Minusta edellä siteerattu Hesarin pääkirjoitus kokonaisuudessaan on niin hyvä, että siteeraan tässä myös pääkirjoituksen jatkoa. Valitettavasti en pysty laittamaan linkkiä juttuun.
"Jo nyt voi kuitenkin sanoa jotakin. Päättäjät ovat hakeneet käytännöllisiä ratkaisuja asiantuntijatiedon pohjalta. Suomessa ei ole sitouduttu yhteen ajatusmalliin, vaan linjaa on muutettu tosiasioiden muuttuessa. Suomen ja Ruotsin ero tiivistyy kahteem mieheen: Ruotsissa mediaa on hallinnut supertähtimäinen valtionepidemiologi Anders Tegnell, mutta Suomessa johtavan asiantantijan ääntä on käyttänyt THL:n maltillisen asiallinen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.
Suomi on vältellyt ääripäitä. Keväällä 2020 osa asiantuntijoista kannatti epidemian täydellistä tukahduttamista, toiset pitivät ratkaisuna laumasuojaa. Nyt tiedetään, että ensimmäinen vaihtoehto olisi vaatinut kohtuuttomia sulkutoimia, jälkimmäinen tuonut kohtuuttomasti kuolonuhreja. Epidemian kurissapito kohtuullisilla rajoituksilla on ollut inhimillisesti ja myös taloudellisesti järkevä linja.
Epäonnistumisiakin vuoteen kuitenkin mahtuu. Viestinnässä on ollut jatkuvasti vaikeuksia. Keväällä 2020 moni luuli, että yli 70-vuotiaat eivät saa poistua kotoaan eivätkä suomalaiset matkustaa ulkomaille. Maskeista saatiin ristiriitaista tietoa. Viime aikoina on tiedotettu sekavasti niin hiihtolomista kuin yritysten sulkemisestakin.
Krooniseksi ongelmaksi on osoittautunut, ettei päätöksissä ole huomioitu riittävästi alueellisia eroja. Koulut ovat nyt kiinni ja rokotuksia jaetaan yhtä lailla Itäkeskuksessa kuin Savukoskellakin, vaikka tautitilanteet ovat eri maailmasta.
Lakien säätäminen ja tulkinta on ollut sekin kankeaa. Rajoituksia on välillä lätkitty sinne, mihin ne on ollut helppo panna, eikä sinne, missä tarve olisi ollut suurin, kuten karaokebaareihin ja ulkomaanrajoille.
Turvautuminen valmiuslakeihin toisen kerran vuoden sisällä on harmillista, kuten myös kuntavaalien siirto viime tipassa. Tällä tavalla on luotu huonoja ennakkotapauksia tuleville vuosille ja tuleville päätöksentekijöille. Kriisin jälkeen niitä pommeja on syytä alkaa purkamaan.
Väistämättömistä kauneusvirheistä huolimatta Suomi on selvinnyt koettelemuksesta hyvin. Vaara ei ole kuitenkaan ole vielä voitettu. Irlannin ja Viron esimerkit osoittavat, että muutos hyvästä tilanteesta huonoon voi tapahtua hetkessä. Seuraavat kuukaudet on vielä jaksettava, mutta kesällä pahin on toivottavasti jo ohi.
"Jo nyt voi kuitenkin sanoa jotakin. Päättäjät ovat hakeneet käytännöllisiä ratkaisuja asiantuntijatiedon pohjalta. Suomessa ei ole sitouduttu yhteen ajatusmalliin, vaan linjaa on muutettu tosiasioiden muuttuessa. Suomen ja Ruotsin ero tiivistyy kahteem mieheen: Ruotsissa mediaa on hallinnut supertähtimäinen valtionepidemiologi Anders Tegnell, mutta Suomessa johtavan asiantantijan ääntä on käyttänyt THL:n maltillisen asiallinen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.
Suomi on vältellyt ääripäitä. Keväällä 2020 osa asiantuntijoista kannatti epidemian täydellistä tukahduttamista, toiset pitivät ratkaisuna laumasuojaa. Nyt tiedetään, että ensimmäinen vaihtoehto olisi vaatinut kohtuuttomia sulkutoimia, jälkimmäinen tuonut kohtuuttomasti kuolonuhreja. Epidemian kurissapito kohtuullisilla rajoituksilla on ollut inhimillisesti ja myös taloudellisesti järkevä linja.
Epäonnistumisiakin vuoteen kuitenkin mahtuu. Viestinnässä on ollut jatkuvasti vaikeuksia. Keväällä 2020 moni luuli, että yli 70-vuotiaat eivät saa poistua kotoaan eivätkä suomalaiset matkustaa ulkomaille. Maskeista saatiin ristiriitaista tietoa. Viime aikoina on tiedotettu sekavasti niin hiihtolomista kuin yritysten sulkemisestakin.
Krooniseksi ongelmaksi on osoittautunut, ettei päätöksissä ole huomioitu riittävästi alueellisia eroja. Koulut ovat nyt kiinni ja rokotuksia jaetaan yhtä lailla Itäkeskuksessa kuin Savukoskellakin, vaikka tautitilanteet ovat eri maailmasta.
Lakien säätäminen ja tulkinta on ollut sekin kankeaa. Rajoituksia on välillä lätkitty sinne, mihin ne on ollut helppo panna, eikä sinne, missä tarve olisi ollut suurin, kuten karaokebaareihin ja ulkomaanrajoille.
Turvautuminen valmiuslakeihin toisen kerran vuoden sisällä on harmillista, kuten myös kuntavaalien siirto viime tipassa. Tällä tavalla on luotu huonoja ennakkotapauksia tuleville vuosille ja tuleville päätöksentekijöille. Kriisin jälkeen niitä pommeja on syytä alkaa purkamaan.
Väistämättömistä kauneusvirheistä huolimatta Suomi on selvinnyt koettelemuksesta hyvin. Vaara ei ole kuitenkaan ole vielä voitettu. Irlannin ja Viron esimerkit osoittavat, että muutos hyvästä tilanteesta huonoon voi tapahtua hetkessä. Seuraavat kuukaudet on vielä jaksettava, mutta kesällä pahin on toivottavasti jo ohi.