Sanna Marinin hallitus

  • 2 705 461
  • 21 453

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Missä se on sanottu, ettei logistiikka ole murroksessa? Nämä ovat sellaisia patenttitoimiston johtajan lausuntoja vuodelta 1900, että mitään merkittäviä keksintöjä ei ole odotettavissa, sillä kaikki tarpeellinen on jo keksitty. Alalle jonkun verran hommia tehneenä myönnän, että logistiikkaketjut ovat pirun hienosti optimoituja ja mietittyjä eikä niissä ole helposti löysää mietittävissä, mutta juuri tässä se omaan erinomaisuuteen jämähtämiseen vaara juuri onkin. Ei edes pyritä miettimään ratkaisuja laatikon ulkopuolelta.

Samaan aikaan liikenne on sähköistymässä, vetyteknologia kehittyy harppauksien, erilaiset tekoälyt, robotiikat, itseohjautuvuudet ja alustaratkaisut tulevat markkinoille hirveää vauhtia, joten en ihan ihan tyytyisi siihen, että ala ei olisi murroksessa. Toki tukkikuormia ei roudata droneilla eikä sähköllä korvata vielä rekkoja, mutta edelleen jättäisi markkinoiden mietittäväksi että mistä saadaan säästettyä 10 tai 30% tai mikä kuljetus voitaisiin korvata paikallisella tuotannolla tai ihan muulla teknologialla ilman, että vanhaa subventoidaan.
Käsittääkseni tämä kriisi ei ole lähtöisin liikenteen sähköistymisestä, vaan dieselin erittäin nopeasta hinnan noususta. Väistämättä kehitys tulee kehittymään myös raskaassa liikenteessä, mutta se ei ole tämän kriisin syy. Silloin jos kalusto vanhenee, niin se on sitten sitä "luovaa tuhoa". Tämän kriisin vaikuttimena on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Kannattaa huomioida etten sanonut, että valtion pitäisi subventoida kustannuksia, vaan sitä että tätä asiaa olisi hyvä tarkastella muustakin näkökulmasta kuin markkinoiden tervehtymisestä ja "luovan tuhon" näkökulmasta. Yrittämiseen sisältyy aina riskiä, mutta onko tämä riski jota on syytä pehmentää vai ei.

Kukaan ei varmasti toivo, että yritykset saavat tästä itselleen tukiautomaatin ja että kustannukset siirretään niistä huolimatta hintoihin. Fakta on se, että ala on tälle maalle tärkeä ja kustannukset kun siirtyvät hintoihin, niin kaikki kallistuu. Onko tämän takia järkevämpää esimerkiksi osittain vaikuttaa verotukseen vai ei. En osaa vastata siihen, mutta minusta "luovan tuhon" pyörittely ei sovi tähän tilanteeseen.
 

msg

Jäsen
Saisivatko tukea myös ne, joilla on sopimuksissaan polttoaineen hintaan liittyvä ehto ja jotka näillä sopimuksilla harjoittaisivat kannattavaa liiketoimintaa?
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Saisivatko tukea myös ne, joilla on sopimuksissaan polttoaineen hintaan liittyvä ehto ja jotka näillä sopimuksilla harjoittaisivat kannattavaa liiketoimintaa?
Kaikkia kuljetusalan firmoja tulee kohdella tasapuolisesti. Energian, sähkön ja polttoaineiden hintojen kohonneet hinnat aiheuttavat ongelmia suomalaisille oli sitten kyseessä millainen yritys tahansa tai sitten tavallinen kansalainen tulotasosta riippumatta.

Energian omavaraisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota pikaisesti. Suomessa pitäisi olla pari ydinvoimalaa lisää toiminnassa jo nyt.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Mitä pitää tehdä jakeluvelvotteelle? Siinä vasta ongelma.

