Sanna Marinin hallitus

[Erkka Lapanen]

Kohta Kepulaiset jakaa nämäkin rahat maajusseille ja periferiaan.

Tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen kannattaa Veikkauksen tuottojen siirtämistä valtion budjettiin

Vihreiden Ohisalo on samoilla linjoilla, SDP:ssä ja vasemmistoliitossa ei ole vielä selvää kantaa.

www.hameensanomat.fi

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että kepu on vasemmistopuolue. Heidän kohdallaan muiden rahat vain jaetaan maakuntiin, keskustalaisten määrittelemille tahoille, omille sidosryhmille; ei duunareille niinkuin perinteisemmässä vasemmistolaisuudessa tehdään (ainakin mielikuva tasolla).

 

[Jymäkkä]

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että kepu on vasemmistopuolue. Heidän kohdallaan muiden rahat vain jaetaan maakuntiin, keskustalaisten määrittelemille tahoille, omille sidosryhmille; ei duunareille niinkuin perinteisemmässä vasemmistolaisuudessa tehdään (ainakin mielikuva tasolla).

Kyllähän vasemmisto rahaa ohjaa vahvasti sidosryhmilleen/kannattajilleen, ei siitä oikeasti voi moittia. Ei ne toki pelkästään duunareita ole. Mutta rahaa menee tulonsiirtojen kautta ja toinen merkittävä väylä yleissitovuuteen ja tesseihin perustuvat työmarkkinat, joka merkittävä syy palkkarakenteeseemme, eli pienet palkat ovat korkeita. Toki sitten on nämä suhmurahat, jotka "haaskataan" erilaisissa hallintohimmeleissä ja hyvä toveri- kuvioissa, eli en nyt väitä, että ihanasti kaikki menee "duunarin ja pienen ihmisen hyväksi".

 

[Tadu]

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että kepu on vasemmistopuolue. Heidän kohdallaan muiden rahat vain jaetaan maakuntiin, keskustalaisten määrittelemille tahoille, omille sidosryhmille; ei duunareille niinkuin perinteisemmässä vasemmistolaisuudessa tehdään (ainakin mielikuva tasolla).

Kepu on markkinavastainen, mutta maatalousyrittäjämyönteinen puolue. Ymmärrän miksi kepu lasketaan oikeistopuolueisiin, mutta eihän se tosiaan oikeasti oikeistolainen ole.

 

[Cobol]

Kansalaisjärjestöjen tukemisen ja osin tutkimustyönkin irrottaminen Veikkauksen tuotoista on järkevää. Nykyinen malli ei ole uskottava ja sulkee myös suita. Jotain sekin kertoo, että muutosta ajaa julkisuudessa Keskusta.

 

[Erkka Lapanen]

Kepu on markkinavastainen, mutta maatalousyrittäjämyönteinen puolue. Ymmärrän miksi kepu lasketaan oikeistopuolueisiin, mutta eihän se tosiaan oikeasti oikeistolainen ole.

Tässä kohtaa voisin palata Petteri Orpon kesämökkihaastatteluun jossa hän heittää kepua milloin vihervasemmistoon, milloin oikeistoon. Pienellä provolla minne sattuu. Ruotsin kepu on jo puolueohjelmassaan asemoinnut itsensä oikealle, suomen kepu sen sijaan kekkuloi jossain välimaastossa ja asemoi itsensä tilanteen mukaan sinne missä milloinkin kannattaa olla. Aate sekin. Kai. Maatalousyrittäjiä on Suomessa noin 2 prosenttia. Siihen nähden yli 10%:n kannatus on erittäin hyvä saavutus. Näin yrittäjän näkökulmasta, en löydä kepusta mitään myönteistä ja sama koskee muitakin hallituksessa istuvia vasemmistopuolueita.

 

[Erkka Lapanen]

Kansalaisjärjestöjen tukemisen ja osin tutkimustyönkin irrottaminen Veikkauksen tuotoista on järkevää. Nykyinen malli ei ole uskottava ja sulkee myös suita. Jotain sekin kertoo, että muutosta ajaa julkisuudessa Keskusta.

