Sanna Marinin hallitus

[Radiopää]

Mielestäni ei ole oikein syyttää mediaa ja yleisöä siitä, että pääministeri on julkisuudessa lähinnä maistelemassa fetapiirakkaansa ja avaamassa kotinsa ovia toimittajille, samaan aikaan kun hän ei ole hevillä saatavilla isojenkaan mediatalojen politiikan ja talouden haastatteluihin. Tästä linjasta Marin on päättänyt viime kädessä itse.

Kyllä mediassakin kritisoimisen aihetta on, eikä se liity pelkästään Sanna Mariniin. Naispoliitikon ei tarvitse kuin ilmoittaa jäävänsä vanhempainvapaalle, niin lehdet alkavat huutaa yllätysvauvasta ja vauvaonnesta. Vasta sen jälkeen puhutaan mahdollisesta seuraajasta, vaikka se on paljon oleellisempi asia.

Toinen esimerkki on journalismi, joka herää henkiin itsenäisyyspäivän lähestyessä. Tullessaan valituksi kansanedustajaksi jätti Li Andersson itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton väliin kritisoimalla mediaa sen olevan enemmän kiinnostunut naispoliitikon asuvalinnasta kuin ajamastaan politiikasta. Käsittämätöntä oli se, että Andersson sai tästä kritiikkiä, vaikka se oli hyvä näpäytys linnanjuhlajournalismille ja sitä hengittäville susannakoskille.

Olen tästä huolimatta kanssasi samaa mieltä Marinin medianäkyvyydestä. Minusta siinä ei ole mikään vikaa, että Suomen pääministeri on ollut Timen ja jopa Voguen kannessa, mutta samalla toivoisin hänen olevan myös vaikka Der Spiegelissä.

Olen Marinin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että pääministeri-instituutiota sopii ravistella. Tyylistä ja siitä millä kannuksilla sitä tehdään en jaa Marinin näkemystä.

 

[lihaani]

Marinin boomerheitot tai vapaa-ajan harrastukset ovat Suomen hallituksen toiminnan kannalta toisarvoisia.

Mutta monet lähinnä oikeistakokoomuslaisten ja persujen kommentit kaikkien aikojen huonoimmasta hallituksesta ovat lähinnä itkupotkuraivarin luokkaa.

Täällä Jatkoajan kuplassa friedmannilais-thatcherilainen uusliberalistinen talouspolitiikka on sitä ainoaa oikeaa. Se tarkoittaa leikkauksia, veronkevennyksiä, julkisten palveluiden yksityistämistä ja työelämän ”kannustavuutta” (heikennyksiä työntekijöille ja työttömille). Toisenlaiseen talouspolitiikkaan ei kuulemma ole varaa. Velka räjähtää käsiin ja maa menee konkurssiin.

Miltei kaikissa läntisissä teollisuusmaissa otetaan reilusti velkaa, että koronan jälkeen talous saataisiin kunnolla kasvuun. Tässä vertailussa Suomi on aika hyvissä asemissa, kun Suomen talous putosi vähemmän kuin keskimäärin vertailumaissa.

Täälläkin on peloteltu holtittomalla velkaantumisella. Käytännössä oikeistolaiset iltapaskat ja liike-elämän äänitorvet ovat kuorossa pelotelleet kansaa velkaantumisen hallitsemattomasta kasvusta. Vaikka se on reilusti alle EU:n keskiarvon.

Jos nyt lyötäisiin jarrut päälle, niin kävisi kuten Sipilän hallituksen aikana. Vaikka muualla maailmassa oli todella vahva nousukausi, niin Suomen talous mateli miltei paikallaan. BKT, palkkasumma ja kulutukseen käytettävä rahamäärä ei kasvanut käytännössä lainkaan ja se näkyi vaisuna investointhalukkuutena. Vaikka Sipilä käytti työntekijöihin kunnolla keppiä ja yrittäjiin porkkanaa.
Työllisyyden ainoa todellinen edellytys on sittenkin kierrossa oleva raha ja ihmisten halu ja kyky ostaa tarjolla olevia hyödykkeitä.

Oikeiston mielestä kunnollinen elvytys on anteeksiantamatonta osaamattomuutta. Suu säkkiä myöten! Mutta näinkin kova verotulojen kasvu ja työllisyyden kasvu (linkit vievät verohallinnon ja tilastokeskuksen sivuille) tuovat tulopuoleen miljardien lisäyksen, joka kummasti kompensoi velan hoitokuluja.
Kallistun samalle kannalle kuin Sixten Korkman: Yönsä voi nukkua rauhassa.

edt: Mitä ihmettä ovat arkikäytännössä ne pakolliset kipeät rakennemuutokset, joiden tekemistä hallitus on vitkutellut? Voisiko joku kertoa tästä niin, että minä ja hitsari Mutikainenkin ne ymmärtäisivät? Kärsiikö niistä myös tulonjakotilaston ylin desiliili?