On sen verran kimurantti himmeli kokonaisuudessaan, ettei taida olla minkäänlainen ratkaisu tällä hetkellä? Tämä vuosihan on jo periaatteessa taputeltu sen osalta, koska jakeluvelvoite on jo laskettu kuluvalle vuodelle. Kuukausi takaperin tätä jo väläyteltiin, mutta on sen verran hankala kokonaisuus, ettei sitä voida käyttää. Näin luulen.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
On sen verran kimurantti himmeli kokonaisuudessaan, ettei taida olla minkäänlainen ratkaisu tällä hetkellä? Tämä vuosihan on jo periaatteessa taputeltu sen osalta, koska jakeluvelvoite on jo laskettu kuluvalle vuodelle. Kuukausi takaperin tätä jo väläyteltiin, mutta on sen verran hankala kokonaisuus, ettei sitä voida käyttää. Näin luulen.
Tämä on todella hankalaa ratkaista tällä hallituskaudella. Ensi hallituskaudella on ongelmia ongelmien perään, jotka on ratkaistava ennenkuin ajetaan ojasta allinkoon.

Voi voi seuraava pääministeri mihin liemeen joudut. Ei tule olemaan helppo homma ensi kaudella.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Tämä on todella hankalaa ratkaista tällä hallituskaudella. Ensi hallituskaudella on ongelmia ongelmien perään, jotka on ratkaistava ennenkuin ajetaan ojasta allinkoon.

Voi voi seuraava pääministeri mihin liemeen joudut. Ei tule olemaan helppo homma ensi kaudella.

Vaikea kuvitella, mikä tekisi seuraavasta vaalikaudesta tätä nykyistä vieläkin haastavamman.
Toisaalta, kaikki on mahdollista maailmassa...
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Vaikea kuvitella, mikä tekisi seuraavasta vaalikaudesta tätä nykyistä vieläkin haastavamman.
Toisaalta, kaikki on mahdollista maailmassa...
otetaan lisää velkaa ja lainaa niin paljon kuin saadaan " ilmaiseksi " ettei vaan Suomessa tarvitsisi elää suusäkkiä myöten.

Nykyinen hallitus on niin järkevä ja viisas ratkaisten kaikki ongelmat niin, että tuleva hallitus voi jatkaa puhtaalta pöydältä ilman huolen häivää..
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
otetaan lisää velkaa ja lainaa niin paljon kuin saadaan " ilmaiseksi " ettei vaan Suomessa tarvitsisi elää suusäkkiä myöten.

Nykyinen hallitus on niin järkevä ja viisas ratkaisten kaikki ongelmat niin, että tuleva hallitus voi jatkaa puhtaalta pöydältä ilman huolen häivää..
Jos miettii niin eipä nykyisellä hallituksella ole ollut ns. normaalia toimintaa kuin ehkä 9 kuukautta tähän mennessä. Toki siihenkin aikaan osui yksi hallituskriisi ja pääministerikin vaihtui. Sen jälkeen tuli korona ja koko maailman talous otti aika reilusti osumaa ja kun siitä alettiin pääsemään pois niin Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan ja taas lähti talous vähän eri suuntaan kuin piti. Seuraavan hallituksen ei toivottavasti tarvitse "kuin" tasapainottaa valtiontaloutta. Se on näihin pariin kriisiin verrattuna varmaan melko helppoa. Alkaa nämä kiinnostavat ajat olemaan vähän ahdistavia kun jatkuvat näin pitkään.
 
Suosikkijoukkue
IFK
otetaan lisää velkaa ja lainaa niin paljon kuin saadaan " ilmaiseksi " ettei vaan Suomessa tarvitsisi elää suusäkkiä myöten.

Nykyinen hallitus on niin järkevä ja viisas ratkaisten kaikki ongelmat niin, että tuleva hallitus voi jatkaa puhtaalta pöydältä ilman huolen häivää..

Näinhän se on. Lainaa ei saa ottaa ikinä koskaan missään olosuhteissa.
 
