Sanna Marinin hallitus

[dana77]

Paikallinen sopiminen ei näytä olevan lääke oikeastaan mihinkään Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan, sivu 23:
"Tutkimukset neuvottelujärjestelmän, työllisyyden, tuottavuuden ja palkkojen välisestä yhteydestä eivät pysty osoittamaan syy-seuraussuhdetta ja tutkimuksia on melko vähän. Tutkimusten perusteella ei siis voida sanoa, miten neuvottelujärjestelmän muutokset vaikuttaisivat työllisyyteen, tuottavuuteen tai palkkoihin."
Olemassa olevien tutkimusten tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Koordinoidut neuvottelujärjestelmät (ml. organisoi-dusti hajautetut ja koordinoidut) ovat yhteydessä korkeaan työllisyysasteeseen ja pienempiin palkkaeroihin.
2. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät ovat yhteydessä hi-taampaan tuottavuuskasvuun.
3. Neuvottelujärjestelmän hajautuminen on yhteydessä korkeampiin palkkoihin.

Minkä tutkimusten? Miksei Suomessa sitten ole korkea työllisyysaste jos sillä ja koodinoidulla neuvottelujärjestelmällä on kausaliteetti?
Onko hitaampi tuottavuuskasvu hyvä asia?
Onko se huonoa että sellaisilla aloilla, joilla on varaa maksetaan korkeampaa palkkaa, jolloin valtio kerää niiltä aloilta enemmän verotuloja romuttamatta muiden alojen työllistämisedellytyksiä?

bonuskysymys: oliko tässä tarkemmin mietittynä kolme syytä romuttaa keskistetty neuvottelujärjestelmä?

ps. termi sille kun yritykset kärsivät valtiovallan toimista eli "yrittäjän riski" vaan se on "poliittinen riski".

 

[Cobol]

Yritysten kassoja on syöty vaihtelevasti toimialasta riippuen. Jotkut tosin lihoneetkin. Ilmiöllä on nimikin, yrittäjäriski.

Nyt sekoitat yrittäjäriskin ja Suomen hallituksen päätökset. Ei yrittäjäriskiin kuulu se, että hallitus määrää pandemian takia firmasi kiinni. Hallitus on tämän tunnustanutkin korvaamalla pienen osan kuluista.

Ravintolat ovat kärsineet merkittävästi hallituksen rajoitustoimista, mutta messujen ja vastaavien tapahtumarakentaminen on ollut täysin seis nyt yli vuoden. Heidän ahdinkonsa ymmärtäjiä tuntuu olevan eriskummallisen vähän.Ravintoloista sen sijaan jaksetaan olla huolissaan, mutta onko huoli todellakin ravintoloista vai omasta piletystarpeesta?

Kun katsoo ilman vaaleanpunaisia värilaseja, luulen Kokoomusen olevan huolissaan piletyksen sijasta taloudesta. Myös SDP:n puoluevaltuusto vaati viikonloppuna kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä yksittäisten toimijoiden tukemiseksi uusia päätöksiä tuesta, jolla heitä autetaan pahimman yli. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle

Ei ne putkeen todellakaan ole menneet. Mutta kenen suuntaan SDP:n puoluehallitus kääntyisi? Jatkoajan hallituksen päätösten selittäjät laittaisivat varmaan jo SDP:n puoluevaltuuston ignoreen, jos SDP:n puoluevaltuusto olisi nimimerkki Jatkojassa.

 

[wundermann]

Vähän lukuja:

Kustannustuki 1 pienyrittäjistä 77% ei saanut mitään koska ehdot oli sorvattu sopiviksi. Tähän oli varattu 300 miljoonaa joka oli perinkin riittämätön summa. Siitä kuitenkin jaettiin vain 123 miljoonaa ehtojen takia

Samaan aikaan yksinyrittäjille sorvattiin oma tuki. 250 miljoonan potista jaettiin 94 miljoonaa täysin samoista syistä.

Kustannustuki 2 ravintola-alan osalta meni seuraavasti. Vain viidesosa edes haki tukea ehtojen takia. Siitä huolimatta tehdyistä hakemuksista hylättiin 66%

Mitäpä veikkaatte, toimiiko kustannustuki 3 yhtään paremmin?

Nämä paketit ovat siis olleet kaikille aloille yhteisiä. Suljetuille aloille ei ole missään vaiheessa edes tehty mitään omia tukipaketteja.

Samaan aikaan näiden hakemusten käsittelyaika on venynyt pahimmillaan neljään! kuukauteen.

Eli kun sanotaan että hallitus kyllä tukee kärsineitä aloja, niin se on puhdasta valehtelua.

 

[BlackWolf]

Minua nyt edelleen ihmetyttää, että mihin ne rahat on menneet. Ehkä @Lätty-ylämummo osaa vastata tähän kysymykseen. n. 4-6 miljardia on niistä 20 miljardista velkaa annettu suorana rahana yrityksille ja nekin sillä tavalla, että kaikki konsulttifirmat jotka toimii muutenkin verkossa saivat eniten ja ne firmat joiden työpaikat laitettiin laeilla kiinni vähiten. Mutta missä on se loput 14-16 miljardia?! Niin joo kunnille meni miljardi ylimääräistä edelleen puuttuu pitkälle yli 10 miljardia velkarahaa. Mihin se on mennyt?!

Uskallan väittää, että jos olisi laitettu miljardi haisemaan suoraan kansalaisille 200€ ostosetelinä käytettäväksi ruoan noutamiseen (miljardi/5miljonaa = 200€ nuppi) "palvelusetelinä". Niin vaikutus olisi ollut tehokkaampi tän maan taloudelle ja ravintola-alan yrittäjille. Tuostakin rahasta olisi tullut välittömästi takaisin 14% ruoan ALV:na ja 24% kuljetuskustannuksista. Jos sama olisi tehty jakosuhteella n. 50% niin vaikutus talouteen olisi ollut melkein 2 miljardia, kun kansalaiset olisi maksaneet ruoasta 50% omasta lompakosta ja puolet setelillä. Mutta kannattamatonta ja liian myöhäistä "saat jotain jos saat" temppuilua harrastamalla on kannattavat firmat saatu ennemmin ahdinkoon.

 

[wundermann]

Puhutaanpa sitten ihmisistä.

Kriisistä ovat eniten kärsineet kuitenkin loppupeleissä ihmiset eikä yritykset.

Eniten kärsineiden alojen työntekijöitä, myös mikroyrittäjät, ei ole tuettu käytännössä mitenkään. Jos nyt hallitus ei haluakaan ideologisista syistä antaa tukea yrityksille, niin luulisi että näille matalapalkkaisille duunareille edes heruisi apua. Eipä heru. Ei pennin jeniä.