 

[Cobol]

Marinin boomerheitot tai vapaa-ajan harrastukset ovat Suomen hallituksen toiminnan kannalta toisarvoisia.

Mutta monet lähinnä oikeistakokoomuslaisten ja persujen kommentit kaikkien aikojen huonoimmasta hallituksesta ovat lähinnä itkupotkuraivarin luokkaa.

Täällä Jatkoajan kuplassa friedmannilais-thatcherilainen uusliberalistinen talouspolitiikka on sitä ainoaa oikeaa. Se tarkoittaa leikkauksia, veronkevennyksiä, julkisten palveluiden yksityistämistä ja työelämän ”kannustavuutta” (heikennyksiä työntekijöille ja työttömille). Toisenlaiseen talouspolitiikkaan ei kuulemma ole varaa. Velka räjähtää käsiin ja maa menee konkurssiin.

Miltei kaikissa läntisissä teollisuusmaissa otetaan reilusti velkaa, että koronan jälkeen talous saataisiin kunnolla kasvuun. Tässä vertailussa Suomi on aika hyvissä asemissa, kun Suomen talous putosi vähemmän kuin keskimäärin vertailumaissa.

Täälläkin on peloteltu holtittomalla velkaantumisella. Käytännössä oikeistolaiset iltapaskat ja liike-elämän äänitorvet ovat kuorossa pelotelleet kansaa velkaantumisen hallitsemattomasta kasvusta. Vaikka se on reilusti alle EU:n keskiarvon.

Jos nyt lyötäisiin jarrut päälle, niin kävisi kuten Sipilän hallituksen aikana. Vaikka muualla maailmassa oli todella vahva nousukausi, niin Suomen talous mateli miltei paikallaan. BKT, palkkasumma ja kulutukseen käytettävä rahamäärä ei kasvanut käytännössä lainkaan ja se näkyi vaisuna investointhalukkuutena. Vaikka Sipilä käytti työntekijöihin kunnolla keppiä ja yrittäjiin porkkanaa.
Työllisyyden ainoa todellinen edellytys on sittenkin kierrossa oleva raha ja ihmisten halu ja kyky ostaa tarjolla olevia hyödykkeitä.

Oikeiston mielestä kunnollinen elvytys on anteeksiantamatonta osaamattomuutta. Suu säkkiä myöten! Mutta näinkin kova verotulojen kasvu ja työllisyyden kasvu (linkit vievät verohallinnon ja tilastokeskuksen sivuille) tuovat tulopuoleen miljardien lisäyksen, joka kummasti kompensoi velan hoitokuluja.
Kallistun samalle kannalle kuin Sixten Korkman: Yönsä voi nukkua rauhassa.

edt: Mitä ihmettä ovat arkikäytännössä ne pakolliset kipeät rakennemuutokset, joiden tekemistä hallitus on vitkutellut? Voisiko joku kertoa tästä niin, että minä ja hitsari Mutikainenkin ne ymmärtäisivät? Kärsiikö niistä myös tulonjakotilaston ylin desiliili?

Oisko niin, että keskustellaan vain kuplan sisällä, ja ulkopuolinen maailma on täysin vieras? Tämä tuli mieleen kirjoituksestasi. Siinä toistetaan samaa mantraa oikeiston haluttomuudesta elvyttää, vaikka Kokoomus oli valmis elvyttämään nopeammin kuin Marinin hallitus, ottamaan velkaa käytännössä saman verran ja pitämään mm. koronapassilla kesästä alkaen yhteiskunnan rattaita pyörimässä.

Oikeiston talouspolitiikkaa on käyty varmaan satoja kertoja läpi. Niin periaatteita kuin lukuja. Alla esimerkkina vuoden 2021 vaihtoehtobudjetti:

Toivon polku: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021

Me uskomme, että hyvinvointi rakentuu työn ja ja yritteliäisyyden kautta. Tässä vaihtoehtomme valtion budjetiksi vuodelle 2021.

www.kokoomus.fi

 

[Radiopää]

Oisko niin, että keskustellaan vain kuplan sisällä, ja ulkopuolinen maailma on täysin vieras? Tämä tuli mieleen kirjoituksestasi. Siinä toistetaan samaa mantraa oikeiston haluttomuudesta elvyttää, vaikka Kokoomus oli valmis elvyttämään nopeammin kuin Marinin hallitus, ottamaan velkaa käytännössä saman verran ja pitämään mm. koronapassilla kesästä alkaen yhteiskunnan rattaita pyörimässä.

Ois. Oppositio on aina poliittinen kupla, josta huutelu ja hallituksen kritisointi on helpompaa kuin mikään muu.

 

[Cobol]

Ois. Oppositio on aina poliittinen kupla, josta huutelu ja hallituksen kritisointi on helpompaa kuin mikään muu.

Totta. Ei tuosta mihinkään pääse kun muistelee esimerkiksi demareita oppositiota ja demareita hallituksessa. Ja samaa vikaa on Kokoomuksessakin.

Mutta olisi heikkoa argumentointia, jos tuolla kuittaisi Rinne-Marinin hallituksen poliittiset virheet. Ne vaikuttavat suuresti seuraavaan hallitukseen, ja tämä on myönnetty myös hallituspuolueiden sisältä.

 

[Hexa]

Eivät (kaikki) eläkeläiset ole mitään reppanoita. Päinvastoin, kämpät ja autot on maksettu ja eläke on sekä hyvä että pitkä.

Boomerithan ovat (pääsääntöisesti) juuri niitä joilla on vielä kunnon eläkkeet. Samasta tasosta nykyajan pätkätyöläiset ynnä muut tukityöllistetyt voivat vain haaveilla. Tai päästäkseen suhteessa samalle tasolle, työuraa on jatkettava aivan ääripäähän asti. Boomereilla on ollut mahdollista jäädä vähintäänkin kohtuulliselle eläkkeelle hieman päälle 60-vuotiaina.

 

[Radiopää]

Totta. Ei tuosta mihinkään pääse kun muistelee esimerkiksi demareita oppositiota ja demareita hallituksessa. Ja samaa vikaa on Kokoomuksessakin.

Mutta olisi heikkoa argumentointia, jos tuolla kuittaisi Rinne-Marinin hallituksen poliittiset virheet. Ne vaikuttavat suuresti seuraavaan hallitukseen, ja tämä on myönnetty myös hallituspuolueiden sisältä.

Ei se ole virheiden kuittaamista, jos muistuttaa, ettei senhetkinen oppositio ole ratkaisu kaikkeen. Ei Sipilän hallituksen olisi tarvinnut kuunnella sote-uudistuksessa oppositiota, vaan perustuslakiasiantuntijoita. Hoitajamitoituksessakaan ratkaisu ei ollut olla kuulematta oppositiota, vaan kyky pitää mölyt mahassa. Nykyisen opposition neuvot EU-tukipaketista olivat samanlaista tyhjänpuhumista, jossa tarkoitus ei ollut esittää ratkaisuja, vaan kritisoida hallitusta jostain, jota se olisi itse tehnyt vastaavassa tilanteessa.

 

[Hexa]

Kannattaa pariskunnan olla varovainen, kun pirttihirmu-Krista valmistautuu kostoonsa ja kolmiodraama on valmis.

Kristan kosto on hirmuinen. Koronatilanteen pahentuessa Krista pääsee vielä sanomaan, että ”Mitäs minä sanoinkaan rajoitusten purkamisesta”.

 

[Cobol]

Ei se ole virheiden kuittaamista, jos muistuttaa, ettei senhetkinen oppositio ole ratkaisu kaikkeen. Ei Sipilän hallituksen olisi tarvinnut kuunnella sote-uudistuksessa oppositiota, vaan perustuslakiasiantuntijoita. Hoitajamitoituksessakaan ratkaisu ei ollut olla kuulematta oppositiota, vaan kyky pitää mölyt mahassa. Nykyisen opposition neuvot EU-tukipaketista olivat samanlaista tyhjänpuhumista, jossa tarkoitus ei ollut esittää ratkaisuja, vaan kritisoida hallitusta jostain, jota se olisi itse tehnyt vastaavassa tilanteessa.

Minusta oppositio ei ole ratkaisu mihinkään. Aina siellä vingutaan. Mutta Marinia voi hutkia monesta asiasta. Kuten sote-ratkaisusta ja siitä, että ei Marinin hallituksen nimittämän parhaimpien talousasiantuntijoiden yhteinen esitys (Vihriälän ryhmä) kelvannut hallitukselle. Vaihtoehtotalousmies, varapuheenjohtaja Mäkysen kelpasi.

EU-tukipaketin osalta olet täysin oikeassa. Kokoomus olisi hallituksessa odottanut Saksan ja Euroopan parlamentin keskustaoikeiston kantaa, ja se olisi ollut siinä. Sehän oli nytkin sama kuin Suomen kanta. Nyt Kokoomus toimi mielestäni alusta asti epäviisaasti halutessaan kaivaa maata Marinin alta.

Tilanne oli kuitenkin vaikea Suomelle, koska hallituksessa tiedettiin talousasiantuntijoiden perusteella ettei vienti kasva kaunopuheiden mukaisesti, vaikka Tuppurainen muuta väitti. Ei Tuppurainen voinut sanoa suoraan, että ilman paketin hyväksymistä esimerkiksi euroalue saattaa hajota. Suoraan puhuminen ei ole Suomessa tapana, vaikka joku muuta voi luulla... Kysyn tosin, että miksi ei voinut ja miksi piti keksiä perusteita, jotka kaatuivat mm. Vihriälän toimesta.

 

[otus]

Muistan mainiosti miten joskus 13-16-vuotiaana minua loukkasi kun minua sanottiin teiniksi, kun minun mielestäni olisi ollut sopivampaa sanoa nuoreksi. Naurattaa nykyään ja naurattaisi vielä enemmän jos joku ikäryhmän ulkopuolinen olisi loukkaantunut puolestani vaikka teini-ikäisistä mutanttininjakilpikonnista.

 

[BOL]

Mitkä ovat nämä Marinin hyvät johtajanpiirteet, mistä täällä on puhuttu? Millä tavalla hän on ihan konkreettisesti ollut hyvä johtaja ja missä se näkyy?

 

[Analyzer]

Mitkä ovat nämä Marinin hyvät johtajanpiirteet, mistä täällä on puhuttu? Millä tavalla hän on ihan konkreettisesti ollut hyvä johtaja ja missä se näkyy?

Kyllä minä pidän hallituksen koronapolitiikkaa kokonaisuutena onnistuneena yksittäisiä virheitä lukuunottamatta. Kyllä siinä on pääministerilläkin merkittävä osuutensa ja siinä on vaadittu johtajuutta. Marin oli uskottava ja vakuuttava keulakuva Suomen koronalinjalle.

Hallitus on myös pysynyt toimintakykyisenä vaikeuksista huolimatta.

Poliittiselle johtajuudelle on eri mittatikut kuin yritysjohtajille.

En minäkään silti Marinia haluaisi esihenkilökseni(heh). Enkä päättämään maani asioista.

 

[iRobot]

Kyllä minä pidän hallituksen koronapolitiikkaa kokonaisuutena onnistuneena yksittäisiä virheitä lukuunottamatta. Kyllä siinä on pääministerilläkin merkittävä osuutensa ja siinä on vaadittu johtajuutta. Marin oli uskottava ja vakuuttava keulakuva Suomen koronalinjalle.

Hallitus on myös pysynyt toimintakykyisenä vaikeuksista huolimatta.

Poliittiselle johtajuudelle on eri mittatikut kuin yritysjohtajille.

En minäkään silti Marinia haluaisi esihenkilökseni(heh). Enkä päättämään maani asioista.

Kyllä se on Mika Salminen, joka on ollut Suomen koronapolitiikan keulakuva ja osoittanut johtajuutta. Marin enemmän piileskellyt taustalla ja laittanut Kiurun tekemään "likaiset" työt.

Koronapolitiiikan vastuuministerihän vedettiin heti alkuun syrjään, kun epäpätevyys oli kaikille selvää, jopa hallitukselle itselleen. Toivon, että lähihoitajan koulutuksella ei jatkossa enää ministeripesteihin päästä.

Mutta joo, onhan Marin ihan edustava ja fiksu johtaja Suomelle. Parempi ainakin kuin sönköttävä Rinne.

 

[Hexa]

Koronapolitiiikan vastuuministerihän vedettiin heti alkuun syrjään, kun epäpätevyys oli kaikille selvää, jopa hallitukselle itselleen. Toivon, että lähihoitajan koulutuksella ei jatkossa enää ministeripesteihin päästä.

Tämä on ollut käsittämätöntä alusta asti, koska loogisesti se olisi kuulunut sosiaali- ja terveysministeri Pekosen toimenkuvaan ja vastuualueeseen. Ja pelkkä sanansaattaja sekä likaisen työn tekijä Kiurukin on ollut tässä kuten sanot myös edellä. Kyllä tuon saman olisi kaiken järjen mukaan pitänyt hoitua lähihoitajan koulutuksellakin, kuin ”opinto-ohjaaja” Kiurun koulutuksella. Lähempää lähihoitaja muutenkin sivuaa terveydenhoitoalaa. Mutta Pekosen laittaminen siivouskomeroon oli kyllä aika nolo veto hallitukselta.

 

[Jussih]

Marinin boomerheitot tai vapaa-ajan harrastukset ovat Suomen hallituksen toiminnan kannalta toisarvoisia.

Mutta monet lähinnä oikeistakokoomuslaisten ja persujen kommentit kaikkien aikojen huonoimmasta hallituksesta ovat lähinnä itkupotkuraivarin luokkaa.

Täällä Jatkoajan kuplassa friedmannilais-thatcherilainen uusliberalistinen talouspolitiikka on sitä ainoaa oikeaa. Se tarkoittaa leikkauksia, veronkevennyksiä, julkisten palveluiden yksityistämistä ja työelämän ”kannustavuutta” (heikennyksiä työntekijöille ja työttömille). Toisenlaiseen talouspolitiikkaan ei kuulemma ole varaa. Velka räjähtää käsiin ja maa menee konkurssiin.

Miltei kaikissa läntisissä teollisuusmaissa otetaan reilusti velkaa, että koronan jälkeen talous saataisiin kunnolla kasvuun. Tässä vertailussa Suomi on aika hyvissä asemissa, kun Suomen talous putosi vähemmän kuin keskimäärin vertailumaissa.

Täälläkin on peloteltu holtittomalla velkaantumisella. Käytännössä oikeistolaiset iltapaskat ja liike-elämän äänitorvet ovat kuorossa pelotelleet kansaa velkaantumisen hallitsemattomasta kasvusta. Vaikka se on reilusti alle EU:n keskiarvon.

Jos nyt lyötäisiin jarrut päälle, niin kävisi kuten Sipilän hallituksen aikana. Vaikka muualla maailmassa oli todella vahva nousukausi, niin Suomen talous mateli miltei paikallaan. BKT, palkkasumma ja kulutukseen käytettävä rahamäärä ei kasvanut käytännössä lainkaan ja se näkyi vaisuna investointhalukkuutena. Vaikka Sipilä käytti työntekijöihin kunnolla keppiä ja yrittäjiin porkkanaa.
Työllisyyden ainoa todellinen edellytys on sittenkin kierrossa oleva raha ja ihmisten halu ja kyky ostaa tarjolla olevia hyödykkeitä.

Oikeiston mielestä kunnollinen elvytys on anteeksiantamatonta osaamattomuutta. Suu säkkiä myöten! Mutta näinkin kova verotulojen kasvu ja työllisyyden kasvu (linkit vievät verohallinnon ja tilastokeskuksen sivuille) tuovat tulopuoleen miljardien lisäyksen, joka kummasti kompensoi velan hoitokuluja.
Kallistun samalle kannalle kuin Sixten Korkman: Yönsä voi nukkua rauhassa.

edt: Mitä ihmettä ovat arkikäytännössä ne pakolliset kipeät rakennemuutokset, joiden tekemistä hallitus on vitkutellut? Voisiko joku kertoa tästä niin, että minä ja hitsari Mutikainenkin ne ymmärtäisivät? Kärsiikö niistä myös tulonjakotilaston ylin desiliili?

Ihan ensimmäisenä: sinä voit nukkua yösi rauhassa ja Sixten Korkman myös minun puolestani. Omia uniani hieman häiritsee luottoluokittajan aika peittelemätön uhkaus siitä, että Suomen luokitus ei ole kiveen hakattu jos jotain ei velkasuhteelle aleta tekemään suhteellisen nopeaan tahtiin.

Mutta, mennäänpä nyt varsinaiseen kysymykseesi. Talouspolitiikasta täällä kirjoittavat oikeiston (aika kyseenalainen termi monen main stream -kokoomuslaisen kohdalla) edustajat ovat vaatineet lähinnä kolmea asiaa:

1. Tanskan mallin mukaista tai ainakin sen suuntaista politiikkaa työttömyyden hoitoon maustettuna oppisopimuskoulutuksella niin, että koulutettavalla voidaan maksaa normaalia alempaa palkkaa, esim. 50 prosenttia.

2. Ruotsin mallin mukaista työmarkkinapolitiikkaa.

3. Velan oton hillitsemistä ja velkarahan käyttämistä eturyhmille rahan jakamisen sijasta oikeisiin investointeihin (investointi tarkoittaa rahan sijoittamista niin, että se jonkin ajan sisällä tulee takaisin ja mielellään tuottaa jopa voittoa). Näin vältettäisiin luottoluokitukseen kohdistuva paine, joka voi realisoitua korkojen nousuna. Prosentin korkotason nousu tarkoittaisi Suomen tämän hetkisellä velkatasolla noin 1,3 milardia euroa lisää valtion menoihin (havainnollisuuden vuoksi tuolla summalla saataisiin noin 20 000 sairaanhoitajan palkat).

Ja sitten vastakysymys: ovatko Ruotsi ja Tanska valtioita, joissa harjoitetaan mielestäsi "friedmannilais-thatcherilaista uusliberalistista talouspolitiikkaa"? Jatkokysymys: Miten sinä oikeastaan määrittelet uusliberalismin? Suomessa kun tietääkseni sellaista haluavia löytyy mieluummin kymmenissä kuin sadoissa laskettava määrä ja he eivät todellakaan ole päättävissä asemissa Kokoomuksessa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Olen tästä huolimatta kanssasi samaa mieltä Marinin medianäkyvyydestä. Minusta siinä ei ole mikään vikaa, että Suomen pääministeri on ollut Timen ja jopa Voguen kannessa, mutta samalla toivoisin hänen olevan myös vaikka Der Spiegelissä.

Olen Marinin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että pääministeri-instituutiota sopii ravistella. Tyylistä ja siitä millä kannuksilla sitä tehdään en jaa Marinin näkemystä.

Marinilla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda itseään, ajatuksiaan, politiikkaansa ja visioitaan esille myös kansainvälisillä foorumeilla, eikä vähiten nuoren ikänsä ja sukupuolensa ansiosta. Tilaisuudesta on kannattanut ottaa kiinni, eikä Timen tai Voguenkaan tuomaa julkisuutta tarvitse vähätellä. Tai hetkinen, sanotaan paremminkin että ”olisi kannattanut ottaa tilaisuudesta kiinni”. Marin on tuonut kyllä itseään julkisuuteen, ja jossakin määrin myös ajatuksiaan, mutta politiikan ja visioiden osalta on ollut niukempaa. Visioksi ei oikein riitä se, että tämä hallitus harjoittaa tällä hallituskaudella runsasta lainanottoa edellyttävää elvytyspolitiikkaa, ja tulevat hallitukset hoitavat sitten tasapainottavat toimenpiteet. Ei myöskään riitä, että rakenteellisia uudistuksia ja muita vaikeita päätöksiä lykätään tietoisesti hallituskauden yli tavalla, jollaiseen Suomessa ei ole totuttu. Vaikeita päätöksiä lykätään seuraaville hallituksille, laskut maksatetaan tulevaisuuden hallituksilla, ja samaan aikaan pääministeri väistelee poliittisia ja taloudellisia ja varsinkin talouspoliittisia keskusteluja. Mutta ei hätää, pääministerin saa aina apuseuragloriaan leipomaan.

Jokainen pääministeri voi aivan hyvin ravistella pääministeri-instituutiota parhaakseen katsomallaan tavalla, kunhan tämä tapahtuu lakien puitteissa. Äänestäjät sitten aikanaan päättävät, mitä mieltä ovat tästä ravistelusta olleet. Marin tekee hommaa omalla tavallaan, ja siihen hänellä on oikeus. Hän saa valinnoilleen joko riittävän kannatuksen tai sitten ei saa.

Hankalien ja subtanssia vaativien julkisten tilanteiden väistely yhdistettynä ahkeraan twiittaamiseen ja lifestyle-julkisuuteen saattaa olla Marinille jopa paras taktiikka mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Kaikki demaritkaan eivät tietysti tuollaisesta tykkää, mutta paljon riippuu siitä, kuinka Marin pelaa korttejaan noiden vaalien lähestyessä. Aika usein loppukiri ratkaisee, tai ainakin vaaleja edeltävät 2-3 kuukautta, mutta vuoden-parin takaiset asiat eivät vaalien alla enää paljoa paina. Marinin on kyllä hankala väistellä kannaltaan riskaabeleiksi mieltämiään haastatteluja yms. loputtomiin. Jossakin vaiheessa Marinin pitää tulla vaativiinkin paikkoihin esille ja yrittää johtaa edestä, muuten demareita odottaa seuraava vaalitappio.

 

[mike owen]

Jos tulevissa ALUEVAALEISSA tammikuussa demareiden kannatus laskee liian paljon niin Marinin asemaa tarkastellaan hyvin tarkasti SDP:ssä. Itse uskon, että RKP, Kokoomus ja Keskusta lisäävät kannatusta muiden kustannuksella.

Voi olla, että äänestysprosentti jää valitettavasti (30 - 45) liian matalalle tasolle... Vaalien ajankohta on täysin väärä ja käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat liian vaikeita ymmärtää tavalliselle ihmiselle. Ilmastonmuutos ja maahanmuuttoa käsiteltävät asiat eivät kuulu vaaleissa käsiteltäviin asioihin sanoivat persut ja Vihreät mitä hyvänsä.

 

[lihaani]

Omia uniani hieman häiritsee luottoluokittajan aika peittelemätön uhkaus siitä, että Suomen luokitus ei ole kiveen hakattu jos jotain ei velkasuhteelle aleta tekemään suhteellisen nopeaan tahtiin.

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

 

[mike owen]

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

Ei ole linkkiä, mutta asiasta on kyllä uutisoitu. Tämä on kyllä jäänyt pikkusen taka-alalalle uutisoinnissa. Asiasta on käyty keskusteluita...

 

[heavy]

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

Tässä ehkä se "peittelemätön uhkaus":

https://www.fitchratings.com/research/sovereigns/fitch-affirms-finland-at-aa-outlook-stable-22-10-2021

 

[Dennis]

Sinulla on varmaan linkkiä näyttää tähän? Sanotaan vaikka viimeisen puolen vuoden ajalta. Ja miksi siitä ei mielestäsi olla uutisoitu laajemmin?

Oli tuosta asiasta muutama päivä sitten uutinen, mutta ei asia sen kummemmin herättänyt nykyhetkessä tuntoja suuntaan tai toiseen. Luottoluokituksen laskulla ei mitenkään suoraan pelotella, uhkina tuodaan esiin perinteiset (ikä)rakenteelliset haasteet sekä verrokkimaita nopeampi velkaantuminen.

Linkki luottoluokitusuutiseen (iltalehti.fi)

 

[Cobol]

Liittyen yllä olevaan keskusteluun Marinin halukkuudesta ottaa taas lisävelkaa ohi budjettikehyksen ja mm. Sixten Korkmanin puollosta lisävelalle ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ei todellakaan kannata jättää suhtautumatta kriittisesti hallituksen tekoihin tässäkään asiassa.

Marin hallitus perusti ilmastorahaston. Suomessakin on runsaasti ilmastohankkeita, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia. Näiden rahoittamiseen tarvitaan markkinapuutteen vuoksi ilmastorahastoa. Kyse on siis taloudellisesti kannattamattomien hankkeiden subventoimisesta, jota tehdään Marinin esityksessä budjetin ja sen kehysten ulkopuolelta, jotta budjettia ei paisutettaisi.

Kuulostaa hyvin, hyvin vasemmistolaiselta. Rahoitetaan siis kannattamattomia hankkeita, jotka syövät tilaa kannattavilta ilmastohankkeilta.

Osmo Soininvaara tyrmäsi näin typerän ajatuksen jo kun se nousi ensimmäisen kerran esille:

Sen sijaan, että subventoimme hyviä hankkeita, meidän pitäisi verottaa ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. Silloin ei tarvittaisi mitään valtiollista elintä päättämään, mitkä teknologiat ovat parhaita torjumaan ongelmaa, vaan markkinat löytäisivät ne. Ilmastonäkökohta pitäisi saada mukaan yritysten kaikkiin päätöksiin, ei vain niihin, joihin saa valtion tukea. Siksi pitäisi keskittyä markkinapuutteiden poistamiseen

Jos valtion rahoitus näin tunkeutuu teollisuusyritysten sisälle subventoiduilla lainoilla (tai osakeomistuksella?) saamme aikaan melkoisen kannustinsekamelskan, joka voi pahimmillaan osoittautua suureksi virheeksi

.

Ilmastorahasto: menevätkö tässä pelisäännöt sekaisin?

www.soininvaara.fi

Soininvaara on oikeassa ja on hyvä, että myös hallituspuolueiden näkyviltä kannattajilta tulee edes hieman kritiikkiä Marinin toimintastrategiaa vastaan. Oikeistossa Marinin toimien vahingollisuus ymmärretään markkinatalouden kautta suhteellisen helposti, mutta näyttää iso vihreistä ja vasemmalta osa ostavan uuden lisävelan ja ilmastoirahaston. Keskusta ostaa ilmastorahaston ilman muuta. Jaettavaa tukea osataan keskustassa aina hyödyntää.

 

[mjr]

Mutta näinkin kova verotulojen kasvu ja työllisyyden kasvu (linkit vievät verohallinnon ja tilastokeskuksen sivuille) tuovat tulopuoleen miljardien lisäyksen, joka kummasti kompensoi velan hoitokuluja.
Kallistun samalle kannalle kuin Sixten Korkman: Yönsä voi nukkua rauhassa.

Ihan muuten puuttumatta tähän "keskusteluun" (btw, missäs mennään vihkisormusgatessä tällä hetkellä?) niin ovathan nuo tosi lohdullisia lukuja, työllisyyskin on selvähkösti parempi kuin Sipilän aikoihin: koronasta näytetään siis toipuvan isolla vauhdilla, erittäin hyvä juttu!

Tietysti nyt puhutaan paljon velasta, kun taloutta ei voi haukkua, mutta juuri siinä suhteessa talouskasvu on se ratkaiseva asia - valtiot ovat pitkäikäisiä tyyppejä ja taloudellinen kasvu on ollut sangen pysyvä tekijä. Tämän takia Britannia vasta taannoin maksoi loppuun Southsea Bubblen ja Napoleonin sotien jälkeisiä velkojaan loppuun. Muutama sata vuotta ei valtion elämässä ole mikään kauhean ihmeellinen ajanjakso. Ja jos teemme varmasti kaikkia maailman kotitalous-vertaajia miellyttävän analogian niin jos valtionvelka on n. 60% kyseisen valtion bruttokansantuotteesta niin kysymyksessähän on siis n. 60 000 euron velka (erittäin matalalla korolla ja todella pitkällä maksuajalla) n. 100 000 euron tuloilla, mitkä tulot siis jatkuvat ja kasvavat vuosisatoja...

(No siis aikuisten oikeasti tuo analogia täysin harhaanjohtava, eikä edes pelkästään sen takia, että kaikki yksityisvelan ja valtionvelan ja yksityistalouden ja valtion/kansantalouden väliset vertailut ovat lähes järjestään harhaanjohtavia, koska kansantalous on fundamentaalisesti eri asia kuin yksityis- tai yritystalous.)

 

[Cobol]

Aiemmin oltiin usein @mjr n kanssa taloudesta edes hieman samaa mieltä, mutta nykyyään ei lainkaan. Hänen kirjoitukseen sen verran, että vai puhutaan paljon velasta, kun taloutta ei voida haukkua? Taloushan tässä on ongelma, jonka takia velanottoa lisätään. Ilmastorahasto miljardeineen erikseen, muu velanotto johtuu taloudesta. Tässä muutama talouden ongelma:

Tällaisia ovat Suomen talouden ongelmat ja haasteet – ”Lista on pitkä”

Valtiovarainministeriö näkee suuria ongelmia Suomen työmarkkinoilla.

www.iltalehti.fi

Karu ennuste: Suomen kasvu jää jälkeen muusta EU:sta | Verkkouutiset

Moniin Euroopan maihin ennustetaan yli viiden prosentin talouskasvua.

www.verkkouutiset.fi

Ministeriön raportti paljastaa Suomen kansantalouden suurimman ongelman

Taloustieteen professorin laatiman raportin mukaan Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2008 jälkeen heikompaa kuin kilpailijamaissa.

www.salkunrakentaja.fi

Ennuste: Suomen talous toipuu pandemiasta, mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti – Euro ja talous

Suomessa taantuma on jäämässä muuta euroaluetta pienemmäksi, mutta talvi on vielä vaikea. Yksityinen kulutus kääntää talouden kasvuun ensi vuonna, mutta pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat vaimeat.

www.eurojatalous.fi

Julkisen talouden ongelmat jatkuvat

Vaikka valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun kohoavan 2,6 prosenttiin vuonna 2021, julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä. Myös julkinen…

www.kt.fi

Tuossa vain muutama talouteen liittyvältä aihealueelta. Kukaan ei ole sitä mieltä, että Marinin tulisi taikoa kani hatusta, ja ratkaista talousongelmat. Mutta oikealla vastustetaan Marinin tapaa ohittaa suurten talousasioiden ratkaisujen aloittaminen ja siirtää ne pääosin seuraaville hallituksille.

Ja oikealla tiedetään, että jos Marin on demariensa kanssa oppositiossa 2023 vaalien jälkeen, alkaa samanlainen ay-liikkeen ja vasemmiston yhteinen jarrutus kaikkiin uudistuksiin, mikä nähtiin Sipilän hallituskaudella. Jos näin kävisi taas, Suomen talouden kannalta karmea tilanne.

 

[Morgoth]

ITämän takia Britannia vasta taannoin maksoi loppuun Southsea Bubblen ja Napoleonin sotien jälkeisiä velkojaan loppuun. Muutama sata vuotta ei valtion elämässä ole mikään kauhean ihmeellinen ajanjakso

Rinteen Anttihan siellä kirjoittelee! Toimii varmaan myös toiseen suuntaan: "Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa"