellä koronatoimenpiteiden onnistumista.

 

[SherwoodinHartsa]

Poistin viestin, jonka laitoin ilman tarkempaa tarkastelua.

Joskus kannattaa guukkelia käyttää, no enpä käyttänyt. Joka tapauksessa Emma Kari on liian vasemmalla oleva liian vihreä omaan makuuni.

 

[Valkoinen Intiaani]

Meillä on sitten idiootteja vihreitä hallituksessa.... Jos tämä kuvan teksti on aidosti Emma Karin sanomaa..No onhan ne aika tyhmiä joka tapauksessa....

Kyllä se idiootti tässä olet sinä, jos kuvittelet että tuo sitaatti on aito. Eli aika tyhmä olet joka tapauksessa.

 

[Pete Malmi]

Jos joku lainaus tuntuu uskomattomalta, kannattaa se yleensä googlettaa. Tällä kertaa tulokseksi tuli pari nollan vastauksen Suomi24-lankaa ja yksi hämyinen Facebook-ryhmä.

 

[olkikuukkeli]

Poistin viestin, jonka laitoin ilman tarkempaa tarkastelua.

Joskus kannattaa guukkelia käyttää, no enpä käyttänyt. Joka tapauksessa Emma Kari on liian vasemmalla oleva liian vihreä omaan makuuni.

Minusta tämä oli oiva esimerkki selektiivisyydestä, johon kaikki olemme taipuvaisia ja joka osaltaan todistaa myös nykyisen twitter-universumin tyhmentävän vaikutuksen. Olemassa olevia mielipiteitämme tukevia viestejä toisinnetaan ja jaetaan... niin, koska ne tukevat valmiita käsityksiämme todellisuuden tilasta! Eli jaetaan mitä vain ja sitten kun oma disinformaatio todetaan sellaiseksi, voidaan loppukaneetiksi heittää, että tyhmä se on silti enkä tykkää.

 

[SherwoodinHartsa]

@olkikuukkeli, viestiisi vain sen verran, että Kari on mielestäni aina ollut ns tyhmä ja naiivi.

Siksi, että hänen ajatusmaailmansa vaikuttaa olevan sellainen että maailma pelastuu, kun Suomessa kiristetään vielä enemmän kuin mitä esim EU:ssa on sovittu.

Hyvä esimerkki on biopolttoaineen sekoitusvelvoite.

 

[Cobol]

Hallitus ottaa YLE:n mukaan reippaasti uutta velkaa mm. puolustukseen ja energiaan. Oppositiossa Kokoomus hyväksyy täysin Ukrainan sodan takia tehtävät hankinnat ja varautumiset. Mutta lisävelkaa ei niellä:

Nyt kun näyttää taas olevan sokka irti, niin että Ukrainan tapahtumien varjolla velkaa voidaan ottaa. Hallitus taas tuttuun tapaan ratkoo tämän velanotolla. Vaikeammat päätökset jäävät tekemättä, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lataa. Orpon mukaan yli 60 miljardin euron valtion budjetista varmasti löytyy sellaisia kohteita, jotka voidaan priorisoida. Jotain voidaan jättää tekemättä tämän kriisin keskellä.

Orpo moittii, että hallitus otti lisävelkaa vielä sittenkin, kun talous alkoi kasvaa, joten nyt ei ole liikkumavaraa. Lisäksi hallitus lipesi kehyksistä.

Hallitus ottaa Ukrainan sodan takia satoja miljoonia euroja lisää velkaa – kokoomuksen Petteri Orpo: Näyttää taas olevan sokka irti

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi keskustankin velanoton kannalle. Hallitus lisää menoja puolustukseen, maatalouteen ja energiaan. Oppositiopuolue kokoomus arvostelee velanottoa.

yle.fi

Velkaa on kasvatettu kohta 15 vuotta ja jaettu suuri osa siitä ns. syömävelkana. En pidä järkevänä.

 

[erku]

Hallitus ottaa YLE:n mukaan reippaasti uutta velkaa mm. puolustukseen ja energiaan. Oppositiossa Kokoomus hyväksyy täysin Ukrainan sodan takia tehtävät hankinnat ja varautumiset. Mutta lisävelkaa ei niellä:

Nyt kun näyttää taas olevan sokka irti, niin että Ukrainan tapahtumien varjolla velkaa voidaan ottaa. Hallitus taas tuttuun tapaan ratkoo tämän velanotolla. Vaikeammat päätökset jäävät tekemättä, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lataa. Orpon mukaan yli 60 miljardin euron valtion budjetista varmasti löytyy sellaisia kohteita, jotka voidaan priorisoida. Jotain voidaan jättää tekemättä tämän kriisin keskellä.

Orpo moittii, että hallitus otti lisävelkaa vielä sittenkin, kun talous alkoi kasvaa, joten nyt ei ole liikkumavaraa. Lisäksi hallitus lipesi kehyksistä.

Hallitus ottaa Ukrainan sodan takia satoja miljoonia euroja lisää velkaa – kokoomuksen Petteri Orpo: Näyttää taas olevan sokka irti

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi keskustankin velanoton kannalle. Hallitus lisää menoja puolustukseen, maatalouteen ja energiaan. Oppositiopuolue kokoomus arvostelee velanottoa.

yle.fi

Velkaa on kasvatettu kohta 15 vuotta ja jaettu suuri osa siitä ns. syömävelkana. En pidä järkevänä.

Suomessa on iso ongelma ollut, että poliittiset päättäjät ovat olleet melko kykenemättömiä rakenteellisiin uudistuksiin. Lisäksi uskottava arvokeskustelu hyvinvointivaltion ytimiin kuuluvien kustannusten ja ns. rönsyjen erosta pitäisi mielestäni käydä, mutta nähtävästi siihen ollaan kykenemättömiä niin oikeistossa kuin vasemmistossa.

Sen sijaan kokoomuslaisten suhtautuminen velkaantumiseen on välillä täysin irrationaalista. Paremmin olisi voinut mennä, mutta silti on hupsua höpötellä jostain sokan irti olemisesta. IMF:n mukaan Suomessa prosentuaalinen budjettialijäämä oli esimerkiksi viime vuonna alle puolet verrattuna kehittyneiden maiden keskiarvoon. Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kymmeniä prosenttiyksikköjä alle euroalueen keskiarvon.

Eli mitään pakottavaa tarvetta valtavaan talouskuriin ei ole niin kauan, kun ollaan selvästi paremmalla puolella länsimaiden vertailussa, mitä tulee velkaantumiseen. Esimerkiksi Antti Häkkäsen 10 vuotta jatkuneet höpinät Kreikan tiellä olemisesta ovat niin naurettavaa oikistopopulismia, ettei yhdenkään varteenotettavan median tulisi niitä uutisoida ilman selvää viitettä, että puheet ovat fake newsiä.

 

[Cobol]

Suomessa on iso ongelma ollut, että poliittiset päättäjät ovat olleet melko kykenemättömiä rakenteellisiin uudistuksiin. Lisäksi uskottava arvokeskustelu hyvinvointivaltion ytimiin kuuluvien kustannusten ja ns. rönsyjen erosta pitäisi mielestäni käydä, mutta nähtävästi siihen ollaan kykenemättömiä niin oikeistossa kuin vasemmistossa.

Pikälti näin.

Sen sijaan kokoomuslaisten suhtautuminen velkaantumiseen on välillä täysin irrationaalista. Paremmin olisi voinut mennä, mutta silti on hupsua höpötellä jostain sokan irti olemisesta. IMF:n mukaan Suomessa prosentuaalinen budjettialijäämä oli esimerkiksi viime vuonna alle puolet verrattuna kehittyneiden maiden keskiarvoon. Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kymmeniä prosenttiyksikköjä alle euroalueen keskiarvon.

Ennen finanssikriisiä vuonna 2008 valtiolla oli velkaa noin 54 miljardia euroa. Lokakuun lopussa 2021 velkaa oli 132 miljardia. The Economist -lehti vertasi maiden taloudellisia suorituskykyjä pandemian ajalta. Suomi jäi vertailumaiden viimeiseksi. Esimerkiksi Tanskan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut pandemian aikana 3,5 prosenttiyksikköä, Suomen sen sijaan lähes kolminkertaisesti, 9,7 prosenttiyksikköä. Suomessa kotitalouksien tulot supistuivat prosentilla, kun monessa verrokkimaassa tulot päinvastoin kasvoivat.

Eli mitään pakottavaa tarvetta valtavaan talouskuriin ei ole niin kauan, kun ollaan selvästi paremmalla puolella länsimaiden vertailussa, mitä tulee velkaantumiseen. Esimerkiksi Antti Häkkäsen 10 vuotta jatkuneet höpinät Kreikan tiellä olemisesta ovat niin naurettavaa oikistopopulismia, ettei yhdenkään varteenotettavan median tulisi niitä uutisoida ilman selvää viitettä, että puheet ovat fake newsiä.

Oikeistoliberaalit ja -konservatiivit eivät näe Suomen olevan länsimaiden paremmalla puolella. Viittaan mm. The Economistin vertailuun. Todellisuudessa köyhdyimme suhteellisesti vrt parhaat länsimaat, vaikka otamme runsaasti lisävelkaa. Ongelman juurisyy piilee työllisyyttä, kasvua ja investointeja tukevan politiikan puutteessa. Työpaikkojen ostaminen julkiselle puolelle velkarahalla on mielenkiintoinen viritys. Sen suhteen olen hieman optimistisempi kuin oikeisto kaiketi yleensä.

Yllä pitkälti Antti Häkkästä lainaten, joka piirtää faktoilla realistisen kuvan Suomen taloudesta.

Omana kommenttina sanon, että olet myös oikeassa paitsi päättäjien haluttomuuteen rakenneuudistuksissa, myös osin oikeassa kritiikissäsi Kokoomuksen politiikasta. Jos meillä ei olisi ay-liikkeen painostusvoimaa vesittämässä oikeistojohtoisen hallituksen rakenneuudistuksia, tilanne voisi olla parempi. Mutta silti myös Kokoomuksella syytä katsella peiliin.

 

[lihaani]

Mitä aivan pienipalkkaisen ja työttömän arjessa näkyvät rakennemuutokset? Esimerkkejä?

 

[Cobol]

Mitä aivan pienipalkkaisen ja työttömän arjessa näkyvät rakennemuutokset? Esimerkkejä?

En lähde yksilöimään, koska pitäisi tietää onko pienipalkkainen yksityisellä vai julkisella puolella ja onko hän ikääntynyt vai nuori ja mikä on konkreettinen työ/ammatti.

Mutta kaikkien osalta näkyy niin, että kasvatamme nuorten ja tulevien sukupolvien rahoitustaakkaa. Marinin hallituksen nimittämän taloustyöryhmän puheenjohtaja Vesa Vihriälän ajatuksia. Samoin näki taloustyöryhmäkin. Ryhmään kuuluivat Vihriälän lisäksi Bengt Holmström, Roope Uusitalo ja Sixten Korkman.