Sanna Marinin hallitus

[Cobol]

Itse näen asian niin, että jos suhteutetaan nyt tapahtunutta velkaantumista kriisin kokoon, niin tästä on toistaiseksi selvitty puoli-ilmaiseksi.

Hyvä kirjoitus. Luulen, että aika moni allekirjoittaa yllä olevan. Minä en pidä sitä tosin saavutuksena. Kyse on siitä, että velkaa ei ole otettu verojen alentamisen ja kysynnän luonnolliseen kasvattamiseen. Elvytys on mennyt pitkälle julkisen sektorin sisälle, mutta samaan aikaan verotus ei ole laskenut tai alv-kantaa ole pudotettu.

Se mistä esimerkiksi itse arvostelen eniten Marinin hallitusta, on huolettomuus. Kun Marinin hallituksen nimittämä Vihriälän työryhmä esitti sopeutuksen alkavan 2022-2023, Marin siirsi sen vuoteen 2030. Todella vastuutonta. Vasta silloin lisävelkaantuminen pitäisi vähitellen päättyä. Loppuun asti (2023) vasemmistohallitus aikoo ilmeisesti ottaa velkaa siten, että otettu velka sitoo myös tulevia hallituksia käyttökohteiden osalta. Vaikkapa oppivelvollisuuden pidennys, jota moni asiantuntija on arvostellut tehottomaksi ja kalliiksi.

Marinin hallitus on hoitanut pandemian hyvin, enkä näe moittimista kriisiajan taloudenpidossakaan.

Olen eri mieltä. Miksi? Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhde BKT on nyt vuonna 2021 noin 60 prosenttia. Kohta on se on 100 prosenttia ja viimeistään vuonna 2050 velkasuhde on 140 prosenttia BKT:sta.

Tässä ei ole järjen häivää varsinkaan, kun iso osa velasta on puhdasta syömävelkaa ja haluttomuutta tehostaa palveluita tai ratkaista kestävyysvajeen ja hoivakustannusten ongelmia.

Esimerkiksi maksussa olevien eläkkeiden leikkaus Marinin hallituskauden viimeisenä vuotena 2023 toisi liikkumatilaa ja alentaisi tulevien sukupolvien vastuuta. Mutta tämä ei kiinnosta.

 

[Mojo]

No tämähän se, itse en ainakaan olisi palkitsemassa tällaista tottelemattomuutta aikaisemmalla rokottamisella. Varsinkaan mikäli rokote avaisi ovet normaalimpaan elämään rokotettujen osalta.

Rokotettu yksilö kuitenkin normaalisti tartuttaa rokottamattomia, joten maskia tulee silloinkin käyttää. Jos ongelmia maskin kanssa on ollut jo nyt, niin voi vain kuvitella kuinka olematonta maskin käyttö olisi jatkossakaan.

Ei kai tässä ketään palkita tarvitse. Itse näkisin tärkeimpänä asiana viruksen leviämisen estämisen.

 

[Jussih]

Ei kai tässä ketään palkita tarvitse. Itse näkisin tärkeimpänä asiana viruksen leviämisen estämisen.

Ihanko totta? Koronaan on kuollut alle tuhat suomalaista. Vuoden 2016 kausiflunssa vei 1500. Hintana on ollut 20 miljardia lisävelkaa, 100 000 uutta työtöntä, konkursseja, alkoholisoitumista, turhan etäopetuksen aiheuttamia koulupudokkaita ja tulossa on vielä paljon lisää esim. itsemurhien muodossa. Kyllä, Korona on hoidettava, mutta mutta myös muihin asioihin pitäisi riittää energiaa.

 

[Mojo]

Ihanko totta? Koronaan on kuollut alle tuhat suomalaista. Vuoden 2016 kausiflunssa vei 1500. Hintana on ollut 20 miljardia lisävelkaa, 100 000 uutta työtöntä, konkursseja, alkoholisoitumista, turhan etäopetuksen aiheuttamia koulupudokkaita ja tulossa on vielä paljon lisää esim. itsemurhien muodossa. Kyllä, Korona on hoidettava, mutta mutta myös muihin asioihin pitäisi riittää energiaa.

Kommenttini koski vain rokottamista. Mainitsemistasi asioista samaa mieltä.

 

[dana77]

Täällä tarkkana talousmiehenä suitsutettu Sipilä ja keskusta/kokoomus/persut-setti aloitti 99047951832.3 ja lopetti 6.62019 107074364485.05 Olisiko tuohon 8miljardia kasvaneeseen velkasaldoon reilua lisätä vielä n. 1,8miljardia valtion omaisuuden myynnistä saatuja tuloja?

Ysärin lama oli pitkälle kotitekoinen, finanssikriisi huomattavasti suurempi kansainvälinen talouskurimus, mutta eivät edes yhteenlaskettuna lähellekään pandemian aiheuttamaa häiriötä talouteen niin meillä kuin muuallakin. Tilanteeseen nähden on toistaiseksi selvitty kansakuntana hämmästyttävän pienin vaurioin ja suhteessa mitättömällä velkaantumisella.

Pari pointtia. Ensinnäkin on aivan naurettavaa nostaa joku Sipilän 1,8 mrd tikun nokkaan. Siellä on ihan samanlaisia kauppoja tehnyt vähän jokainen hallitus ja tuon maininta osoittaa vain että kun Sipilän taloudenpidosta ei todellista huomauttamista löydy, niin sitten sen kohdalla on aivan omat kaksoisstandardit.