Ehdotus on erittäin huono ja onkin täysin luonnollista että Keskusta on siitä innoissaan. Keskustalaisuus perustuu siihen, että valtion tulee ohjata rahavirtoja mahdollisimman paljon. Sama koskee tietysti muutakin vasemmistoa mutta eri lähtökohdista. Ehkä syy siihen miksei demarit ole asiasta ihan yhtä innoissaan johtuu siitä, että tieteen, taiteen ja kulttuurin tukeminen ei kiinnosta kepua, persuja tai kokoomuksen konservatiivi siipeä. Ei ole vaikea arvata ketkä tällaisessa uusjaossa ovat häviäjiä. En kannata kansalaisjärjestöjen ja tutkimustyön rahoituksen linkittämistä tiukemmin poliittisiin perusteisiin.

 

[Cobol]

Ehdotus on erittäin huono ja onkin täysin luonnollista että Keskusta on siitä innoissaan.

Olemme tästä eri mieltä. Täysin.

Kurvinenhan seuraa Kokoomuksen kantaa, jonka viimeksi Mykkänen toi esille. Mykkäsen mukaan viime vuosien aikana on käynyt yhä selvemmäksi, että monet vaikuttajat, jotka arvojensa puolesta olisivat hyvin huolissaan peliriippuvaisista ja pelaamisen haitoista, varovat tätä aihetta, koska se vaarantaa heille läheisten järjestöjen tulot.

Rahapelit | Olisi jo aika myöntää, ettei tällä keisarilla ole vaatteita, sanoo Kai Mykkänen Veikkauksen asemasta

”Monet vaikuttajat, jotka arvojensa puolesta olisivat hyvin huolissaan peliriippuvaisista ja pelaamisen haitoista, varovat tätä aihetta, koska se vaarantaa heille läheisten järjestöjen tulot”, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen.

www.hs.fi

Kokoomuksen piiristä on arvosteltu Veikkauksen asemaa ja pelien tarjontaa jyrkästi aiemminkin. Esimerkiksi Helsingin pormestariksi vastikään nimitetty Juhana Vartiainen on kritisoinut Veikkauksen ristiriitaista toimintaa pelihaittojen ehkäisyssä, samoin kansanedustaja Elina Valtonen.

Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen johtama ministeriöiden yhteinen työryhmä esitti helmikuussa tukien irrottamista Veikkauksen tuotoista, jotka siirrettäisiin osaksi valtion budjettia. Samaa esitti helmikuussa myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto

 

[Erkka Lapanen]

Olemme tästä eri mieltä. Täysin.

Hyvä.
Rahojen jakoperusteet ja huoli peliongelmaisista eivät liity toisiinsa paitsi jos haluaa niitä väkisin liittää. Kokoomus on ilmaissut huolensa valtion Veikkaukselle kohdistamia tuotto-odotuksia kohtaan eikä tämä mihinkään muutu jos eduskunta ottaa tuottojen jakovastuun itselleen. Kyse on vain ja ainoastaan vallan lisäämisestä Arkadianmäelle. Valtion vaikutusvallan kasvattamisesta, tällä kertaa peliongelmaisiin vedoten. Koko veikkauksen monopoliasema sen sijaan on kyseenalainen ja kuten kaikissa monopoleihin liittyvissä asioissa, Keskusta on eturivissä sellaisia puolustamassa.

 

[Lätty-ylämummo]

Tämä Veikkaus on kanssa aika monisyinen ongelmakerä. Alkuperäinen ideahan oli siedettävä, eli kerättiin varoja kansanterveyteen niiltä, joilla oli rahaa ja varaa pelata. Nyt rahaa on vähän köyhilläkin, joilta sen pois ottaminen on hieman moraalisesti arveluttavaa. Raha menee nimellisesti hyviinkin kohteisiin, eikä kyseessä todellakaan ole mikään nappikauppa, vaan aika valtavat rahavirrat. Mutta mitä ihmettä nuo kaikki avun saajina olevat yhdistykset ja säätiöt oikein puuhaa, niin siitä on taatusti aniharva perillä.

