Tosiasiahan on, että siirtymä vihreään talouteen tapahtuu tavalla tai toisella. Valtavan ympäristökatastrofin kautta tai taitavalla politiikalla. Miksi keinona on ilmastorahasto Soininvaarankin mainitseman haittaverotuksen sijaan? Koska kansa vastustaa raivokkaasti ympäristöveroja, eikä millään hallituksella ole ollut mandaattia tehdä mitään aidon tehokasta järjestelmää. Ongelma on globaali ja nostaa merkittävästi tuon ensimmäisen vaihtoehdon toteutumisen riskiä.
Mielenkiintoinen näkemys ja kommentoin puhtaasti itse Kokoomuksen kantoja seuraamatta. Ilmastorahasto tukee siis ilmastohankkeita, jotka eivät ole markkinatalousmielessä kannattavia. Miksi sellaisia hankkeita ylipäätään tuetaan? Koska SDP on vasemmistopuolue. Jos hanke ei ole kannattava, siitä tulee Valco (SDP:n silloisen pääministeri Sorsan loistoajatus luoda demariteknoogiaa).
Ja huomaa, että ilmastorahasto ei ole verotuksen vaihtoehto millään tasolla.
Kuvitellaanpa, että sama summa annettaisiin alennuksena jonkin markkinoiden luoman ratkaisun käyttöön. Esimerkiksi hankitatukena sähköauto ilman alv:ta ja veroja + maaseudulle pihaan tuki sähköautotolpalle. Kumpi olisi fiksumpaa ilmaston ja ihmisten kannalta?
Yksittäinen valtio voi siis käytännössä tehdä jotain ilmastorahaston kaltaisia toimenpiteitä, jotka eivät toimi erityisen tehokkaasti, mutta (mahdollisesti) ovat parempia kuin ei-mikään. EU on tavoitteellisempi ja se tekeekin tiukempia linjauksia kuin suurin osa valtioista yksinään, koska etäämmällä on helpompi vastaanottaa kannatusiskuja. Kuitenkin EU:kin pelaa uhkapeliä, koska senkin legitimiteetti on lähes olematon tietyissä jäsenvaltioissa ja "ilmastovouhotus" voi olla viimeinen niitti.
EU-valtiot ovat valinneet ratkaisuja, joissa esimerkiksi jonkin alan teollisuus uudistetaan täysin yhdessä teollisuuden kanssa. Saksa ja Ruotsi noin äkkiseltään tulee mieleen.
EU on jollain tavalla jo sisällissodassa. Oikeusvaltiosta ja EU:n valta-asemasta on kyse ja kuten kirjoitat, samoin EU:n legitimiteetti on osassa valtioita hyvin heikko ja muissakin kolhuinen. Katsotaan, mitä tapahtuu seuraavien kuukausien aikana kun EU-komissio on uhattu haastaa oikeuteen tekemättömyydestä.
Mitä ns. syömävelkaan tulee, niin siitäkin ajattelen niin, että esim. toimivan sosiaalipolitiikan harjoittaminen tavalla, joka mahdollistaa sosiaalista liikkuvuutta ylläpitävien rakenteiden olemassaolon/vahvistamisen, ei ehkä perinteisessä mielessä ole investointi, mutta voi käytännössä olla sellainen vuosikymmenten aikajänteellä. Tätähän kokoomuksessa ei ole tajuttu vuosikymmeniin, kuten ei tietysti nytkään. Varsinainen ongelma on siinä, ettei demarihallitus ns. syömävelan vastineeksi uskalla tehdä oikein mitään muuta. Tosin tämä taitaa olla kaikkien isojen suomalaispuolueiden ongelma.
Tässä näen asian selkeästi eri tavalla. Minusta jatkuva syömävelan lisääminen ei ole johtanut Suomen talouden paranemiseen ja kasvuun. Toki tämä ei ole vain mielipide, sillä tilastot ja tutkimukset tukevat näkemystäni. Sen sijaan tuet ovat meillä kasvaneet OECD:n huipulle yhdessä Ranskan kanssa. Voidaan puhua tulonsiirtojen maasta. Molemmissa maissa on äkkiväärä ay-liike, joten ei ole vaikeaa nähdä, missä on yksi pääsyy.
Kauton mukaan moniin ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi tukien korottamista, vaikka niiden rahoituksesta ei ole tietoa. Tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että vaihtoehtoina ovat työllisyyden tuntuva nostaminen tai hyvinvointivaltion pienentäminen.
www.hs.fi
Ongelmien purku onkin sitten erittäin haastavaa, koska vasemmisto vallassa ei halua purkaa ja oppositiossa Suomen lainsäädännöstä johtuen (mm. poliittiset lakot sallitaan, tukilakot sallitaan jne) vasemmisto kykenee estämään ison osan merkittävistä uudistuksista Sipilän hallituksen tapaan.
Olen samaa mieltä siitä, että ongelma ei ole joidenkin puolueiden, vaan kaikkien puolueiden. Kokoomuksessa on mielestäni asia ymmärretty muita puolueita enemmän eurooppalaisittain ja pohjoismaalaisittain. Mutta ei useista eri syistä aina toimittu sen mukaan.