Toinen juttu on sitten "hämmästyttävän pieni velkaantuminen". Muiden kohdalla katsottiin koko hallituskausia ja tulokset olivat 5-20 miljardia, kun taas Marinin kohdalla tarkasteltiin vain yhtä vuotta. Jos ja kun velkaa tuli jo heti kättelyssä yli 20 miljardia, niin selvitäänkö koko vaalikaudesta alle 50 miljardilla? Covid alkoi Suomessa vaikuttaa vasta huhtikuusta, joten on helppo arvioida tämän vuoden velkaantumiseksi vähintään se sama 20 miljardia ja ei ne kaikki poistuneet kymmenet tuhannet työpaikat palaa tällä poliikalla ensi vuonnakaan eli eiköhän kymppi saada menemään silloinkin.

 

[Kimmo_Ahteri]

Jos halutaan arvioida hallituksen kriisinhallintaa velanoton näkökulmasta, eikö sitä pitäisi verrata verrokkimaihin joidenkin mittareiden perusteella? Edellisien hallituskausien velan kasvua ei nyt sattuneesta syystä voi asettaa samalle viivalle Marinin hallituksen kanssa.

 

[Lätty-ylämummo]

Jos halutaan arvioida hallituksen kriisinhallintaa velanoton näkökulmasta, eikö sitä pitäisi verrata verrokkimaihin joidenkin mittareiden perusteella? Edellisien hallituskausien velan kasvua ei nyt sattuneesta syystä voi asettaa samalle viivalle Marinin hallituksen kanssa.

Olet aivan oikeassa. Mutta kulmani olikin eri. Täällä on ollut mielipiteitä, että velkaantuminen on pelkästään demareitten ilmaisen rahan jakelun politiikasta johtuvaa. Halusin nostaa esille sen, että velkaantuminen on kasvanut jatkuvasti jo edellisten aivan erinäköisten hallituspohjien aikana. Yhtä mieletöntä kuin vertailla Marinin hallituksen velanottoa edellisten vastaavaan on vaatia Marinin hallitusta nyt ratkaisemaan kestävyysvajeen. Keskellä sotien jälkeistä maailman pahinta talouskriisiä.

Vertailu verrokkimaihin olisi mielenkiintoista, mutta tavattoman hankalaa. Pelkästää Wuhanin suorien lentojen kohdemaihinsa suoltama virusmäärä tekee vertailuista mahdottoman. Noissa maissa virus ehti levitä hallitsemattomaksi. Entä miten verrata savupiippumaita turistirantoihin? Pandemian alussa Suomen talousnotkahduksen arveltiin yleisesti olevan 5%-15%, jopa enemmän. Ennusteisiin nähden viime vuonna täällä toteutunut tulos oli loistava. Tilastokeskus näkee asian näin: "Bruttokansantuote laski kansantalouden tilinpidon tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia vuonna 2020. Kevään pahimmat ennusteet laskun jyrkkyydestä eivät näytä toteutuneen. Myös Ruotsin bruttokansantuote laski 2,8 prosenttia vuonna 2020, ja Eurostatin mukaan euroalueen bruttokansantuote supistui viime vuonna 6,6 prosenttia, joten Suomi pärjäsi hyvin kansainvälisessä vertailussa."

Ruotsalaisten pitkin vuotta povattu talouden etunoja suli sitten kumminkin olemattomiin, ja taloudellista menestystä hieman varjostaa 14000 ruumiin kasa. Norjan puskurit kestää useammankin pandemian, joten heihin vertaaminen on sekin epistä.

Tänä vuonna on budjetoitu 10,8miljardia lisää velkaa. Summalla katetaan verotulojen vähenemisestä johtuvia menoja, ja koronan hoitoa. Rakennusteollisuuden korkotukiin 1,8 hävittäjiin 1,5 kuntiin 1,45 teollisuuden sähköverotuksen helpotukset 1,0miljardia. En nyt tuostakaan mitään pahaa osaa sanoa.

Jonkinnäköisenä yhteenvetona: Työllistymiselle on pidetty mahdollisuudet hyvänä pitämällä yritykset pystyssä. Valtiolta riittää rahaa koulutukseen ja tutkimukseen. Vuoden aikana kertynyt hoitovelka täytyy pikkuhiljaa alkaa pienentyä, joka rassaa kuntataloutta, ja heijastuu valtion menoiksi. Helppoa ei tule olemaan, mutta jos joku osaa paremmin, niin siitä vaan.

Suomalaisilla on puhdasta rahaa tileillään nyt n. 100miljardia euroa. Nyt on sitten valittavana, että mihin sen käyttää.

 

[Cobol]

Yhtä mieletöntä kuin vertailla Marinin hallituksen velanottoa edellisten vastaavaan on vaatia Marinin hallitusta nyt ratkaisemaan kestävyysvajeen. Keskellä sotien jälkeistä maailman pahinta talouskriisiä.

Kuka tai mikä on tätä vaatinut? Väite on mielenkiintoinen, johon aina joskus törmää. Olisi mukava lukea, missä sellainen on esitetty. Muuten tulee mieleen ajatus, että kyseessä on tarinapohjainen, faktoihin perustumaton mielikuva, jolla peitetään Marinin hallituksen ongelmia.

