Sanna Marinin hallitus

[jussi_j]

Ihanko totta? Koronaan on kuollut alle tuhat suomalaista. Vuoden 2016 kausiflunssa vei 1500. Hintana on ollut 20 miljardia lisävelkaa, 100 000 uutta työtöntä, konkursseja, alkoholisoitumista, turhan etäopetuksen aiheuttamia koulupudokkaita ja tulossa on vielä paljon lisää esim. itsemurhien muodossa. Kyllä, Korona on hoidettava, mutta mutta myös muihin asioihin pitäisi riittää energiaa.

Tämä kyllä täysin älyvapaa vertailu. Olisiko mielestäsi pitänyt toimia samoin kun 2016 kausiflunssan kanssa, eli ei tehdä mitään? Paljon arvioit, että olisi ihmisiä kuollut ja uskotko, että olisi selvitty ilman taloudellisia vaikutuksia?

 

[adolf]

Vaikka en SDP:stä isommin diggaa, niin allekirjoitan kyllä sen pointin, että Marinin/tyttöhallituksen/sosialistien syyttäminen holtittomasta velanotosta on aika pöhköä ja valheelllista retoriikkaa. Olisi aikalailla samantekevää, että istuuko tuolla hallituksessa mikä tahansa puolue päättämässä, niin velkaa olisi otettu tässä mittakaavassa joka tapauksessa.

Se on sitten kokonaan toinen juttu, että millä tavalla tulevaisuuden Suomi-nimistä yhteiskuntaa ja sen valtiontaloutta rakennetaan. Siinä kohtaa en omaa kovinkaan kummoista luottoa nykyhallitukseen.

Yksi iso teema minun mielestäni on se, että miten saataisiin se alati kasvava nuorten ihmisten syrjäytyvä joukko integroitua mukaan tähän yhteiskuntaan ja työelämään, niin että heistä mahdollisimman monen veroeurot menisivät yhteisen kakun kasvattamiseen, eikä sen syömiseen. Toisin sanoen heidän työllistyminen yksityiselle sektorille. Todella monipolvinen ongelma, johon ei ole yksinkertaisia vastauksia.

 

[Cobol]

Vaikka en SDP:stä isommin diggaa, niin allekirjoitan kyllä sen pointin, että Marinin/tyttöhallituksen/sosialistien syyttäminen holtittomasta velanotosta on aika pöhköä ja valheelllista retoriikkaa.

Itse taas en demareista diggaa lainkaan. Katsotaanpa, mistä on kysymys.

Kokoomuksen talousasiantuntija Elina Lepomäki vaati hallitusta ottamaan ei vähemmän, vaan enemmän velkaa (2020) kuin hallitus on ottanut. Tällä rahalla olisi Lepomäen mukaan tullut maksaa ravintoloille täysmääräinen korvaus sekä laskea veroja. Mutta sen jälkeen olisi tullut jo vuonna 2021 siirtyä vastikkeellisempaan velanottoon.

Nyt kun hallitus on kuntavaalikampanjassaan täyttänyt kuntien saaviet piripintaan noin miljardilla yli kuntien tarpeen, Lepomäki ja talousasiantuntijat ovat esittäneet, että yritysten vastikkeetonta seuraavaa kierrosta kesällä 2021 osana hallituksen kuntavaalikampanjaa ei enää tulisi jakaa. Tämä rahanjako haittaa markkinataloutta.

Tilalle Lepomäki esittää rakenneuudistuksen käynnistämistä ja osa elvytysvaroista verojen alentamiseen. Se kannustaisi investoimaan ja toisi ihmisille enemmän arjen ostovoimaa.

Lepomäenkin mukaan nykyisen hallituksen päätöksillä on vaikutus myös tulevien hallitusten liikkumavaraan. Vaikka Suomen kansa äänestäisi reilun kahden vuoden päästä vaaleissa päinvastaista politiikkaa kuin mitä Marinin johdolla on tehty, istuisi tuo hallitus joka tapauksessa 60 miljardia suuremman velkasalkun päällä kuin minkä kanssa tämä hallitus aloitti.

Muistetaan vielä valtiovarainministeriiön laskelma (2021). Suomella on nyt velkaa 2021 BKT:sta 60 prosenttia. Pian se on 100 prosenttia ja vuonna 2050 arviolta 140 prosenttia BKT:sta. Marinin hallitus on tästä määränsä verran vastuullinen. Tämä kehitys tulee katkaista silloinkin, vaikka Marinin hallitusta asia ei huoleta.

 

[dana77]

Eli maksan muitten mukuloitten ruokkoja ja koulutusta yli 4000€/v Olisko noilta liikaa pyydetty, että maksavat valmistuttuaan mun joskus tulevaisuudessa saamani 1400,- bruttoeläkkeen kitisemättä? Vai aletaanko me leikellä nyt niiden eläkkeitä, jotka ovat meille koulut maksaneet?

Se on kohtuullista mikäli sinä olet maksanut omat koulusi. Nyt nuoret sukupolvet joutuvat maksamaan sekä sitä seuraavien koulutuksen, että vanhempien eläkkeen, joten onhan heidän rasituksensa kohtuuton ja heillä on siitä kaikki oikeus kitistä.

Suurten sukupolvien eläkemaksu edelleenkin oli 5-10% ja nuorten kohdalla se tulee olemaan yli 30%+, kumpikin maksaa päälle seuraavien koulutukset.

 

[Lätty-ylämummo]

Veroalet on jollain rahoitettava. Talouskasvulla, lainalla tai leikkaamalla kuluja. Talouskasvu olisi se kivoin vaihtoehto, mutta jos kuluttajaa ei huvita, niin mitä teen? Lainaaminen ei voi jatkua loputtomiin, joten mistä karsitaan? Kenestä tehdään työttömiä?
Veroalea on mukava vaatia, mutta samalla pitäisi olla joku rahoitussuunnitelma, jonka vaikutuksia voisi arvioida. Toistaiseksi kukaan ei ole täällä niitä rahoitussuunnitelmia esittänyt.

Lepomäki 02/-20: ”Rakenneuudistusten läpivienti, kuten paikallisen sopimisen edistäminen kaikilla työpaikoilla, sekä pidättäytyminen veronkorotuksista, olisivat parasta kasvupolitiikkaa juuri nyt."

Rakenneuudistukset on hieno sana, mutta tarkentamattomana pelkää mölinää. Tarkoittaako Lepomäki lapsilisien lakkauttamista, opintotukien muuttamista lainoiksi, vai eläkeiän nostamista edelleen? Nuo ovat merkittäviä rakenneuudistuksia. Pelkkä rakenneuudistus sanana on yhtä tyhjä sana kuin sananvapaus, jos ei ole mitään konkreettista sanottavaa.

Lepomäki 3/-21: ”Sote on epäedullinen Espoolle”
So? Eikö rakenneuudistus tarkoitakkaan sitä, että jostain pitää tinkiä, tai tehostaa? Sosiaalitoimi vie leijonanosan verotuloista, uudistusta on yritetty vuosikymmenet mitä moninaisimmilla hallituskoalitioilla, mutta ei ole saatu mitään aikaiseksi. Ja nyt kun asiat edes hieman nytkähtää, niin ei kelpaa, kun me hävitään jotain! Se siitä Lepomäen rakenneuudistuksesta.

Paikallinen sopiminen ei näytä olevan lääke oikeastaan mihinkään Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan, sivu 23:
"Tutkimukset neuvottelujärjestelmän, työllisyyden, tuottavuuden ja palkkojen välisestä yhteydestä eivät pysty osoittamaan syy-seuraussuhdetta ja tutkimuksia on melko vähän. Tutkimusten perusteella ei siis voida sanoa, miten neuvottelujärjestelmän muutokset vaikuttaisivat työllisyyteen, tuottavuuteen tai palkkoihin."
Olemassa olevien tutkimusten tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Koordinoidut neuvottelujärjestelmät (ml. organisoi-dusti hajautetut ja koordinoidut) ovat yhteydessä korkeaan työllisyysasteeseen ja pienempiin palkkaeroihin.
2. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät ovat yhteydessä hi-taampaan tuottavuuskasvuun.
3. Neuvottelujärjestelmän hajautuminen on yhteydessä korkeampiin palkkoihin.

Ketäpä sitten uskoisi, kokoomuksen Lepomäkeä vai Elinkeinoelämän tutkimuslaitosta? Yksi tapa arvioida näkemyserot on tietysti sokea usko puoluekirjaan, mutta itse kannattaisin enemmän henkilön substanssiin luottamista puoluekannasta riippumatta. Suomi on velkaantunut tasaisesti hallituksen väristä toiseen, Soininvaaraa pidän erittäin tervepäisenä eläkelläisvaikuttajana edelleen, eikä Manu mikään huono demari ollut. Kekkosesta en sano mitään. Marinista sen verran, että pokeria en tämän naisen kanssa haluaisi pelata, mutta siitä myöhemmin.

 

[Cobol]

Lepomäki 02/-20: ”Rakenneuudistusten läpivienti, kuten paikallisen sopimisen edistäminen kaikilla työpaikoilla, sekä pidättäytyminen veronkorotuksista, olisivat parasta kasvupolitiikkaa juuri nyt."

Kyse on ennen koronakriisin puhkeamista tehdystä kirjoituksesta, jossa pohditaan Suomen tulevaisuutta. Teksti on tiivistelmää Lepomäen blogista. Mainutun blogin ydin on tässä:

Talouspolitiikan arviointineuvosto on ollut huolissaan hallituksen talouspolitiikasta, erityisesti riittämättömästä puuttumisesta kestävyysvajeeseen. Perjantaina julkaistun tiedon mukaan Suomen talous kääntyi joulukuussa pakkaselle edelliskuukauteen nähden. Mitä tapahtuu, jos talouskasvu muuttuukin lähiaikoina laskuksi?

Mistä on kyse, se selviää yllä olevasta. Silloin ei ollut tiedossa edes sitä, että talouskasvu muuttuisi laskuksi.

Lätty-ylämummon tapaista tarinoita voisi jatkaa. Otetaan demariväite ennen koronakriisin todellisuutta ja verrataan sitä sitten koronakriisin aikaisiin muihin kannanottoihin:

Antti Rinne: tuleva hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardia euroa – veroja korotetaan 700 miljoonalla

Normaalin talouskasvun olosuhteissa Suomelle ei ole tulossa lisävelkaa, Rinne sanoo.

www.is.fi

Luvattiin korottaa 1.2 mrd pysyviä menoja, mutta se ylitettiin ja kokonaisvelan järkyttävästä lisäyksestä 40-60 mrd ei puhuttu mitään. Ei voi demariin luottaa.

 

[Lätty-ylämummo]

Eläkkeet ovat valtava menoerä, mutta eivät rasita budjettia määräänsä enempää, koska rahoitus tulee pääosin muualta, eli työeläkemaksuista.
Rahoitusvirrat voi tsekata tuosta:

https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/6014748faf3c88b076df922c094fae88eca089d2.jpg

Mutta mistäs kohti eläkkeistä leikataan ja minkä verran?

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/04/kokonaiselakejakauma_2019_suomi.png

Kaikkein suurimmat eläkkeet on yli 5k€ kuussa, mutta tuon suuruisten eläkkeen saajia on niin vähän, ettei niiden eläkkeiden puolittaminenkaan säästä oikeastaan mitään. Suurin osa on vielä yrittäjien itselleen maksamia, joten en niihin koskisi.
Alle 1500,- eläkkeisiin omasta mielestäni ei ole mitään syytä kajota. Sen jälkeen alkaa väki vähetä niin paljon, että leikkaukset pitäisi olla todella merkittäviä, jotta nillä olisi jotain todellista vaikutusta.
Entäs tasa-arvo? Leikattaisiinko miesten eläkkeet naisten tasolle? Siitä kertyisi jo aika messevä kakku, mutta epäilen tämän ehdotuksen kansansuosiota. Mutta ei kun ehdotuksia tulemaan, että keneltä ja kuinka paljon, niin laskeskellaan vaikutuksia sitten.

 

[Cobol]

Hallituksen ja Kokoomuksen erot koronakriisin taloustukien osalta on helppo tiivistää. Käytän perinteistä kalastajavertausta.

1. Hallitus jakaa ravintoille aivan liian myöhään yhden kalan kun nälkäkuolema uhkaa. Osa aiemmin kannattavista ravintoloista kuolee. Seuraava kala tulee vielä heikommassa tilanteessa. Kolmas kala jaetaan kun enää osa ravintoloista on hengissä. Neljäs kala saatetaan jakaa, mutta se tulee auttamatta aivan liian myöhään kaikille. Hyvin toimeen tulleiden ravintoloiden säästöt on käytetty ja lähes kaikista ravintoloista on tullut taloudellisesti heikkoja.

2. Kokoomus olisi jakanut heti alussa 20 kalaa jokaiselle kaloja tarvitseville. Paljon ennen hallituksen ensimmäistä kalaa. Jo ennen kuin 20 kalaa olisi käytetty, Kokoomus olisi avannut alueittain ravintoita asiakkaille ja sallinut alkoholin etämyynnin ravintoloille sekä laskenut alv-kantaa tilapäisesti. Näin ravintoloiden saama tuki olisi tullut asiakkailta ja kunnossa olleet ravintolat olisivat selvinneet helpommin kriisin yli.

3. Kuten jokainen ymmärtää, kakkosvaihtoehto olisi ravintoloiden (ja tietenkin myös muiden yritysten) kannalta hyvä kun kasvu alkaa. Ne eivät olisi ilman säästöjä ja siten vailla sijoitusmahdollisuuksia pienellä velalla. Hallituksen linja leikkasi taloudeltaan hyvät ravintolat heikkojen ravintoloiden tasolle eli kyseessä oli puhdas sosialistinen operaatio:

Ravintolat | Ravintoloiden kurimus näyttää Helsingin seudulla lohduttomalta: ”Nyt on kaikki säästöt syöty”

Varsinaista ravintoloiden konkurssiaaltoa ei ole vielä tapahtunut, mutta viitteitä siitä näkyy jo. ”Moni ravintola elää velkojien hyvällä tahdolla”, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

www.hs.fi

 

[Lätty-ylämummo]

Olisiko Rinteen pitänyt 28.5.2019 tietää pandemian aiheuttamasta lisävelan tarpeesta?

Jos Lepomäki tietää konstit rakenneuudistusten läpivientiin, niin olisiko ollut kohtuullista ilmoittaa tarpeelllisista toimista valiokuntatyöskentelyn yhteydessä?

• Valtiovarainvaliokunta (jäsen) 05.05.2015–16.04.2019, (varajäsen) 02.05.2019–17.06.2019
• Talousvaliokunta (varajäsen) 05.05.2015–08.06.2015
• Verojaosto (jäsen) 11.09.2015–16.04.2019

 

[Cobol]

Olisiko Rinteen pitänyt 28.5.2019 tietää pandemian aiheuttamasta lisävelan tarpeesta?

Jos Lepomäen näkemykset ennen pandemian taloukriisiä kirjoituksessa, jossa hän tarkasteli mm. kestävyysvajetta kysyen, mitä tapahtuu, jos talouskasvu muuttuukin lähiaikoina laskuksi, on validi vertailuun muiden näkemyksiin pandemian aikana linjoista, toki on Rinteenkin.

Hallituksen ja Kokoomuksen talouslinjaeron tiivistin helppoon muotoon. Se on suuri, myös seurauksiltaan. Hallituksen linjalla Suomi jää selvästi Ruotsista, kun talous alkaa kasvamaan. Lisäksi meillä on lyöty iso osa yrityksiä kanveisiin, koska tukitapa on kokonaisuudessa sosialistinen. Aivan kuten HS:n kirjoituksessa ravintolayrittäjä kertoo.

Vaihtoehtona on Kokoomuksen esittämä markkinaehtoisempi auttaminen. Etämyynti sallitaan, alv-kanta pudotetaan. Seuraus: ravintolat eivät joudu vereslihalle.

 

[Lätty-ylämummo]

Yritysten kassoja on syöty vaihtelevasti toimialasta riippuen. Jotkut tosin lihoneetkin. Ilmiöllä on nimikin, yrittäjäriski.
Ravintolat ovat kärsineet merkittävästi hallituksen rajoitustoimista, mutta messujen ja vastaavien tapahtumarakentaminen on ollut täysin seis nyt yli vuoden. Heidän ahdinkonsa ymmärtäjiä tuntuu olevan eriskummallisen vähän.
Ravintoloista sen sijaan jaksetaan olla huolissaan, mutta onko huoli todellakin ravintoloista vai omasta piletystarpeesta?

Hallituksen tuet ovat oikeutettuja molempiin ryhmiin, mutta tulolähteitä on valitettavasti vain lainanotto. On mielestäni hieman omituista soimata hallitusta velanotosta ja riittämättömistä tukitoimista. Arvonlisävero on hallituksen tärkein verolähde. Sen pudottaminen on lyhentämättömänä pois kassavirrasta. Kuluttajat eivät kuluta määräänsä enempää, ja yritykset käyttävät halpuuntuneen kustannusrakenteen mieluummin omaan hintakilpailukykyynsä kuin uusiin investointeihin tai työllistämiseen.
Olisiko jossain tutkittua tilastotietoa Alv:n pudottamisen taloutta elvýttävästä vaikutuksesta? Ravintolat ovat olleet halvan 14% Alv:n piirissä aiemminkin, niin en usko tuon prosentin puolittamisenkaan auttavan yhtään mitään. Siihen uskon erittäin vahvasti, että yrittäjien ottaminen työttömyysturvan piiriin oli erittäin hyvä veto juuri pienten ravintoloiden pystyssä pitämiseksi. Nyt yrittäjä saa niukan toimeentulonsa valtiolta, pystyy pitämään ravintolansa takeowayn avulla auki, ja maksamaan vuokransa.

 

[wundermann]

Sinäkö olet siis sitä mieltä että on ihan normaalia yrittäjän riskiä kun valtio käskee firmat kiinni tai hankaloittaa merkittävästi toimintaa? Tämän päälle luvataan korvauksia joita ei sitten annetakaan.

Käytännössä hallitus on toiminut myös eduskunnan päätösten vastaisesti jo vuoden. Eduskunta on velvoittanut hallituksen korvaamaan taloudellisia menetyksiä ja painottamaan alueellisesti sulkutoimenpiteitä. Kumpaakaan ei ole tehty. Suurin osa ravintoloista ei ole saanut juuri mitään korvauksia koska tukien ehdot on sorvattu tarkoituksella sellaisiksi.

Käytännössä hallitus tuhoaa ihmisten elämiä, valehtelee ja vittuilee päälle.

 

[dana77]

Paikallinen sopiminen ei näytä olevan lääke oikeastaan mihinkään Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan, sivu 23:
"Tutkimukset neuvottelujärjestelmän, työllisyyden, tuottavuuden ja palkkojen välisestä yhteydestä eivät pysty osoittamaan syy-seuraussuhdetta ja tutkimuksia on melko vähän. Tutkimusten perusteella ei siis voida sanoa, miten neuvottelujärjestelmän muutokset vaikuttaisivat työllisyyteen, tuottavuuteen tai palkkoihin."
Olemassa olevien tutkimusten tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Koordinoidut neuvottelujärjestelmät (ml. organisoi-dusti hajautetut ja koordinoidut) ovat yhteydessä korkeaan työllisyysasteeseen ja pienempiin palkkaeroihin.
2. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät ovat yhteydessä hi-taampaan tuottavuuskasvuun.
3. Neuvottelujärjestelmän hajautuminen on yhteydessä korkeampiin palkkoihin.

Minkä tutkimusten? Miksei Suomessa sitten ole korkea työllisyysaste jos sillä ja koodinoidulla neuvottelujärjestelmällä on kausaliteetti?
Onko hitaampi tuottavuuskasvu hyvä asia?
Onko se huonoa että sellaisilla aloilla, joilla on varaa maksetaan korkeampaa palkkaa, jolloin valtio kerää niiltä aloilta enemmän verotuloja romuttamatta muiden alojen työllistämisedellytyksiä?

bonuskysymys: oliko tässä tarkemmin mietittynä kolme syytä romuttaa keskistetty neuvottelujärjestelmä?

ps. termi sille kun yritykset kärsivät valtiovallan toimista eli "yrittäjän riski" vaan se on "poliittinen riski".

 

[Cobol]

Yritysten kassoja on syöty vaihtelevasti toimialasta riippuen. Jotkut tosin lihoneetkin. Ilmiöllä on nimikin, yrittäjäriski.

Nyt sekoitat yrittäjäriskin ja Suomen hallituksen päätökset. Ei yrittäjäriskiin kuulu se, että hallitus määrää pandemian takia firmasi kiinni. Hallitus on tämän tunnustanutkin korvaamalla pienen osan kuluista.

Ravintolat ovat kärsineet merkittävästi hallituksen rajoitustoimista, mutta messujen ja vastaavien tapahtumarakentaminen on ollut täysin seis nyt yli vuoden. Heidän ahdinkonsa ymmärtäjiä tuntuu olevan eriskummallisen vähän.Ravintoloista sen sijaan jaksetaan olla huolissaan, mutta onko huoli todellakin ravintoloista vai omasta piletystarpeesta?

Kun katsoo ilman vaaleanpunaisia värilaseja, luulen Kokoomusen olevan huolissaan piletyksen sijasta taloudesta. Myös SDP:n puoluevaltuusto vaati viikonloppuna kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä yksittäisten toimijoiden tukemiseksi uusia päätöksiä tuesta, jolla heitä autetaan pahimman yli. SDP:n puoluevaltuusto vaatii, että asiasta linjataan mahdollisimman nopeasti ja että tukikokonaisuus saadaan nopeasti liikkeelle

Ei ne putkeen todellakaan ole menneet. Mutta kenen suuntaan SDP:n puoluehallitus kääntyisi? Jatkoajan hallituksen päätösten selittäjät laittaisivat varmaan jo SDP:n puoluevaltuuston ignoreen, jos SDP:n puoluevaltuusto olisi nimimerkki Jatkojassa.

 

[wundermann]

Vähän lukuja:

Kustannustuki 1 pienyrittäjistä 77% ei saanut mitään koska ehdot oli sorvattu sopiviksi. Tähän oli varattu 300 miljoonaa joka oli perinkin riittämätön summa. Siitä kuitenkin jaettiin vain 123 miljoonaa ehtojen takia

Samaan aikaan yksinyrittäjille sorvattiin oma tuki. 250 miljoonan potista jaettiin 94 miljoonaa täysin samoista syistä.

Kustannustuki 2 ravintola-alan osalta meni seuraavasti. Vain viidesosa edes haki tukea ehtojen takia. Siitä huolimatta tehdyistä hakemuksista hylättiin 66%

Mitäpä veikkaatte, toimiiko kustannustuki 3 yhtään paremmin?

Nämä paketit ovat siis olleet kaikille aloille yhteisiä. Suljetuille aloille ei ole missään vaiheessa edes tehty mitään omia tukipaketteja.

Samaan aikaan näiden hakemusten käsittelyaika on venynyt pahimmillaan neljään! kuukauteen.

Eli kun sanotaan että hallitus kyllä tukee kärsineitä aloja, niin se on puhdasta valehtelua.

 

[BlackWolf]

Minua nyt edelleen ihmetyttää, että mihin ne rahat on menneet. Ehkä @Lätty-ylämummo osaa vastata tähän kysymykseen. n. 4-6 miljardia on niistä 20 miljardista velkaa annettu suorana rahana yrityksille ja nekin sillä tavalla, että kaikki konsulttifirmat jotka toimii muutenkin verkossa saivat eniten ja ne firmat joiden työpaikat laitettiin laeilla kiinni vähiten. Mutta missä on se loput 14-16 miljardia?! Niin joo kunnille meni miljardi ylimääräistä edelleen puuttuu pitkälle yli 10 miljardia velkarahaa. Mihin se on mennyt?!

Uskallan väittää, että jos olisi laitettu miljardi haisemaan suoraan kansalaisille 200€ ostosetelinä käytettäväksi ruoan noutamiseen (miljardi/5miljonaa = 200€ nuppi) "palvelusetelinä". Niin vaikutus olisi ollut tehokkaampi tän maan taloudelle ja ravintola-alan yrittäjille. Tuostakin rahasta olisi tullut välittömästi takaisin 14% ruoan ALV:na ja 24% kuljetuskustannuksista. Jos sama olisi tehty jakosuhteella n. 50% niin vaikutus talouteen olisi ollut melkein 2 miljardia, kun kansalaiset olisi maksaneet ruoasta 50% omasta lompakosta ja puolet setelillä. Mutta kannattamatonta ja liian myöhäistä "saat jotain jos saat" temppuilua harrastamalla on kannattavat firmat saatu ennemmin ahdinkoon.

 

[wundermann]

Puhutaanpa sitten ihmisistä.

Kriisistä ovat eniten kärsineet kuitenkin loppupeleissä ihmiset eikä yritykset.

Eniten kärsineiden alojen työntekijöitä, myös mikroyrittäjät, ei ole tuettu käytännössä mitenkään. Jos nyt hallitus ei haluakaan ideologisista syistä antaa tukea yrityksille, niin luulisi että näille matalapalkkaisille duunareille edes heruisi apua. Eipä heru. Ei pennin jeniä.

Minä kuulun meidän alan hyväosaisiin, koska olen saanut melkein koko ajan tehdä edes osa-aikatöitä. Silti meidän perheen ansionmenetykset on tähän mennessä noin 30000 euroa. Se ei paljon pienen lapsen isänä naurata. Tietysti meidän molempien vanhempainraha on pienempi kuin normaalisti edellisen vuoden takia.

Hallitus on pettänyt aika monen ihmisen luottamuksen. Mä en tuu antamaan ikinä anteeksi.

 

[jussi_j]

.... Jos Lepomäki tietää konstit rakenneuudistusten läpivientiin, niin olisiko ollut kohtuullista ilmoittaa tarpeelllisista toimista valiokuntatyöskentelyn yhteydessä?

• Valtiovarainvaliokunta (jäsen) 05.05.2015–16.04.2019, (varajäsen) 02.05.2019–17.06.2019
• Talousvaliokunta (varajäsen) 05.05.2015–08.06.2015
• Verojaosto (jäsen) 11.09.2015–16.04.2019

Onko tämä jostain hakaniemestä tullut ohje, että aina syytetään kokoomusta vaikka vähän pidemmältäkin historiasta.

Kun Lepomäki puhuu rakenneuudistuksita, niin hän ei tarkoita mitään yksittäistä muutosta. Tarvittavia rakenneuudistuksia ovat nyt ainakin työelämään liittyvä, asumistukiin tai sosiaalitukiin yleensä, sotee jne. Ja älä nyt tule sanomaan, että joku vastustaisi sotea, kun vastustetaan vain nykyisenkaltaista katastrofia, mistä ei hyödy kuin ideologisesti ehkä kepu ja vasemmisto kun pääsee lisää verottamaan niin tykkäävät periaatteessa.

 

[Lätty-ylämummo]

Minua nyt edelleen ihmetyttää, että mihin ne rahat on menneet. Ehkä @Lätty-ylämummo osaa vastata tähän kysymykseen. n. 4-6 miljardia on niistä 20 miljardista velkaa annettu suorana rahana yrityksille ja nekin sillä tavalla, että kaikki konsulttifirmat jotka toimii muutenkin verkossa saivat eniten ja ne firmat joiden työpaikat laitettiin laeilla kiinni vähiten. Mutta missä on se loput 14-16 miljardia?! Niin joo kunnille meni miljardi ylimääräistä edelleen puuttuu pitkälle yli 10 miljardia velkarahaa. Mihin se on mennyt?!

Uskallan väittää, että jos olisi laitettu miljardi haisemaan suoraan kansalaisille 200€ ostosetelinä käytettäväksi ruoan noutamiseen (miljardi/5miljonaa = 200€ nuppi) "palvelusetelinä". Niin vaikutus olisi ollut tehokkaampi tän maan taloudelle ja ravintola-alan yrittäjille. Tuostakin rahasta olisi tullut välittömästi takaisin 14% ruoan ALV:na ja 24% kuljetuskustannuksista. Jos sama olisi tehty jakosuhteella n. 50% niin vaikutus talouteen olisi ollut melkein 2 miljardia, kun kansalaiset olisi maksaneet ruoasta 50% omasta lompakosta ja puolet setelillä. Mutta kannattamatonta ja liian myöhäistä "saat jotain jos saat" temppuilua harrastamalla on kannattavat firmat saatu ennemmin ahdinkoon.

Hallitus antoi v 2020 seitsemän lisätalousarviota, joissa menot on eriteltyinä. Valitettavasti selkeää yksinkertaista tiivistelmää ei löydy mistään, vaikka asian luulisi mediaakin kiinnostavan, mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan.

Valtion ottamasta velasta valtaosa meni kuntien rahoittamiseen. Sinne kriisi iski oikeastaan kolmea kautta. Suomi oli ajautunut käytännössä taantumaan jo vuoden 2019 aikana, minkä vuoksi kunnat pienentyneitten verotulojen vuoksi teki tappiollisia tilinpäätöksiä. Pandemia toi ensin työttömien ja lomautettujen ryppään, sitten putosi verotuotot, ja alkoi koronan hoidosta johtuvien kustannusten tulva. Eli vanhat alijäämät, verotulojen lasku, ja pandemian kulut. Näitä valtio paikkasi sitten näkökulmasta riippuen; riittävästi, jolla pidetään kunnallisverot tälle vuodelle vanhoilla tasoilla - tai aivan liikaa, jolloin valtio maksoi kuntien aiemman lepsuilun nyt velkarahalla. Summarum, tekipä valtio miten tahansa, niin kuntien rahoitus kaatuu sen syliin aina jotain kautta. Kunta ei voi konkurssia tehdä.

Paljonko on paljon, on mielenkiintoinen kysymys valtion velan yhteydessä. Yksityistalouksilla on velkaa 187 miljardia, eli jos korot hyppäisi nyt ysärin lukemille, niin kotitaloudet kaatuisi. Tai ei ehkä sittenkään aivan kaikki, sillä yksityistä varallisuutta on 335 miljardia. Viime vuoden toisella neljänneksellä varojen ja velkojen ero eli kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi 14 miljardia – sululla oli hyvätkin puolensa, kun jengi ei päässyt tuhlaamaan. Eniten velkaa Suomessa on kuitenkin yrityksillä: 235 miljardia. Veloistaan huolimatta yritykset ovat olleet hyväkuntoisia, ja siksi kestäneet koronan pääsääntöisesti konkursseitta. Nyt mielenkiintoista on se, että olisiko yrityksiä pitänyt tukea vielä enemmän, jota velkaa nuoremmat polvet sitten maksaisivat? Miksi valtio ei saisi velkaantua, mutta yrityksiä pitäisi tukea enemmän?

Arvonlisävero on nimensä mukaisesti arvon noususta maksettava vero, eli myyjä vähentää ensin ostojensa alvin, ja tilittää erotuksen verottajalle. Noin typistetysti kuvattuna.

 

[Cobol]

Nyt mielenkiintoista on se, että olisiko yrityksiä pitänyt tukea vielä enemmän, jota velkaa nuoremmat polvet sitten maksaisivat? Miksi valtio ei saisi velkaantua, mutta yrityksiä pitäisi tukea enemmän?

Ei näytä menevän asia perille. Koitetaan näin, aika puhdasta rautalankaa:

1. Hallitus jakaa 100 kalaa kerrallaan yhteensä neljä kertaa. Lainataan ulkomailta siis 400 kalaa.
2. Kokoomus jakaa 200 kalaa yhteensä kaksi kertaa. Lainataan ulkomailta siis 200 kalaa.
3. Kookoomus antaa kalastajien rakentaa verkon (etämyynti) ja avaa vedet rajoitetulle kalastukselle.

Kumpi tapa on fiksumpi ja kummassa velkaannutaan enemmän?

Toki tiedän vastauksesi. Huomenna jossain sivulausessa ihmettelet, miten voidaan kuvitella, että kyse on kalastamisesta, kun on koko ajan puhuttu ravintoiloista, yrityksistä ja muusta.

 

[Lätty-ylämummo]

Puhutaanpa sitten ihmisistä.

Kriisistä ovat eniten kärsineet kuitenkin loppupeleissä ihmiset eikä yritykset.

Eniten kärsineiden alojen työntekijöitä, myös mikroyrittäjät, ei ole tuettu käytännössä mitenkään. Jos nyt hallitus ei haluakaan ideologisista syistä antaa tukea yrityksille, niin luulisi että näille matalapalkkaisille duunareille edes heruisi apua. Eipä heru. Ei pennin jeniä.

Minä kuulun meidän alan hyväosaisiin, koska olen saanut melkein koko ajan tehdä edes osa-aikatöitä. Silti meidän perheen ansionmenetykset on tähän mennessä noin 30000 euroa. Se ei paljon pienen lapsen isänä naurata. Tietysti meidän molempien vanhempainraha on pienempi kuin normaalisti edellisen vuoden takia.

Hallitus on pettänyt aika monen ihmisen luottamuksen. Mä en tuu antamaan ikinä anteeksi.

Olet oikeassa siinä, että ihmiset ovat kärsineet eniten. Mutta suhteessa kansainväliseen pandemiaan, niin olisiko se jotenkin siedettävällä tasolla kumminkin? Tämä on ainutlaatuinen koettelemus sotien jälkeen, josta aiempaa kokemusta ei ole kenelläkään. Mutta itselleni ysärin lama oli kumminkin monin verroin pahempi nakki. Silloin teurastettiin toimivia yrityksiä surutta muutaman satasen verovelan vuoksi.

Omassa lähipiirissäni on myös mikroyrittäjiä, joista hakemuksen oikein tehneet saivat kaikki vuosi sitten 2000,- kertaköntän ja nyt ovat peruspäivärahalla ne kuukaudet, kun eivät laskuta töistään. Jos sinulla on eri kokemukset, niin kannattaa selvittää, onko edes haettu mitään tukia. Aika monella yrittäjällä on jääräpäinen asenne, että omillaan on pärjättävä. Mikä on oikein, mutta silloin menettää kyllä mielestäni puheoikeutensa siihen, etteikö muka mitenkään ole tuettu.

Mulla tulot on pudonu erittäin merkittävästi. Olen omassa työssä työllistyjä, mutten ole noita tukia itselleni hakenut, koska kassa on toistaiseksi kestänyt ja puolisko sponssannut. Itse lasken tämän taloudellisen uhraukseni omaksi sotevelakseni valtiolle, jonka kiitollisuudenvelassa maksan nyt sitten osittain pois. Hallitus olisi voinut varmaan tehdä asioita toisinkin, mutta kun yhdelläkään hallituksella ei ole näyttöä paremmasta, niin mun mielestä tälle nykyisellekään on turha kiukutella. Yleisökirjoituksissa kansa ei huuda leipää, vaan kaljaa ja säpävuoroja. Mun mielestä se on aika hyvä mittari sille, kuinka koronasta on toistaiseksi selvitty.

 

[Lätty-ylämummo]

Ei näytä menevän asia perille. Koitetaan näin, aika puhdasta rautalankaa:

1. Hallitus jakaa 100 kalaa kerrallaan yhteensä neljä kertaa. Lainataan ulkomailta siis 400 kalaa.
2. Kokoomus jakaa 200 kalaa yhteensä kaksi kertaa. Lainataan ulkomailta siis 200 kalaa.
3. Kookoomus antaa kalastajien rakentaa verkon (etämyynti) ja avaa vedet rajoitetulle kalastukselle.

Kumpi tapa on fiksumpi ja kummassa velkaannutaan enemmän?

Toki tiedän vastauksesi. Huomenna jossain sivulausessa ihmettelet, miten voidaan kuvitella, että kyse on kalastamisesta, kun on koko ajan puhuttu ravintoiloista, yrityksistä ja muusta.

Olet väärässä. Vastaus tulee nyt ja on seuraava: Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.
Mulle tämä ei ole mikään demarit/kokoomus kysymys, vaan oman aikamme suurin kikkare universumin tuulettimessa.
Toistaiseksi yksikään puolue ei ole esittänyt mitään patenttiratkaisua ongelmien ratkaisemiseksi. Enkä usko, että tulee esittämäänkään, koska sitä ei vain ole.
Kysyin siis sitä, että kun täällä maristaan valtion velkaantumisesta, niin miksi samaan aikaan velkaa pitäisi ottaa lisää ja tukea yrityksiä enemmän?
Valtio ei ole kieltänyt yhtäkään yrittäjää rakentamasta verkkoa - katiska - on hieman eri juttu, ja vedet on ollu auki ihan koko ajan.

 

[Cobol]

Olet väärässä. Vastaus tulee nyt ja on seuraava: Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.

En ole. Antamalla tuossa esimerkissä ravintoloille mahdollisuus alkoholin etämyyntiin, ravintolat tarvitsevat tukea vähemmän. Heidän liikevaihtonsa kasvaisi, kyky maksaa kuluja paranisi ja samalla vähenisi tuen tarve. Se, että et asiaa ymmärrä, on toki valitettavaa.

Vastaavia esimerkkejä löytyisi muistakin liiketoimista.

 

[Lätty-ylämummo]

En ole. Antamalla tuossa esimerkissä ravintoloille mahdollisuus alkoholin etämyyntiin, ravintolat tarvitsevat tukea vähemmän. Heidän liikevaihtonsa kasvaisi, kyky maksaa kuluja paranisi ja samalla vähenisi tuen tarve. Se, että et asiaa ymmärrä, on toki valitettavaa.

Vastaavia esimerkkejä löytyisi muistakin liiketoimista.

Tällä hetkellä tarvitaan kohtaamisrajoituksia paljon kipeämmin, kuin jonoja viinaluukkujen eteen kuppiloiden seinustoille. Mitä aiemmin tartunnat saadaan painettua alas, niin sitä nopeammin sinne ravintolaan pääsee sisälle katettuun pöytään.

 

[Cobol]

Kysyin siis sitä, että kun täällä maristaan valtion velkaantumisesta, niin miksi samaan aikaan velkaa pitäisi ottaa lisää ja tukea yrityksiä enemmän?

Kokoomus alentaisi vuonna 2021 verotusta noin 1.2 miljardilla eurolla. Velkaa Kokoomus ottaisi hieman vähemmän kuin hallitus. Verojen keventäminen on tehokas osa elvyttävää politiikkaa.

Veronkevennyksiä ovat ehdottaneet osana elvytystä myös Marinin hallituksen nimittämä Vesa Vihriälän johtama talouspolitiikan strategiaa suunnitellut työryhmä. Työryhmää varten Suomen Pankin laatiman analyysin mukaan verojen keventäminen olisi dynaamisten vaikutusten vuoksi keskipitkällä aikavälillä menoelvytystä tehokkaampaa.

Kokoomus siirtäisi verotuksen painopisteen työstä ja yrittäjyydestä haittoihin ja kuluttamiseen. Tästä Marinin hallitus on ohjelmallisesti samaa mieltä, mutta Kokoomuksen ote painopisteen siirtämiseen menee paljon pidemmälle. Kokoomus tukee pitkälti Sitran mallia, jossa rohkealla siirtymällä voidaan keventää työn verotusta samalla, kun verotuksen painopistettä siirretään ympäristölle haitallisiin päästöihin ja kulutukseen.

Vastaus siis on: Kokoomus haastaa Marinin elvytystavan kokonaisuudessaan ja hakee Suomelle parempaa ja puhtaampaa lähtökohtaa kasvuun. Ajatusten takana on myös EK, joka on tehnyt hyvää työtä yritysten saamisessa hyötymään liiketoimissaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja kehittämään uusia innovaatioita.