Minä kuulun meidän alan hyväosaisiin, koska olen saanut melkein koko ajan tehdä edes osa-aikatöitä. Silti meidän perheen ansionmenetykset on tähän mennessä noin 30000 euroa. Se ei paljon pienen lapsen isänä naurata. Tietysti meidän molempien vanhempainraha on pienempi kuin normaalisti edellisen vuoden takia.

Hallitus on pettänyt aika monen ihmisen luottamuksen. Mä en tuu antamaan ikinä anteeksi.

 

[jussi_j]

.... Jos Lepomäki tietää konstit rakenneuudistusten läpivientiin, niin olisiko ollut kohtuullista ilmoittaa tarpeelllisista toimista valiokuntatyöskentelyn yhteydessä?

• Valtiovarainvaliokunta (jäsen) 05.05.2015–16.04.2019, (varajäsen) 02.05.2019–17.06.2019
• Talousvaliokunta (varajäsen) 05.05.2015–08.06.2015
• Verojaosto (jäsen) 11.09.2015–16.04.2019

Onko tämä jostain hakaniemestä tullut ohje, että aina syytetään kokoomusta vaikka vähän pidemmältäkin historiasta.

Kun Lepomäki puhuu rakenneuudistuksita, niin hän ei tarkoita mitään yksittäistä muutosta. Tarvittavia rakenneuudistuksia ovat nyt ainakin työelämään liittyvä, asumistukiin tai sosiaalitukiin yleensä, sotee jne. Ja älä nyt tule sanomaan, että joku vastustaisi sotea, kun vastustetaan vain nykyisenkaltaista katastrofia, mistä ei hyödy kuin ideologisesti ehkä kepu ja vasemmisto kun pääsee lisää verottamaan niin tykkäävät periaatteessa.

 

[Lätty-ylämummo]

Minua nyt edelleen ihmetyttää, että mihin ne rahat on menneet. Ehkä @Lätty-ylämummo osaa vastata tähän kysymykseen. n. 4-6 miljardia on niistä 20 miljardista velkaa annettu suorana rahana yrityksille ja nekin sillä tavalla, että kaikki konsulttifirmat jotka toimii muutenkin verkossa saivat eniten ja ne firmat joiden työpaikat laitettiin laeilla kiinni vähiten. Mutta missä on se loput 14-16 miljardia?! Niin joo kunnille meni miljardi ylimääräistä edelleen puuttuu pitkälle yli 10 miljardia velkarahaa. Mihin se on mennyt?!

Uskallan väittää, että jos olisi laitettu miljardi haisemaan suoraan kansalaisille 200€ ostosetelinä käytettäväksi ruoan noutamiseen (miljardi/5miljonaa = 200€ nuppi) "palvelusetelinä". Niin vaikutus olisi ollut tehokkaampi tän maan taloudelle ja ravintola-alan yrittäjille. Tuostakin rahasta olisi tullut välittömästi takaisin 14% ruoan ALV:na ja 24% kuljetuskustannuksista. Jos sama olisi tehty jakosuhteella n. 50% niin vaikutus talouteen olisi ollut melkein 2 miljardia, kun kansalaiset olisi maksaneet ruoasta 50% omasta lompakosta ja puolet setelillä. Mutta kannattamatonta ja liian myöhäistä "saat jotain jos saat" temppuilua harrastamalla on kannattavat firmat saatu ennemmin ahdinkoon.

Hallitus antoi v 2020 seitsemän lisätalousarviota, joissa menot on eriteltyinä. Valitettavasti selkeää yksinkertaista tiivistelmää ei löydy mistään, vaikka asian luulisi mediaakin kiinnostavan, mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan.

Valtion ottamasta velasta valtaosa meni kuntien rahoittamiseen. Sinne kriisi iski oikeastaan kolmea kautta. Suomi oli ajautunut käytännössä taantumaan jo vuoden 2019 aikana, minkä vuoksi kunnat pienentyneitten verotulojen vuoksi teki tappiollisia tilinpäätöksiä. Pandemia toi ensin työttömien ja lomautettujen ryppään, sitten putosi verotuotot, ja alkoi koronan hoidosta johtuvien kustannusten tulva. Eli vanhat alijäämät, verotulojen lasku, ja pandemian kulut. Näitä valtio paikkasi sitten näkökulmasta riippuen; riittävästi, jolla pidetään kunnallisverot tälle vuodelle vanhoilla tasoilla - tai aivan liikaa, jolloin valtio maksoi kuntien aiemman lepsuilun nyt velkarahalla. Summarum, tekipä valtio miten tahansa, niin kuntien rahoitus kaatuu sen syliin aina jotain kautta. Kunta ei voi konkurssia tehdä.

Paljonko on paljon, on mielenkiintoinen kysymys valtion velan yhteydessä. Yksityistalouksilla on velkaa 187 miljardia, eli jos korot hyppäisi nyt ysärin lukemille, niin kotitaloudet kaatuisi. Tai ei ehkä sittenkään aivan kaikki, sillä yksityistä varallisuutta on 335 miljardia. Viime vuoden toisella neljänneksellä varojen ja velkojen ero eli kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi 14 miljardia – sululla oli hyvätkin puolensa, kun jengi ei päässyt tuhlaamaan. Eniten velkaa Suomessa on kuitenkin yrityksillä: 235 miljardia. Veloistaan huolimatta yritykset ovat olleet hyväkuntoisia, ja siksi kestäneet koronan pääsääntöisesti konkursseitta. Nyt mielenkiintoista on se, että olisiko yrityksiä pitänyt tukea vielä enemmän, jota velkaa nuoremmat polvet sitten maksaisivat? Miksi valtio ei saisi velkaantua, mutta yrityksiä pitäisi tukea enemmän?

Arvonlisävero on nimensä mukaisesti arvon noususta maksettava vero, eli myyjä vähentää ensin ostojensa alvin, ja tilittää erotuksen verottajalle. Noin typistetysti kuvattuna.

 

[Cobol]

Nyt mielenkiintoista on se, että olisiko yrityksiä pitänyt tukea vielä enemmän, jota velkaa nuoremmat polvet sitten maksaisivat? Miksi valtio ei saisi velkaantua, mutta yrityksiä pitäisi tukea enemmän?