 

[dana77]

Onhan se totta että vertailut muihin maihin ovat suhteellisen mahdottomia ja että koronan aikana velkaantuminen olisi kasvanut räjähdysmäisesti oli hallituksessa sitten kuka tahansa. Jos velkaantuminen oli viime vuonna 20 mrd, niin ei siitä hallituksen tuhlailua ollut kuin murto-osa eli ainoastaan pari-kolme miljardia eli kunnille kaadettu ylimääräinen raha, jotta siellä ei tarvinnut osallistua säästötalkoisiiiin ja hemmetin tehottomasti jaetut yritystuet. Homma on vain niin, että tuollainen pari-kolme miljardia on ihan hemmetin iso raha. Ei korona-ajan tarkoitus ole että valtio velkaantuu miljardeja, ihmisille kertyy tileille säästöjä miljardeja ja laskun maksaja on tulevat sukupolvet. Ei tämä heidän vikansa ollut. Kyllä eläkkeitä ja tulonsiirtoja olisi pitänyt pystyä leikkaamaan koska ei karanteenissa elämisessä mennyt rahaa normaalilla tavalla. Ja olisi niillä rokotteilla voitu kerätä miljardi ja vapauttaa sellaiset businekset ensitilassa, jotka olisivat veroja maksaneet ja epäsuorina säästöinä tuoneet miljardin tai pari lisää. Ei vaan sopinut ideologiaan. Jos tämä kaikki olisi tehty, niin minäkin olisin voinut osallistua talkoisiin ja maksaa hyvillä omillatunnoilla veronmaksajana ylimääräistä korona-veroa.

 

[Lätty-ylämummo]

Kuntiin panostettin siksi, että alkuun oikeasti pelättiin talouden sakkaavan paljon syvemmälle, jolloin kuntien tulorahoitus olisi romahtanut. Ennakonpidätystään tuskailevien kannattaa muistaa, että suurin rosvo ei suinkaan ole valtio, vaan se oma kotikunta, joka vie potista leijonan osan.

Eläkkeiden nipistely tai leikkuulistojen tekeminen ei ole ihan maailman yksinkertaisinta hommaa, vaan hemmetin moista vääntämistä ja lehmänkauppaa, jota politiikaksi kutsutaan. Jos nyt tuntuu siltä, että eläkkeellä rahaa saa ihan liian paljon, niin eläkkeellä ollessa ei taatusti siltä tunnu. Aika harva on vapaaehtoisesti omaa maksuosuuttaan nostamassa, vaikka täällä niin lupailisi.
Veroissa oleellista on se, että mitä sillä rahalla saa. Pieni helpotus veroprosenttiin kuittautuu moninkertaisesti päivähoitomaksun pikkuisen noustessa tai asuntovelkaisen korkovähennyksen kaventuessa. Verot ei ole mikään ilmapallo, josta voi kenenkään huomaamatta laskea ilmaa hieman pois kuvitellen, ettei sitä kukaan huomaa. Joka ikinen veroeuro menee tarpeeseen jollekin, joka ei siitä vapaaehtoisesti halua luopua.

Ruotsi keventää yli 7milj palkansaajan ja eläkelläisen verotusta reilun vappusatasen vuodessa. Suurimpia eläkkeitä leikataan, mutta suuriin saadaan hienoinen veroale. Mutta ei Ruotsissakaan raha puusta putoa, joten aletaan periä uutta kemikaaliveroa vaateista ja kengistä. Olisi mielenkiintoista lukea vastaanotto täällä, jos Marinin hallitus moista esittäisi. Meillä "yrittäjävihamielisin hallitus koskaan" laskee teollisuuden energian verotusta alimmalle tasolle minkä EU sallii. Ruotsalaiset kiristävät verojaan tutuissa kategorioissa: tupakka, viina, autoilu.
Helpotukset
Kiristykset

Tuossa on auki purettuna se, mihin meillä veroeuro menee:
Ylen verolaskuri
Laskuri huomioi verot sekä pakolliset veronluonteiset maksut.

Kerro kotikuntasi
Helsinki
Kerro kuukausipalkkasi
3000
Oletko 53–62-vuotias - en

Vuositulosi
37 500 €
• Verot ja maksut bruttopalkasta
9 883 €
• Arvonlisä- ja valmistevero nettopalkasta
5 523 €
• Työnantajasi maksaa
8 153 €
Maksut yhteensä
23 559 €
Näin yhteiskunta käyttää rahat