Suosikkijoukkue
IFK
Nimenomaan nyt pitää ottaa lainaa, mutta se tulee käyttää järkevästi ja samalla huolehtia siitä, että saatua lainaa ei käytetä surutta syömävelkana. Tarvittavat rakennemuutokset olisi tehtävä viipymättä.
Ai niinku esim työllisyyteen vaikuttavat toimet?
Vai eläkeputken katkaisu?
Vai pitäiskö Sote uudistus saada jotenkin eteenpäin noin 10 sitä yrittäneen eri hallituksen jälkeen?
Vai vapauttaa vapaata sopimista?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ai niinku esim työllisyyteen vaikuttavat toimet?
Vai eläkeputken katkaisu?
Vai pitäiskö Sote uudistus saada jotenkin eteenpäin noin 10 sitä yrittäneen eri hallituksen jälkeen?
Vai vapauttaa vapaata sopimista?
Työllisyyteen kunnolla vaikuttavia toimia ei ole tehty, näpertelty vaan. Lakkautettu aktiivimalli ja korvattu se aktiviimallilla. Isommat ongelmat ovat ansiosidonnaisessa ja tuloloukoissa. Eläkeputken katkaisu oli toimena oikeansuuntainen, mutta Soten tavoitteena ei edes ollut kustannusten säästö, joten ei sitä minään ratkaisuna voi pitää kestävyysvajeeseen. Päinvastoin, sillä vain betonoitiin raskaat rakenteet. Vapaaseen sopimiseen liittyen hallitus ei ole tehnyt mitään.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Työllisyyteen kunnolla vaikuttavia toimia ei ole tehty, näpertelty vaan. Lakkautettu aktiivimalli ja korvattu se aktiviimallilla. Isommat ongelmat ovat ansiosidonnaisessa ja tuloloukoissa. Eläkeputken katkaisu oli toimena oikeansuuntainen, mutta Soten tavoitteena ei edes ollut kustannusten säästö, joten ei sitä minään ratkaisuna voi pitää kestävyysvajeeseen. Päinvastoin, sillä vain betonoitiin raskaat rakenteet. Vapaaseen sopimiseen liittyen hallitus ei ole tehnyt mitään.


Näyttäisi tosiaan menevän ihan päin persettä.

Vakavissaan jos otetaan, niin ainakin itse pidän ihan positiivisena signaalina osa-aikatöiden selkeää kasvua, johtuipa se sitten syystä mistä hyvänsä. Monesti lähtökohtana pidetään sitä, että pitäisi syntyä "pysyviä työpaikkoja", mutta todellisuudessa a) aktiivisuus on tärkeää ja osa-aikatöiden tekeminen pitää ihmisen työelämässä kiinni ja ehkäisee syrjäytymistä ja b) valtion subventoimat osa-aikatyöt ovat varmaan vääjäämätöntä tulevaisuutta ihanteistamme riippumatta.

Hämmentävästi vihervassarihallitus on myös saanut tehtyä pitkän aikaa porvarihallituksilta tekemättä jääneitä pakollisia uudistuksia, kuten eläkeputken katkaisu, ansiosidonnaisen määräytyminen kk-tulon mukaan (kannustinloukkujen purkamisen hyvä ensiaskel), opintotuen tulorajan korottaminen pysyvästi, ulosottokaaren muutos, palkkatuen laajentaminen (jonka soisi jatkuvan oikeasti toimivan välityömarkkinan kehittämiseksi). Hauskasti nämä uudistukset ovat tainneet olla juuri se kompromissi, mihin ihan kukaan ei lopulta ollut tyytyväinen: ay-liike, keskuskauppakamari ja EK kaikki protestoivat.

Aika paljon on tietysti vielä tehtävää. Oma selkein harmi liittyy perustulokokeilun lopettamiseen ja siihen, että vieläkään ei laiteta riittävää panostusta tutkimukseen. Lopulta tämä on kuitenkin enemmän status quo- kuin uudistajahallitus perusteiltaan, vaikka toki se tullaan muistamaan uskomattomasta ulkopuolelta tulleiden kriisien sumasta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

Näyttäisi tosiaan menevän ihan päin persettä.

