Sanna Marinin hallitus

[Salama44]

Koska Perussuomalaiset halusivat tehdä näistäkin vaaleista "hallitusvaalit", niin suurella ilolla totean hallitusjoukkueen hyvän menestyksen.

Hallituspuoleiden kannatus oli 58,8 % ja oppsition 41,2 % Siinä on hallituspuolueilla n. + 2,5 % lisäystä verrattuna kahteen edelliseen vaaliin ja oppositiopuolueilla n. - 2,5 % laskua vaikka Kookoomus olikin ykkönen.

Gallupit menivät pieleen Keskustan ja SDP:n osalta siinä että ennustettiin alakanttiin ja Perussuomalaisten osalta siinä että ennustettiin yläkanttiin. Tämäkin oli kyllä ennustettavissa viimeisten vaalipaneelien jälkeen joissa sekä Keskusta että SDP onnituivat, mutta Perussuomalaiset eivät.

Suurin syy on kuitenkin puolueiden ideologiassa peruskannattajissa. Kolmella suurella on vahva pitkäaikainen idelogia ja selvempi peruskannatus n. 15-20 % välissä, mutta Perussuomalaisilla se on ollut Soinin jälkeen 10 % luokkaa.

Nytkään Perusuomalaisilla ei ollut selvää linjaa miten tai mitä he ovat tässä uudistuksessa ajamassa niin kuin muilla puolueilla jotka puhuivat lähipalveluista, henkilöstön asemasta, rittävyydestä jne. Kokoomus taas toi rahoitusasiat paljon fiksummin esille kuin Perussuomalaiset.

Soteasiat laski Keskustan kannatusta Sipilän hallituksessa 15 prosenttiin ja Sipilä ilmoitti sen syyksi lähteä hallituksesta. Nyt Saarikko nosti Keskustan kannatuksen samalla teemaalla takaisin 19 prosenttiin. Jotain on hallituksessa muttunut eikä sitä voi pitää epäonnistumisena vaikka soteuudistuksen kanssa riittää tekemistä vuosiksi ennen kuin se toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus on kuitenkin aloitettava.

 

[Barnes]

Soteasiat laski Keskustan kannatusta Sipilän hallituksessa 15 prosenttiin ja Sipilä ilmoitti sen syyksi lähteä hallituksesta. Nyt Saarikko nosti Keskustan kannatuksen samalla teemaalla takaisin 19 prosenttiin.

Kepun kannatus on kyllä edelleen 12,5 prosenttia. Kannattaa nyt muistaa, että näistä vaaleista puuttui Helsinki kokonaan ja kepu oli kaivanut huikean ehdokaslistan. Jopa Jäätteenmäki oli asettunut pitkästä aikaa ehdolle muuallakin kuin kuntavaaleissa.

Sipilän sote oli maakuntiensa osalta samanlainen kuin Saarikko-Marinin, ilmeisesti olet tämän unohtanut kun kyseessä on iso paha Julle. Ilman Sipilää tätä hallitusta ei olisi muodostettu. Se onkin ikävä painolasti Sipilän perinnössä ja ainakin omissa papereissani aikamoinen turn-off, vaikka palstalla Sipilää kaivataankin kovasti.

PS: Ei kai joku ihan oikeasti uskonut siihen Sipilän "eroon"?

 

[Cobol]

Soteasiat laski Keskustan kannatusta Sipilän hallituksessa 15 prosenttiin ja Sipilä ilmoitti sen syyksi lähteä hallituksesta. Nyt Saarikko nosti Keskustan kannatuksen samalla teemaalla takaisin 19 prosenttiin. Jotain on hallituksessa muttunut eikä sitä voi pitää epäonnistumisena vaikka soteuudistuksen kanssa riittää tekemistä vuosiksi ennen kuin se toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus on kuitenkin aloitettava.

Kepu onnistui todella hyvin. Syitäkin on tullut käsiteltyä, joten en toista. Yksi mielenkiintoinen fakta löytyy siitä, että oikeisto oli vaalien selvä voittaja. YLE:n vaaliehdokasselvityksen mukaan kaikki muut puolueet (ei sisällä sirpaleita) ovat ehdokkailtaan oikeistopuolueita, paitsi Vas, SDP ja Vihreät.