Sosiaaliturva 11 454 €
Työeläkkeet 4 859 €
Sairaus ja toimintarajoitteisuus (mm. sairaus- ja tapaturmavakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutusrahat, vammaispalvelut) 1 546 €
Perhe ja lapset (mm. vanhempainrahat, lapsilisät, kotihoidon tuki, lasten päivähoito) 1 425 €
Työttömyysturva (mm. peruspäiväraha, työmarkkinatuki) 1 246 €
Muu vanhuuteen liittyvä sosiaaliturva (mm. takuu- ja kansaneläkkeet, kotipalvelut, omaishoidon tuki) 1 150 €
Sosiaalinen syrjäytyminen, muualla luokittelematon (mm. toimeentulotuki, pakolaishuolto, päihdehuolto) 419 €
Lesket ja muut edunsaajat (mm. perhe-eläkkeet) 359 €
Sosiaaliturva, muualla luokittelematon 240 €
Yleinen asumistuki 206 €
Sosiaaliturvan tutkimus ja kehittäminen 5 €
Terveydenhuolto 3 002 €
Lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten avohoitopalvelut 1 358 €
Sairaalapalvelut eli laitoshoito (majoitus sairaalassa) 1 272 €
Lääkkeet, lääkintälaitteet ja välineet 314 €
Terveydenhuoltoalan tutkimus ja kehittäminen 34 €
Terveydenhuolto, muualla luokittelematon 18 €
Yleiset terveydenhuoltopalvelut, (mm. koulu- ja työterveydenhuolto) 5 €
Koulutus 2 709 €
Ylemmän perusasteen (luokat 7–10) ja keskiasteen (lukio, ammattikoulu) koulutus 1 239 €
Korkea-asteen koulutus (yliopistot, ammattikorkeakoulut ml. opintotuki) 736 €
Esiasteen (3–6-vuotiaiden) ja alemman perusasteen (peruskoulun luokat 1–6) koulutus 586 €
Tutkintoon johtamaton koulutus (mm. täydennyskoulutus, kielikurssit) 112 €
Koulutus, muualla luokittelematon 22 €
Koulutuksen tukipalvelut opiskelijoille (mm. YTHS, ateriatuet) 11 €
Koulutuksen tutkimus ja kehittäminen 4 €
Yleinen julkishallinto 2 688 €
Yleiset hallintopalvelut 942 €
Toimeenpano- ja lainsäädäntöelimet, finanssi- ja veroasiat, ulkoasiainhallinto 698 €
Julkisen velan korkomenot 597 €
Perustutkimus (ml. avustukset, lainat ja tuet) 230 €
Kehitysyhteistyö, taloudellinen apu ulkomaille 211 €
Yleisen julkishallinnon tutkimus ja kehittäminen 7 €
Muut yleisen julkishallinnon palvelut (mm. vaalien järjestäminen) 2 €
Elinkeinoelämän edistäminen 1 859 €
Tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne, ml. rakentaminen 970 €
Maa, metsä, kala- ja riistatalous 330 €
Yleiset talouteen ja kauppaan liittyvät tehtävät ja yritystuet sekä työvoimapalvelut 261 €
Elinkeinoelämän tutkimus ja kehittäminen 151 €
Kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen 81 €
Polttoaine- ja energiahuolto 68 €
Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 616 €
Kulttuuripalvelut (mm. kirjastot, teatterit, museot, avustukset) 232 €
Virkistys- ja urheilupalvelut (mm. urheilukentät, avustukset) 190 €
Radio, televisio- ja julkaisutoiminta (mm. Yleisradio, elokuvatarkastamo) 113 €
Uskonnollisten ja aatteellisten yhteisöjen tukeminen (mm. järjestöjen ja puoluiden avustukset) 80 €
Vapaa-ajan, kulttuurin ja uskonnon tutkimus ja kehittäminen 1 €
Puolustus 570 €
Sotilaspuolustus 548 €
Sotilasapu ulkomaille (rauhanturvaaminen, Nato-kumppanuus) 27 €
Puolustustoiminnan tutkimus ja kehittäminen 5 €
Puolustus, muualla luokittelematon 4 €
Yleinen järjestys ja turvallisuus 501 €
Poliisitoimi 233 €
Palo- ja pelastustoimi 122 €
Tuomioistuimet 74 €
Vankilalaitos 44 €
Yleinen järjestys ja turvallisuus, muualla luokittelematon 28 €
Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen 0 €
Asuminen ja yhdyskunnat 81 €
Yhdyskuntakehitys (mm. kaavoitus) 79 €
Asuinolojen kehittäminen (mm. korjausavustukset) 20 €
Vesihuolto 4 €
Ympäristönsuojelu 78 €
Ympäristön suojelu, muualla luokittelematon 26 €
Ympäristön pilaantumisen torjunta (mm. vesistöjen kunnostus) 20 €
Biologisen monimuotoisuuden ja maisemansuojelu (mm. luonnonpuistot) 18 €
Ympäristönsuojelun tutkimus ja kehittäminen 11 €
Jätehuolto 3 €

Eli maksan muitten mukuloitten ruokkoja ja koulutusta yli 4000€/v Olisko noilta liikaa pyydetty, että maksavat valmistuttuaan mun joskus tulevaisuudessa saamani 1400,- bruttoeläkkeen kitisemättä? Vai aletaanko me leikellä nyt niiden eläkkeitä, jotka ovat meille koulut maksaneet?

Jokaisella on joku kuva amerikkalaisen opiskelijan opintovelasta. Halutaanko me yhteiskunta, jossa vain varakkailla on varaa kustantaa opinnot? Tai yhteiskunta, jonka terveyshuolto perustuu kalliisiin vakuutuksiin ja hyväntekeväisyyden varassa sinnitteleviin köyhien sairaaloihin, jotka on nyt ihmemaa amerikassa täynnä keskituloisia vakuutuksistaan tinkineitä koronapotilaita?
Suomessa asuminen ei maailman halvinta ole, mutta aika helvetin hyvin tämä maa on asiansa järjestänyt. Ja se maksaa, mutta siitä taatusti kannattaa maksaa.

Suurin ongelma on, että meillä on tähän kaikkeen hyvään liian pieni väestöpohja. Jossain vaiheessa on vain ruvettava tinkimään saavutetuista eduista, tai sitten on joka ikisen kynnelle kykenevän saatava jostain tuottava työpaikka. Työttömyysturvan leikkaaminen kannustaa töihin, mutta lisää myös rikollisuutta ja harmaan talouden määrää. Koulutuksesta voidaan tinkiä, mutta kouluttamattomalla työvoimalla ei tänä päivänä yritys tee oiken mitään. Vai muutettaisiinko sairaanhoito omalla lompakolla hoidettavaksi? Katkenneesta kädestä 50000,- lasku? Jokainen voi miettiä oman säästökohteensa, ja alkaa selvitellä kunnallisvaaliehdokkaittensa kantoja. Jotain on pakko tehdä pitkässä juoksussa, mutta mitä?

 

[jussi_j]

Ihanko totta? Koronaan on kuollut alle tuhat suomalaista. Vuoden 2016 kausiflunssa vei 1500. Hintana on ollut 20 miljardia lisävelkaa, 100 000 uutta työtöntä, konkursseja, alkoholisoitumista, turhan etäopetuksen aiheuttamia koulupudokkaita ja tulossa on vielä paljon lisää esim. itsemurhien muodossa. Kyllä, Korona on hoidettava, mutta mutta myös muihin asioihin pitäisi riittää energiaa.

Tämä kyllä täysin älyvapaa vertailu. Olisiko mielestäsi pitänyt toimia samoin kun 2016 kausiflunssan kanssa, eli ei tehdä mitään? Paljon arvioit, että olisi ihmisiä kuollut ja uskotko, että olisi selvitty ilman taloudellisia vaikutuksia?

 

[adolf]

Vaikka en SDP:stä isommin diggaa, niin allekirjoitan kyllä sen pointin, että Marinin/tyttöhallituksen/sosialistien syyttäminen holtittomasta velanotosta on aika pöhköä ja valheelllista retoriikkaa. Olisi aikalailla samantekevää, että istuuko tuolla hallituksessa mikä tahansa puolue päättämässä, niin velkaa olisi otettu tässä mittakaavassa joka tapauksessa.

Se on sitten kokonaan toinen juttu, että millä tavalla tulevaisuuden Suomi-nimistä yhteiskuntaa ja sen valtiontaloutta rakennetaan. Siinä kohtaa en omaa kovinkaan kummoista luottoa nykyhallitukseen.

Yksi iso teema minun mielestäni on se, että miten saataisiin se alati kasvava nuorten ihmisten syrjäytyvä joukko integroitua mukaan tähän yhteiskuntaan ja työelämään, niin että heistä mahdollisimman monen veroeurot menisivät yhteisen kakun kasvattamiseen, eikä sen syömiseen. Toisin sanoen heidän työllistyminen yksityiselle sektorille. Todella monipolvinen ongelma, johon ei ole yksinkertaisia vastauksia.

 

[Cobol]

Vaikka en SDP:stä isommin diggaa, niin allekirjoitan kyllä sen pointin, että Marinin/tyttöhallituksen/sosialistien syyttäminen holtittomasta velanotosta on aika pöhköä ja valheelllista retoriikkaa.

Itse taas en demareista diggaa lainkaan. Katsotaanpa, mistä on kysymys.

Kokoomuksen talousasiantuntija Elina Lepomäki vaati hallitusta ottamaan ei vähemmän, vaan enemmän velkaa (2020) kuin hallitus on ottanut. Tällä rahalla olisi Lepomäen mukaan tullut maksaa ravintoloille täysmääräinen korvaus sekä laskea veroja. Mutta sen jälkeen olisi tullut jo vuonna 2021 siirtyä vastikkeellisempaan velanottoon.

Nyt kun hallitus on kuntavaalikampanjassaan täyttänyt kuntien saaviet piripintaan noin miljardilla yli kuntien tarpeen, Lepomäki ja talousasiantuntijat ovat esittäneet, että yritysten vastikkeetonta seuraavaa kierrosta kesällä 2021 osana hallituksen kuntavaalikampanjaa ei enää tulisi jakaa. Tämä rahanjako haittaa markkinataloutta.

Tilalle Lepomäki esittää rakenneuudistuksen käynnistämistä ja osa elvytysvaroista verojen alentamiseen. Se kannustaisi investoimaan ja toisi ihmisille enemmän arjen ostovoimaa.

Lepomäenkin mukaan nykyisen hallituksen päätöksillä on vaikutus myös tulevien hallitusten liikkumavaraan. Vaikka Suomen kansa äänestäisi reilun kahden vuoden päästä vaaleissa päinvastaista politiikkaa kuin mitä Marinin johdolla on tehty, istuisi tuo hallitus joka tapauksessa 60 miljardia suuremman velkasalkun päällä kuin minkä kanssa tämä hallitus aloitti.

Muistetaan vielä valtiovarainministeriiön laskelma (2021). Suomella on nyt velkaa 2021 BKT:sta 60 prosenttia. Pian se on 100 prosenttia ja vuonna 2050 arviolta 140 prosenttia BKT:sta. Marinin hallitus on tästä määränsä verran vastuullinen. Tämä kehitys tulee katkaista silloinkin, vaikka Marinin hallitusta asia ei huoleta.

 

[dana77]

Eli maksan muitten mukuloitten ruokkoja ja koulutusta yli 4000€/v Olisko noilta liikaa pyydetty, että maksavat valmistuttuaan mun joskus tulevaisuudessa saamani 1400,- bruttoeläkkeen kitisemättä? Vai aletaanko me leikellä nyt niiden eläkkeitä, jotka ovat meille koulut maksaneet?

Se on kohtuullista mikäli sinä olet maksanut omat koulusi. Nyt nuoret sukupolvet joutuvat maksamaan sekä sitä seuraavien koulutuksen, että vanhempien eläkkeen, joten onhan heidän rasituksensa kohtuuton ja heillä on siitä kaikki oikeus kitistä.

Suurten sukupolvien eläkemaksu edelleenkin oli 5-10% ja nuorten kohdalla se tulee olemaan yli 30%+, kumpikin maksaa päälle seuraavien koulutukset.

 

[Lätty-ylämummo]

Veroalet on jollain rahoitettava. Talouskasvulla, lainalla tai leikkaamalla kuluja. Talouskasvu olisi se kivoin vaihtoehto, mutta jos kuluttajaa ei huvita, niin mitä teen? Lainaaminen ei voi jatkua loputtomiin, joten mistä karsitaan? Kenestä tehdään työttömiä?
Veroalea on mukava vaatia, mutta samalla pitäisi olla joku rahoitussuunnitelma, jonka vaikutuksia voisi arvioida. Toistaiseksi kukaan ei ole täällä niitä rahoitussuunnitelmia esittänyt.

Lepomäki 02/-20: ”Rakenneuudistusten läpivienti, kuten paikallisen sopimisen edistäminen kaikilla työpaikoilla, sekä pidättäytyminen veronkorotuksista, olisivat parasta kasvupolitiikkaa juuri nyt."