Vakavissaan jos otetaan, niin ainakin itse pidän ihan positiivisena signaalina osa-aikatöiden selkeää kasvua, johtuipa se sitten syystä mistä hyvänsä. Monesti lähtökohtana pidetään sitä, että pitäisi syntyä "pysyviä työpaikkoja", mutta todellisuudessa a) aktiivisuus on tärkeää ja osa-aikatöiden tekeminen pitää ihmisen työelämässä kiinni ja ehkäisee syrjäytymistä ja b) valtion subventoimat osa-aikatyöt ovat varmaan vääjäämätöntä tulevaisuutta ihanteistamme riippumatta.

Hämmentävästi vihervassarihallitus on myös saanut tehtyä pitkän aikaa porvarihallituksilta tekemättä jääneitä pakollisia uudistuksia, kuten eläkeputken katkaisu, ansiosidonnaisen määräytyminen kk-tulon mukaan (kannustinloukkujen purkamisen hyvä ensiaskel), opintotuen tulorajan korottaminen pysyvästi, ulosottokaaren muutos, palkkatuen laajentaminen (jonka soisi jatkuvan oikeasti toimivan välityömarkkinan kehittämiseksi). Hauskasti nämä uudistukset ovat tainneet olla juuri se kompromissi, mihin ihan kukaan ei lopulta ollut tyytyväinen: ay-liike, keskuskauppakamari ja EK kaikki protestoivat.

Aika paljon on tietysti vielä tehtävää. Oma selkein harmi liittyy perustulokokeilun lopettamiseen ja siihen, että vieläkään ei laiteta riittävää panostusta tutkimukseen. Lopulta tämä on kuitenkin enemmän status quo- kuin uudistajahallitus perusteiltaan, vaikka toki se tullaan muistamaan uskomattomasta ulkopuolelta tulleiden kriisien sumasta.
Kyllähän vasemmistohallituksen ylivoimaisesti suurin "työllisyystoimi" on ollut 36 miljardin euron elvytys kahteen vuoteen. Ilkeää olisi laskea että jos työpaikkoja on syntynyt 100 000 niin että yhden hinta on ollut 36 000 e/kpl. Jaakko Teppo sanoisi että halvemmaksi tulisi kotona tappaa. Mutta eihän tuota tietenkään noin voi laskea.

Päätöspohjaisten uusien työpaikkojen määrä lienee 10k luokassa ja niistä valitettavasti suuri osa julkiselle sektorille mm mitoitusten myötä. Tämä ei tarkoita etteikö nuo hyviä nostoja ole (erityisesti eläkeputki jota AY ei varmasti olisi oikeistohallitukselta niellyt).
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Monesti lähtökohtana pidetään sitä, että pitäisi syntyä "pysyviä työpaikkoja", mutta todellisuudessa a) aktiivisuus on tärkeää ja osa-aikatöiden tekeminen pitää ihmisen työelämässä kiinni ja ehkäisee syrjäytymistä ja b) valtion subventoimat osa-aikatyöt ovat varmaan vääjäämätöntä tulevaisuutta ihanteistamme riippumatta.

Oma työpaikkani joutui viime syksynä hankkimaan uusia osa-aikaisia, koska osa joutui lopettamaan saadessaan täysipäiväisen ja -viikkoisen työpaikan. Osa-aikaisuus on varmasti monessa tapauksessa parempi keino täysiaikaiseen työpaikkaan kuin kaavakkeiden täyttäminen kotona ja te-keskuksissa, joten sitä ei pidä missään tapauksessa väheksyä.

Sitten jotain ihan muuta…

Kyselytunnilla kysyttiin rasismista ja vastaajana oli oikeusministeri Henriksson. Näin siitä huolimatta, että hallituksessa on ministeri, jonka tehtävänimikkeessä on sana tasa-arvo.

