Sanna Marinin hallitus

[Jussih]

Marinin boomerheitot tai vapaa-ajan harrastukset ovat Suomen hallituksen toiminnan kannalta toisarvoisia.

Mutta monet lähinnä oikeistakokoomuslaisten ja persujen kommentit kaikkien aikojen huonoimmasta hallituksesta ovat lähinnä itkupotkuraivarin luokkaa.

Täällä Jatkoajan kuplassa friedmannilais-thatcherilainen uusliberalistinen talouspolitiikka on sitä ainoaa oikeaa. Se tarkoittaa leikkauksia, veronkevennyksiä, julkisten palveluiden yksityistämistä ja työelämän ”kannustavuutta” (heikennyksiä työntekijöille ja työttömille). Toisenlaiseen talouspolitiikkaan ei kuulemma ole varaa. Velka räjähtää käsiin ja maa menee konkurssiin.

Miltei kaikissa läntisissä teollisuusmaissa otetaan reilusti velkaa, että koronan jälkeen talous saataisiin kunnolla kasvuun. Tässä vertailussa Suomi on aika hyvissä asemissa, kun Suomen talous putosi vähemmän kuin keskimäärin vertailumaissa.

Täälläkin on peloteltu holtittomalla velkaantumisella. Käytännössä oikeistolaiset iltapaskat ja liike-elämän äänitorvet ovat kuorossa pelotelleet kansaa velkaantumisen hallitsemattomasta kasvusta. Vaikka se on reilusti alle EU:n keskiarvon.

Jos nyt lyötäisiin jarrut päälle, niin kävisi kuten Sipilän hallituksen aikana. Vaikka muualla maailmassa oli todella vahva nousukausi, niin Suomen talous mateli miltei paikallaan. BKT, palkkasumma ja kulutukseen käytettävä rahamäärä ei kasvanut käytännössä lainkaan ja se näkyi vaisuna investointhalukkuutena. Vaikka Sipilä käytti työntekijöihin kunnolla keppiä ja yrittäjiin porkkanaa.
Työllisyyden ainoa todellinen edellytys on sittenkin kierrossa oleva raha ja ihmisten halu ja kyky ostaa tarjolla olevia hyödykkeitä.

Oikeiston mielestä kunnollinen elvytys on anteeksiantamatonta osaamattomuutta. Suu säkkiä myöten! Mutta näinkin kova verotulojen kasvu ja työllisyyden kasvu (linkit vievät verohallinnon ja tilastokeskuksen sivuille) tuovat tulopuoleen miljardien lisäyksen, joka kummasti kompensoi velan hoitokuluja.
Kallistun samalle kannalle kuin Sixten Korkman: Yönsä voi nukkua rauhassa.

edt: Mitä ihmettä ovat arkikäytännössä ne pakolliset kipeät rakennemuutokset, joiden tekemistä hallitus on vitkutellut? Voisiko joku kertoa tästä niin, että minä ja hitsari Mutikainenkin ne ymmärtäisivät? Kärsiikö niistä myös tulonjakotilaston ylin desiliili?

Ihan ensimmäisenä: sinä voit nukkua yösi rauhassa ja Sixten Korkman myös minun puolestani. Omia uniani hieman häiritsee luottoluokittajan aika peittelemätön uhkaus siitä, että Suomen luokitus ei ole kiveen hakattu jos jotain ei velkasuhteelle aleta tekemään suhteellisen nopeaan tahtiin.

Mutta, mennäänpä nyt varsinaiseen kysymykseesi. Talouspolitiikasta täällä kirjoittavat oikeiston (aika kyseenalainen termi monen main stream -kokoomuslaisen kohdalla) edustajat ovat vaatineet lähinnä kolmea asiaa:

1. Tanskan mallin mukaista tai ainakin sen suuntaista politiikkaa työttömyyden hoitoon maustettuna oppisopimuskoulutuksella niin, että koulutettavalla voidaan maksaa normaalia alempaa palkkaa, esim. 50 prosenttia.

2. Ruotsin mallin mukaista työmarkkinapolitiikkaa.

3. Velan oton hillitsemistä ja velkarahan käyttämistä eturyhmille rahan jakamisen sijasta oikeisiin investointeihin (investointi tarkoittaa rahan sijoittamista niin, että se jonkin ajan sisällä tulee takaisin ja mielellään tuottaa jopa voittoa). Näin vältettäisiin luottoluokitukseen kohdistuva paine, joka voi realisoitua korkojen nousuna. Prosentin korkotason nousu tarkoittaisi Suomen tämän hetkisellä velkatasolla noin 1,3 milardia euroa lisää valtion menoihin (havainnollisuuden vuoksi tuolla summalla saataisiin noin 20 000 sairaanhoitajan palkat).

Ja sitten vastakysymys: ovatko Ruotsi ja Tanska valtioita, joissa harjoitetaan mielestäsi "friedmannilais-thatcherilaista uusliberalistista talouspolitiikkaa"? Jatkokysymys: Miten sinä oikeastaan määrittelet uusliberalismin? Suomessa kun tietääkseni sellaista haluavia löytyy mieluummin kymmenissä kuin sadoissa laskettava määrä ja he eivät todellakaan ole päättävissä asemissa Kokoomuksessa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Olen tästä huolimatta kanssasi samaa mieltä Marinin medianäkyvyydestä. Minusta siinä ei ole mikään vikaa, että Suomen pääministeri on ollut Timen ja jopa Voguen kannessa, mutta samalla toivoisin hänen olevan myös vaikka Der Spiegelissä.

Olen Marinin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että pääministeri-instituutiota sopii ravistella. Tyylistä ja siitä millä kannuksilla sitä tehdään en jaa Marinin näkemystä.

Marinilla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda itseään, ajatuksiaan, politiikkaansa ja visioitaan esille myös kansainvälisillä foorumeilla, eikä vähiten nuoren ikänsä ja sukupuolensa ansiosta. Tilaisuudesta on kannattanut ottaa kiinni, eikä Timen tai Voguenkaan tuomaa julkisuutta tarvitse vähätellä. Tai hetkinen, sanotaan paremminkin että ”olisi kannattanut ottaa tilaisuudesta kiinni”. Marin on tuonut kyllä itseään julkisuuteen, ja jossakin määrin myös ajatuksiaan, mutta politiikan ja visioiden osalta on ollut niukempaa. Visioksi ei oikein riitä se, että tämä hallitus harjoittaa tällä hallituskaudella runsasta lainanottoa edellyttävää elvytyspolitiikkaa, ja tulevat hallitukset hoitavat sitten tasapainottavat toimenpiteet. Ei myöskään riitä, että rakenteellisia uudistuksia ja muita vaikeita päätöksiä lykätään tietoisesti hallituskauden yli tavalla, jollaiseen Suomessa ei ole totuttu. Vaikeita päätöksiä lykätään seuraaville hallituksille, laskut maksatetaan tulevaisuuden hallituksilla, ja samaan aikaan pääministeri väistelee poliittisia ja taloudellisia ja varsinkin talouspoliittisia keskusteluja. Mutta ei hätää, pääministerin saa aina apuseuragloriaan leipomaan.

Jokainen pääministeri voi aivan hyvin ravistella pääministeri-instituutiota parhaakseen katsomallaan tavalla, kunhan tämä tapahtuu lakien puitteissa. Äänestäjät sitten aikanaan päättävät, mitä mieltä ovat tästä ravistelusta olleet. Marin tekee hommaa omalla tavallaan, ja siihen hänellä on oikeus. Hän saa valinnoilleen joko riittävän kannatuksen tai sitten ei saa.

Hankalien ja subtanssia vaativien julkisten tilanteiden väistely yhdistettynä ahkeraan twiittaamiseen ja lifestyle-julkisuuteen saattaa olla Marinille jopa paras taktiikka mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Kaikki demaritkaan eivät tietysti tuollaisesta tykkää, mutta paljon riippuu siitä, kuinka Marin pelaa korttejaan noiden vaalien lähestyessä. Aika usein loppukiri ratkaisee, tai ainakin vaaleja edeltävät 2-3 kuukautta, mutta vuoden-parin takaiset asiat eivät vaalien alla enää paljoa paina. Marinin on kyllä hankala väistellä kannaltaan riskaabeleiksi mieltämiään haastatteluja yms. loputtomiin. Jossakin vaiheessa Marinin pitää tulla vaativiinkin paikkoihin esille ja yrittää johtaa edestä, muuten demareita odottaa seuraava vaalitappio.

 

[mike owen]

Jos tulevissa ALUEVAALEISSA tammikuussa demareiden kannatus laskee liian paljon niin Marinin asemaa tarkastellaan hyvin tarkasti SDP:ssä. Itse uskon, että RKP, Kokoomus ja Keskusta lisäävät kannatusta muiden kustannuksella.

Voi olla, että äänestysprosentti jää valitettavasti (30 - 45) liian matalalle tasolle... Vaalien ajankohta on täysin väärä ja käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat liian vaikeita ymmärtää tavalliselle ihmiselle. Ilmastonmuutos ja maahanmuuttoa käsiteltävät asiat eivät kuulu vaaleissa käsiteltäviin asioihin sanoivat persut ja Vihreät mitä hyvänsä.

 

[lihaani]

Omia uniani hieman häiritsee luottoluokittajan aika peittelemätön uhkaus siitä, että Suomen luokitus ei ole kiveen hakattu jos jotain ei velkasuhteelle aleta tekemään suhteellisen nopeaan tahtiin.

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

 

[mike owen]

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

Ei ole linkkiä, mutta asiasta on kyllä uutisoitu. Tämä on kyllä jäänyt pikkusen taka-alalalle uutisoinnissa. Asiasta on käyty keskusteluita...

 

[heavy]

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

Tässä ehkä se "peittelemätön uhkaus":

https://www.fitchratings.com/research/sovereigns/fitch-affirms-finland-at-aa-outlook-stable-22-10-2021

 

[Dennis]

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

Oli tuosta asiasta muutama päivä sitten uutinen, mutta ei asia sen kummemmin herättänyt nykyhetkessä tuntoja suuntaan tai toiseen. Luottoluokituksen laskulla ei mitenkään suoraan pelotella, uhkina tuodaan esiin perinteiset (ikä)rakenteelliset haasteet sekä verrokkimaita nopeampi velkaantuminen.

Linkki luottoluokitusuutiseen (iltalehti.fi)

 

[Cobol]

Liittyen yllä olevaan keskusteluun Marinin halukkuudesta ottaa taas lisävelkaa ohi budjettikehyksen ja mm. Sixten Korkmanin puollosta lisävelalle ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ei todellakaan kannata jättää suhtautumatta kriittisesti hallituksen tekoihin tässäkään asiassa.

Marin hallitus perusti ilmastorahaston. Suomessakin on runsaasti ilmastohankkeita, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia. Näiden rahoittamiseen tarvitaan markkinapuutteen vuoksi ilmastorahastoa. Kyse on siis taloudellisesti kannattamattomien hankkeiden subventoimisesta, jota tehdään Marinin esityksessä budjetin ja sen kehysten ulkopuolelta, jotta budjettia ei paisutettaisi.

Kuulostaa hyvin, hyvin vasemmistolaiselta. Rahoitetaan siis kannattamattomia hankkeita, jotka syövät tilaa kannattavilta ilmastohankkeilta.

Osmo Soininvaara tyrmäsi näin typerän ajatuksen jo kun se nousi ensimmäisen kerran esille:

Sen sijaan, että subventoimme hyviä hankkeita, meidän pitäisi verottaa ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. Silloin ei tarvittaisi mitään valtiollista elintä päättämään, mitkä teknologiat ovat parhaita torjumaan ongelmaa, vaan markkinat löytäisivät ne. Ilmastonäkökohta pitäisi saada mukaan yritysten kaikkiin päätöksiin, ei vain niihin, joihin saa valtion tukea. Siksi pitäisi keskittyä markkinapuutteiden poistamiseen

Jos valtion rahoitus näin tunkeutuu teollisuusyritysten sisälle subventoiduilla lainoilla (tai osakeomistuksella?) saamme aikaan melkoisen kannustinsekamelskan, joka voi pahimmillaan osoittautua suureksi virheeksi

.

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

www.soininvaara.fi

Soininvaara on oikeassa ja on hyvä, että myös hallituspuolueiden näkyviltä kannattajilta tulee edes hieman kritiikkiä Marinin toimintastrategiaa vastaan. Oikeistossa Marinin toimien vahingollisuus ymmärretään markkinatalouden kautta suhteellisen helposti, mutta näyttää iso vihreistä ja vasemmalta osa ostavan uuden lisävelan ja ilmastoirahaston. Keskusta ostaa ilmastorahaston ilman muuta. Jaettavaa tukea osataan keskustassa aina hyödyntää.

 

[mjr]

Mutta näinkin kova verotulojen kasvu ja työllisyyden kasvu (linkit vievät verohallinnon ja tilastokeskuksen sivuille) tuovat tulopuoleen miljardien lisäyksen, joka kummasti kompensoi velan hoitokuluja.
Kallistun samalle kannalle kuin Sixten Korkman: Yönsä voi nukkua rauhassa.

Ihan muuten puuttumatta tähän "keskusteluun" (btw, missäs mennään vihkisormusgatessä tällä hetkellä?) niin ovathan nuo tosi lohdullisia lukuja, työllisyyskin on selvähkösti parempi kuin Sipilän aikoihin: koronasta näytetään siis toipuvan isolla vauhdilla, erittäin hyvä juttu!

Tietysti nyt puhutaan paljon velasta, kun taloutta ei voi haukkua, mutta juuri siinä suhteessa talouskasvu on se ratkaiseva asia - valtiot ovat pitkäikäisiä tyyppejä ja taloudellinen kasvu on ollut sangen pysyvä tekijä. Tämän takia Britannia vasta taannoin maksoi loppuun Southsea Bubblen ja Napoleonin sotien jälkeisiä velkojaan loppuun. Muutama sata vuotta ei valtion elämässä ole mikään kauhean ihmeellinen ajanjakso. Ja jos teemme varmasti kaikkia maailman kotitalous-vertaajia miellyttävän analogian niin jos valtionvelka on n. 60% kyseisen valtion bruttokansantuotteesta niin kysymyksessähän on siis n. 60 000 euron velka (erittäin matalalla korolla ja todella pitkällä maksuajalla) n. 100 000 euron tuloilla, mitkä tulot siis jatkuvat ja kasvavat vuosisatoja...

(No siis aikuisten oikeasti tuo analogia täysin harhaanjohtava, eikä edes pelkästään sen takia, että kaikki yksityisvelan ja valtionvelan ja yksityistalouden ja valtion/kansantalouden väliset vertailut ovat lähes järjestään harhaanjohtavia, koska kansantalous on fundamentaalisesti eri asia kuin yksityis- tai yritystalous.)

 

[Cobol]

Aiemmin oltiin usein @mjr n kanssa taloudesta edes hieman samaa mieltä, mutta nykyyään ei lainkaan. Hänen kirjoitukseen sen verran, että vai puhutaan paljon velasta, kun taloutta ei voida haukkua? Taloushan tässä on ongelma, jonka takia velanottoa lisätään. Ilmastorahasto miljardeineen erikseen, muu velanotto johtuu taloudesta. Tässä muutama talouden ongelma:

Tällaisia ovat Suomen talouden ongelmat ja haasteet – ”Lista on pitkä”

Valtiovarainministeriö näkee suuria ongelmia Suomen työmarkkinoilla.

www.iltalehti.fi

Karu ennuste: Suomen kasvu jää jälkeen muusta EU:sta | Verkkouutiset

Karu ennuste: Suomen kasvu jää jälkeen muusta EU:sta | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Ministeriön raportti paljastaa Suomen kansantalouden suurimman ongelman

Taloustieteen professorin laatiman raportin mukaan Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2008 jälkeen heikompaa kuin kilpailijamaissa.

www.salkunrakentaja.fi

Ennuste: Suomen talous toipuu pandemiasta, mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti – Euro ja talous

Suomessa taantuma on jäämässä muuta euroaluetta pienemmäksi, mutta talvi on vielä vaikea. Yksityinen kulutus kääntää talouden kasvuun ensi vuonna, mutta pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat vaimeat.

www.eurojatalous.fi

Julkisen talouden ongelmat jatkuvat

Vaikka valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun kohoavan 2,6 prosenttiin vuonna 2021, julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä. Myös julkinen…

www.kt.fi

Tuossa vain muutama talouteen liittyvältä aihealueelta. Kukaan ei ole sitä mieltä, että Marinin tulisi taikoa kani hatusta, ja ratkaista talousongelmat. Mutta oikealla vastustetaan Marinin tapaa ohittaa suurten talousasioiden ratkaisujen aloittaminen ja siirtää ne pääosin seuraaville hallituksille.

Ja oikealla tiedetään, että jos Marin on demariensa kanssa oppositiossa 2023 vaalien jälkeen, alkaa samanlainen ay-liikkeen ja vasemmiston yhteinen jarrutus kaikkiin uudistuksiin, mikä nähtiin Sipilän hallituskaudella. Jos näin kävisi taas, Suomen talouden kannalta karmea tilanne.

 

[Morgoth]

ITämän takia Britannia vasta taannoin maksoi loppuun Southsea Bubblen ja Napoleonin sotien jälkeisiä velkojaan loppuun. Muutama sata vuotta ei valtion elämässä ole mikään kauhean ihmeellinen ajanjakso

Rinteen Anttihan siellä kirjoittelee! Toimii varmaan myös toiseen suuntaan: "Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa"

 

[mjr]

Rinteen Anttihan siellä kirjoittelee! Toimii varmaan myös toiseen suuntaan: "Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa"

Tunnistaisin enemmän John Maynard Keynesin tuosta kuin Rinteen Antti-pojan... Eikä ole ihan hyvä analogia, noita velkoja siis maksetaan, ne vain sattuvat olemaan pari vuosisataa vanhoja:

Paying the price of war: Britain makes good on historic debts | Business | The Guardian

 

[wundermann]

Meinaatko @mjr , että Suomi saa 200 vuoden lainoja nollakorolla tällä hetkellä? Se tietysti selittäisi noita viestejäsi vähän paremmin.

Todellisuudessa me ei saada enää edes nollakorkoisia lainoja. Ne ovat myös kestoltaan verrattain lyhyitä. Sitten kun niitä uusitaan, niin kulut oletettavasti kasvavat tulevaisuudessa koko ajan. Luottoluokitus tippui jo aikaisemmin korkeimmalta tasolta alas ja niin kauan kuin mitään uudistuksia ei tehdä, se tuskin tulee takaisin nousemaan, päinvastoin.

 

[mjr]

Meinaatko @mjr , että Suomi saa 200 vuoden lainoja nollakorolla tällä hetkellä? Se tietysti selittäisi noita

Mitä?? Meinaan sitä mitä sanoin. Valtiot ovat pitkäikäisiä ja jatkuvasti järjestelevät ja paketoivat lainojaan.

Voit toki ihan mielellään katsoa mitä olen tällä palstalla puhunut rakenteellisista vajeista ja pysyvästä syömävelan otosta - tai syvien rakenneuudistusten tarpeesta mm. palvelutuotannossa. Mutta eipä taida kiinnostaa kun on ne omat totuudet ja stereotypiat niin vahvasti päässä.

edit - hain postauksiani termillä syömävelka: syömävelka

edit2 - Toki siis nykyisen koronakriisin aikana kaikkien markkinatalouksien (oli vallassa mikä poliittinen suuntaus tahansa) ottamat valtaisat lainat ovat olleet käytännössä pitkälti syömävelkaa, mutta tämä on totaalisen taloudellisen romahduksen aikana todellakin se paras ja viisain vaihtoehto. Jos ei oltaisi tuettu yrityksiä ja työllisyyttä eikä otettu yhtään lainaa tai erittäin minimaalisesti ja pidetty budjetit tasapainossa (kuten mm. Saksassa meneteltiin 1930-31) niin seurauksena olisi ollut massiivinen työttömyys, massiivinen verotulojen pudotus ja massiivinen julkisen talouden alijäämä, täydellinen noidankehä siis - ja hyvin todennäköisesti mellakoita ja väkivaltaa sekä heikompien liberaalidemokratioiden romahduksia.

 

[lihaani]

Mitä ihmettä ovat arkikäytännössä ne pakolliset kipeät rakennemuutokset, joiden tekemistä hallitus on vitkutellut? Voisiko joku kertoa tästä niin, että minä ja hitsari Mutikainenkin ne ymmärtäisivät? Kärsiikö niistä myös tulonjakotilaston ylin desiliili?

Voisiko joku asiantuntija vastata tähän?

 

[peruspata]

Olivatko ne sanat kaikkien aikojen avoin, kun puhuttiin tiedottamisesta ja viestinnästä? Entä kummassa on syy tällä kerralla, aiemmissa hallituksissa vai globaalissa pandemiassa?

Piiloleikki on naurettavaa ja lapsellista.

Linkki: https://twitter.com/jliski/status/1452901670787194880?t=7eFt-BkxGmHRq16hqKYcDg&s=19

 

[Cobol]

@lihaani "Mitä ihmettä ovat arkikäytännössä ne pakolliset kipeät rakennemuutokset, joiden tekemistä hallitus on vitkutellut? Voisiko joku kertoa tästä niin, että minä ja hitsari Mutikainenkin ne ymmärtäisivät? Kärsiikö niistä myös tulonjakotilaston ylin desiliili?"

Kaikki kärsivät. Julkisen talouden tasaopainottomuus, syömävelka normaaliin menoihin, asema innovaatioiden tuottajana ja hyödyntäjänä, investointien määrä suhteessa päätoimialaan, eläke- ja muun sosiaaliturvauudistuksen aloittamattomuus...

Marinilta ei odoteta sitä, että hän ratkaisee ongelmat. Ei ole koskaan odotettu. Ainoastaan määränsä verran panosta suurten ongelmien osalta. Sitä ei ole tullut. Enää voidaan odottaa vain sitä, että hän ei kovin paljon eläkekorotuksineen lisäisi niitä ja vaikeuttaisi tulevan hallituksen työtä.

Otan vain yhden alueen. Lainaan siinä Marinin nimittämää Vihriälän taloustyöryhmää, jossa oli laajapohjainen asiantuntijakoostumus:

"julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä tolalla. Koronakriisin jälkeisissä oloissa vain korostuu se, että realistisesti hankittavissa olevat verotulot eivät vallitsevilla rakenteilla riitä kaikkien hyvinvointivaltion lupausten lunastamiseen. Kriisin jälkeen ovat monet sosiaaliset ongelmat vaikeutuneet entisestään, ja viranomaisten palvelukyky joutuu koetukselle.

Sukupolvien välinen sopimus oli koetuksella jo ennen nykyisen kriisin syntyä. Eritoten Suomen väestön ikärakenteen muutos on johtamassa siihen, että verokertymät vallitsevilla maksuilla ja veroasteilla eivät riitä eläkkeiden ja muiden julkisten menojen kattamiseenl

Kriisin perintönä tulee myös olemaan aiempaa paljon suurempi julkinen velka, joka siirtyy perintönä nuoremmille sukupolville. Koronakriisin vaikutukset antavat lisäpontta pohdinnalle siitä, onko nuorten ja tulevien sukupolvien taakka muodostumassa liian suureksi. Taakanjaossa sukupolvien välillä ei suinkaan ole kyse vain tai edes ensisijaisesti oikeudenmukaisuudesta. Vielä tärkeämpää on, että lapset ja nuoret ovat avainasemassa talouden kasvun ja tulevaisuuden kannalta."

Vihriälät perustelevat hyvin (yllä vain osa) sen, miksi julkisen talouden rahoitus on saatava kestävämmäksi ja kuinka sukupolvien välinen sopimus (kuten kutsuvat) on koetuksella nuorten ja tulevien sukupolvien saadessa liian suuren maksajan osan. Moni ehkä miettii, onko hänellä parempi tulevaisuus Suomen ulkopuolella kuin Suomessa, jossa työntekijän eläkemaksut uhkaavat nousta hyvin korkealle samaan aikaan kun niitä maksavien osuus aikanaan potista pienenee pienenemistään.

Kun Marinin hallitus on jo tehnyt ratkaisunsa, enää ei voi syömävelan lisääntymistä tässäkään asiassa estää (laajasti katsoen koko sosiaaliturvan osalta). Marinin hallituksen olisi esimerkiksi pitänyt päättää eläkeindeksin indeksikorotuksen perumisesta. Eläkeindeksi nousee vuodelle 2022 noin 2.3 prosenttia. Eläkkeet nousevat vastaavasti. Samaan aikaan useilla työpaikoilla jäädään alle 2.0 prosentin korotuksiin. Oliko se Teollisuusliitolla 1.9 prosenttia vuodelle 2022?

Tämä ainoastaan lisää syömävelkaamme ja kasaa julkisen talouden järkiinnyttämiselle lisäesteitä mm. asumistuen indeksikorotuksenkin kautta.

 

[Jussih]

Voisiko joku asiantuntija vastata tähän?

Vastahan sinulle eilen tähän vastattiin. Kolme asiaa:

1. Velanotto suurimmaksi osaksi vain, jos sillä rahoitetaan oikeita, tuottavia investointeja
2. Tanskan malli työvoimapolitiikkaan
3. Ruotsin malli palkkojen ja työehtojen sopimiseen.

Jos sinä et ole seurannut taloudellista keskustelua niin paljoa, että tietäisit, mitä Tanskan malli ja Ruotsin malli tarkoittavat näissä konteksteissa, kerro toki niin koitetaan sitten sekin vääntää rautalangasta. Ole kuitenkin kiltti, äläkä taas seuraavassa viestissä penää vastauksia, jotka olet jo saanut.

P.S. Ylhäälle on joku muu linkittänyt nuo yhden tärkeimmistä luottoluokittajista kommentit Suomen tilanteesta. Jos et osaa sieltä rivien välistä lukea, mikä on viesti Suomen talouspolitiikasta päättäville, en voi auttaa. Näissä kommunikeoissa ei asioita aina väännetä rautalangasta, vaan ne puetaan diplomaattiseen muotoon. Silkkihansikkaan sisältä löytyy kuitenkin tarvittaessa rautanyrkki.

 

[nummenkallio]

Mutta Pekosen laittaminen siivouskomeroon oli kyllä aika nolo veto hallitukselta.

Kyllä Pekonen muistaakseni aluksi oli tiedotustilaisuuksissa mukana, hänet laitettiin komeroon vasta vähän myöhemmin. Vaikea hallitusta on tuosta moittia. Tilanne oli vakava, ja kaiken kansan ihmeteltävänä oli Aku Hirviniemen näköinen ministeri, jolle asiat olivat selvästi liian vaikeita. Parempi siihen oli laittaa Kiuru, joka ei tunnu pelkäävän mitään.

 

[Jymäkkä]

Eihän velka vielä millään pahalla tasolla ole, mutta velan kasvu olisi tietenkin saatava pysähtymään, ja velkasuhde mieluummin sinne alle 60 %, vaikka juuri tuo raja nyt mikään maaginen ole. Nyt ollaan kuitenkin menossa kovaa vauhtia kohti satasta. Velkamiljardeja on kuitenkin ihan turha tuijottaa sellaisenaan, joku 100 mrd voi olla ihan hyvin vaikka ikuisesti, jos velkasuhde ei kasva. Ja tämä ei siis ole mikään puolustus Marineille, he nimenomaan ovat kasvattamassa velkasuhdetta pysyvillä menoilla senkin jälkeen, kun koronamenot on pyyhitty tilastoista.

Sote- menojen kasvu tulee olemaan hurjaa, ja vaikea nähdä veroasteen pysyvän paikoillaan tuossa paineessa. Jo palkkojen harmonisointi tullee maksamaan miljardin(joka vuosi), kun harmonisoinnissa pahnan pohjimmaisellekin pitää luultavasti maksaa sama kuin nyt eniten tienaavalle, aivan järjetöntä. Tämä tarkoittaa jo noin 3000 € lisäystä vuosiansioihin per sote- työntekijä, ja työnantajalle vielä pari tonnia lisää maksettavaa eläkemaksuihin ja muihin vastaaviin. En tiedä miten tasaisesti tuo sitten sote- alalla menee, lääkärit kahminee tästäkin potista valtaosan, ja hoitohenkilöstö saa murusia. Samaan aikaan sote- ala vaatii myös muita suurempia korotuksia yleensäkin.

 

[olkikuukkeli]

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

www.soininvaara.fi

Soininvaara on oikeassa ja on hyvä, että myös hallituspuolueiden näkyviltä kannattajilta tulee edes hieman kritiikkiä Marinin toimintastrategiaa vastaan. Oikeistossa Marinin toimien vahingollisuus ymmärretään markkinatalouden kautta suhteellisen helposti, mutta näyttää iso vihreistä ja vasemmalta osa ostavan uuden lisävelan ja ilmastoirahaston. Keskusta ostaa ilmastorahaston ilman muuta. Jaettavaa tukea osataan keskustassa aina hyödyntää.

En ole jaksanut tänne pitkään aikaan kirjoittaa mitään näiden boomeri-loukkaantumisten ja Marin = Trump-tasoisten analyysien aikaan, mutta kommentoin nyt tätä, koska aihe on minusta niin mielenkiintoinen.

Tosiasiahan on, että siirtymä vihreään talouteen tapahtuu tavalla tai toisella. Valtavan ympäristökatastrofin kautta tai taitavalla politiikalla. Miksi keinona on ilmastorahasto Soininvaarankin mainitseman haittaverotuksen sijaan? Koska kansa vastustaa raivokkaasti ympäristöveroja, eikä millään hallituksella ole ollut mandaattia tehdä mitään aidon tehokasta järjestelmää. Ns. reaalipolitiikkaa siis. Ongelma on globaali ja nostaa merkittävästi tuon ensimmäisen vaihtoehdon toteutumisen riskiä.

Yksittäinen valtio voi siis käytännössä tehdä jotain ilmastorahaston kaltaisia toimenpiteitä, jotka eivät toimi erityisen tehokkaasti, mutta (mahdollisesti) ovat parempia kuin ei-mikään. EU on tavoitteellisempi ja se tekeekin tiukempia linjauksia kuin suurin osa valtioista yksinään, koska etäämmällä on helpompi vastaanottaa kannatusiskuja. Kuitenkin EU:kin pelaa uhkapeliä, koska senkin legitimiteetti on lähes olematon tietyissä jäsenvaltioissa ja "ilmastovouhotus" voi olla viimeinen niitti.

Mitä ns. syömävelkaan tulee, niin siitäkin ajattelen niin, että esim. toimivan sosiaalipolitiikan harjoittaminen tavalla, joka mahdollistaa sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävien rakenteiden olemassaolon/vahvistamisen, ei ehkä perinteisessä mielessä ole investointi, mutta voi käytännössä olla sellainen vuosikymmenten aikajänteellä. Tätähän kokoomuksessa ei ole tajuttu vuosikymmeniin, kuten ei tietysti nytkään. Varsinainen ongelma on siinä, ettei demarihallitus ns. syömävelan vastineeksi uskalla tehdä oikein mitään muuta. Tosin tämä taitaa olla kaikkien isojen suomalaispuolueiden ongelma.

 

[lihaani]

Koko teksti

Ei tullut yhtään käsin käsin kosketeltavaa leikkausta tähän talouden tasapainottamisen.
Niitä selkeästi kehiin ja selvitykset siitä, kuka hyötyy, kuka kärsii ja miksi?
Omalta kohdaltani liirumlaarumin suolaaminen on ohi.

 

[Cobol]

Tosiasiahan on, että siirtymä vihreään talouteen tapahtuu tavalla tai toisella. Valtavan ympäristökatastrofin kautta tai taitavalla politiikalla. Miksi keinona on ilmastorahasto Soininvaarankin mainitseman haittaverotuksen sijaan? Koska kansa vastustaa raivokkaasti ympäristöveroja, eikä millään hallituksella ole ollut mandaattia tehdä mitään aidon tehokasta järjestelmää. Ongelma on globaali ja nostaa merkittävästi tuon ensimmäisen vaihtoehdon toteutumisen riskiä.

Mielenkiintoinen näkemys ja kommentoin puhtaasti itse Kokoomuksen kantoja seuraamatta. Ilmastorahasto tukee siis ilmastohankkeita, jotka eivät ole markkinatalousmielessä kannattavia. Miksi sellaisia hankkeita ylipäätään tuetaan? Koska SDP on vasemmistopuolue. Jos hanke ei ole kannattava, siitä tulee Valco (SDP:n silloisen pääministeri Sorsan loistoajatus luoda demariteknoogiaa).

Ja huomaa, että ilmastorahasto ei ole verotuksen vaihtoehto millään tasolla.

Kuvitellaanpa, että sama summa annettaisiin alennuksena jonkin markkinoiden luoman ratkaisun käyttöön. Esimerkiksi hankitatukena sähköauto ilman alv:ta ja veroja + maaseudulle pihaan tuki sähköautotolpalle. Kumpi olisi fiksumpaa ilmaston ja ihmisten kannalta?

Yksittäinen valtio voi siis käytännössä tehdä jotain ilmastorahaston kaltaisia toimenpiteitä, jotka eivät toimi erityisen tehokkaasti, mutta (mahdollisesti) ovat parempia kuin ei-mikään. EU on tavoitteellisempi ja se tekeekin tiukempia linjauksia kuin suurin osa valtioista yksinään, koska etäämmällä on helpompi vastaanottaa kannatusiskuja. Kuitenkin EU:kin pelaa uhkapeliä, koska senkin legitimiteetti on lähes olematon tietyissä jäsenvaltioissa ja "ilmastovouhotus" voi olla viimeinen niitti.

EU-valtiot ovat valinneet ratkaisuja, joissa esimerkiksi jonkin alan teollisuus uudistetaan täysin yhdessä teollisuuden kanssa. Saksa ja Ruotsi noin äkkiseltään tulee mieleen.

EU on jollain tavalla jo sisällissodassa. Oikeusvaltiosta ja EU:n valta-asemasta on kyse ja kuten kirjoitat, samoin EU:n legitimiteetti on osassa valtioita hyvin heikko ja muissakin kolhuinen. Katsotaan, mitä tapahtuu seuraavien kuukausien aikana kun EU-komissio on uhattu haastaa oikeuteen tekemättömyydestä.

Mitä ns. syömävelkaan tulee, niin siitäkin ajattelen niin, että esim. toimivan sosiaalipolitiikan harjoittaminen tavalla, joka mahdollistaa sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävien rakenteiden olemassaolon/vahvistamisen, ei ehkä perinteisessä mielessä ole investointi, mutta voi käytännössä olla sellainen vuosikymmenten aikajänteellä. Tätähän kokoomuksessa ei ole tajuttu vuosikymmeniin, kuten ei tietysti nytkään. Varsinainen ongelma on siinä, ettei demarihallitus ns. syömävelan vastineeksi uskalla tehdä oikein mitään muuta. Tosin tämä taitaa olla kaikkien isojen suomalaispuolueiden ongelma.

Tässä näen asian selkeästi eri tavalla. Minusta jatkuva syömävelan lisääminen ei ole johtanut Suomen talouden paranemiseen ja kasvuun. Toki tämä ei ole vain mielipide, sillä tilastot ja tutkimukset tukevat näkemystäni. Sen sijaan tuet ovat meillä kasvaneet OECD:n huipulle yhdessä Ranskan kanssa. Voidaan puhua tulonsiirtojen maasta. Molemmissa maissa on äkkiväärä ay-liike, joten ei ole vaikeaa nähdä, missä on yksi pääsyy.

Sosiaaliturva | ”Suomesta on tullut tulonsiirtojen maa”, sanoo ETK:n Mikko Kautto: Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota

Kauton mukaan moniin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi tukien korottamista, vaikka niiden rahoituksesta ei ole tietoa. Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen.

www.hs.fi

Ongelmien purku onkin sitten erittäin haastavaa, koska vasemmisto vallassa ei halua purkaa ja oppositiossa Suomen lainsäädännöstä johtuen (mm. poliittiset lakot sallitaan, tukilakot sallitaan jne) vasemmisto kykenee estämään ison osan merkittävistä uudistuksista Sipilän hallituksen tapaan.

Olen samaa mieltä siitä, että ongelma ei ole joidenkin puolueiden, vaan kaikkien puolueiden. Kokoomuksessa on mielestäni asia ymmärretty muita puolueita enemmän eurooppalaisittain ja pohjoismaalaisittain. Mutta ei useista eri syistä aina toimittu sen mukaan.

 

[mjr]

Mitä ns. syömävelkaan tulee, niin siitäkin ajattelen niin, että esim. toimivan sosiaalipolitiikan harjoittaminen tavalla, joka mahdollistaa sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävien rakenteiden olemassaolon/vahvistamisen, ei ehkä perinteisessä mielessä ole investointi, mutta voi käytännössä olla sellainen vuosikymmenten aikajänteellä.

Hyväksyisin pitkälle tämän ajatuksen, jos samalla oltaisiin tehty täysin rationaalisia ja palveluita turvaavia rakenneuudistuksia. Kaikki etabloidut puolueet sen sijaan puolustavat betonirakenteitaan - Vihreät ovat oikeastaan ainoa poikkeus tässä suhteessa (PS:llä olisi tietenkin hyvä paikka myös esittää järkeviä uudistuksia, mutta kun tilanne heillä tunnetusti on luokkaa hörhö ja öyhö niin ketään siellä ei kiinnosta sosiaalipolitiikka edes vähän alusta missään vakavassa mielessä).

 

[olkikuukkeli]

Mielenkiintoinen näkemys ja kommentoin puhtaasti itse Kokoomuksen kantoja seuraamatta. Ilmastorahasto tukee siis ilmastohankkeita, jotka eivät ole markkinatalousmielessä kannattavia. Miksi sellaisia hankkeita ylipäätään tuetaan? Koska SDP on vasemmistopuolue. Jos hanke ei ole kannattava, siitä tulee Valco (SDP:n silloisen pääministeri Sorsan loistoajatus luoda demariteknoogiaa).

Ja huomaa, että ilmastorahasto ei ole verotuksen vaihtoehto millään tasolla.

Kuvitellaanpa, että sama summa annettaisiin alennuksena jonkin markkinoiden luoman ratkaisun käyttöön. Esimerkiksi hankitatukena sähköauto ilman alv:ta ja veroja + maaseudulle pihaan tuki sähköautotolpalle. Kumpi olisi fiksumpaa ilmaston ja ihmisten kannalta?

Olettaisin, että tuetaan "kannattamattomia" hankkeita siksi, etteivät demokraattiset markkinataloudet ole tuottaneet toimivaa ratkaisua ongelmaan itsestään? Tietenkin tuossa on monenlaisia ongelmia, itse käyttäisin ilmastorahaston puhtaasti suomalaisen tieteen ja ennen kaikkea perustutkimuksen tukemiseen. Ehdottomasi kaltaiset porkkanat voisivat tulla siihen päälle.

Se ei ole verotuksen vaihtoehto minunkaan mielestäni, lähinnä pyrin ymmärtämään sitä rajallisten vaihtoehtojen kenttää, jossa reaalipolitiikkaa tehdään. Kuten sanoin, haittaverojen lisääminen on poliittinen itsemurha. Kokeile ehdottaa sitä vaikka täällä niin saat ilmaisen demonstraation.

Tässä näen asian selkeästi eri tavalla. Minusta jatkuva syömävelan lisääminen ei ole johtanut Suomen talouden paranemiseen ja kasvuun. Toki tämä ei ole vain mielipide, sillä tilastot ja tutkimukset tukevat näkemystäni. Sen sijaan tuet ovat meillä kasvaneet OECD:n huipulle yhdessä Ranskan kanssa. Voidaan puhua tulonsiirtojen maasta. Molemmissa maissa on äkkiväärä ay-liike, joten ei ole vaikeaa nähdä, missä on yksi pääsyy.

Sosiaaliturva | ”Suomesta on tullut tulonsiirtojen maa”, sanoo ETK:n Mikko Kautto: Iso osa väestöstä elää tukien varassa, ja paisuvat menot uhkaavat hyvinvointivaltiota

Kauton mukaan moniin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi tukien korottamista, vaikka niiden rahoituksesta ei ole tietoa. Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen.

www.hs.fi

Ongelmien purku onkin sitten erittäin haastavaa, koska vasemmisto vallassa ei halua purkaa ja oppositiossa Suomen lainsäädännöstä johtuen (mm. poliittiset lakot sallitaan, tukilakot sallitaan jne) vasemmisto kykenee estämään ison osan merkittävistä uudistuksista Sipilän hallituksen tapaan.

Olen samaa mieltä siitä, että ongelma ei ole joidenkin puolueiden, vaan kaikkien puolueiden. Kokoomuksessa on mielestäni asia ymmärretty muita puolueita enemmän eurooppalaisittain ja pohjoismaalaisittain. Mutta ei useista eri syistä aina toimittu sen mukaan.

Jos luet tarkkaan, puhun useiden vuosikymmenien syklistä. Mutta olemme näissä asioissa olleet muuten monesti yllättävän samanmielisiä tarpeellisten uudistusten suhteen ja kuten taisimme molemmat sanoa, Suomessa uudistuminen on tavattoman vaikeaa.