Nyt alkaa hieman näyttää siltä, että tuloksellisesti Marinin hallitus on selvinnyt jopa erinomaisesti koronakriisin hoidosta. Suomen tilanne EU:n verrokkimaihin on sekä kuolemantapausten määrän että talouden supistumisen osalta ihan kärkiluokkaa. Kuoppia ja kompurointia tässä matkan varrella on ollut, mutta isossa kuvassa lopputulos on oikeasti ihan hyvä - jos nyt tartuntakehitys jatkaa lasku-uralla sekä rokotepeitto saadaan sellaiseksi, että yhteiskunnan laaja avaaminen on perusteltavissa.
Sen sijaan tulevat vuodet ovat uusi haasteiden aika - niin työmarkkinatilanteen, talouden tasapainottamisen kuin monen muunkin asian osalta. Kukaan ei pysty varmasti sanomaan, mikä skenaario toteutuu mitenkin. Ja tätä pitäisi nyt yhdessä työstää, jotta Suomi saadaan mahdollisimman hyvin takaisin raiteilleen.
Sen sijaan ei voi kuin ihmetellä, miten jotkut oikeasti voivat samanaikaisesti sekä vähätellä koronaa tautina että vastustaa rajoituksia - perusteena se, että Suomessa influenssaankin kuolee enemmän kuin koronaan. Esimerkiksi Ruotsin lukuihin vertaamalla on täysin perusteltua sanoa, että koronaan olisi ilman rajoituksia kuollut Suomessakin ihan eri määrä ihmisiä kuin mitä nyt on kuollut, koska rajoituksia on tehty. Eikä talouskaan isossa kuvassa olisi sen paremmassa jamassa, jos rajoituksia ei olisi tehty. Siitä voi tietysti keskustella, mikä ja miten on reilua elvyttää.
Myös on hieman erikoista katsoa laput silmillä sitä, mitä Kokoomus sanoo, että olisi pitänyt tehdä tai mitä PS sanoo, että olisi pitänyt tehdä. Nyt hallituksen toteuttama kokonaisuus ei varmasti ole se, mitä SDP/Marin olisi itse halunnut tehdä. Eikä se ole se, miten Keskusta olisi asiat yksin päättäessään tehnyt. Tai Vihreät. Tai RKP. Monipuoluejärjestelmässä on pakko tehdä sellainen kokonaisuus, mikä kelpaa kaikille kompromissiksi - se on sekä hyvä että huono kokonaisuuden kannalta eri tilanteissa - tässä tilanteessa nopeita päätöksiä vaadittaessa aiheuttaa hieman sekavia ja puolivalmiin tuntuisia kokonaisuuksia. Aikaa ei kuitenkaan olisi ollut perinpohjaiseen vuoden kestävään valmisteluun.
Itseni on hyvin vaikea uskoa, että hallituksessa ollessaan Kokoomus tai PS olisi saanut lopputulemaksi sellaista mallia, joka heidän mielestään olisi reiluin tai tehokkain. Paljon sielläkin olisi pitänyt kääntää ja vääntää - eikä perustuslakivaliokunnan kannanototkaan olisi välttämättä kaikkeen opposition ehdottamaan vihreää valoa näyttänyt. Se on helppo huudella huonoa neuvottelutulosta, kun ei tarvitse neuvotella, vaan voi itse olla yksimielinen itsensä kanssa.
Nyt - kun toivottavasti tämä kriisi saadaan muutamassa kuukaudessa laantumaan - olisi oikeasti tärkeää puhaltaa yhteen hiileen ja katsoa mieluummin yhdessä tulevaisuuteen avoimesti keskustellen kuin populistisesti huudella oikealta ja vasemmalta sitä sun tätä. Ja ainakin itse toivon, että niin hallitus kuin oppositio eräistä henkilöistä huolimatta pystyy tähän yhteiseen rakentavaan keskusteluun vähintään kulisseissa.
Sen sijaan tulevat vuodet ovat uusi haasteiden aika - niin työmarkkinatilanteen, talouden tasapainottamisen kuin monen muunkin asian osalta. Kukaan ei pysty varmasti sanomaan, mikä skenaario toteutuu mitenkin. Ja tätä pitäisi nyt yhdessä työstää, jotta Suomi saadaan mahdollisimman hyvin takaisin raiteilleen.
Sen sijaan ei voi kuin ihmetellä, miten jotkut oikeasti voivat samanaikaisesti sekä vähätellä koronaa tautina että vastustaa rajoituksia - perusteena se, että Suomessa influenssaankin kuolee enemmän kuin koronaan. Esimerkiksi Ruotsin lukuihin vertaamalla on täysin perusteltua sanoa, että koronaan olisi ilman rajoituksia kuollut Suomessakin ihan eri määrä ihmisiä kuin mitä nyt on kuollut, koska rajoituksia on tehty. Eikä talouskaan isossa kuvassa olisi sen paremmassa jamassa, jos rajoituksia ei olisi tehty. Siitä voi tietysti keskustella, mikä ja miten on reilua elvyttää.
Myös on hieman erikoista katsoa laput silmillä sitä, mitä Kokoomus sanoo, että olisi pitänyt tehdä tai mitä PS sanoo, että olisi pitänyt tehdä. Nyt hallituksen toteuttama kokonaisuus ei varmasti ole se, mitä SDP/Marin olisi itse halunnut tehdä. Eikä se ole se, miten Keskusta olisi asiat yksin päättäessään tehnyt. Tai Vihreät. Tai RKP. Monipuoluejärjestelmässä on pakko tehdä sellainen kokonaisuus, mikä kelpaa kaikille kompromissiksi - se on sekä hyvä että huono kokonaisuuden kannalta eri tilanteissa - tässä tilanteessa nopeita päätöksiä vaadittaessa aiheuttaa hieman sekavia ja puolivalmiin tuntuisia kokonaisuuksia. Aikaa ei kuitenkaan olisi ollut perinpohjaiseen vuoden kestävään valmisteluun.
Itseni on hyvin vaikea uskoa, että hallituksessa ollessaan Kokoomus tai PS olisi saanut lopputulemaksi sellaista mallia, joka heidän mielestään olisi reiluin tai tehokkain. Paljon sielläkin olisi pitänyt kääntää ja vääntää - eikä perustuslakivaliokunnan kannanototkaan olisi välttämättä kaikkeen opposition ehdottamaan vihreää valoa näyttänyt. Se on helppo huudella huonoa neuvottelutulosta, kun ei tarvitse neuvotella, vaan voi itse olla yksimielinen itsensä kanssa.
Nyt - kun toivottavasti tämä kriisi saadaan muutamassa kuukaudessa laantumaan - olisi oikeasti tärkeää puhaltaa yhteen hiileen ja katsoa mieluummin yhdessä tulevaisuuteen avoimesti keskustellen kuin populistisesti huudella oikealta ja vasemmalta sitä sun tätä. Ja ainakin itse toivon, että niin hallitus kuin oppositio eräistä henkilöistä huolimatta pystyy tähän yhteiseen rakentavaan keskusteluun vähintään kulisseissa.