Nykyaikaan monopolin varassa toimiva valtion omistama lypsykone istuu huonosti. Veikkaus jakoi tukeaan hevosurheiluun lähes yhtä paljon, kuin koko nuorisotyöhön yhteensä. Ja 6000 jäljellä olevaa sotaveteraania sai lähes saman verran kuin aiemmin mainitut yhteensä, eli 68milj. potin. Aika paljon/nuppi. Sosiaali ja terveysjärjestöt sai 253milj. potin. Avun saajina on sitten marttojen,, teatteriseurueitten, gerontologisen ruokavalion, akateemisen purjehtimisen, ja toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden, kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn, osallisuuden ja itsenäisen selviytymisen edistämiseen terveysliikunnan keinoin (Voimaa vanhuuteen - hyvien terveysliikunnan toimintatapojen juurrutus) puolestapuhujat muiden mukana. Kuinka tehokkaasti raha päätyy juuri sinne, minne sen pitäisi mennä, kuka tietää - kuka valvoo - ei tietoa.

Korona vei Veikkauksen voitoista kolmanneksen. Sen voi mieltää myöskin veronpalautukseksi kaikkein köyhimmille markettien peliongelmaisille, joten hyvään käyttöön meni. Vajetta on nyt paikattu tuettaville valtion budjetista, eli velkarahalla.
Veikkaus-häkkyrän eräs piirre on se, että tukea on voitu jakaa vain Veikkauksen toteutuneista tuotoista. Jos Veikkauksen varat siirretään budjettiin, niin kuinka matala kynnys eduskunnalla on siirrellä sinne lisää rahaa budjetin muilta momenteilta?
Poliitikolle ilmaisen rahan jakaminen on lempipuuhaa, ja siksi monellakin on kiimaa päästä päättämään Veikkauksen varoista, joiden jakamisesta on nyt päättänyt aika pitkälle itsenäinen valtionapuviranomainen.

Pitääkö valtiolla olla liiketoimintaa, joka on monopolilla suojattu? Pitäisikö sitä olla enemmän? Valtion yritysten lahtaaminen yksityisiksi on ollut vallitseva trendi, mutta jos työeläkkeistä kasvava osuus maksetaan sijoitustoiminnan tuotoilla, niin miksi valtiolla ei voisi olla nykyistä paljon enemmänkin omaa kannattavaa toimintaa, jolla rahoittaa budjetin menoja? Missä kulkisi raja vapaan kilpailun ja valtion resursseilla kilpailevan yritystoiminnan välillä?

Veikkauksen pyörittämät rahavirrat on niin valtavia, että niihin on intohimoja aika monella. Siksi olisin hyvin varovainen kuunnellessani kannanottoja uusiksi järjestelyiksi, koska ne todennäköisimmin pohjautuu johonkin esittäjän omaan kytkökseen johonkin. Mutta ikuisesti tuo himmeli ei pyöri. Eu:lla on sanansa sanottavana, eikä monopoli istu oikein luontevasti enää kansalliseenkaan ajatteluun, mikä tietää Veikkaukselle jatkossa ongelmia. Hyvä vai huono - ei mitään käryä.

 

[Jussih]

Nykyaikaan monopolin varassa toimiva valtion omistama lypsykone istuu huonosti. Veikkaus jakoi tukeaan hevosurheiluun lähes yhtä paljon, kuin koko nuorisotyöhön yhteensä. Ja 6000 jäljellä olevaa sotaveteraania sai lähes saman verran kuin aiemmin mainitut yhteensä, eli 68milj. potin. Aika paljon/nuppi. Sosiaali ja terveysjärjestöt sai 253milj. potin. Avun saajina on sitten marttojen,, teatteriseurueitten, gerontologisen ruokavalion, akateemisen purjehtimisen, ja toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden, kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn, osallisuuden ja itsenäisen selviytymisen edistämiseen terveysliikunnan keinoin (Voimaa vanhuuteen - hyvien terveysliikunnan toimintatapojen juurrutus) puolestapuhujat muiden mukana. Kuinka tehokkaasti raha päätyy juuri sinne, minne sen pitäisi mennä, kuka tietää - kuka valvoo - ei tietoa.