Ei näytä menevän asia perille. Koitetaan näin, aika puhdasta rautalankaa:

1. Hallitus jakaa 100 kalaa kerrallaan yhteensä neljä kertaa. Lainataan ulkomailta siis 400 kalaa.
2. Kokoomus jakaa 200 kalaa yhteensä kaksi kertaa. Lainataan ulkomailta siis 200 kalaa.
3. Kookoomus antaa kalastajien rakentaa verkon (etämyynti) ja avaa vedet rajoitetulle kalastukselle.

Kumpi tapa on fiksumpi ja kummassa velkaannutaan enemmän?

Toki tiedän vastauksesi. Huomenna jossain sivulausessa ihmettelet, miten voidaan kuvitella, että kyse on kalastamisesta, kun on koko ajan puhuttu ravintoiloista, yrityksistä ja muusta.

 

[Lätty-ylämummo]

Puhutaanpa sitten ihmisistä.

Kriisistä ovat eniten kärsineet kuitenkin loppupeleissä ihmiset eikä yritykset.

Eniten kärsineiden alojen työntekijöitä, myös mikroyrittäjät, ei ole tuettu käytännössä mitenkään. Jos nyt hallitus ei haluakaan ideologisista syistä antaa tukea yrityksille, niin luulisi että näille matalapalkkaisille duunareille edes heruisi apua. Eipä heru. Ei pennin jeniä.

Minä kuulun meidän alan hyväosaisiin, koska olen saanut melkein koko ajan tehdä edes osa-aikatöitä. Silti meidän perheen ansionmenetykset on tähän mennessä noin 30000 euroa. Se ei paljon pienen lapsen isänä naurata. Tietysti meidän molempien vanhempainraha on pienempi kuin normaalisti edellisen vuoden takia.

Hallitus on pettänyt aika monen ihmisen luottamuksen. Mä en tuu antamaan ikinä anteeksi.

Olet oikeassa siinä, että ihmiset ovat kärsineet eniten. Mutta suhteessa kansainväliseen pandemiaan, niin olisiko se jotenkin siedettävällä tasolla kumminkin? Tämä on ainutlaatuinen koettelemus sotien jälkeen, josta aiempaa kokemusta ei ole kenelläkään. Mutta itselleni ysärin lama oli kumminkin monin verroin pahempi nakki. Silloin teurastettiin toimivia yrityksiä surutta muutaman satasen verovelan vuoksi.

Omassa lähipiirissäni on myös mikroyrittäjiä, joista hakemuksen oikein tehneet saivat kaikki vuosi sitten 2000,- kertaköntän ja nyt ovat peruspäivärahalla ne kuukaudet, kun eivät laskuta töistään. Jos sinulla on eri kokemukset, niin kannattaa selvittää, onko edes haettu mitään tukia. Aika monella yrittäjällä on jääräpäinen asenne, että omillaan on pärjättävä. Mikä on oikein, mutta silloin menettää kyllä mielestäni puheoikeutensa siihen, etteikö muka mitenkään ole tuettu.

Mulla tulot on pudonu erittäin merkittävästi. Olen omassa työssä työllistyjä, mutten ole noita tukia itselleni hakenut, koska kassa on toistaiseksi kestänyt ja puolisko sponssannut. Itse lasken tämän taloudellisen uhraukseni omaksi sotevelakseni valtiolle, jonka kiitollisuudenvelassa maksan nyt sitten osittain pois. Hallitus olisi voinut varmaan tehdä asioita toisinkin, mutta kun yhdelläkään hallituksella ei ole näyttöä paremmasta, niin mun mielestä tälle nykyisellekään on turha kiukutella. Yleisökirjoituksissa kansa ei huuda leipää, vaan kaljaa ja säpävuoroja. Mun mielestä se on aika hyvä mittari sille, kuinka koronasta on toistaiseksi selvitty.

 

[Lätty-ylämummo]

Ei näytä menevän asia perille. Koitetaan näin, aika puhdasta rautalankaa:

1. Hallitus jakaa 100 kalaa kerrallaan yhteensä neljä kertaa. Lainataan ulkomailta siis 400 kalaa.
2. Kokoomus jakaa 200 kalaa yhteensä kaksi kertaa. Lainataan ulkomailta siis 200 kalaa.
3. Kookoomus antaa kalastajien rakentaa verkon (etämyynti) ja avaa vedet rajoitetulle kalastukselle.

Kumpi tapa on fiksumpi ja kummassa velkaannutaan enemmän?

Toki tiedän vastauksesi. Huomenna jossain sivulausessa ihmettelet, miten voidaan kuvitella, että kyse on kalastamisesta, kun on koko ajan puhuttu ravintoiloista, yrityksistä ja muusta.

Olet väärässä. Vastaus tulee nyt ja on seuraava: Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.
Mulle tämä ei ole mikään demarit/kokoomus kysymys, vaan oman aikamme suurin kikkare universumin tuulettimessa.
Toistaiseksi yksikään puolue ei ole esittänyt mitään patenttiratkaisua ongelmien ratkaisemiseksi. Enkä usko, että tulee esittämäänkään, koska sitä ei vain ole.
Kysyin siis sitä, että kun täällä maristaan valtion velkaantumisesta, niin miksi samaan aikaan velkaa pitäisi ottaa lisää ja tukea yrityksiä enemmän?
Valtio ei ole kieltänyt yhtäkään yrittäjää rakentamasta verkkoa - katiska - on hieman eri juttu, ja vedet on ollu auki ihan koko ajan.

 

[Cobol]

Olet väärässä. Vastaus tulee nyt ja on seuraava: Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.

En ole. Antamalla tuossa esimerkissä ravintoloille mahdollisuus alkoholin etämyyntiin, ravintolat tarvitsevat tukea vähemmän. Heidän liikevaihtonsa kasvaisi, kyky maksaa kuluja paranisi ja samalla vähenisi tuen tarve. Se, että et asiaa ymmärrä, on toki valitettavaa.

Vastaavia esimerkkejä löytyisi muistakin liiketoimista.

 

[Lätty-ylämummo]

En ole. Antamalla tuossa esimerkissä ravintoloille mahdollisuus alkoholin etämyyntiin, ravintolat tarvitsevat tukea vähemmän. Heidän liikevaihtonsa kasvaisi, kyky maksaa kuluja paranisi ja samalla vähenisi tuen tarve. Se, että et asiaa ymmärrä, on toki valitettavaa.

Vastaavia esimerkkejä löytyisi muistakin liiketoimista.

Tällä hetkellä tarvitaan kohtaamisrajoituksia paljon kipeämmin, kuin jonoja viinaluukkujen eteen kuppiloiden seinustoille. Mitä aiemmin tartunnat saadaan painettua alas, niin sitä nopeammin sinne ravintolaan pääsee sisälle katettuun pöytään.