Ero on itseasiassa hyvin selvä, 63-37 oikeiston hyväksi, mutta myös vasemmisto-oikeisto akselilla. Hyvältä vaikuttaa eduskuntavaalien osalta. Eikä siitäkään haittaa ole aluevaltuustoissa, että Kokoomus ja Keskusta ovat kärjessä. Yhteisiä arvoja löytyy aluetyössä.

 

[Cobol]

Purran ulostulo vaalien jälkeen viittasi vähän siihen suuntaan, että talouteen alettaisiin kiinnittämään enemmän huomiota. En toki pidätä hengitystä osaajien ollessa mitä ovat, mutta veikkaukseni on että oikealle mennään.

Hieman samaan päädyin. Kun aluevaaleissa oikeisto haki murskavoiton, PS:n ehdokkaat olivat YLE:n vaalikonevastausten perusteella suhteellisen oikealla, mutta eroa Kokoomukseen löytyi selvästi. Talouspolitiikassa Suomen erityisongelma on siinä, että ay-liikkeen valtaa on saatava pienemmäksi mm. tukilakoissa ja laittomissa lakoissa. He käyttävät valtaa yli vaaleilla valitun eduskunnan ja hallituksen.

Tämä lienee yksi ensimmäisiä asioita oikeistohallituksen listalla, jos oikeisto vaalit voittaa. Niin selvä ero tuli vasemmistoon aluevaaleissa, että uskallan olettaa voiton tulevan. Jos ay-liikettä ei saada kuriin, mitään suuria sosiaali-, työmarkkina- ja talous- sekä työllisyysuudistuksia ei nähdä.

Lisäksi mahdollisen oikeistohallituksen huolena on Marinin hallituksen seuraavia hallituksia sitovat päätökset, joita Marinin hallitus ei itse toteuttanut kannatussyistä. Hemmetin moinen räksytys alkaa välittömästi vasemmalta ja ay-liikkeestä mm. bensanhinnan nostosta ilmastosyistä, jos hallitus olisi Kok + PS + Kesk tyyppinen

 

[Jymäkkä]

Hyvä kirjoitus ja samaa mieltä. Kuntien tehtävät vähentyvät, ja iso kysymys on, kuinka paljon lisää jatkossa. Vasemmisto (osa SDP:stä, Vas ja Vihr, Marin ei tiedä, Keskusta kun alueet saavat lisää tehtäviä) kannattaa lisää veroja (mm. maakuntaveroa). Kokoomus ei kannata maakuntaveroa ja haluaa laskea mm. ansiotuloverotusta. Löytyykö seuraaviin hallituksiin kokoonpano, joka tähän kykenisi?

Mahdollinen maakuntavero lisää todennäköisemmin verotusta kuin nykyisen kaltainen malli. Ei tosin välttämättä kaikkialla, kun maakuntien ja kuntien verotustarpeet olisivat erilaiset. Silti vähän harhaanjohtavaa puhua maakuntaverosta suoraan lisäverona entisten päälle. Kysehän on lopulta siitä, että maakuntien sote- palvelut ja kunnille jäävät palvelut on verovaroin katettava oli maakuntaveroa tai ei. Verotus voi teoriassa keventyä maakuntaveron kanssa ja kiristyä ilman sitä.

 

[Radiopää]

Pääministeri Marin kehottaa hallitusta avaamaan tapahtumia ja Krista Kiuru on jäänyt sairaslomalle.

Syy ja seuraus vai seuraus ja syy?

 

[mike owen]

Mahdollinen maakuntavero lisää todennäköisemmin verotusta kuin nykyisen kaltainen malli. Ei tosin välttämättä kaikkialla, kun maakuntien ja kuntien verotustarpeet olisivat erilaiset. Silti vähän harhaanjohtavaa puhua maakuntaverosta suoraan lisäverona entisten päälle. Kysehän on lopulta siitä, että maakuntien sote- palvelut ja kunnille jäävät palvelut on verovaroin katettava oli maakuntaveroa tai ei. Verotus voi teoriassa keventyä maakuntaveron kanssa ja kiristyä ilman sitä.