Vaikka tämän kirjoittajan kanssa noin keskimäärin onkin vaikea olla yhdestäkään asiasta edes lähelle samaa mieltä, nyt ollaan kuitenkin ytimessä. Veikkausvarat ovat todellakin merkittävän kokoinen potti, josta hyvien tarkoitusten lisäksi rahaa putoilee toinen toistaan hämärämmille näennäisyleishyödyllisille järjestöille. Tuelle pitäisi asettaa tiukat ehdot ja niitä myös jotenkin valvoa. Yksi kriteeri voisi olla hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnassa mittarina käytetty avunsaajille lopulta päätyvän rahan prosenttiosuus. Veikkausvaroihin pitäisi ehdottomasti määritellä selkeä prosentti siitä, kuinka paljon niistä voi käyttää "hallinnollisiin kuluihin".

Esimerkkinä tuo yllä mainittu veteraanijärjestöjen tuki. Jos rahat jaettaisiin suoraan veteraanien pankkitileile, saisi kukin reippaat 11 000 euroa vuodessa. Veikkaan, että sillä summalla saattaisi kuntoutusta ja henkistä virkistystä melko lailla enemmän kuin nykyisen systeemin puitteissa. En väitä, että veteraanijärjestöissä esiintyisi väärinkäytöksiä, mutta....

Ja mitenkä tämä liittyy Marinin hallitukseen? Ei juuri mitenkään, koska minä(kään) en osaa sanoa, mitä hallituksen pitäisi Veikkauksen rahojen kanssa tehdä, mutta se on ilmeistä, että nykyinenkään systeemi ei futaa. Se sitten, onko tuo nykyinen hallitus oikea ryhmä tekemään moraalisia korjausliikkeitä missään asiassa onkin sitten toinen juttu.

 

[Erkka Lapanen]

Veikkausvarat ovat todellakin merkittävän kokoinen potti, josta hyvien tarkoitusten lisäksi rahaa putoilee toinen toistaan hämärämmille näennäisyleishyödyllisille järjestöille.

Uskoisin aika monilla tahoilla olevan halukkuutta istua kirstun päällä jakelemassa rahaa itselleen tärkeille ja omia ajatuksiaan myötäileville tahoille. Itse pudottaisin ensimmäisenä kaikki uskonnolliset kerhot ja lahkot pois mutta voi olla että siitäkin saataisiin poru aikaiseksi. Varsinkin kun Veikkaus jakaa voitot ministeriöille, jotka jakavat voitot eteenpäin.

-53 % opetus- ja kulttuuriministeriölle urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen
-43 % sosiaali- ja terveysministeriölle terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
-4 % maa- ja metsätalousministeriölle hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen

Tuelle pitäisi asettaa tiukat ehdot ja niitä myös jotenkin valvoa.

Tekisi mieleni kysyä onko tälle väitteellesi siitä ettei rahojen käyttöä mitenkään valvota muuta lähdettä kuin Keijon Kuppila mutta jätän kysymykseni piippuun.

Veikkausvaroihin pitäisi ehdottomasti määritellä selkeä prosentti siitä, kuinka paljon niistä voi käyttää "hallinnollisiin kuluihin".

Veikkausvoittovarojen jakoperusteet on määritelty arpajaislaissa. Eli jotkut poliitikot, jotka ovat määritelleet itse jakoperusteet, vaativat sen huutavan vääryyden poistamista, että rahat jaetaan heidän itsensä laatiman arpajaislain mukaan.

Pitäisikö pikemminkin kyseenalaistaa Punaisen ristin tai Veripalvelun johtajilleen jakamat tolkuttomat voitot ja palkat? Lyömällä vetoa, ihmiset kuitenkin tavoittelevat itselleen rikkauksia kun taas hyväntekeväisyyskeräyksiin osallistuvat olettavat rahojen menevän niitä tarvitseville.