Rakenneuudistukset on hieno sana, mutta tarkentamattomana pelkää mölinää. Tarkoittaako Lepomäki lapsilisien lakkauttamista, opintotukien muuttamista lainoiksi, vai eläkeiän nostamista edelleen? Nuo ovat merkittäviä rakenneuudistuksia. Pelkkä rakenneuudistus sanana on yhtä tyhjä sana kuin sananvapaus, jos ei ole mitään konkreettista sanottavaa.

Lepomäki 3/-21: ”Sote on epäedullinen Espoolle”
So? Eikö rakenneuudistus tarkoitakkaan sitä, että jostain pitää tinkiä, tai tehostaa? Sosiaalitoimi vie leijonanosan verotuloista, uudistusta on yritetty vuosikymmenet mitä moninaisimmilla hallituskoalitioilla, mutta ei ole saatu mitään aikaiseksi. Ja nyt kun asiat edes hieman nytkähtää, niin ei kelpaa, kun me hävitään jotain! Se siitä Lepomäen rakenneuudistuksesta.

Paikallinen sopiminen ei näytä olevan lääke oikeastaan mihinkään Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan, sivu 23:
"Tutkimukset neuvottelujärjestelmän, työllisyyden, tuottavuuden ja palkkojen välisestä yhteydestä eivät pysty osoittamaan syy-seuraussuhdetta ja tutkimuksia on melko vähän. Tutkimusten perusteella ei siis voida sanoa, miten neuvottelujärjestelmän muutokset vaikuttaisivat työllisyyteen, tuottavuuteen tai palkkoihin."
Olemassa olevien tutkimusten tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Koordinoidut neuvottelujärjestelmät (ml. organisoi-dusti hajautetut ja koordinoidut) ovat yhteydessä korkeaan työllisyysasteeseen ja pienempiin palkkaeroihin.
2. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät ovat yhteydessä hi-taampaan tuottavuuskasvuun.
3. Neuvottelujärjestelmän hajautuminen on yhteydessä korkeampiin palkkoihin.

Ketäpä sitten uskoisi, kokoomuksen Lepomäkeä vai Elinkeinoelämän tutkimuslaitosta? Yksi tapa arvioida näkemyserot on tietysti sokea usko puoluekirjaan, mutta itse kannattaisin enemmän henkilön substanssiin luottamista puoluekannasta riippumatta. Suomi on velkaantunut tasaisesti hallituksen väristä toiseen, Soininvaaraa pidän erittäin tervepäisenä eläkelläisvaikuttajana edelleen, eikä Manu mikään huono demari ollut. Kekkosesta en sano mitään. Marinista sen verran, että pokeria en tämän naisen kanssa haluaisi pelata, mutta siitä myöhemmin.

 

[Cobol]

Lepomäki 02/-20: ”Rakenneuudistusten läpivienti, kuten paikallisen sopimisen edistäminen kaikilla työpaikoilla, sekä pidättäytyminen veronkorotuksista, olisivat parasta kasvupolitiikkaa juuri nyt."

Kyse on ennen koronakriisin puhkeamista tehdystä kirjoituksesta, jossa pohditaan Suomen tulevaisuutta. Teksti on tiivistelmää Lepomäen blogista. Mainutun blogin ydin on tässä:

Talouspolitiikan arviointineuvosto on ollut huolissaan hallituksen talouspolitiikasta, erityisesti riittämättömästä puuttumisesta kestävyysvajeeseen. Perjantaina julkaistun tiedon mukaan Suomen talous kääntyi joulukuussa pakkaselle edelliskuukauteen nähden. Mitä tapahtuu, jos talouskasvu muuttuukin lähiaikoina laskuksi?

Mistä on kyse, se selviää yllä olevasta. Silloin ei ollut tiedossa edes sitä, että talouskasvu muuttuisi laskuksi.

Lätty-ylämummon tapaista tarinoita voisi jatkaa. Otetaan demariväite ennen koronakriisin todellisuutta ja verrataan sitä sitten koronakriisin aikaisiin muihin kannanottoihin:

Antti Rinne: tuleva hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardia euroa – veroja korotetaan 700 miljoonalla

Normaalin talouskasvun olosuhteissa Suomelle ei ole tulossa lisävelkaa, Rinne sanoo.

www.is.fi

Luvattiin korottaa 1.2 mrd pysyviä menoja, mutta se ylitettiin ja kokonaisvelan järkyttävästä lisäyksestä 40-60 mrd ei puhuttu mitään. Ei voi demariin luottaa.

 

[Lätty-ylämummo]

Eläkkeet ovat valtava menoerä, mutta eivät rasita budjettia määräänsä enempää, koska rahoitus tulee pääosin muualta, eli työeläkemaksuista.
Rahoitusvirrat voi tsekata tuosta:

https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/6014748faf3c88b076df922c094fae88eca089d2.jpg

Mutta mistäs kohti eläkkeistä leikataan ja minkä verran?

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/04/kokonaiselakejakauma_2019_suomi.png

Kaikkein suurimmat eläkkeet on yli 5k€ kuussa, mutta tuon suuruisten eläkkeen saajia on niin vähän, ettei niiden eläkkeiden puolittaminenkaan säästä oikeastaan mitään. Suurin osa on vielä yrittäjien itselleen maksamia, joten en niihin koskisi.
Alle 1500,- eläkkeisiin omasta mielestäni ei ole mitään syytä kajota. Sen jälkeen alkaa väki vähetä niin paljon, että leikkaukset pitäisi olla todella merkittäviä, jotta nillä olisi jotain todellista vaikutusta.
Entäs tasa-arvo? Leikattaisiinko miesten eläkkeet naisten tasolle? Siitä kertyisi jo aika messevä kakku, mutta epäilen tämän ehdotuksen kansansuosiota. Mutta ei kun ehdotuksia tulemaan, että keneltä ja kuinka paljon, niin laskeskellaan vaikutuksia sitten.