Toivottavasti joku toimittaja ottaa tästä kiinni, ja ottaa viimein selvää, mitä ministeri Thomas Blomqvistin pöydällä oikein käsitellään. Toivottavasti ei ainakaan Natoa (Blomqvist on Pohjoismaisen yhteistyön ministeri), ettei liittymisessä jäädä odottamaan Ruotsia.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Avoimia työpaikkoja on paljon Suomessa, mutta samanaikaisesti on vielä paljon enemmän työttömiä ilman töitä Suomessa.

Se miksi työttömyyttä on vielä niin paljon Suomessa niin siihen on monta syytä. On puhuttu kohtaanto-ongelmasta ja monista muista syistä miksi työttömät ei saa työtä ja työnantajat eivät saa ammattitaitoisia osaajia palvelukseensa.

Osaamisvaje voi olla yksi ilmeinen syy miksi työnantajat eivät ota pitkäaikaistyöttömiä/työttömiä työhön. Oppimishalukkuus ja hyvät sosiaaliset taidot voivat auttaa työnhakijoita löytämään uuden työpaikan vaikka osaamisvajetta ilmenee jonkin verran.

Palkkaus ja huono työilmapiiri voi olla yksi ratkaiseva tekijä miksi työnhakijat eivät halua mennä tiettyihin työpaikkoihin tietyillä aloilla ( sosiaali- ja terveydenhoitoala ).

Osa-aikatyötä ja pätkätöitä ei haluta ottaa vastaan koska huonolla palkalla ei tule toimeen. Joillekin ihmisille nämä työt sopivat kuten esimerkiksi opiskelijoille. Pääsääntöisesti palkalla on tultava toimeen. Tietysti jos haluaa elää tukien varassa niin se on eri asia.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Ai niinku esim työllisyyteen vaikuttavat toimet?
Vai eläkeputken katkaisu?
Vai pitäiskö Sote uudistus saada jotenkin eteenpäin noin 10 sitä yrittäneen eri hallituksen jälkeen?
Vai vapauttaa vapaata sopimista?
Nyt kun Sote-uudistus saatiin Suomeen niin sen kanssa on elettävä maksoi mitä maksoi. Mielestäni sote- ja terveysalan ongelmat olisi voitu ratkaista muutoinkin. Tuleva uudistus ei tuo uusia osaajia sotealan ja terveysalan palvelutuotantoa varten laisinkaan lisää. Mistä ne osaajat saadaan mitä tarvitaan runsaasti lisää hyvinvointialuiden tarpeisiin. Uusia osaajia tarvitaan rutosti lisää.

Haluaisin tietää miten palkkaharmonisointi saadaan hoidettua maaliin saakka. Tämän lisäksi tulee vielä muut palkankorotukset hyvinvointialueiden ja kuntien maksettavaksi. Tämän lisäksi ITC-KUSTANNUKSET lisäävät harmaita hiuksia vastuuhenkilöiden harmiksi. Tämä aiheuttaa painetta nostaa palkkoja ja veroja Suomessa. Nyt puhutaan miljardiluokan kustannuksista.

Haluaisin tietää miksi Suomessa on resursseja pienennetty jo pitkään sote- ja terveysalalla. Onko järkeä vai ei.

Työehtosopimuksia on noudatettava ehdottomasti Suomessa. Niin ikään palkalla on tultava toimeen, mutta tämä ei valitettavasti ole todellisuutta nyt. Täällä on runsaasti matalapalkka-aloja, joissa palkat ovat todella huonoja. Aina hyvä koulutuskaan ei takaa hyviä palkkoja.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Kyllähän vasemmistohallituksen ylivoimaisesti suurin "työllisyystoimi" on ollut 36 miljardin euron elvytys kahteen vuoteen. Ilkeää olisi laskea että jos työpaikkoja on syntynyt 100 000 niin että yhden hinta on ollut 36 000 e/kpl. Jaakko Teppo sanoisi että halvemmaksi tulisi kotona tappaa. Mutta eihän tuota tietenkään noin voi laskea.