Pieni vaatimaton kysymys. Tuleeko maakuntaverosta tasavero vai progressiivinen vero tulevaisuudessa. Kuinka paljon kuntavero pienenee, jos maakuntavero tulee.

 

[Jymäkkä]

Pieni vaatimaton kysymys. Tuleeko maakuntaverosta tasavero vai progressiivinen vero tulevaisuudessa. Kuinka paljon kuntavero pienenee, jos maakuntavero tulee.

Mahdoton tietää, kun päätöksiä ei ole. Eniten pyöritelty julkisuudessa mallia, jossa maakutavero olisi tasavero, ja muutosvaiheessa kuntavero laskisi täsmälleen maakuntaveron verran. Tästä eteenpäin sitten kuntavero voisi nousta ja laskea tarpeen mukaan kuten tälläkin hetkellä, samoin myös tuo uusi maakuntavero.

 

[mike owen]

Mahdoton tietää, kun päätöksiä ei ole. Eniten pyöritelty julkisuudessa mallia, jossa maakutavero olisi tasavero, ja muutosvaiheessa kuntavero laskisi täsmälleen maakuntaveron verran. Tästä eteenpäin sitten kuntavero voisi nousta ja laskea tarpeen mukaan kuten tälläkin hetkellä, samoin myös tuo uusi maakuntavero.

Näin olen ymmärtänyt, mutta eivät taida edes politiikot tietää kuinka lopulta käy. Tämä taitaa olla aika hankala rasti itse asiassa.

 

[erku]

Tilastokeskus - Työvoimatutkimus

www.stat.fi

Sanna Marin hallituksen aikana työllisyys on saatu rokkaamaan. Joulukuussa työllisyysasteen trendiluku oli 73,5. Kyseinen lukema on mittaushistorian suurin. Erityisen onnellinen Suomen tulevaisuuden näkökulmasta voi olla siitä, että nuorisotyöttömyyttä on saatu painettua merkittävästi alas. Tuo vaikuttanee pitkässä juoksussa myös huomattavan positiivisesti kestävyysvajeeseen.

Tällä hetkellä on olemassa aito mahdollisuus siihen, että hallitus yltää tavoitteeseensa eli 75 prosentin työllisyysasteeseen vaalikauden loppuun mennessä. Siis siihen tavoitteeseen, jota niin mediassa, oppositiossa kuin elinkeinoelämän organisaatioissa on pidetty täysin epärealistisena suhteessa tehtyihin toimiin. Tuleeko tässä vain osoitetuksi, että työllisyyttä voi kohentaa myös inhimillisemmällä politiikalla eikä oikeistokonservatiiviseen tapaan työttömiä kyykyttämällä?

 

[msg]

Tilastokeskus - Työvoimatutkimus

www.stat.fi

Sanna Marin hallituksen aikana työllisyys on saatu rokkaamaan. Joulukliuussa työllisyysasteen trendiluku oli 73,5. Kyseinen lukema on mittaushistorian suurin. Erityisen onnellinen Suomen tulevaisuuden näkökulmasta voi olla siitä, että nuorisotyöttömyyttä on saatu painettua merkittävästi alas. Tuo vaikuttanee pitkässä juoksussa myös huomattavan positiivisesti kestävyysvajeeseen.

Tällä hetkellä on olemassa aito mahdollisuus siihen, että hallitus yltää tavoitteeseensa eli 75 prosentin työllisyysasteeseen vaalikauden loppuun mennessä. Siis siihen tavoitteeseen, jota niin mediassa, oppositiossa kuin elinkeinoelämän organisaatioissa on pidetty täysin epärealistisena suhteessa tehtyihin toimiin. Tuleeko tässä vain osoitetuksi, että työllisyyttä voi kohentaa myös inhimillisemmällä politiikalla eikä oikeistokonservatiiviseen tapaan työttömiä kyykyttämällä?