 

[Cobol]

Hallituksen ja Kokoomuksen erot koronakriisin taloustukien osalta on helppo tiivistää. Käytän perinteistä kalastajavertausta.

1. Hallitus jakaa ravintoille aivan liian myöhään yhden kalan kun nälkäkuolema uhkaa. Osa aiemmin kannattavista ravintoloista kuolee. Seuraava kala tulee vielä heikommassa tilanteessa. Kolmas kala jaetaan kun enää osa ravintoloista on hengissä. Neljäs kala saatetaan jakaa, mutta se tulee auttamatta aivan liian myöhään kaikille. Hyvin toimeen tulleiden ravintoloiden säästöt on käytetty ja lähes kaikista ravintoloista on tullut taloudellisesti heikkoja.

2. Kokoomus olisi jakanut heti alussa 20 kalaa jokaiselle kaloja tarvitseville. Paljon ennen hallituksen ensimmäistä kalaa. Jo ennen kuin 20 kalaa olisi käytetty, Kokoomus olisi avannut alueittain ravintoita asiakkaille ja sallinut alkoholin etämyynnin ravintoloille sekä laskenut alv-kantaa tilapäisesti. Näin ravintoloiden saama tuki olisi tullut asiakkailta ja kunnossa olleet ravintolat olisivat selvinneet helpommin kriisin yli.

3. Kuten jokainen ymmärtää, kakkosvaihtoehto olisi ravintoloiden (ja tietenkin myös muiden yritysten) kannalta hyvä kun kasvu alkaa. Ne eivät olisi ilman säästöjä ja siten vailla sijoitusmahdollisuuksia pienellä velalla. Hallituksen linja leikkasi taloudeltaan hyvät ravintolat heikkojen ravintoloiden tasolle eli kyseessä oli puhdas sosialistinen operaatio:

Ravintolat | Ravintoloiden kurimus näyttää Helsingin seudulla lohduttomalta: ”Nyt on kaikki säästöt syöty”

Varsinaista ravintoloiden konkurssiaaltoa ei ole vielä tapahtunut, mutta viitteitä siitä näkyy jo. ”Moni ravintola elää velkojien hyvällä tahdolla”, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

www.hs.fi

 

[Lätty-ylämummo]

Olisiko Rinteen pitänyt 28.5.2019 tietää pandemian aiheuttamasta lisävelan tarpeesta?

Jos Lepomäki tietää konstit rakenneuudistusten läpivientiin, niin olisiko ollut kohtuullista ilmoittaa tarpeelllisista toimista valiokuntatyöskentelyn yhteydessä?

• Valtiovarainvaliokunta (jäsen) 05.05.2015–16.04.2019, (varajäsen) 02.05.2019–17.06.2019
• Talousvaliokunta (varajäsen) 05.05.2015–08.06.2015
• Verojaosto (jäsen) 11.09.2015–16.04.2019

 

[Cobol]

Olisiko Rinteen pitänyt 28.5.2019 tietää pandemian aiheuttamasta lisävelan tarpeesta?

Jos Lepomäen näkemykset ennen pandemian taloukriisiä kirjoituksessa, jossa hän tarkasteli mm. kestävyysvajetta kysyen, mitä tapahtuu, jos talouskasvu muuttuukin lähiaikoina laskuksi, on validi vertailuun muiden näkemyksiin pandemian aikana linjoista, toki on Rinteenkin.

Hallituksen ja Kokoomuksen talouslinjaeron tiivistin helppoon muotoon. Se on suuri, myös seurauksiltaan. Hallituksen linjalla Suomi jää selvästi Ruotsista, kun talous alkaa kasvamaan. Lisäksi meillä on lyöty iso osa yrityksiä kanveisiin, koska tukitapa on kokonaisuudessa sosialistinen. Aivan kuten HS:n kirjoituksessa ravintolayrittäjä kertoo.

Vaihtoehtona on Kokoomuksen esittämä markkinaehtoisempi auttaminen. Etämyynti sallitaan, alv-kanta pudotetaan. Seuraus: ravintolat eivät joudu vereslihalle.

 

[Lätty-ylämummo]

Yritysten kassoja on syöty vaihtelevasti toimialasta riippuen. Jotkut tosin lihoneetkin. Ilmiöllä on nimikin, yrittäjäriski.
Ravintolat ovat kärsineet merkittävästi hallituksen rajoitustoimista, mutta messujen ja vastaavien tapahtumarakentaminen on ollut täysin seis nyt yli vuoden. Heidän ahdinkonsa ymmärtäjiä tuntuu olevan eriskummallisen vähän.
Ravintoloista sen sijaan jaksetaan olla huolissaan, mutta onko huoli todellakin ravintoloista vai omasta piletystarpeesta?

Hallituksen tuet ovat oikeutettuja molempiin ryhmiin, mutta tulolähteitä on valitettavasti vain lainanotto. On mielestäni hieman omituista soimata hallitusta velanotosta ja riittämättömistä tukitoimista. Arvonlisävero on hallituksen tärkein verolähde. Sen pudottaminen on lyhentämättömänä pois kassavirrasta. Kuluttajat eivät kuluta määräänsä enempää, ja yritykset käyttävät halpuuntuneen kustannusrakenteen mieluummin omaan hintakilpailukykyynsä kuin uusiin investointeihin tai työllistämiseen.
Olisiko jossain tutkittua tilastotietoa Alv:n pudottamisen taloutta elvýttävästä vaikutuksesta? Ravintolat ovat olleet halvan 14% Alv:n piirissä aiemminkin, niin en usko tuon prosentin puolittamisenkaan auttavan yhtään mitään. Siihen uskon erittäin vahvasti, että yrittäjien ottaminen työttömyysturvan piiriin oli erittäin hyvä veto juuri pienten ravintoloiden pystyssä pitämiseksi. Nyt yrittäjä saa niukan toimeentulonsa valtiolta, pystyy pitämään ravintolansa takeowayn avulla auki, ja maksamaan vuokransa.