Se olisi ilkeän lisäksi varsin typerää, koska tuo summa taitaa olla ensinnäkin per Euroopan pienimpiä per capita, eikä niitä ole suinkaan käytetty kokonaisuudessaan työpaikkojen luomiseen vaan lähinnä niiden säilyttämiseen lockdownien aikaan. Sen puolesta voidaan esittää argumentteja, että elvytys oli liian suurta, mutta tämä on tilanne huomioon ottaen tietysti varsin siedettävää verrattuna siihen, että sitä olisi ollut liian vähän. Suomi ei toistanut v. 2008 finanssikriisin jälkeen tehtyjä virheitä, mikä on puhtaasti hyvä asia ja antaa meille enemmän pelivaraa kriisin taittuessa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Se olisi ilkeän lisäksi varsin typerää, koska tuo summa taitaa olla ensinnäkin per Euroopan pienimpiä per capita.
Esitätkö nyt alkuun jotain evidenssiä tälle väitteelle.

En sinänsä kritisoi elvytystä, mutta totean vain sen tosiasian että toisin kuin esim Sipilän hallitus teki viime hallituskaudella niin tämän hallituskauden työllisyystoimet on jääneet varsin olemattomiksi. Mainittu eläkeputken poistokin vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Samoin koulutukseen tehdyt panostukset. Sinänsä toimina ihan hyviä.

Olen jopa ollut havaitsevani itseironista suhtautumista siihen kun Sipilän hallitusta kritisoitiin työllisyyslukujen parantumisesta hallituksesta huolimatta. Silloinhan konsensus arvio oli että hallituksen osuus syntyneistä uusista työpaikoista oli noin puolet. Nyt tälle mantralle on jopa jälkikäteen naureskeltu kun on niin ilmeistä, että tämä hallitus ei ole tehnyt siitä murto-osaakaan.
 
Suosikkijoukkue
IFK

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Esitätkö nyt alkuun jotain evidenssiä tälle väitteelle.

Koronavuosia on kaksi, joten en näin myöhään jaksa hakea kaikkea dataa, mutta jos ajatellaan verrokiksi budjetin alijäämää prosentteina (tiedän, ei ole sama asia), oli Suomen budjetin alijäämäisyys EU-alueen alinta kolmannesta vuonna 2020 ja viime vuodelta on tarjolla vasta neljännesvuositarkasteluja, mutta olettaisin sen olevan saman suuntaista kuin v. 2020 verrokkimaihin nähden. Velkaantumisasteen nousussa taisimme pärjätä vähintään yhtä hyvin.

Siitä olisi kyllä hyvä tehdä VM:n kaavoja kattavampaa analyysia, mikä kaikki työllisyysasteeseen todella vaikuttaa. Kohonneeseen kysyntään vaikuttaa lopulta paljon enemmän asioita kuin yleisesti käytetyt yksinkertaistetut mallit pitävät sisällään. On hankala mitata yleisen luottamuksen ja tulevaisuuden uskon kaltaisia tunteita, vaikka tiedämme, että ne vaikuttavat kysyntään. On lopulta aika mahdotonta osoittaa kovinkaan tarkasti esim. Sipilän hallituksen keinojen vaikuttavuutta, samoin kuin Marininkaan. Ensimmäinen puhui esim. signaloinnista vientimaihin, jälkimmäinen vaikkapa kotimaisen kysynnän tukemisesta ja tulevaisuuspanostuksista. Molemmilla lähestymistavoilla lienee vahvuutensa ja heikkoutensa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Koronavuosia on kaksi, joten en näin myöhään jaksa hakea kaikkea dataa, mutta jos ajatellaan verrokiksi budjetin alijäämää prosentteina (tiedän, ei ole sama asia), oli Suomen budjetin alijäämäisyys EU-alueen alinta kolmannesta vuonna 2020 ja viime vuodelta on tarjolla vasta neljännesvuositarkasteluja, mutta olettaisin sen olevan saman suuntaista kuin v. 2020 verrokkimaihin nähden. Velkaantumisasteen nousussa taisimme pärjätä vähintään yhtä hyvin.
Minä voin hyväksyä alijäämän käytön tässä yhteydessä, mutta en suostu hyväksymään sitä että ilmaisut ollaan parhaassa kolmanneksessa ja velkaantuminen on yksi pienempiä olisivat ollenkaan synonymejä keskenään. Tiedossa on että Suomi ei covidista kärsinyt (monista hallituksesta johtumattomista syistä) läheskään samalla tavalla kuin Italiat, Espanjat ja monet muut joten on varsin keskinkertainen suoritus talouden osalta olla lähtökohdat huomioiden jossain EU:n sijalla 10. Varsinkin sen jälkeen kun koko epidemia on rummutettu, että siitä on selvitty about parhaiten koko maailmassa. Tämä on lähes noloa. Harvey Keitel koitti sanoa jo aiemmin että lets not start sucking each others cocks quite yet.