Mitkä hallituksen tekemät päätökset ovat vaikuttaneet työllisyysasteen nousuun nykyiselle tasolle? Oppivelvollisuuden pidennystä ja eläkeputken poistoa voi toki tarjota vastaukseksi tämän hetkiseen työllisyysasteeseen, mutta vain jos haluaa osoittaa tyhmyytensä.

@erku voisi tähän vastata kun @lihaani vastasi Sipilää haukkuen ja @Salama44 ei varmaan vaan huomannut tägäystä.

 

[hammer lynx]

@erku voisi tähän vastata kun @lihaani vastasi Sipilää haukkuen ja @Salama44 ei varmaan vaan huomannut tägäystä.

Ei taida talouden ymmärräminen tuolla kolmikolla riittää..

 

[Metukka]

Tarpeeksi kun otetaan velkaa, voidaan saada vaikka 90% työllisyysaste.

 

[Radiopää]

Tarpeeksi kun otetaan velkaa, voidaan saada vaikka 90% työllisyysaste.

Nimenomaan tarpeeksi. Ei liikaa, eikä liian vähän.

Jugoslavia (vai oliko Romania?) taitaa edelleen olla ainoa maa, jossa on ollut täystyöllisyys, eikä lainkaan valtionvelkaa. Toivottavasti se kuitenkaan ole Suomen tie.

 

[Metukka]

Nimenomaan tarpeeksi. Ei liikaa, eikä liian vähän.

Juuri näin. Nyt äkkiä ottamaan tarpeeksi lisää velkaa.

 

[erku]

@erku voisi tähän vastata kun @lihaani vastasi Sipilää haukkuen ja @Salama44 ei varmaan vaan huomannut tägäystä.

Minusta tuo on erikoinen tapa käydä keskustelua, että pyydät valikoituja nimimerkkejä kaivamaan sinulle sellaisia tietoja, joita voisit varmaan itsekin kaivaa. Ja sitten heität jotain piilovittuilua niiden suuntaan, jotka eivät viitsi palvella sinua. Hyi helvetti.

Keskeisin asia työllisyyden nousussa on se, että koronakriisi on hoidettu hyvin ja sen seurauksena Suomen talous supistui vuonna 2020 huomattavasti vähemmän kuin monissa keskeisissä kilpailijamaissa. Eli käytännössä Suomen eväät päästä globaalin kasvun kyytiin olivat erinomaiset, mistä seuraa hyvä työllisyystilanne. Hallituksella on myös kohtuullisesti ollut uskallusta elvyttää eikä oikeisto-opposition velkapelon lietsomista ole liikaa kuunneltu.

Hallituksella on myös suoranaiset ansionsa työllisyyspolitiikan suhteen. Keväällä 2021 käynnistettiin työllisyyden kuntakokeilut, minkä myötä kunnilla oli porkkana satsata työllisyyspalveluihin. Esimerkiksi alle 30-vuotiaat työttömät siirtyivät kokeilualueilla kategorisesti kuntien työllisyyspalveluiden alle ja kun katsoo nurisotyöttömyyden merkittävää supistumista viimeisen vuoden aikana, voidaan perustellusti arvella osasyynä siihen olevan keväällä käynnistetty uudistus. Hallitus myös jo vuoden 2020 alussa toi uuden käytännön, mikä mahdollisti työnantajien ilmoittaa sähköisesti palkkatukityömahdollisuudesta ja kyseisistä työtehtävistä kiinnostuneet palkkatukikelpiset työttömät pystyivät Te-palvelujen Oma asioinnista nämä paikat löytämään. Tämä oli merkittävä uudistus ketterämmän palkkatukityöllistämisen näkökulmasta.

Sinä kirjoitit, että eläkeputken poistoa ei voi käyttää argumenttina nykyiseen tilanteeseen. Olen joiltakin osin eri mieltä, koska jo puheet kiristävästä uudistuksesta vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Kun on epävarmuutta tulevaisuuden ansioturvan saamisen edellytyksistä, työssä olevat ovat varovaisempia tekemään downshiftaamiseen viittaavia ratkaisuja. Suomessa hyvin yleinen tapa jäädä eläkeputkeen on ollut se, että kun yrityksessä tulee yt-neuvottelut, niin päälle 55-vuotiaat ovat olleet vapaaehtoisesti lähdössä, koska ovat kuntien velvoitetyöjaksojen ja eläkeputken avulla voineet olla varmoja mukavasta toimeentulosta eläkepäiviin saakka.

Ei taida talouden ymmärräminen tuolla kolmikolla riittää..

Se on vähän hupaisaa, että yivoimainen enemmistö näkemistäni sinun kirjoittamista viesteistä on enemmän metakeskustelua kuin keskustelua aiheesta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jugoslavia (vai oliko Romania?) taitaa edelleen olla ainoa maa, jossa on ollut täystyöllisyys, eikä lainkaan valtionvelkaa. Toivottavasti se kuitenkaan ole Suomen tie.

Ei, vaan Neuvostokansojen liitto. ”Neuvostoliitosta on työttömyys karkoitettu ikuisiksi ajoiksi”.

 

[msg]

Ei taida talouden ymmärräminen tuolla kolmikolla riittää..

Ja muistakaamme että jos kasvu on osa-aikaisista työsuhteista tulevaa, niin sehän ei ole hyvä asia tai ei siis ainakaan ennen ollut.

 

[msg]

Minusta tuo on erikoinen tapa käydä keskustelua, että pyydät valikoituja nimimerkkejä kaivamaan sinulle sellaisia tietoja, joita voisit varmaan itsekin kaivaa. Ja sitten heität jotain piilovittuilua niiden suuntaan, jotka eivät viitsi palvella sinua. Hyi helvetti.

Vain niitä jotka hehkuttavat tässä hallituksen ketjussa työllisyysastetta. Sinä sentään vastasit toisin kuin kaksi muuta ja kiitos siitä vaikka pidänkin suurimpana vaikuttavana tekijänä maailman talouteen pumpattua rahaa, jonka määrä ylittää kaikki aikaisemmat elvytysmäärät.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Noissa tilastoissa kannattaa kiinnittää huomiota työllisten määrän ja %-osuuden muutoksen lisäksi myös ainakin kahteen muuhun lukemaan. Näitä ovat mm. työttömien määrä mittaushetkellä vs. 12 kk aiemmin, sekä aikuisen työvoiman määrä mittaushetkellä vs. 12 kk aiemmin. Tämän tapaisia asioita tarkastelemalla pääsee pala palalta kiinni muutosten mahdollisiin taustoihin.

 

[hammer lynx]

Keskeisin asia työllisyyden nousussa on se, että koronakriisi on hoidettu hyvin ja sen seurauksena Suomen talous supistui vuonna 2020 huomattavasti vähemmän kuin monissa keskeisissä kilpailijamaissa. Eli käytännössä Suomen eväät päästä globaalin kasvun kyytiin olivat erinomaiset, mistä seuraa hyvä työllisyystilanne. Hallituksella on myös kohtuullisesti ollut uskallusta elvyttää eikä oikeisto-opposition velkapelon lietsomista ole liikaa kuunneltu.

Hallituksella on myös suoranaiset ansionsa työllisyyspolitiikan suhteen. Keväällä 2021 käynnistettiin työllisyyden kuntakokeilut, minkä myötä kunnilla oli porkkana satsata työllisyyspalveluihin. Esimerkiksi alle 30-vuotiaat työttömät siirtyivät kokeilualueilla kategorisesti kuntien työllisyyspalveluiden alle ja kun katsoo nurisotyöttömyyden merkittävää supistumista viimeisen vuoden aikana, voidaan perustellusti arvella osasyynä siihen olevan keväällä käynnistetty uudistus. Hallitus myös jo vuoden 2020 alussa toi uuden käytännön, mikä mahdollisti työnantajien ilmoittaa sähköisesti palkkatukityömahdollisuudesta ja kyseisistä työtehtävistä kiinnostuneet palkkatukikelpiset työttömät pystyivät Te-palvelujen Oma asioinnista nämä paikat löytämään. Tämä oli merkittävä uudistus ketterämmän palkkatukityöllistämisen näkökulmasta.