 

[Cobol]

Kysyin siis sitä, että kun täällä maristaan valtion velkaantumisesta, niin miksi samaan aikaan velkaa pitäisi ottaa lisää ja tukea yrityksiä enemmän?

Kokoomus alentaisi vuonna 2021 verotusta noin 1.2 miljardilla eurolla. Velkaa Kokoomus ottaisi hieman vähemmän kuin hallitus. Verojen keventäminen on tehokas osa elvyttävää politiikkaa.

Veronkevennyksiä ovat ehdottaneet osana elvytystä myös Marinin hallituksen nimittämä Vesa Vihriälän johtama talouspolitiikan strategiaa suunnitellut työryhmä. Työryhmää varten Suomen Pankin laatiman analyysin mukaan verojen keventäminen olisi dynaamisten vaikutusten vuoksi keskipitkällä aikavälillä menoelvytystä tehokkaampaa.

Kokoomus siirtäisi verotuksen painopisteen työstä ja yrittäjyydestä haittoihin ja kuluttamiseen. Tästä Marinin hallitus on ohjelmallisesti samaa mieltä, mutta Kokoomuksen ote painopisteen siirtämiseen menee paljon pidemmälle. Kokoomus tukee pitkälti Sitran mallia, jossa rohkealla siirtymällä voidaan keventää työn verotusta samalla, kun verotuksen painopistettä siirretään ympäristölle haitallisiin päästöihin ja kulutukseen.

Vastaus siis on: Kokoomus haastaa Marinin elvytystavan kokonaisuudessaan ja hakee Suomelle parempaa ja puhtaampaa lähtökohtaa kasvuun. Ajatusten takana on myös EK, joka on tehnyt hyvää työtä yritysten saamisessa hyötymään liiketoimissaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja kehittämään uusia innovaatioita.

 

[Cobol]

Rahoituksen osalta Kokoomuksella on Marinin hallitusta huomattavasti järkevämmät lähtökohdat budjetissaan vuodelle 2021. Toki tekijöinä ovat mm. Vartiainen ja Lepomäki. Otetaan yksi esimerkki demarisuomesta:

Kokoomus rahoittaisi merkittävän osan ansiotuloverotuksen kevennyksestä lopettamalla eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Ansiosidonnaista saavalle kertyy nykyisin eläkettä työttömyysajalta, mutta huomattavasti pienempää työmarkkinatukea saavalle taas ei. Kun jatkossa miltään työttömyysajalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työllisyysrahastosta tarvitsisi siirtää rahaa eläkejärjestelmään.

Aivan käsittämätön päätös sekin, että eläkettä ei kerry työmarkkinatuesta, mutta ansiosidonnaisesta kertyy. Demariunelmaa parhaimmillaan. Kummastakaan ei tarvitse kertyä.

 

[Cobol]

Tällä hetkellä tarvitaan kohtaamisrajoituksia paljon kipeämmin, kuin jonoja viinaluukkujen eteen kuppiloiden seinustoille. Mitä aiemmin tartunnat saadaan painettua alas, niin sitä nopeammin sinne ravintolaan pääsee sisälle katettuun pöytään.

Eiköhän ole viisasta tuolla perusteella sulkea sitten kaupatkin.

Miten minusta tuntuu, että tiedät asian kyllä, mutta et myönnä sitä? Ulkomailta voi tilata kotiin alkoholipitoisia juomia.

Otetaan tämäkin rautalangasta:

1. Suomesta voi esimerkiksi olutta myydä täysin vapaasti etänä kaikkiin EU-maihin paitsi Suomeen.
2. Oluen etämyynti Suomen sisällä on kuitenkin täysin kiellettyä.
3. Ulkomaiset toimittajat myyvät etänä alkoholia Suomeen.

Ei tässä ole mitään järkeä. Kyse on holhouksesta, jonka aika on ohi. Todennäköisesti seuraava oikeistohallitus jatkaa siitä, minkä Sipilän hallitus sai aikaan ja vapauttaa suomalaista alkoholipolitiikkaa lisää.

Vasemmistohallitus on konservatiivinen tässäkin asiassa.

 

[Lätty-ylämummo]

Kokoomus alentaisi vuonna 2021 verotusta noin 1.2 miljardilla eurolla. Velkaa Kokoomus ottaisi hieman vähemmän kuin hallitus. Verojen keventäminen on tehokas osa elvyttävää politiikkaa.

Veronkevennyksiä ovat ehdottaneet osana elvytystä myös Marinin hallituksen nimittämä Vesa Vihriälän johtama talouspolitiikan strategiaa suunnitellut työryhmä. Työryhmää varten Suomen Pankin laatiman analyysin mukaan verojen keventäminen olisi dynaamisten vaikutusten vuoksi keskipitkällä aikavälillä menoelvytystä tehokkaampaa.

Kokoomus siirtäisi verotuksen painopisteen työstä ja yrittäjyydestä haittoihin ja kuluttamiseen. Tästä Marinin hallitus on ohjelmallisesti samaa mieltä, mutta Kokoomuksen ote painopisteen siirtämiseen menee paljon pidemmälle. Kokoomus tukee pitkälti Sitran mallia, jossa rohkealla siirtymällä voidaan keventää työn verotusta samalla, kun verotuksen painopistettä siirretään ympäristölle haitallisiin päästöihin ja kulutukseen.

Vastaus siis on: Kokoomus haastaa Marinin elvytystavan kokonaisuudessaan ja hakee Suomelle parempaa ja puhtaampaa lähtökohtaa kasvuun. Ajatusten takana on myös EK, joka on tehnyt hyvää työtä yritysten saamisessa hyötymään liiketoimissaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja kehittämään uusia innovaatioita.

Tuon manitsemasi muistio alkaa ennustuksella: "Suomi ajautuu syvään taantumaan koronapandemian seurauksena. BKT supistuu Suomen Pankin 7.4.2020 julkaisemien laskelmien mukaan 5-13 % tänä (2020) vuonna. Julkisen talouden alijäämä syvenee 6-10 prosenttiin ja velkasuhde nousee 69–79 prosenttiin1. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nopea toipuminen on yhä epätodennäköisempää."

Ei menny ihan maaliin.