 

[Kiekkokatsoja]

Valtionvelka on vuoden lopussa, arvion mukaan reilu 25000e/ jokaista suomalaista kohden. Paljonkohan tuo summa on, jos mukaan laskettaisiin vain työssäkävijät, joiden palkkaverotuksesta + sivukulut, oman auton käytöstä työssäkäyntiä varten (usean on pakko käyttää omaa autoa), on helppo ottaa pois?
Runsaasti on velasta maksettavaa niille, jotka käyvät työssä ainakin seuraavat parikymmentä vuotta.
Mitä tekee hallituksemme velka-asiaan, ja siihen että valtionvelka ei kasvaisi? Mitä se merkitsee tavalliselle työssäkävijälle, ja entäpä muille?
Mistä kaikista verotus kiristyy?

 

[Cobol]

Runsaasti on velasta maksettavaa niille, jotka käyvät työssä ainakin seuraavat parikymmentä vuotta.
Mitä tekee hallituksemme velka-asiaan, ja siihen että valtionvelka ei kasvaisi? Mitä se merkitsee tavalliselle työssäkävijälle, ja entäpä muille?
Mistä kaikista verotus kiristyy?

Nyt kun mittarien mukaan talous näyttää lyhytaikaisesti hyvältä, Marinin hallitus jatkaa lisävelan nopeaa kasvattamista. Melkein tuli hymy naamalle kun kuuli Saarikon sanovan: meillä on sitoumus tasata vuosikymmenen puolivälissä velan ja BKT:n suhdetta. Marinit ovat siis sitoutuneet siihen, että tuleva oikeistohallitus (jos vallassa) hoitaa asioita kuntoon.

Voiko populistisemmin enää ajatella?

 

[Neely]

Voiko populistisemmin enää ajatella?

Voi. Se tavallaan kuuluu tähän samaan, että ollaan sitten vuosikymmenen puolivälissä oppositiossa isoon ääneen haukkumassa hallitusta kaikista toimenpiteistä joita seuraava porukka joutuu tämänkin sitoumuksen jälkeen tekemään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Nyt kun mittarien mukaan talous näyttää lyhytaikaisesti hyvältä, Marinin hallitus jatkaa lisävelan nopeaa kasvattamista. Melkein tuli hymy naamalle kun kuuli Saarikon sanovan: meillä on sitoumus tasata vuosikymmenen puolivälissä velan ja BKT:n suhdetta. Marinit ovat siis sitoutuneet siihen, että tuleva oikeistohallitus (jos vallassa) hoitaa asioita kuntoon.

Voiko populistisemmin enää ajatella?

Hallituksen enimmäiselinikä on käytännössä vaaleista vaaleihin, mutta on mielenkiintoista leikitellä ajatuksella siitä, että sama koalitio joutuisi sitoutumaan maan johtamiseen vaikkapa 10 vuodeksi. Olisiko Marinin hallitus silloin valmis sitoutumaan tasausliikkeisiin vasta joskus 2030-luvulla? Marinin ja hänen kaltaistensa pahin painajainen on se, että joudutaan jakamaan niukkuutta ja leikkauksia, jos lisävelanotolla ei voi paikata sitä, ettei verottamalla pysty enää repimään irti enempää.

 

[Cobol]

Voi. Se tavallaan kuuluu tähän samaan, että ollaan sitten vuosikymmenen puolivälissä oppositiossa isoon ääneen haukkumassa hallitusta kaikista toimenpiteistä joita seuraava porukka joutuu tämänkin sitoumuksen jälkeen tekemään.

Taitava tuplapaketti kyllä luotu :)

Mielenkiinnolla seuraa valtiovarainministeriön budjettiesitystä. Ja vielä suuremmalla mielenkiinnolla sitä, tuottaako Marin & Mäkynen keskusteluun omat suvereenit luvut, jotka poikkeavat vvm:n luvuista. Mäkynen on vvm:n lukuja arvostellut.

Hallituksen enimmäiselinikä on käytännössä vaaleista vaaleihin, mutta on mielenkiintoista leikitellä ajatuksella siitä, että sama koalitio joutuisi sitoutumaan maan johtamiseen vaikkapa 10 vuodeksi. Olisiko Marinin hallitus silloin valmis sitoutumaan tasausliikkeisiin vasta joskus 2030-luvulla? Marinin ja hänen kaltaistensa pahin painajainen on se, että joudutaan jakamaan niukkuutta ja leikkauksia, jos lisävelanotolla ei voi paikata sitä, ettei verottamalla pysty enää repimään irti enempää.

Totta, ja olisihan tuo 10 vuotta taloudellisessa mielessä hyvä. Tosin Marinin hallitus ratkaisi tämän mielestäni jo niin, että vaikka Saarikko puhuu vuosikymmenen puolivälistä, jolloin velkaantuminen tasaantuisi, aiempi päätös on ulkomuistista vuosi 2029 eli aivan vuosikymmenen lopussa. Uskon, että Marinit käyttävät molempia lukuja tilanteen mukaan. Jos jatkavat, se on 2029 ja jos näyttää tappio tulevan, pakotetaan nykyinen oikeisto-oppositio rajuihin leikkauksiin, joita vasemmisto ja ay-liike vastustavat. Lopputuloksena Sipilä 2, mitä tulee epäsuosioon.

Kokoomukselta vaatii osaamista, jotta ei putoa poliittiseen kuoppaan.

 

[Jymäkkä]

Valtionvelka on vuoden lopussa, arvion mukaan reilu 25000e/ jokaista suomalaista kohden. Paljonkohan tuo summa on, jos mukaan laskettaisiin vain työssäkävijät, joiden palkkaverotuksesta + sivukulut, oman auton käytöstä työssäkäyntiä varten (usean on pakko käyttää omaa autoa), on helppo ottaa pois?
Runsaasti on velasta maksettavaa niille, jotka käyvät työssä ainakin seuraavat parikymmentä vuotta.
Mitä tekee hallituksemme velka-asiaan, ja siihen että valtionvelka ei kasvaisi? Mitä se merkitsee tavalliselle työssäkävijälle, ja entäpä muille?
Mistä kaikista verotus kiristyy?

No, en tosiaan hallituksen talouslinjaa puolustele, tekopyhää sontaa se on.

Mutta ei tuo velka seuraavan parinkymmenen vuoden aikana juuri sen kummemmin työssäkävijän taloutta kurjista. Suomi ollut enemmän ja vähemmän velkaantunut koko elinikäni, työssäolo aikanani pääasiassa enemmän. Ja silloinhan se eniten juuri kirpaisee, kun velkaa yritetään suitsia. Ei siinä mitään dramasttista romahdusta elintasoon kuitenkaan työssäkävijälle tule silloinkaan, jos perusmuuttujat(työ, perhesuhteet) pysyy ennallaan.

 

[Cobol]

No, en tosiaan hallituksen talouslinjaa puolustele, tekopyhää sontaa se on.

Mutta ei tuo velka seuraavan parinkymmenen vuoden aikana juuri sen kummemmin työssäkävijän taloutta kurjista. Suomi ollut enemmän ja vähemmän velkaantunut koko elinikäni, työssäolo aikanani pääasiassa enemmän. Ja silloinhan se eniten juuri kirpaisee, kun velkaa yritetään suitsia. Ei siinä mitään dramasttista romahdusta elintasoon kuitenkaan työssäkävijälle tule silloinkaan, jos perusmuuttujat(työ, perhesuhteet) pysyy ennallaan.

Voi se kurjistaa. Jos korot nousevat tai jos sijoittajausko Suomeen putoaa. VVM:n velkasuhteen painelaskelma (2021) vuodesta 2025 eteenpäin on toteutettu hyödyntäen kestävyyslaskelmissa käytettävää informaatiota. Tällöin velan määrä suhteessa BKT:

2021 noin 60 %.
2050 noin 140 %.

Nykyisillä päätöksillä käy huonosti. Marinin hallitus ei suostu tekemään osaansa ja mitä kauemmin ovat vallassa, sitä vaikeampi se on seuraaville hallituksille. Kannattaa muistaa, että Italian korkotaso on kipuillut viime vuonnakin 7 prosenttiin, ja EU turvasi Italian talouden. Suomen osalta samaa ymmärrystä ei välttämättä ole, jos ollaan samoissa velkasuhteissa, koska Suomen kaatuminen ei ole merkittävä tekijä Italian lailla.

Pidän mahdollisena, että 20 vuoden sisällä sijoittajausko Suomeen horjuu. Tällöin uuden velan korot nousevat radikaalisti. Tämä voidaan mahdollisesti välttää tekemällä nyt päätöksiä erityitisesi kestävyysvajeen ja muiden suurten menojen hallitsemisesta.

 

[lihaani]

koko teksti

Korona on ollut toisen maailmansodan jälkeen suurin kriisi tällä maapallolla.
Rikkaat maat ovat KAIKKI ottaneet todella paljon velkaa pitääkseen pyöriä pyörimässä ja tulevat ottamaan sitä muutaman vuoden reilusti lisää.
Syynä on, että ainoa oikea työllisyyden tae on kulutuskysyntä. Mikään firma ei ota millään palkalla ihmisiä tekemään hyödykkeitä varastoon tai juomaan kahvia asiakkaiden toivossa.
Tämä ”kannustavuus” eli köyhimpien köyhdyttäminen ei tuo ainoatakaan työpaikkaa jos hyödykkeillä ei ole ostajaa.

 

[Cobol]

Korona on ollut toisen maailmansodan jälkeen suurin kriisi tällä maapallolla.

Eiköhän tämä ole laajasti tiedossa, joten en käsitellyt asiaa tässä yhteydessä. Jos painelaskelma velan suhteellisesta osasta 60 -> 140 prosenttiin tuntui liian vaikealta, olisit kysynyt. Ei esimerkiksi Saksa tai Ruotsi velkaannu painelaskelmissaan samalla tavalla.

Meillä Marinin hallituksen nimittämä huippuasiantuntijoista koottu taloustyöryhmä (Vesa Vihriälän johdolla) ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kestävyysvajeen kokonaisuuteen tulisi käydä vuonna 2023. Tämä ei Marinille sovi.

 

[lihaani]

Eiköhän tämä ole laajasti tiedossa, joten en käsitellyt asiaa tässä yhteydessä. Jos painelaskelma velan suhteellisesta osasta 60 -> 140 prosenttiin tuntui liian vaikealta, olisit kysynyt. Ei esimerkiksi Saksa tai Ruotsi velkaannu painelaskelmissaan samalla tavalla.

Meillä Marinin hallituksen nimittämä huippuasiantuntijoista koottu taloustyöryhmä ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kestävyysvajeen kokonaisuuteen tulisi käydä vuonnma 2023. Tämä ei Marinille sovi.

Asia on tiedossa mutta taloutta kukaan ei koskaan pystynyt ennustamaan 30. Vuoden päähän. Pilkkua voi nussia loputtomiin mutta jo ilmastonmuutos voi pistää palikat sekaisin.
Ja japanin velka on 11 biljoonaa ja kansa ei panikoi ja syö ruohoa. Ja sähkölexus on hyvän tuntuinen auto.

 

[Aihio]

Itseäni häiritsee näissä Saarikon ulostuloissa, että ainoa lääke tuntuu olevan työllisyysasteen nostaminen. Koska aletaan viilaamaan valtionhallintoa, maataloustukia, yritystukia ym.

 

[Cobol]

Tuohon Japanin velkaan sen verran, että se on lähes kokonaan Japanin sisäistä velkaa. Sen sijaan Suomen velka on europohjaista (dollaripohjaista) ulkoista velkaa. Meillä ei ole valtion pankkia, jonka avulla valuuttakurssia säädellään.

Jos katsotaan historiaa, korot ovat Suomessa nousivat (korkomenot/velka) talouskasvua korkeammaksi 1990-luvun lamavuosina, finanssikriisissä ja koronavuotena. Koska hyvinä vuosina talous ei kasvanut riittävästi korkotasoa nopeammin, lisäsivät korkeat korot suhteessa talouden kasvuvauhtiin velkataakkaamme vuosina 1984–2014 yhteensä 16 prosenttiyksikköä.