Jos olisimme parhaiden joukossa velkaantumisen hoidon suhteen, niin meistä kirjoiteltaisiin näin. Taas kerran muut Pohjoismaat veivät pidemmän korren ja me näytämme verrokkiryhmämme apukoululaisilta.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Siitä olisi kyllä hyvä tehdä VM:n kaavoja kattavampaa analyysia, mikä kaikki työllisyysasteeseen todella vaikuttaa. Kohonneeseen kysyntään vaikuttaa lopulta paljon enemmän asioita kuin yleisesti käytetyt yksinkertaistetut mallit pitävät sisällään. On hankala mitata yleisen luottamuksen ja tulevaisuuden uskon kaltaisia tunteita, vaikka tiedämme, että ne vaikuttavat kysyntään. On lopulta aika mahdotonta osoittaa kovinkaan tarkasti esim. Sipilän hallituksen keinojen vaikuttavuutta, samoin kuin Marininkaan. Ensimmäinen puhui esim. signaloinnista vientimaihin, jälkimmäinen vaikkapa kotimaisen kysynnän tukemisesta ja tulevaisuuspanostuksista. Molemmilla lähestymistavoilla lienee vahvuutensa ja heikkoutensa.
Vastaan tähän erikseen. Itse kaipaisin tarkempaa analyysiä mihin uusia työpaikkoja on syntynyt. Tiedän että Tilastokeskuksen sivuilla on hyvin karkea kaavio, joka ulkomuistista kertoo että eniten on kasvanut yksityisen terveydenhuollon sektori. Siinä on positiivista on, että työpaikoista yllättävän suurin osa oli syntynyt muutoinkin yksityiselle puolelle (muistaakseni kauppa oli kasvanut reippaasti), mutta aika paljon ihmettelemistä se jätti.

Loppujen lopuksi työllisyys/työttömyysasteet ovat vain yksi tarkastelukulma isompaan, varsinaiseen kysymykseen eli mikä on valtiontalouden tila. Se on usein korreloinut jälkimmäisen kanssa, mutta nyt huolettaa että työpaikkoja on saatu, mutta homma ei silti ole taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Sipilän hallituksen kohdalla kuultiin hirveä itku, että työllisyysasteen kasvu saatiin aikaan tempuilla mutta tosiasiat olivat että tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kohisten ja valtiontalous saatiin käännettyä vähintään tasapainoon, mutta nyt samasta asiasta ei voida varmoja olla.
 
Viimeksi muokattu:

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Kuka olisi ikinä uskonut, että Marinin hallituskaudella rajat pistetään säppiin ja Suomi (IL lähteiden mukaan) hakenee Nato-jäsenyyttä?

Samaan aikaan muuten Ruotsissa on lähinnä hyssytelty tekemättä juuri mitään. Ehkä meillä on sittenkin johtaja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös