Sanna Marinin hallitus

[Ann Arbor]

Vaikea kyllä uskoa SDP:n valinta Kiurun sijaiseksi saavan "liikkuvia äänestäjiä" tai "nuoria kaupunkilaisia" kiinnostumaan puolueen äänestämisestä viikko viikolta lähenevissä eduskuntavaaleissa.

Huolestuttavimpana näen joka tapauksessa, että vaikka Linden nykyisin edustaakin "maltilliseen vasemmistoon" kuuluvia Demareita, on hänen taustansa Suomen kommunistisen puolueen taistolaissiivessä, eli kutakuinkin jyrkimmässä mahdollisessa, liki militantistisessa aatteen suuntauksessa. Vaikka taistolaisia on jo pitkään romantisoitu, oli neuvostokommunismi ideologiana vastuullinen miljoonien ihmisten kuolemasta ja joka taholle ulottuvasta kärsimyksestä, vaikka "apologisteja" riittää nykyisinkin.

Vähintä mitä vallan vahtikoirien olisi syytä tekevän, vaatia uutta ministeriämme irtisanoutumaan nuoruutensa töppäilyistä. Vaikka kommunistiset järjestöt neljä- viisikymmentä vuotta sitten saattoivatkin olla "muodikkaita", ei se tee niitä yhtään hyväksyttävimmiksi.

 

[Lätty-ylämummo]

Meillä on pääministeri Sanna Marin, joka toteuttaa näiden suurten EU-yritysten ja - organisaatioiden tahtoa piittaamatta pätkääkään mitä meillä Suomessa tapahtuu!

Meillä on maailman historian paskin hallitus, EU-myötämielisin hallitus, yrityksiä tuhoava hallitus, ja mikä typerintä, hallitus on tuhonnut suomalaisten hyvinvointia sulkemalla sellaiset paikat, missä ihmiset pitävät yllä terveyttään ja hyvinvointiaan!

EROA HALLITUS!!!! EROA HETI!!!!

Kuka arvostelee milläkin kriteereillä. Ottaen huomioon, että eletään maailmanlaajuista poikkeustilannetta, niin vaikkapa täällä paljon parjatusta työllisyyden hoidosta on oltu viimeajat ihan hiljaa. Syykin on selvä, työllisyystilanne on parempi kuin pitkään aikaan:

Tilastokeskus - Työvoimatutkimus

www.stat.fi

Itse pidän työllisyyttä oleellisesti parempana hyvinvoinnin mittarina, vs. kuntosalien aukiolo. Ymmärrän senkin, että jotakuta voi vituttaa töihin joutuminen, mutta isossa kuvassa työllisyys lisää kaikkien hyvinvointia oleellisesti.

Yritysten tuhoaminen on ollut hyvinkin maltillista. Täällä vuosi sitten varmaksi julistettu kymmenien tuhansien yritysten konkurssiaalto on kutistunut mitättömäksi kausivaihteluksi. On itseasiassa jopa omituista, miksi yrityksiä ei ole kaatunut enempää. Tapahtuma-ala on ollut kiinni enemmän tai vähemmän totaalisesti kohta kaksi vuotta, mitä aikaa ei yhdenkään yrityksen puskurit pidä firmaa pystyssä. Joko tuet on olleet riittävät, tai sitten yrityksiä vetää ihan oikeat yrittäjät, jotka ovat kaivaneet toimeentulonsa vaikka mistä netissä itkemisen sijaan.

https://www.tilastokeskus.fi/til/konk/2021/12/konk_2021_12_2022-01-17_tie_001_fi_001.png

Mikä on EU-yritys?

 

[Cobol]

Yritysten tuhoaminen on ollut hyvinkin maltillista. Täällä vuosi sitten varmaksi julistettu kymmenien tuhansien yritysten konkurssiaalto on kutistunut mitättömäksi kausivaihteluksi. On itseasiassa jopa omituista, miksi yrityksiä ei ole kaatunut enempää. Tapahtuma-ala on ollut kiinni enemmän tai vähemmän totaalisesti kohta kaksi vuotta, mitä aikaa ei yhdenkään yrityksen puskurit pidä firmaa pystyssä. Joko tuet on olleet riittävät, tai sitten yrityksiä vetää ihan oikeat yrittäjät, jotka ovat kaivaneet toimeentulonsa vaikka mistä netissä itkemisen sijaan.