 

[wundermann]

Sinäkö olet siis sitä mieltä että on ihan normaalia yrittäjän riskiä kun valtio käskee firmat kiinni tai hankaloittaa merkittävästi toimintaa? Tämän päälle luvataan korvauksia joita ei sitten annetakaan.

Käytännössä hallitus on toiminut myös eduskunnan päätösten vastaisesti jo vuoden. Eduskunta on velvoittanut hallituksen korvaamaan taloudellisia menetyksiä ja painottamaan alueellisesti sulkutoimenpiteitä. Kumpaakaan ei ole tehty. Suurin osa ravintoloista ei ole saanut juuri mitään korvauksia koska tukien ehdot on sorvattu tarkoituksella sellaisiksi.

Käytännössä hallitus tuhoaa ihmisten elämiä, valehtelee ja vittuilee päälle.

 

[dana77]

Paikallinen sopiminen ei näytä olevan lääke oikeastaan mihinkään Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan, sivu 23:
"Tutkimukset neuvottelujärjestelmän, työllisyyden, tuottavuuden ja palkkojen välisestä yhteydestä eivät pysty osoittamaan syy-seuraussuhdetta ja tutkimuksia on melko vähän. Tutkimusten perusteella ei siis voida sanoa, miten neuvottelujärjestelmän muutokset vaikuttaisivat työllisyyteen, tuottavuuteen tai palkkoihin."
Olemassa olevien tutkimusten tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Koordinoidut neuvottelujärjestelmät (ml. organisoi-dusti hajautetut ja koordinoidut) ovat yhteydessä korkeaan työllisyysasteeseen ja pienempiin palkkaeroihin.
2. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät ovat yhteydessä hi-taampaan tuottavuuskasvuun.
3. Neuvottelujärjestelmän hajautuminen on yhteydessä korkeampiin palkkoihin.

Minkä tutkimusten? Miksei Suomessa sitten ole korkea työllisyysaste jos sillä ja koodinoidulla neuvottelujärjestelmällä on kausaliteetti?
Onko hitaampi tuottavuuskasvu hyvä asia?
Onko se huonoa että sellaisilla aloilla, joilla on varaa maksetaan korkeampaa palkkaa, jolloin valtio kerää niiltä aloilta enemmän verotuloja romuttamatta muiden alojen työllistämisedellytyksiä?

bonuskysymys: oliko tässä tarkemmin mietittynä kolme syytä romuttaa keskistetty neuvottelujärjestelmä?

ps. termi sille kun yritykset kärsivät valtiovallan toimista eli "yrittäjän riski" vaan se on "poliittinen riski".

 

[Cobol]

Yritysten kassoja on syöty vaihtelevasti toimialasta riippuen. Jotkut tosin lihoneetkin. Ilmiöllä on nimikin, yrittäjäriski.

Nyt sekoitat yrittäjäriskin ja Suomen hallituksen päätökset. Ei yrittäjäriskiin kuulu se, että hallitus määrää pandemian takia firmasi kiinni. Hallitus on tämän tunnustanutkin korvaamalla pienen osan kuluista.

Ravintolat ovat kärsineet merkittävästi hallituksen rajoitustoimista, mutta messujen ja vastaavien tapahtumarakentaminen on ollut täysin seis nyt yli vuoden. Heidän ahdinkonsa ymmärtäjiä tuntuu olevan eriskummallisen vähän.Ravintoloista sen sijaan jaksetaan olla huolissaan, mutta onko huoli todellakin ravintoloista vai omasta piletystarpeesta?

Kun katsoo ilman vaaleanpunaisia värilaseja, luulen Kokoomusen olevan huolissaan piletyksen sijasta taloudesta. Myös SDP:n puoluevaltuusto vaati viikonloppuna kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä yksittäisten toimijoiden tukemiseksi uusia päätöksiä tuesta, jolla heitä autetaan pahimman yli. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle

Ei ne putkeen todellakaan ole menneet. Mutta kenen suuntaan SDP:n puoluehallitus kääntyisi? Jatkoajan hallituksen päätösten selittäjät laittaisivat varmaan jo SDP:n puoluevaltuuston ignoreen, jos SDP:n puoluevaltuusto olisi nimimerkki Jatkojassa.

 

[wundermann]

Vähän lukuja:

Kustannustuki 1 pienyrittäjistä 77% ei saanut mitään koska ehdot oli sorvattu sopiviksi. Tähän oli varattu 300 miljoonaa joka oli perinkin riittämätön summa. Siitä kuitenkin jaettiin vain 123 miljoonaa ehtojen takia

Samaan aikaan yksinyrittäjille sorvattiin oma tuki. 250 miljoonan potista jaettiin 94 miljoonaa täysin samoista syistä.

Kustannustuki 2 ravintola-alan osalta meni seuraavasti. Vain viidesosa edes haki tukea ehtojen takia. Siitä huolimatta tehdyistä hakemuksista hylättiin 66%

Mitäpä veikkaatte, toimiiko kustannustuki 3 yhtään paremmin?

Nämä paketit ovat siis olleet kaikille aloille yhteisiä. Suljetuille aloille ei ole missään vaiheessa edes tehty mitään omia tukipaketteja.

Samaan aikaan näiden hakemusten käsittelyaika on venynyt pahimmillaan neljään! kuukauteen.

Eli kun sanotaan että hallitus kyllä tukee kärsineitä aloja, niin se on puhdasta valehtelua.