Heh, Tässähän se tuli.

1) Suomi lienee maailman helpoin demokraattinen maa hoitaa koronaa. Ihmiset asuvat etäällä, välttävät kontakteja ja ovat kuuliaisia. Trumppi tai Bolsonarokin olisivat onnistuneet täällä. 0 Pistettä hallitukselle "hyvästä koronan hoidosta". Rajavalvonta, Huoltovarmuuskeskus ym. kusivat kunnolla hallituksen ansiosta.
Puhumattakaan RAMA-sektorin työntekijöiden ja yrittäjien ahdingosta.
Mitkä ovat nämä keskeiset kilpailijamaat ja mikä on talouden suunta niissä? Itse laskisin näihin lähinnä Ruotsin ja Tanskan.

2) Ymmärrän että umpivassarille työllisyyspolitiikkaa on tuo yllä mainitsemasi julkisen puolen tukityöllistäminen velkarahalla. Yhtään latia valtion kassaan se ei tuo.

3) Kehtaatko väittää ettei EU:n ja USA:n markkinoille pumppaama järjetön rahamäärä ole oikeasti vientiteollisuudesta riippuvan Suomen talouden veturi ?

P.S. Oliko tämä sitä metakeskustelua?

 

[Eikka86]

On muuten äärimmäisen mielenkiintoista saada joskus tulevaisuudessa tilastoja tämän pandemian aikaisesta rahankäytöstä. Esimerkkinä paljonko rahaa on mennyt vaadittuun työvoimaan ja vastaaviin asioihin.

Ei ole silmiin osunut tälläisiä tilastoja mutta jos joku on niitä huomannut, saa ja pitää linkata.

 

[Cobol]

Toki Suomen työllisyys nousee, kun Euroopan työllisyys nousee. USA:n ja EU:n sekä maiden omat elvytyspaketit loivat korkeasuhdanteen. Se näkyy läpi Euroopan:

Unemployment statistics - Statistics Explained

Unemployment statistics for the EU and Member States.

ec.europa.eu

Avainkysymys on, miten Marinin hallitus jatkaa tästä. Asiantuntijat ovat Suomen onnellisesta tilanteesta eri mieltä kuin palstan vasemmisto. Se ei toki ole yllättävää:

Talousnäkymät | Suomen talous nilkuttaa hitaasti taantumasta eikä pysy pitkän ajan kuluessa kilpailijoiden vauhdissa: Talouteen voi iskeä ilkeä hystereesi

Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteiden perusteella Suomen talous ei palaa edes kolmen vuoden kuluttua koronaviruspandemiaa edeltävälle kasvu-uralle.

www.hs.fi

"Tervala arvioi, että monissa vertailumaissa etenkin yksityiset investoinnit ja vienti palautuvat nopeammin pandemiaa edeltävälle tasolle. Siksi keinoja Suomen talouskasvun vahvistamiseksi pitäisi tässä vaiheessa etsiä muualta kuin finanssipoliittisesta elvytyksestä".

Marinin vastaus on päinvastainen: lisää velkaa.

 

[Barnes]

Eikös Lipponen ole toiminut venäläisten lobbarina Euroopassa kaasuputken tiimoilta? Mielestäni tuon kutsuminen vain ”laskutukseksi” on aikamoista vähättelyä.

Näidenkin herrojen kohdalla kyllä näkee lausunnoissa, että kenen rahoilla leipäänsä syövät.

Lipponen ja Aho on nyt ihan EU-tasolla todettu Kiinan ja Venäjän miehiksi.

Linkki Hesarin uutiseen asiasta

Kertoo paljon kepusta, että Ahoa edelleen haikaillaan presidenttiehdokkaaksi. Lipponen onneksi toivotettiin näyttävästi eläkkeelle 2012.

 

[vsmo]

Pääministeri Marin kehottaa hallitusta avaamaan tapahtumia ja Krista Kiuru on jäänyt sairaslomalle.

Taitaa vaan Marinilla loppua tipaton tammikuu.