Minusta keskusta-asuntoihin ei tule olla kaikilla varaa. En näe sitä tavoiteltavana varsinkaan tukien avulla.
Asumistuet tulisi mielestäni poistaa kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Ne vääristävät asuntomarkkinoita ja nostavat vuokrahintoja, ja asumistukirahat ovatkin käytännössä jättimäinen tulonsiirto veronmaksajilta asuntosijoittajille ja sen sellaisille häijyille kapitalisteille. Vasemmistohallitus ei kuitenkaan missään tapauksessa halua puuttua tähän kapitalisteille maksettavaan tulonsiirtoon, koska ay-liittojen vahvasti omistama Kojamo Oyj, kavereiden kesken Koijaamo, on yksi maan suurimmista kapitalistisista kiinteistösijoittajista. Koijaamo tahkoaa tasaista jättituottoa omistajilleen, lihottaa ay-järjestöjä ja ay-pomojen ennestäänkin mittavia vyötärönseutuja, ynnä tarjoaa pönäkkää vetoapua vasemmistopuolueiden vaalivankkureille täältä ikuisuuteen. Koijaamon verovapaasti keräämillä osinkorahoilla SAK:n kelpaa masinoida jos jonkinlaista joukkomielenosoitusta Senaatintorille, ainakin silloin, kun maassa sattuu olemaan vasemmiston mielestä väärän merkkinen hallitus, joka saattaisi esimerkiksi leikata tai poistaa kapitalisteille suunnatun miljardiluokan tulonsiirron. Näin vasemmisto pönkittää maassamme riistokapitalistisia rakenteita ja hyväilee lempeästi porvarin pääomaa pursuilevaa lompuukia.
Mikäli asumistukea ei poisteta, niin ehdotan sen maksuperusteiden uudelleenarviointia.
Nykyisin asumistuen suuruus määräytyy alueellisesti siten, että kalleimmilla alueilla maksetaan suurinta tukea. Helsingissä asuminen on kalleinta, joten siellä vuokra-asuja saa suurinta asumistukea. Espoo, Grani ja Vantaa ovat kakkosryhmässä, osa muista isoista ja keskikokoisista kaupungeista ja niiden kehyskunnista ovat kolmosessa, ja loput eli maaseutu ja maakuntien muuttotappiokaupungit ovat nelosessa.
Tämä jaottelu on periaatteessa looginen, mutta etenkin Helsingin vuokra-markkinoita ajatellen on järjetöntä, että korkeimman kategorian tuilla mahdollistetaan asumistuesta riippuvaisten vuokra-asujien sijoittuminen jopa ydinkeskustaan, jos nämä sieltä onnistuvat luukun saamaan. Kaupungin sisältä pitäisi määritellä selkeästi alueet, joilla yhteiskunta ei maksaisi asumistukia, eli jatkossa sinne voisi mennä asumaan vuokralle omalla kustannuksella. Tämä myös hivenen laskisi kalleimpien alueiden vuokria ja tasaisi myös sijoitusasuntojen kysyntää alueellisesti. Aiheellinen kritiikki tällaista muutosta kohtaan on kuitenkin se, että asuntosijoittajien huomion painopiste siirtyisi jossakin määrin niille seuraavaksi kiinnostavimmille Helsingin alueille, joiden vuokra-asujille myönnettäisiin edelleen asumistukea. Tällöin hinnat asuntojen ja samalla vuokrien hinnat nousisivat kyseisillä alueilla.
Vasemmisto ei tällaista uudenlaista porrastusta kuitenkaan nielisi, koska köyhänkin pitää voida asua ydinkeskustassa ja missä vaan. Vasemmisto pitää myös tärkeänä asumisen sosiaalista sekoittamista, eli joka paikassa pyörisi keskimäärin mahdollisimman samanlaista jengiä, iloineen, suruineen ja ongelmineen. En pidä tätä jälkimmäistä tiettyyn pisteeseen asti lainkaan huonona, näin voi aivan hyvin olla koskien selkeää valtaosaa esimerkiksi Helsingin pinta-alasta. Ei ole myöskään mitään järkeä antaa kehityksen kulkea siihen suuntaan, että meillä olisi isoissa kaupungeissa todella pahoja ghettoja, mutta tämä ei edellytä vastaanottokeskuksen, vuokrakasarmin ja päihdehuoltolan pykäämistä Etu-Töölöön tai Kaartinkaupunkiin.