Tuethan ovat yritykset pelastaneet. Onneksi.

Itse pidän työllisyyttä oleellisesti parempana hyvinvoinnin mittarina, vs. kuntosalien aukiolo. Ymmärrän senkin, että jotakuta voi vituttaa töihin joutuminen, mutta isossa kuvassa työllisyys lisää kaikkien hyvinvointia oleellisesti.

Työllisyys on hyvä mittari. Euroopassa elvytys on nostanut työmarkkinabarometrin korkealle ja osansa on saanut Suomikin:

European Network of Public Employment Services

Public employment services Summary

www.pesnetwork.eu

Toki jos haetaan verrokkeiksi muut Pohjoismaat, Suomi on kaukana kärjestä. Vaikuttaa siltä, että Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa on tehty myös omia työllisyystoimia, ei vain seilattu USA:n, EU:n ja omien tukien mukana. Vaikea muuten selittää esimerkiksi Tanskan noin 2.5 prosentin työttömyyttä.

Tanskan demarihallitus ja työnantajat kiistelevät EU:n ulkopuolisesta työvoimasta. Demarit säätivät 60 000 euron vuosirajan, jonka alla ei Tanskaan töihin pääse EU:n ulkopuolelta. Nyt mietitään, onko raja liian korkea. Tanskan keskipalkat ovat merkittävästi Suomea paremmat, ehkä osin tiukan seulan takia.

Työllisyydessä ja keskipalkoissa Suomi on jäänyt entistä enemmän jälkeen muista Pohjoismaista. Samoin asiantuntijoiden odottamassa talouskasvussa 2023-2028. Tanskan keskipalkka (2021) oli eräässä maavertailussa 5225, Islannin 4725, Norjan 4635, Ruotsin 4078 ja Suomen 3380.

Ei todellakaan syytä juhlaan kun Suomi oli aiemmin keskipalkoissa lähes Ruotsin tasolla. Vaikka luvut eivät olisi absoluuttisesti oikein, Suomen työmarkkinat ovat liian konservatiiviset vrt muut Pohjoismaat. Tässä YLE:n laskuri:

Harkitsetko muuttoa ulkomaille paremman palkan perässä? Laskurimme kertoo, missä Pohjoismaassa sinulle jäisi palkasta eniten käteen

Laskurin perusteella selvä "voittaja" Pohjoismaista on Tanska ja hännänhuippu on Suomi. Varaudu siihen, että maiden väliset erot voivat olla huomattavan isot.

yle.fi

Juhana Vartiaista lainaten, Tanskassa ei ole yleissitovuutta eikä vähimmäispalkkalakia ja irtisanominen helpompaa kuin täällä. Mutta työmarkkinat toimivat, ja matalimmatkin palkat vähintään samat kuin meillä. Hyvä sosiaaliturva rajaa palkkoja alhaalta. Ja alhainen työttömyys!

 

[Lätty-ylämummo]

Tuethan ovat yritykset pelastaneet. Onneksi.



Työllisyys on hyvä mittari. Euroopassa elvytys on nostanut työmarkkinabarometrin korkealle ja osansa on saanut Suomikin:

European Network of Public Employment Services

Public employment services Summary

www.pesnetwork.eu

Toki jos haetaan verrokkeiksi muut Pohjoismaat, Suomi on kaukana kärjestä. Vaikuttaa siltä, että Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa on tehty myös omia työllisyystoimia, ei vain seilattu USA:n, EU:n ja omien tukien mukana. Vaikea muuten selittää esimerkiksi Tanskan noin 2.5 prosentin työttömyyttä.

Tanskan demarihallitus ja työnantajat kiistelevät EU:n ulkopuolisesta työvoimasta. Demarit säätivät 60 000 euron vuosirajan, jonka alla ei Tanskaan töihin pääse EU:n ulkopuolelta. Nyt mietitään, onko raja liian korkea. Tanskan keskipalkat ovat merkittävästi Suomea paremmat, ehkä osin tiukan seulan takia.

Työllisyydessä ja keskipalkoissa Suomi on jäänyt entistä enemmän jälkeen muista Pohjoismaista. Samoin asiantuntijoiden odottamassa talouskasvussa 2023-2028. Tanskan keskipalkka (2021) oli eräässä maavertailussa 5225, Islannin 4725, Norjan 4635, Ruotsin 4078 ja Suomen 3380.

Ei todellakaan syytä juhlaan kun Suomi oli aiemmin keskipalkoissa lähes Ruotsin tasolla. Vaikka luvut eivät olisi absoluuttisesti oikein, Suomen työmarkkinat ovat liian konservatiiviset vrt muut Pohjoismaat. Tässä YLE:n laskuri:

Harkitsetko muuttoa ulkomaille paremman palkan perässä? Laskurimme kertoo, missä Pohjoismaassa sinulle jäisi palkasta eniten käteen

Laskurin perusteella selvä "voittaja" Pohjoismaista on Tanska ja hännänhuippu on Suomi. Varaudu siihen, että maiden väliset erot voivat olla huomattavan isot.

yle.fi

Juhana Vartiaista lainaten, Tanskassa ei ole yleissitovuutta eikä vähimmäispalkkalakia ja irtisanominen helpompaa kuin täällä. Mutta työmarkkinat toimivat, ja matalimmatkin palkat vähintään samat kuin meillä. Hyvä sosiaaliturva rajaa palkkoja alhaalta. Ja alhainen työttömyys!

Pelkät bruttopalkat suhteuttamatta niitä paikalliseen hintatasoon kertoo huonosti yhtään mistään. Pistetään täällä nolla perään palkkoihin ja hintoihin, niin ollaan Tanskaakin parempi onnela. Niinkö? Ai niin, täällähän oltiin jo onnellisia...

Marinin hallitus on ollut vallassa 2v2kk. Noin. Onko talous ja työllisyys mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan tuona aikana verrokkeihin nähden? Pitäisikö vuosikymmenten mittaisen jälkeenjäämisen syitä etsiä hieman aiemmistakin hallituksista?

 

[Neely]

Pelkät bruttopalkat suhteuttamatta niitä paikalliseen hintatasoon kertoo huonosti yhtään mistään. Pistetään täällä nolla perään palkkoihin ja hintoihin, niin ollaan Tanskaakin parempi onnela. Niinkö? Ai niin, täällähän oltiin jo onnellisia...

Tanskako on tuon Yli 1,5 kertaa kalliimpi maa kuin Suomi? Niinkö? Kyllä tuo jotain kertoo vaikka toista yrität maalailla.

 

[Lätty-ylämummo]

Mitä mä maalailen? Otin kantaa väitteeseen, että Marini hallitus olisi maailman historian paskin. Onko?
Millä todennat?

 

[Cobol]

Marinin hallitus on ollut vallassa 2v2kk. Noin. Onko talous ja työllisyys mennyt parempaan vai huonompaan suuntaan tuona aikana verrokkeihin nähden? Pitäisikö vuosikymmenten mittaisen jälkeenjäämisen syitä etsiä hieman aiemmistakin hallituksista?

Onhan se heikentynyt tulevaisuusnäkymien osalta vrt kilpailijamaat. Syytä aiemmilta vuosilta pitäisi erityisesti katsoa hallitusten lisäksi ay-liikkeestä. Sen politiikkaa on tuhoavaa kun verrataan Pohjoismaihin tai Saksaan. Eivätkä työnantajaliitotkaan täysin syyttömiä ole...

Mutta mitä Marinin hallitus on tehnyt Suomen talouden eteen tulevina vuosina? Asiantuntijoiden arviot ovat ikävät. Syömävelkaa lisätään korkeasuhdanteen aikana.

Itse pidän Sipilän hallituksen suurimpina virheinä sitä, että kuunneltiin vasemmistoa ja ay-liikettä niiden yleislakkouhkailujen vuoksi. Demokratiaan kuuluu ay-toiminnan vapaus ja lakot. Aika on kuitenkin ajanut nykyisen ay-liikkeen ohi, sillä oikeistohallitusten tulisi myös käyttää saamaansa luottamusta äänestäjiltä. Nyt jäädään aina siihen, että on peruuteltava suurissa työmarkkina-, työllisyys- ja talousuudistuksissa mm. kestävyysvajeen osalta, koska vasemmisto ja ay-liike omaavat kiristyskortin.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tanskako on tuon Yli 1,5 kertaa kalliimpi maa kuin Suomi? Niinkö? Kyllä tuo jotain kertoo vaikka toista yrität maalailla.

Onhan tuossa pointti sinänsä että kannattaisi vertailla ostovoimaa tai nettoliksaa ym joka konkreettisemmin kuvaisi maiden välisiä eroja työntekijän näkökulmasta. Esim alv on muistaakseni korkein Norjassa ja Tanskassa ja sähkönhinnassa on maakohtaisia eroja.

Ei siinä, tuskin tämä Suomen sijoitusta nostaisi. Mutta turpaan tulisi siedettävämmin 4-2 kuin 6-0.

Juurisyy suomalaisten firmojen huonompaan maksukykyyn vs. muut Pohjoismaat on lopputuotteiden heikompi arvolisä. Esim. paperintuotannon kannattavuus osaltaan kuvastaa mistä asia kiikastaa. Ylen uutinen kertoi että Ruotsissa investoidaan enemmän aineettomaan pääomaan kun Suomessa on vallalla ajatus että tuotteiden myynti (esim paperi) on ainoata oikeata kaupankäyntiä. Vähän naurahdin kunnes tajusin että näinhän asia on.

Menneiden ja tulevien hallitusten tulisi kyetä ratkaisemaan se ongelma, kuinka elinkeino- ja teollisuusrakenne saadaan siirtymään kohti korkeampaa jalostusastetta, ehkä myös muuttaen nykyistä rakennetta kohti palveluita. Kun lopputuotteista saa parempaa hintaa, liksat nousevat siinä samalla.

 

[Tadu]

Keskustasta väläytetään taas hallituksesta lähtöä – Sdp:stä heti reaktio ulostuloon: ”Se ei ole rakentavaa”

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen toistaa Suomenmaan haastattelussa uhkauksen hallituksesta lähdöstä.

www.is.fi

Keskusta uhkaa hallituksesta lähdöllä osa 69. Eli pitää olla tiukkaa talouspolitiikkaa. Kertomatta jäi, että lepsukin politiikka käy jos maajusseille ja turveyrittäjille saa vähän ylimääräistä. Ei vittu mitä paskaa.

 

[Barnes]

Jos mikään ei riitä, miten saamme tämän jatkumaan

Kepulla ei ole mitään logiikkaa. Sipilä veti talouskuria ja nosti Bernerin hallitukseen -> kassakaappisopimus demareiden kanssa jotta SOTE toteutuu ja kentän kaipaama punamultahallitus saataisiin kasaan. Nyt on punamulta jossa keskusta saa maaseudulle leluja sekä pitää muuta hallitusta panttivankinaan. -> ei käy koska Land Cruiserilla ajavat jahtitakit haaveilevat jonkin sortin PS-litestä.

On ne ovelia.

 

[hammer lynx]

Tanskako on tuon Yli 1,5 kertaa kalliimpi maa kuin Suomi? Niinkö? Kyllä tuo jotain kertoo vaikka toista yrität maalailla.

Mä maksan Köpiksen ydinkeskustassa 4€ tuopista. Tampereella joutuisi menemään Alepubiin roskaväen seuraan saadakseen halvemmalla.

Kyllä siellä ostovoimassa on huikea ero.

 

[Hagi]

Keskustasta väläytetään taas hallituksesta lähtöä – Sdp:stä heti reaktio ulostuloon: ”Se ei ole rakentavaa”

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen toistaa Suomenmaan haastattelussa uhkauksen hallituksesta lähdöstä.

www.is.fi

Keskusta uhkaa hallituksesta lähdöllä osa 69. Eli pitää olla tiukkaa talouspolitiikkaa. Kertomatta jäi, että lepsukin politiikka käy jos maajusseille ja turveyrittäjille saa vähän ylimääräistä. Ei vittu mitä paskaa.

Lypsy on hyvä aloittaa ajoissa. Hallituksen voi sitten hajoittaa juuri ennen eduskuntavaaleja ja pyrkiä sillä keräämään lisä-ääniä sekä ottamaan pesäeroa vassareihin.

 

[erku]

Keskustasta väläytetään taas hallituksesta lähtöä – Sdp:stä heti reaktio ulostuloon: ”Se ei ole rakentavaa”

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen toistaa Suomenmaan haastattelussa uhkauksen hallituksesta lähdöstä.

www.is.fi

Keskusta uhkaa hallituksesta lähdöllä osa 69. Eli pitää olla tiukkaa talouspolitiikkaa. Kertomatta jäi, että lepsukin politiikka käy jos maajusseille ja turveyrittäjille saa vähän ylimääräistä. Ei vittu mitä paskaa.

Kieltämättä tuossa on Mäkysellä aika hyvä pointti eli kepu kyllä huutaa vastuulliseen taloudenpidon perään, mutta kuitenkin kepun konkreettiset kannanotot siitä, mistä leikataan tai mistä lisäkasvua haetaan, loistavat poissaolollaan.

Ja se on kyllä ihan vitun surullista, että persujen bensa-Maurien pelossa kepu näyttää luistavan yhteisesti sovituista linjauksista ilmastotoimien suhteen.

 

[Ollakseni]

Tanskako on tuon Yli 1,5 kertaa kalliimpi maa kuin Suomi? Niinkö? Kyllä tuo jotain kertoo vaikka toista yrität maalailla.

Cost of Living Comparison Between Helsinki, Finland And Copenhagen, Denmark

www.numbeo.com

Näyttäisi Kööpenhamina olevan melkein kaikessa muussa kuin alkoholissa kalliimpi kuin Helsinki. Vuokra, internet, vaatteet, ruoka, julkinen liikenne ja autot.

 

[muaddib]

Cost of Living Comparison Between Helsinki, Finland And Copenhagen, Denmark

www.numbeo.com

Näyttäisi Kööpenhamina olevan melkein kaikessa muussa kuin alkoholissa kalliimpi kuin Helsinki. Vuokra, internet, vaatteet, ruoka, julkinen liikenne ja autot.

Ja nettokeskipalkka näyttäisi olevan n. 30% korkeampi.

 

[Aihio]

Kieltämättä tuossa on Mäkysellä aika hyvä pointti eli kepu kyllä huutaa vastuulliseen taloudenpidon perään, mutta kuitenkin kepun konkreettiset kannanotot siitä, mistä leikataan tai mistä lisäkasvua haetaan, loistavat poissaolollaan

Tuo Kepuleiden talouskuri lätinä on lähes surkuhupaisaa. Kaikkihan sen tietää, että on viimeisen iltalypsyn aika.

Kepun pelit alkoi, kun aluevaalit saatiin taputeltua. Odotettua parempi näennäinen tulos on saanut uhon päälle. Persujen totaallisen epäonnistunut vaalimainonta ja puheenjohtaja valinta. Siellä on veri haistettu, että nyt Persut haastettavissa eduskuntavaaleissa periferiassa.

Itseasiassa voisi olla hyvä paikka hajoittaa hallitus, että saataisiin Kepulle todelliset pohjalukemat.

 

[Neely]

Cost of Living Comparison Between Helsinki, Finland And Copenhagen, Denmark

www.numbeo.com

Näyttäisi Kööpenhamina olevan melkein kaikessa muussa kuin alkoholissa kalliimpi kuin Helsinki. Vuokra, internet, vaatteet, ruoka, julkinen liikenne ja autot.

Sen puolitoista kertaa? Nyt ei riitä lainaamaani viestiin se että on 20% kalliimpi. Jää 30% vielä ostovoimaa taskuun . Se on todella iso ero. Lisäksi pitää verrata koko maata, ei pelkkiä pääkaupunkeja. Noilla auton hinnoilla Tanskassa mahtaa olla aika reippaasti tuontiautoja naapurimaasta.

Ja ei, en väitä että tämä kuilu olisi syntynyt nykyisen hallituksen aikana. Ei sille kyllä mitään ole tehtykään. Nykyinen hallitus ja AY-liike sen sijaan linkittyvät niin vahvasti toisiinsa että että esim. demareita voidaan osoittaa sormella tämän kuilun rakentumisesta. AY-liikkeet ovat omalla toiminnallaan tätä kuilua pitkään kasvattaneet. @Ollakseni tämä lisäys ei ollut valmis ennenkuin vastasit. Paska ja eripurainen hallitus tämä mielestäni on mutta kyllä sekundamaissa on varmasti nähty huonompiakin.

 

[Ollakseni]

Sen puolitoista kertaa? Nyt ei riitä lainaamaani viestiin se että on 20% kalliimpi. Jää 30% vielä ostovoimaa taskuun . Se on todella iso ero. Lisäksi pitää verrata koko maata, ei pelkkiä pääkaupunkeja. Noilla auton hinnoilla Tanskassa mahtaa olla aika reippaasti tuontiautoja naapurimaasta.

Niin ei 50% kalliimpi (ja noissakin vaihtelua hyödykkeestä riippuen), mutta Tanska on kiistatta kalliimpi maa kuin Suomi monissa asioissa joten siellä sietääkin olla vähän korkeampi keskipalkka. Tämän korjaaminen ei kuitenkaan taida olla ihan yhdellä kertaa tapahtuva muutos, jonka "maailmanhistorian huonoin hallitus" olisi pystynyt korjaamaan kesken kaiken. Täällä kun myös verrattiin hintatasoja Tampereen ja Kööpenhaminan kesken käyttämällä esimerkkinä tuopin hintaa. Ilmeisesti Kööpenhaminan keskustassa saa 4€ tuopin jostain laadukkaasta paikasta, kun taas Tampereella pitäisi mennä roskasakin pariin Alepubiin. Helsingissä on korkeammat hinnat kuin Tampereella suunnilleen kaikessa, mutta ilmeisesti monet muut asiat jäävät huomaamatta kun vetelee päivät pitkät 4€ tuoppeja Köpiksen keskustassa.

Koitin löytää ostovoima korjattua tulotaulukkoa kokonaisten maiden kesken, mutta se taitaa olla hieman hankalaa kun asuntojen hinnat vaihtelevat aika paljon per neliö ja taitaa bensan, sekä ruuan hinnoissakin esiintyä vaihtelua.

 

[mjr]

Keskustasta tulee jälleen signaaleja, että taas kovasti ahdistaa hallituspaikka - siis veikkaan että maakuntatriumfin jälkeen on menossa vain tyypillinen iltalypsy, mutta noin periaatteessahan tämä hallitus on nyt roolinsa täyttänyt Keskustan kannalta: maakuntahallinto on turvattu ja sote toteutettu järjettömän monin aluein. Hyvät kortit ovat kehittyvien maakuntien käsissä. Toki nykyisen perustuslain puitteissa uudet vaalit eivät ole mikään itsestäänselvyys ja sen johdosta iltalypsy lienee kuitenkin se todennäköisempi vaihtoehto.

 

[Cobol]

Koitin löytää ostovoima korjattua tulotaulukkoa kokonaisten maiden kesken, mutta se taitaa olla hieman hankalaa kun asuntojen hinnat vaihtelevat aika paljon per neliö ja taitaa bensan, sekä ruuan hinnoissakin esiintyä vaihtelua.

Jossain mulla tuo (ostovoimakorjattu vertailu) on noin 50 000 linkin joukossa. Kaivelen huomenna ja kyse on muistaakseni Eurostatin vertailusta. Pikana ei googlella nyt tarttunut.

 

[muaddib]

Koitin löytää ostovoima korjattua tulotaulukkoa kokonaisten maiden kesken, mutta se taitaa olla hieman hankalaa kun asuntojen hinnat vaihtelevat aika paljon per neliö ja taitaa bensan, sekä ruuan hinnoissakin esiintyä vaihtelua.

Average wages (PPP adjusted) vuodelta 2019

5) Tanska
17) Suomi

 

[dana77]

Koitin löytää ostovoima korjattua tulotaulukkoa kokonaisten maiden kesken, mutta se taitaa olla hieman hankalaa kun asuntojen hinnat vaihtelevat aika paljon per neliö ja taitaa bensan, sekä ruuan hinnoissakin esiintyä vaihtelua.

Jos tulotaulukolla tarkoitat tulodesiilejä, niin ei varmaan löydy, mutta tokihan maiden vertailu on helppo löytää ja Tanskan ostovoimakorjattu BKT per capita on 20% korkeampi kuin Suomessa:

World Bank Open Data

Free and open access to global development data

data.worldbank.org

Ollaan jääty rajusti kelkasta, kiitos AY & sosiaalidemokraatit.

 

[Lätty-ylämummo]

Ostovoiman vertailu kokonaisuutena on äärimmäisen vaikeaa, ja siksi järjellisiä vertailuja ei löydy.
Se ei suinkaa ole sitä, että missä maassa saa eniten palkasta käteensä, vaan mitä ihminen tehdyllä työtunnilla saa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Silloin on huomioitava palkan lisäksi yhteiskunnan subventiot, sekä jokaisen yksittäisen ihmisen elämäntilanteen vaikutus kokonaisuuteen.
Kaljan hinta on yksi merkittävä pointteri Big Mac-indeksin ohessa hyvin mitättömille vähemmistöille. Huomattavasti suurempaa joukkoa ihmisiä puhuttelee vaikkapa päivähoidon kulut. Tanskassa kolmelapsinen perhe maksaa itsensä kipeäksi, mutta tuohan kestää vaan 5-6 vuotta ihmisen ruuhkavuosien kulutusriehassa.
Verotus tasaa tuloja muuallakin, ja esimerkiksi Tanskassa kokonaisveroaste on kovempi kuin täällä.
Suomessa on omat erityispiirteensä, jotka tekevät täällä elämisestä kalliimpaa. Valtaosa tuontihyödykkeistä tulee Eurooppaan Rotterdamin kautta, ja sieltä sen roinan roudaus köpikseen on vitun paljon halvempaa kuin roihin.
Suomessa parasta aikaa koitetaan aurata lunta pois 454000km tieverkolta. Onko se järkevää, siihen en nyt ota kantaa, mutta tanskalaisten 74500km tieverkko on taatusti paljon halvempi ylläpidettävä. Ja sata muuta vastaavaa asiaa, mikä tekee Tanskasta edullisemmin ylläpidettävän infran. Onko Sanna Marinin hallituksen vika, että nyt sataa lunta?

Vasemmistoa ja työväenliikettä on hyvä haukkua ja dissata ihan kaikesta. Järjestäytymisaste Suomessa ei anna AY-liikkeelle mitään sen kummempaa mandaattia, kuin muuallakaan. Rohkenen olettaa, että yli rajojen ymmärretään se, että ensin on synnyttävä kakkua, että jotain voi jakaa. Vai onkojollain esittää joku erityispiirre suomalaisesta AY-järjestelmästä ja sen ongelmista? Kansainvälinen vertailu löytyy, eikä sieltä minun silmään nouse mitään tuohon viittaavaa:

https://ytn.fi/wp-content/uploads/2019/11/akava-works-sopiminen-tyomarkkinoilla-raportti-3-2019-1.pdf

Ja tuosta löytyy jonkunlainen nettopalkka vertailu, mutta kuten todettua, niin sillä ei ole mitään virkaa ilman elinkustannusvertailua:

Suomalaisten asiantuntijapalkkojen ostovoima: ei häpeäpilkku, ei ylpeyden aihe - Akava

Suomalaisten palkkojen heikko ostovoima on kestoaihe kotimaisessa keskustelussa. Kevyen lompakon pelätään ajavan osaajiamme ulkomaille ja heikentävän Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena. Luotettaviin julkisiin tietolähteisiin perustuva vertailuni viittaa siihen, että ottaen...

akava.fi

Sille joka ryhtyy nillittämään siitä, ettei kaikki ole asiantuntijoita, niin kyllä omilla valinnoilla on melkoinen merkitys omaan palkkatasoon. Lastentarhan opettajat on katkeria akateemisen koulutuksen viemästä ajasta ja suhteellisen vaatimattomasta tulotasosta. Kenelle tuo on yllätys? Kannattaisiko miettiä jo uraa suunnitellessa, että mikä se palkkataso on.

 

[Cobol]

Vasemmistoa ja työväenliikettä on hyvä haukkua ja dissata ihan kaikesta.

Totta. Mutta mielestäni vasemmisto saa aivan liian vähän kuraa niskaansa Suomen ajamisesta tolkuttomaan tilaan. Kyse on tiivistäen siitä, että vasemmisto estää työllisyyttä kohentavat lisävelattomat toimet lähes kokonaan ja kestävyysvajeen pienentämisen totaalisesti. Niiden sijaan vasemmisto tukee sosiaaliturvan korottamista ja rahoittamista lisävelalla.

Esimerkki. Rinne/Marinin hallitus korotti pieniä eläkkeitä ja perusturvamenoja. Lisäksi vuodelle 2021 ja 2022 korotettiin asumistuki- ja toimeentulomenoja sekä eläkkeitä. Jos työllisyyttä kohentavia toimia tehtäisiin muuten kuin lisävelalla ja jos kestävyysvajetta pienennettäisiin, tässä olisi edes pieni järki. Nyt ei ole mitään, sillä rahoitusta näille ei ole olemassa. Vaje siirretään nuorille ja tuleville sukupolville.

Tässä on valtava ero Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin eli Pohjoismaihin tai Saksaan.

 

[Lätty-ylämummo]

Totta. Mutta mielestäni vasemmisto saa aivan liian vähän kuraa niskaansa Suomen ajamisesta tolkuttomaan tilaan. Kyse on tiivistäen siitä, että vasemmisto estää työllisyyttä kohentavat lisävelattomat toimet lähes kokonaan ja kestävyysvajeen pienentämisen totaalisesti. Niiden sijaan vasemmisto tukee sosiaaliturvan korottamista ja rahoittamista lisävelalla.

Esimerkki. Rinne/Marinin hallitus korotti pieniä eläkkeitä ja perusturvamenoja. Lisäksi vuodelle 2021 ja 2022 korotettiin asumistuki- ja toimeentulomenoja sekä eläkkeitä. Jos työllisyyttä kohentavia toimia tehtäisiin muuten kuin lisävelalla ja jos kestävyysvajetta pienennettäisiin, tässä olisi edes pieni järki. Nyt ei ole mitään, sillä rahoitusta näille ei ole olemassa. Vaje siirretään nuorille ja tuleville sukupolville.

Tässä on valtava ero Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin eli Pohjoismaihin tai Saksaan.

Tiedät aivan hyvin, että nuo korotukset ovat indeksisidonnaisia, ja päätökset ovat tehty vuosikymmenet sitten. Miten saat tuon Marinin hallituksen teoksi?

Suomessa on vahva sosiaaliturva, mikä tietysti riepoo niitä, jotka nyt tulee omillaan toimeen. Mutta kun kukaan ei voi olla varma, koska itse noita tukia tarvitsee. Silloin ne tulevat oikeasti tarpeeseen. Voisit hieman miettiä dissaamisesi tasoa uskottavuus näkökulmasta.

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2022 - Ajankohtaista

Vuosi 2022 tuo muutoksia leskeneläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja opintotuen tulorajoihin. Myös Kela-taksien tilausnumerot muuttuvat. Uusi työnhakumalli otetaan käyttöön 1.5.2022, ja perhevapaauudistus astuu voimaan 1.8.2022. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vuoden alussa 2,1 %.

www.kela.fi