Lähde Suomen osalta:

Velka kuriin matalista koroista huolimatta

Pienikin talouskasvu syö julkista velkaa automaattisesti nollakorkojen aikana. Riski korkojen noususta kuitenkin kasvaa koko ajan. Suomen talouskasvu on saatava euroaluetta nopeammaksi,

www.etla.fi

Nopea velkaantuminen merkitsee Suomen velkapohjilla korkojen nousuriskin kasvua. Se taas söisi Suomen talouskasvun perustan.

Itseäni häiritsee näissä Saarikon ulostuloissa, että ainoa lääke tuntuu olevan työllisyysasteen nostaminen. Koska aletaan viilaamaan valtionhallintoa, maataloustukia, yritystukia ym.

Työllisyysasteen nostaminen on hyvä, jopa erittäin hyvä, mutta olisi tehtävä paljon tuille ja verotukselle. Hieman leikkien viime päivien uutisella, asiantuntijan palkasta ei riitä Helsingissä hyvään asuntoon, jos sen joutuu kustantamaan itse. Tarvitaan Kela apuun koijaamon vuokriin. Ratkaisu olisi verotuksen alentaminen ja tukiin puuttuminen.

 

[Jymäkkä]

Eiköhän tämä ole laajasti tiedossa, joten en käsitellyt asiaa tässä yhteydessä. Jos painelaskelma velan suhteellisesta osasta 60 -> 140 prosenttiin tuntui liian vaikealta, olisit kysynyt. Ei esimerkiksi Saksa tai Ruotsi velkaannu painelaskelmissaan samalla tavalla.

Meillä Marinin hallituksen nimittämä huippuasiantuntijoista koottu taloustyöryhmä (Vesa Vihriälän johdolla) ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kestävyysvajeen kokonaisuuteen tulisi käydä vuonna 2023. Tämä ei Marinille sovi.

Joo, Vihriälän työryhmän teesit oli hyviä, hallituksen olisi suonut ottavan niistä askelmerkkejä, mutta ei.

Noiden VM:n ennusteiden toteuma on hyvin heikko, se pitää myös muistaa, vaikka en paimelaskelmia täysin teilaakaan. Kyllä ne näyttävät trendin kuitenkin, vaikka ennusteen tasolle ei painuttaisikaan.

 

[Styge]

Hieman leikkien viime päivien uutisella, asiantuntijan palkasta ei riitä Helsingissä hyvään asuntoon, jos sen joutuu kustantamaan itse. Tarvitaan Kela apuun koijaamon vuokriin. Ratkaisu olisi verotuksen alentaminen ja tukiin puuttuminen.

Oliko tässä kohtaa leikkiä se, että hyvään asuntoon ei ole varaa vai loppu paskan puhuminen? Vai miten tuo hyvä asunto tässä on ollut tarkoitus määritellä? Sijainnilla, asunnon koolla vai jollain muulla? Toki sitä asuntoa ei ilman säästöjä tai vanhempien apua varmaan suoraan koulunpenkiltä osteta Helsingin keskustasta. Se on kuitenkin varsin rajattu alue ja jos ne maan kalleimmat neliöt nyt laittaa siihen mittariksi, niin varmaan jotain ihan säädyllistä löytyy maksukyvyn rajoissa vuokramarkkinoilta. Asumisen kalleudesta on muutenkin jotenkin absurdia syyttää heikkoa tulotasoa samaan aikaan, kun hinnat on räjäytetty taivaaseen pumppaamalla markkinoille ilmaista rahaa toistakymmentä vuotta ja sitäkin kiihtyvään tahtiin. Eikä loppua näy. Enemmän tässä kyllä ihmetyttää ja huolestuttaa tämä nuorten keskiluokkaan päätyvien tulevaisuus. Monet näistä on tuomittu asumaan vuokra-asunnoissa omista preferensseistään välittämättä, mikä nyt ei välttämättä ole vain huono asia, mutta pitkässä juoksussa näistä taitaa tulla jatkossa entisiä köyhempi ikäluokka jo tuonkin takia. Ainakin niiden osalta, jotka ei satu perimään omaisuutta. Käytännössä kuitenkin Suomen kyky vaikuttaa globaaliin talouspolitiikkaan on aikalailla pyöreä nolla prosenttia.