Sivulla 5:
" Menoelvytyksellä on välittömämpi positiivinen vaikutus BKT:n kasvuun, mutta se myös hiipuu nopeammin. Jos yllä kuvattu finanssipoliittinen elvytys ja seuraava sopeutus toteutetaan pelkästään julkisten menojen kautta, BKT jää jo vuonna 2023 perusuraa alemmalle tasolle. Veroelvytys ei puolestaan ensimmäisenä vuonna tuota juurikaan tulosta, mutta BKT ja työllisyys ovat vielä vuonna 2024 selvästi perusuraa korkeammalla siitä huolimatta, että sopeuttaminen on edellisenä vuonna käynnistynyt."

Mikä sinun tulkintasi on siitä, että kun nyt näyttää, että konkurssiaallolta vältyttiin, eli työllistäjät ovat olemassa, talous ei sukeltanutkaan niin syvälle kuin odoteltiin, niin onko mielekkäämpää elvyttää menoelvytyksellä vai odottaa hitaammin vaikuttavan veroelvytyksen tuloksia? Oma ennustukseni on, että pandemian patoama kulutuskysyntä nostaa talousboomin, joka rahoitetaan kuluttajien vuoden aikana säästämillä palkkatuloilla. Työllisyys paranee sitä mukaa, kun kulutus lisääntyy , mikä puolestaan vähentää valtion kuluja, ja pienentää lainatarvetta. Veroelvytys on aina rahoitettava sekin jollain, joko velalla tai leikkaamalla jostain.

 

[Cobol]

Tuon manitsemasi muistio alkaa ennustuksella: "Suomi ajautuu syvään taantumaan koronapandemian seurauksena. BKT supistuu Suomen Pankin 7.4.2020 julkaisemien laskelmien mukaan 5-13 % tänä (2020) vuonna. Julkisen talouden alijäämä syvenee 6-10 prosenttiin ja velkasuhde nousee 69–79 prosenttiin1. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nopea toipuminen on yhä epätodennäköisempää."

Ei menny ihan maaliin.

Ei mennyt. Monet Suomen Pankin ennusteet ovat osuneet paremmin. Eivät he ainoita olleet, jotka odottivat nimenomaan Suomen konttaavan.

Mikä sinun tulkintasi on siitä, että kun nyt näyttää, että konkurssiaallolta vältyttiin, eli työllistäjät ovat olemassa, talous ei sukeltanutkaan niin syvälle kuin odoteltiin, niin onko mielekkäämpää elvyttää menoelvytyksellä vai odottaa hitaammin vaikuttavan veroelvytyksen tuloksia?

En ole taloustieteilijä. Entinen yrittäjä, jonka jälkeen johdin hieman isompaa yritystä. Tältä pohjalta näkisin itse, että julkisen puolen liiallinen menoelvytys on haitallinen. Liiallisella tarkoita yritysten tukipolitiikkaa, jossa ei palkita parhaita, vaan joissakin tilanteissa huonoimmat. Tämä saattaa johtaa parhaat yritykset ongelmiin mm. investointien osalta, mikä heijastuu työllistämishaluihin. Näen ja tiedän (kuulin), että näin on käynyt osalla yrityksiä.

Konkurssit eivät kerro juuri mitään. Valtaosa yrityksistä lopettaa kun ei voi jatkaa ilman konkurssia. Samoin iso yritys, jolla on vaikkapa 10 pistettä Suomessa ja 1 000 työntekijää, voi lopettaa 3 pistettä ja 300 saa lähteä. Ei tämä konkurssi tietenkään ole, joten niiden seuraaminen on ajanhukkaa.

Hyvin tehty menoelvytys + verohelpotukset = Saksa ja Ruotsi. Näin näen asian itse, että samaan olisi pitänyt mennä.

Oma ennustukseni on, että pandemian patoama kulutuskysyntä nostaa talousboomin, joka rahoitetaan kuluttajien vuoden aikana säästämillä palkkatuloilla. Työllisyys paranee sitä mukaa, kun kulutus lisääntyy , mikä puolestaan vähentää valtion kuluja, ja pienentää lainatarvetta. Veroelvytys on aina rahoitettava sekin jollain, joko velalla tai leikkaamalla jostain.

Totta. Mutta nyt näyttää edelleen siltä, että yritysten investoinnit päätoimialaansa ja tuottavuuden kasvu on Suomessa hyvin heikkoa. Myös EU:n ja EKP:n ennusteissa. Tämä olisi ensimmäisiä asioita, joka tulisi korjata.

Pelkään sitä, että Marinin hallituspolitiikalla suomalaisyritysten keskimääräinen jalostusaste tuotteesta suhteessa Ruotsiin laskee edelleen. Tämä tarkoittaa kulkemista taaksepäin.

 

[Cobol]

Ymmärrän hieman senkin, että hallituksen kannattajat pitävät kohtuuttomana vaatimuksia jonkun kestävyysvajeen pohtimisesta 2023 alkaen. Ja hitusen senkin, että miksi Marinin hallitusta tällä hiostetaan, kun eihän Marinin hallitus ole kestävyysvajetta luonut.

Mutta todellisuudessa kyse on siitä, että Suomen aika alkaa loppumaan. Hallituksesta riippumatta.

Työllisten suhteellinen määrä putoaa edelleen, hoivattavien määrä kasvaa. Julkisen sektorin velka on 2021 noin 60 % suhteessa BKT. Seuraavien 10-15 vuoden aikana velka ylittää 100 %. Ja vuonna 2050 velka on jo 140 %.

Suomen tuottavuus on ollut heikolla tasolla 10-15 vuotta. Mitään merkittävää ei ole saatu aikaan tuottavuuden eteen. Yritykset eivät ole valmiita investoimaan pääalaansa heikon tuottavuuden oloissa.

Jotain tarvitsee tehdä. Ihan oikeasti ja mahdollisimman pian.

 

[Lätty-ylämummo]

Ei mennyt. Monet Suomen Pankin ennusteet ovat osuneet paremmin. Eivät he ainoita olleet, jotka odottivat nimenomaan Suomen konttaavan.




En ole taloustieteilijä. Entinen yrittäjä, jonka jälkeen johdin hieman isompaa yritystä. Tältä pohjalta näkisin itse, että julkisen puolen liiallinen menoelvytys on haitallinen. Liiallisella tarkoita yritysten tukipolitiikkaa, jossa ei palkita parhaita, vaan joissakin tilanteissa huonoimmat. Tämä saattaa johtaa parhaat yritykset ongelmiin mm. investointien osalta, mikä heijastuu työllistämishaluihin. Näen ja tiedän (kuulin), että näin on käynyt osalla yrityksiä.

Konkurssit eivät kerro juuri mitään. Valtaosa yrityksistä lopettaa kun ei voi jatkaa ilman konkurssia. Samoin iso yritys, jolla on vaikkapa 10 pistettä Suomessa ja 1 000 työntekijää, voi lopettaa 3 pistettä ja 300 saa lähteä. Ei tämä konkurssi tietenkään ole, joten niiden seuraaminen on ajanhukkaa.

Hyvin tehty menoelvytys + verohelpotukset = Saksa ja Ruotsi. Näin näen asian itse, että samaan olisi pitänyt mennä.



Totta. Mutta nyt näyttää edelleen siltä, että yritysten investoinnit päätoimialaansa ja tuottavuuden kasvu on Suomessa hyvin heikkoa. Myös EU:n ja EKP:n ennusteissa. Tämä olisi ensimmäisiä asioita, joka tulisi korjata.

Nostin tuon SP ennustuksen esille siksi, että se oli muistion pohjana siinä esitellyille mielipiteille. Kannattaa lukaista uudempia mietteitä joulukuulta ensin, ja nyt viimeisimpiä maaliskuulta: " Muun muassa talouspolitiikan voimakas tuki on Suomen Pankin mukaan kohentanut odotuksia toipumisesta." Siksi en vuoden takaisiin muistioihin juurikaan nojautuisi, maailma on muuttunut aika tavalla noiden jälkeen.

Itselleni konkurssit on tärkeitä siksi, että valtaosa niistä on pienten yritysten nurin menoja. Ja ne näkisin kumminkin työllistäjinä ensisijaisesti kaikkein tärkeimmässä osassa juuri nyt. Isompien yritysten toiminta on vakaampaa, sangen usein vielä viennistä riippuvainen, niin siellä ei mitään äkkiryntäystä rekrytointeihin ole vielä lähipiirissä. Mutta rane tarttee hanslankarin heti kun Kuluttaja rohkenee tilata uudet tapetit, ja kaisa kahvilaansa myyjättären, ne on taas pikkuisen pois velkapaineista.

Ruotsi helpottaa verojaan, mutta kuten aiemmin linkitin, niin rahoittaa sitä tupakalla, viinalla, ja autoilulla. Nyt oli keksitty uusi kemikaalivero vaatteisiin ja kenkiin, mikä on minulle ihan uusi verolaji. Eli ei sielläkään verotusta kevennetä ilmapallosta, vaan jostain se kruunu on revittävä, ja mulle on loppupeleissä sama, maksanko veroni ennakonperinnässä vai pumpulla tankatessa.
Yhtä tyhjä on lämiskä molempien jäljiltä

 

[Lätty-ylämummo]

Se on kohtuullista mikäli sinä olet maksanut omat koulusi. Nyt nuoret sukupolvet joutuvat maksamaan sekä sitä seuraavien koulutuksen, että vanhempien eläkkeen, joten onhan heidän rasituksensa kohtuuton ja heillä on siitä kaikki oikeus kitistä.

Suurten sukupolvien eläkemaksu edelleenkin oli 5-10% ja nuorten kohdalla se tulee olemaan yli 30%+, kumpikin maksaa päälle seuraavien koulutukset.

Noista tulevaisuuden eläkemaksuista riittää kanssa mielipiteitä julkisuudessa. Itse lasken nuo synkimmät pelottelut samaan sarjaan rajojen vapaasti vuotavan koronan kanssa. Jos sitä koronaa tulee niin tulvimalla, niin kait jollain hyvä isä on lukuja siitä, että kuinka valtavasti sitä tulee? Sama tuntuu pätevän tähän eläkepommiinkin. Siitä hokeminen aloitettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta edelleen sillä jaksetaan ihmisiä tuohduttaa, vaikka suuret ikäluokat on jo eläkkeellä.

Sitä en kiellä, etteikö työeläkemaksuihin liity jotain mitä en ymmärrä. Tuossa on kuvattuna viime vuoden työeläkemaksujen rahavirrat:

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2021/03/vuoden-2020-alustava-rahavirta.png

Mielenkiinnosta, onko valtakunnassa tehty joku suunnitelma, että tulevaisuudessa eläkkeet maksetaan kokonaisuudessaan rahastotuotoista? Näkeekö joku tuon kuvan perusteella perusteita jatkossa tolkuttomiksi kasvaville työeläkemaksuille?

Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat - Eläketurvakeskus

Tarkastele työeläkkeiden rahavirtoja visualisoinnissa Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat vuoden 2023 aikana 12,5 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa.

www.etk.fi

 

[Cobol]

Ruotsi helpottaa verojaan, mutta kuten aiemmin linkitin, niin rahoittaa sitä tupakalla, viinalla, ja autoilulla. Nyt oli keksitty uusi kemikaalivero vaatteisiin ja kenkiin, mikä on minulle ihan uusi verolaji. Eli ei sielläkään verotusta kevennetä ilmapallosta, vaan jostain se kruunu on revittävä, ja mulle on loppupeleissä sama, maksanko veroni ennakonperinnässä vai pumpulla tankatessa.
Yhtä tyhjä on lämiskä molempien jäljiltä

Näinhän asia ei mielestäni ole. Ruotsin demarit ja vihreät ovat ehkä vähemmistöhallituksen takia hyvin lähellä Suomen Kokoomuksen henkilöverotuspolitiikkaa. Ansiotuloverotusta alas (Ruotsi teki) ja kotitalousvähennys ylös (Ruotsi teki).

Ruotsin valtiovarainministeriö arvioi, että ansiotuloverotuksen kevennys kaikissa tuloluokissa 2020 maksaa itse asiassa itsensä. Se ei siis lisää verokorotustarvetta:

Ruotsi laskee veroja, kuilu Suomeen kasvaa | Verkkouutiset

Ruotsi laskee veroja, kuilu Suomeen kasvaa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Mutta haittaveroista revitään tuottoa ja sama näkemys on Kokoomuksella. Kokoomushan esitti osaan haittaveroista korkeampia korotuksia kuin hallitus.

Kannattaa muistaa lisäksi, että Ruotsissa kotitalousvähennyksen katto nousi tälle vuodelle yli 7 000 euroon. Suomen hallitus heikensi kotitalousvähennystä tämän vuoden alusta 150 eurolla 2 250 euroon. Vähennyksen korotus olisi ollut Suomessakin helppo, nopea ja tehokas keino kannustaa rahan kierrättämiseen ja palveluelinkeinojen tukemiseen.

Muut lehdet | Veronkevennyksiä käyttävä Ruotsi elvyttää paremmin kuin Suomi

Kauppalehti hakisi koronavirusepidemian aikaiseen elvytykseen mallia länsinaapurista.

www.hs.fi

Marinin hallituksen asettamien kovien ilmastotavoitteiden takia olisi syytä seurata Ruotsin ja Kokoomuksen malleja. Haittaverotuksen nostaminen on valitettavaa, mutta parempi nostaa sieltä ja laskea ansiotuloverotusta. Totta kai tämä tarkoittaa myös autoilijoiden lisäkurittamista.

Asia, minkä Marinin hallitus kielsi jatkossa. Kovin on siis konservatiivinen tässäkin asiassa. No, saman teki Orpokin, puolueestaan välittämättä.

 

[Lätty-ylämummo]

Näinhän asia ei mielestäni ole. Ruotsin demarit ja vihreät ovat ehkä vähemmistöhallituksen takia hyvin lähellä Suomen Kokoomuksen henkilöverotuspolitiikkaa. Ansiotuloverotusta alas (Ruotsi teki) ja kotitalousvähennys ylös (Ruotsi teki).

Ruotsin valtiovarainministeriö arvioi, että ansiotuloverotuksen kevennys kaikissa tuloluokissa 2020 maksaa itse asiassa itsensä. Se ei siis lisää verokorotustarvetta:

Ruotsi laskee veroja, kuilu Suomeen kasvaa | Verkkouutiset

Ruotsi laskee veroja, kuilu Suomeen kasvaa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Mutta haittaveroista revitään tuottoa ja sama näkemys on Kokoomuksella. Kokoomushan esitti osaan haittaveroista korkeampia korotuksia kuin hallitus.

Kannattaa muistaa lisäksi, että Ruotsissa kotitalousvähennyksen katto nousi tälle vuodelle yli 7 000 euroon. Suomen hallitus heikensi kotitalousvähennystä tämän vuoden alusta 150 eurolla 2 250 euroon. Vähennyksen korotus olisi ollut Suomessakin helppo, nopea ja tehokas keino kannustaa rahan kierrättämiseen ja palveluelinkeinojen tukemiseen.

Muut lehdet | Veronkevennyksiä käyttävä Ruotsi elvyttää paremmin kuin Suomi

Kauppalehti hakisi koronavirusepidemian aikaiseen elvytykseen mallia länsinaapurista.

www.hs.fi

Marinin hallituksen asettamien kovien ilmastotavoitteiden takia olisi syytä seurata Ruotsin ja Kokoomuksen malleja. Haittaverotuksen nostaminen on valitettavaa, mutta parempi nostaa sieltä ja laskea ansiotuloverotusta. Totta kai tämä tarkoittaa myös autoilijoiden lisäkurittamista.

Asia, minkä Marinin hallitus kielsi jatkossa. Kovin on siis konservatiivinen tässäkin asiassa. No, saman teki Orpokin, puolueestaan välittämättä.

Din skatt 2021

www.ekonomifakta.se

Förvärvsavdrag och glesbygdsavdrag

Den mest omtalade förändringen i inkomstskatten under 2021 är den nya skattereduktionen på förvärvsinkomster. Den innebär en skattesänkning på alla inkomster, oavsett om det är inkomster från pension eller lön, med upp till 1 500 kronor per år. Reduktionen minskar skatten med 75 öre per intjänad hundralapp från månadsinkomster på runt 5 400 kronor. Maximalt avdrag uppnås vid en månadsinkomst på ca 22 100 kronor. Alla som tjänar mer än så kommer att få hela beloppet på 1 500 kronor per år. Regeringen räknar med att 7,2 miljoner personer f sänkt skatt till följd av förslaget.
En mindre omtalad skattesänkning är skattereduktionen för den som bor i glesbygd. Den uppgår till 1 675 kronor per år och gäller i 76 kommuner. Förslaget gäller dessutom retroaktivt för 2020, vilket innebär att boende i dessa kommuner kan se fram emot lite högre återbäring eller mindre kvarskatt när deklarationen kommer i mars.

Veronkevennys 150€/vuosi.

jippii.

Ruotsalainen kotitalouvähennys jakautuu kahteen osaan ROT ja RUT vähennykseen, josta ROT on rakentamiseen/remontointiin/peruskorjaukseen tarkoitettu, ja noista aiheutuneista työkuluista saa vähentää 30%. RUT on kotitalous, siivous, kunnossapitoon tarkoitettu, ja noista työkuluista saa vähentää 50%. Molemmissa on nyt mahdollisuus vähentää maksimissaan 75000Skr sillä edellytyksellä, että on maksanut veroja vähintään vähennettävällä summalla.

Eli noiden maksimihyödyntäminen ei ole normipalkansaajan ulottuvilla tuon verokynnyksen vuoksi. Aika harva maksaa veroja vuodessa noin paljon. Siis veroja, ei veroluonteisia työeläkemaksuja ja työttömyysturvavakuutuksia.

Rotarbete och rutarbete

Startsidan för information om Rotarbete och rutarbete för privatpersoner.

www.skatteverket.se

Yrityksiä tuettiin laskemalla sähköveroa yht n. miljardilla.
Noista ei ihan kerry tuloja vastaavaa määrää:
Lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden eli kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen ja maakaasun veroa korotettaisiin kohdistamalla korotus energiasisältöveroon. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta. Turpeen ja mäntyöljyn energiaveroon tehtäisiin vastaava korotus.

Hallitus esittää muutoksia energiaverotukseen

www.vero.fi

 

[Cobol]

Veronkevennys 150€/vuosi.

Toki siihen tulee kuntaosuus isolla osalla, eli luokkaa 300 euroa. Pointti on edelleen se, että Ruotsi laski verotusta, Suomi nosti.

Eli noiden maksimihyödyntäminen ei ole normipalkansaajan ulottuvilla tuon verokynnyksen vuoksi. Aika harva maksaa veroja vuodessa noin paljon. Siis veroja, ei veroluonteisia työeläkemaksuja ja työttömyysturvavakuutuksia.

Osa kuitenkin maksaa. Pointti on edelleen se, että Ruotsi nosti kotitalousvähennystä, Suomi laski.

rityksiä tuettiin laskemalla sähköveroa yht n. miljardilla

Se maksaa valtiolle arviolta noin 65 miljoonaa euroa menetettyinä verotuloina vuodessa. Tällaiseen summaan päätyy sähköveron asiantuntija, johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. En tiedä, onko lukua pehmennetty.

 

[Lätty-ylämummo]

Toki siihen tulee kuntaosuus isolla osalla, eli luokkaa 300 euroa. Pointti on edelleen se, että Ruotsi laski verotusta, Suomi nosti.



Osa kuitenkin maksaa. Pointti on edelleen se, että Ruotsi nosti kotitalousvähennystä, Suomi laski.



Se maksaa valtiolle arviolta noin 65 miljoonaa euroa menetettyinä verotuloina vuodessa. Tällaiseen summaan päätyy sähköveron asiantuntija, johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. En tiedä, onko lukua pehmennetty.

Totta.
Vertailun vuoksi:

Kokonaisuudessaan (verot ja veronluonteiset maksut huomioiden) palkkaverotus kiristyy hieman vuodesta 2020, palkansaajien veroprosentit nousevat eri palkkatasoilla 0,2–0,3 prosenttiyksikköä.
Eläkkeensaajien veroprosentit pysyvät suunnilleen ennallaan.

Veromuutoksia 2021

Hallituksen talousarvioesityksen ja aiempien päätösten johdosta verotukseen on tulossa seuraavanlaisia muutoksia vuonna 2021: Ansiotulojen verotus Hallituksen budjettiesityksessä ansiotuloverotukseen tehdään 2,5 prosentin ansiotason nousua vastaavat "indeksitarkistukset", jottei ennustettu yleine...

www.veronmaksajat.fi

 

[dana77]

Noista tulevaisuuden eläkemaksuista riittää kanssa mielipiteitä julkisuudessa. Itse lasken nuo synkimmät pelottelut samaan sarjaan rajojen vapaasti vuotavan koronan kanssa. Jos sitä koronaa tulee niin tulvimalla, niin kait jollain hyvä isä on lukuja siitä, että kuinka valtavasti sitä tulee? Sama tuntuu pätevän tähän eläkepommiinkin. Siitä hokeminen aloitettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta edelleen sillä jaksetaan ihmisiä tuohduttaa, vaikka suuret ikäluokat on jo eläkkeellä.

Sitä en kiellä, etteikö työeläkemaksuihin liity jotain mitä en ymmärrä. Tuossa on kuvattuna viime vuoden työeläkemaksujen rahavirrat:

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2021/03/vuoden-2020-alustava-rahavirta.png

Mielenkiinnosta, onko valtakunnassa tehty joku suunnitelma, että tulevaisuudessa eläkkeet maksetaan kokonaisuudessaan rahastotuotoista? Näkeekö joku tuon kuvan perusteella perusteita jatkossa tolkuttomiksi kasvaville työeläkemaksuille?

Työeläkejärjestelmän eläkevarat ja rahavirrat - Eläketurvakeskus

Tarkastele työeläkkeiden rahavirtoja visualisoinnissa Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat vuoden 2023 aikana 12,5 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa.

www.etk.fi

Vaikka koronan ja eläkepommin ennustamisessa on tiettyä samankaltaisuutta eli koska kehitykseen vaikuttavat tietyt parametrit niin ennusteista joudutaan tekemään useampia skenaarioita. Kuitenkin eläkepommiin vaikuttavat tekijät kuten talouskasvu ja huoltosuhde (lue: maahanmuutto ja syntyvyys) ovat ihan hemmetin paljon helpommin mitattavia asioita kuin korona-analogian sosiaalisten kontaktien määrät tai käsihygieniasta huolehtimiset, niin voisi sanoa että ensimmäinen on puhdasta matematiikkaa ja jälkimmäinen enemmän lobbaamista. On valtavan paljon helpompi vaikuttaa koronan leviämiseen esim kieltämällä yleisötilaisuudet kuin saada ihmiset hankkimaan lisää lapsia. Syy miksi eläkemaksuista riittää mielipiteitä julkisuudessa on lähinnä sama kuin miksi ilmastonmuutoksestakin on, eli denialistit eivät halua tunnustaa tutkimustuloksia, koska kokevat sen syyllistäväksi tai koska ovat puhtaan itsekkäitä, eivätkä halua luopua etuoikeutetusta asemastaan.

Eläkkeiden rahoitus vaikeutuu – "Tulevaisuuden suurin pelko on, että joutuu tekemään töitä elämän loppuun asti"

Eläkkeiden rahoituspaineet tuntevat kukkarossaan erityisesti nykyiset lapset ja nuoret työssäkäyvät.

yle.fi

Ihmettelen hieman tuota kommenttiasi, että ihmisiä tuohdutetaan vaikka suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Onhan se totta, että homma on jo kustu ja nyt siitä puhuminen on jo tietyllä tavalla liian myöhäistä. Homma on jo räjähtänyt käsiin eli pelot ovat jo toteutuneet. Etkö ole ikinä kuullut puhuttavat helvetin kalliista työllistämisen sivukuluista ja näe että sen takia työllisyysaste on alhainen? Eläkemaksu on 24,4%. No kai se vaatii sen, että tuo maksu laitetaan työntekijöiden maksettavaksi entistä isommalta osalta ennenkuin silmät avautuvat. Siihen suuntaan on siirtoa jo kerran tehty ja voin lyödä vetoa, että siihen suuntaan mennään vielä tulevaisuudessakin.

Ei tietenkään ole tehty suunnitelmaa, että eläkkeet maksettaisiin kokonaisuudessa rahastotuotoista. Kaikissa eläkevaroja koskevissa kaavioissa ja laskelmissa pitäisi olla rinnalla se vastaava puoli eli eläkevastuut. Kyllä matemaatikot osaavat ihmisten keskimääräisen odotettavissaolevan eliniän ennustaa varsin tarkasti, joten vastuut tiedetään varsin tarkkaan. Muutama vuosi sitten ne olivat noin 650 miljardia. Sen rinnalla se rahastoitu reilu parisataa miljardia on varsin olematon määrä erityisesti jos halutaan elättää harhakäsitystä, että suuret ikäluokat olisivat omaat eläkkeensä ansainneet ja maksaneet.

Tilastokeskus - Rahoitustilinpito

www.stat.fi

Vaikeammin ennustettava asia on tulevaisuuden talouskasvu ja korkotaso, sillä ne korreloivat suoraan työllisyysasteen ja sijoitustuottojen kanssa. Menneinä vuosikymmeninä käytettiin tuotto-oletuksena lukua 3,5% ja sillä perusteltiin tuhlausta, mutta nykyään myönnetään että keskimääräiset tuotot tulevat jäämään 2,5% luokkaan. Se että tekee aika monta miljardia joka vuosi ja niiden koronkorot.

Eläkkeiden rahoitus vaikeutuu – "Tulevaisuuden suurin pelko on, että joutuu tekemään töitä elämän loppuun asti"

Eläkkeiden rahoituspaineet tuntevat kukkarossaan erityisesti nykyiset lapset ja nuoret työssäkäyvät.

yle.fi