Niinkun sanoin, mulle ei nuo yliopistourat pelkästään merkkaa mitään. En tunne ihan tarkkaan Halla-ahon työhistoriaa, mutta hän on aikanaan yrittänyt mm. muusikon uraa, työskennellyt tarjoilijana, harkinnut yrittäjyyttä, työskennellyt ulkomailla. Kaikki tämä siis tuon yliopistouran lisäksi. Halla-aho on kokenut myös pettymyksiä ja elämän raadollisempaa puolta koulukiusaamisen ja alkoholistiperheen kautta. Halla-aho on ELÄNYT normaalia elämää ja nähnyt vähän muutakin kuin homehtuneita professoreja luentosaleissa. Siksi hän etupäässä menee mun silmissä noiden koulutyttöpoliitikkojen edelle, vaikken varsinaisesti mikään Halla-ahonkaan fanipoika ole.
Muusikon uran yrittäminen tarkoittaa siis suomeksi nuoruuden bänditouhuja. Hauskaa touhuahan se on, ei siinä mitään. Bändin nimihän oli Blasphemia joka muuttui Blashemiaksi, kun logoa tehdessä nimestä lipsahti pois p-kirjain. Ihan hyvä nimi metallibändille ( blasphemy = rienaus, jumalanpilkka ). Sopiiko sitten sellaisen puolueen puheenjohtajalle, joka painottaa puolueensa kristillistä arvopohjaa? Riippunee siitä miten asiat koetaan.
Tarjoilijaksi Jussi valmistui 1994 ja vähäiseksi jäänyt tarjoilijan ura katkesi 1995, kun Jussi pääsi yliopistoon humanistisia tieteitä opiskelemaan. Humanistiset tieteethän ovat nykyään kovassa huudossa persujen keskuudessa. Ihan kivastihan ne opinnot sujui ja jotain tuntihommiakin siinä sivussa tuli tehdyksi. Jussi oletti saavansa myös suojatyöpaikan yliopistolta, mutta koska edes Suomessa ei riitä rajattomasti virkoja kirkkoslaavin tutkijoille, niin eipä Jussille virkaa löytynytkään. Tästä Jussii katkeroitui ja syytteli yliopistoa siitä, että suojatyöpaikka jäi saamatta henkilöön kohdistuvista syistä (= Jussin rasismista).
Jussin tie yliopistolla nousi siis pystyyn, joten mies haki ja myös sai kulttuurirahastolta 2007 ja 2008 verottomia apurahoja yhteensä 34 651 euroa Suomi-Ukraina sanakirjan kirjoittamista varten. Sanakirja ei ole vielä tämän tekstin kirjoittamishetkellä valmistunut. Sen sijaan noina vuosina Jussi kirjoitti satoja sivuja Scripta -blogiinsa, mikä pohjusti hänen poliittisen uransa ja pääsyn Helsingin kaupunginvaltuustoon. Ensimmäisellä neljän vuoden valtuustokaudellaan täysin passiivinen Halla-aho kuppasi 66 000 euroa valtuuston ja muiden kunnallisten tehtävien kokouspalkkioita.
Niin ja se yrittäjän ura oli siis jossain yrittäjätapahtumassa pohdiskeltu pornokaupan avaaminen Joensuuhun, koska sinne avaamalla saisi kaikista eniten valtion tukia ja verohelpotuksia. Tätä on toisaalta useimmiten esitetty jonkinlaiseksi Halla-ahon läpäksi, mutta näitähän nyt voi aina kokea miten haluaa.
Siinäpä se Halla-ahon aikuisiän puuhasteluhistoria ennen politiikkaa. Oli siellä vielä joku nuoruuden kesätyö matkahuollon rahdinkäsittelijänä, mutta siinä ne sitten taisi olla.