En nyt tiedä että onko tämä oikea ketju, mutta lueskelin aamulla tuosta Nesteen mahdollisesta vai jopa todennäköisestä päätöksestä rakentaa uusi jalostamo Rotterdamiin. Sehän on selvä että logistisesti Rotterdam on todella paljon järkevämpi paikka kuin Porvoo. Lisäksi Nesteellä on Rotterdamissakin laajaa toimintaa ja marraskuussa ostivat oman jalostamonsa vierestä Bunge Loders Croklaan -yhtiön jalostamon, joka kasvattaa merkittävästi Nesteen raaka-aineiden esikäsittelykapasiteettia.
Mutta mielenkiintoinen juttu mielestäni oli se, että yhtenä merkittävänä tekijänä joka puhuu Rotterdamin puolesta on päästötavoitteiden saavuttaminen. Neste on tehnyt todella tiukat suunnitelmat sen suhteen että ovat tulevaisuudessa hiilineutraaleja ja nämä ympäristöasiat ovat isona tekijänä päätöksenteossa.
Rotterdamissa on siis meneillään projekti, jossa raskaan teollisuuden päästöt johdetaan putkea pitkin Pohjanmeren pohjassa olevaan tyhjään kaasulähteeseen. Ainakin Shell ja Exxon ovat tuossa mukana mutta kaikki alueen teollisuuslaitokset voivat liittyä tuohon. Myös Neste ja se auttaa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
Itseäni alkoi vähän mietityttämään ja kiinnostamaan että onko Suomessa miten paljon tutkittu tai selvitetty vastaavia teknologioita? Tietenkään meillä ei ole tyhjentyneitä kaasulähteitä, mutta ehkä jotain vastaavaa. Haluamme olla edelläkävijä ympäristöasioissa ja päästötavoitteiden saavuttamisessa, mutta onko täällä tarjota teollisuudelle vastaavia mahdollisuuksia. Tietenkin ilmeisesti tuo Rotterdamin hanke on nimenomaan teollisuuden puolelta laitettu käyntiin ja kun on paljon suuria yrityksiä ja tehtaita pienellä alueella, niin noista varmaan saadaan taloudellisesti järkeviä projekteja yhteistyöllä.
Mutta kun itse olen ajatellut siten että kun näitä päästöasioita paljon painotetaan ja asetetaan tavoitteita, niin estääksemme teollisuuden siirtymisen maihin missä ei niin kovia tavoitteita ole, niin täällä pitäisi pystyä jotenkin tekemään nimenomaan päästöttömyydestä kilpailuvaltti. Tai sellainen asia että voisimme sanoa että pystymme tuottamaan hyödykkeitä ja silti pienentämään päästöjä. Nyt tässä Nesteen tapauksessa vaikuttaa siltä että yhtenä syynä mahdolliselle päätökselle rakentaa Rotterdamiin on se, että siellä on paremmat mahdollisuudet vähentää päästöjä. Eli olemmeko jäämässä tästä junasta sivuun? Onko päästöttömyyden tai hiilineutraalisuuden tavoittelu täällä enemmän sitä että valtiovalta vain asettaa tavoitteet ja lisää verotusta tai päästömaksuja sen mukaan että saataisiin painettua päästöjä alas?
Ja tähän HS:n juttuun viittaan (ei kaiketi ole maksumuurin takana): HS-analyysi | Rotterdam varastoi pian teollisuuden päästöt meren pohjaan, ja se voi selittää, miksi valtion pörssijätti vienee miljardihankkeensa Suomen sijaan Hollantiin
Jos nyt hyväksytään se, että Suomen hallitus ei ole toiminut paremmin kuin hallitukset muissa Euroopan maissa, niin oletko sinä sitä mieltä, että Suomen hallitus on toiminut a) yhtä hyvin kuin muiden Euroopan maiden hallitukset vai b) huonommin kuin muiden Euroopan maiden hallitukset? Lähinnä tässä yritän itselleni hahmottaa sitä, mitä tämä täysin vihkoon vetäminen käytännössä tarkoittaa verrokeihin verrattuna.
Etsi oikeasti vertailukelpoisia maita. Miten vaikka Irlanti?
Aika poukkoileva ja omiin tarkotusperiin sopeutuva näkemys. Oletat, että muissa maissa ei ole tehty virheitä ja näihin oletuksiin verrattuna Suomi on pärjännyt heikommin. No ainakin tuli selväksi, mikä logiikka sinulla on. Kiitos siitä.No niin, nyt päästään käsiksi asialliseen keskusteluun. Mielestäni Suomen hallitus on toiminut kohtuullisen hyvin linjassa muiden Euroopan hallitusten kanssa mitä tulee suoranaisiin koronatoimenpiteisiin. Joitakin tiedotushörhöilyjä, maskikämmejä ja ehkä pahimpana munauksena kyvyttömyys pysäyttää laajojen tartuntaketjujen tuominen ulkomailta voidaan mainita. Kun en tunne samalla yksityiskohtien tasolla muiden Euroopan maiden hallitusten toimintaa, tyydyn toteamaan, että Suomessa on toimittu samalla tai mahdollisesti hieman heikommalla tasolla kuin muualla.
Sitten se, missä on ryssitty totaalisesti on koronan välillinen hoito eli maan talouden hoitaminen (Suomen talouden rakenteellisista syistä tämä ei vielä näy niin pahasti luvuissa). Elvytystoimet on suurelta osin kohdistettu sellaisella tavalla, että ne elvyttävät kovin vähän jos lainkaan. Yritysten tukeminen on ollut poukkoilevaa, suunnitelmatonta ja mikä pahinta suurelta osin väärin kohdistettua (esimerkiksi satoja miljoonia on lapioitu S-ryhmälle ja Keskolle, jotka tekivät ilman tukiakin huipputuloksia viime vuonna). Näiden rahojen kohdentaminen terveisiin pk-yrityksiin olisi pelastanut tuhansia työpaikkoja ja merkittävän määrän inhimillisiä tragedioita (veikkaan, että jo alkaneen konkurssiaallon vanavedessä nähdään itsemurha, alkoholiongelma ja perheväkivalta-aalto).
Melkoinen ryssiminen oli myös tuo EU-tukipaketti. Ei sinänsä sen hyväksyminen, vaan Suomen neuvottelemien kompensaatioiden pienuus ja ennen muuta niiden suuntaaminen maataloustukeen eli muutamalle kymmenelle tuhannelle viljelijälle extra bonuksena oliko se nyt 300 miljoonaa! Muut ns. nuukaan viisikkoon kuuluneet saivat jäsenmaksupalautusta, josta hyötyy koko kansa.
Viimeistään nyt olisi myös pitänyt tehdä aitoja rakenteellisia uudistuksia ja käyttää koronaa syynä siihen, että ne olisi saatu ajettua alas myös kehityksen jarrulle eli AY-liikkeelle. Ainoa positiivinen toimenpide tällä sektorilla on eläkeputken poisto - sekin niin pitkällä siirtymäajalla, että poliittinen hinta lankeaa tulevalle hallitukselle (Marinin signature move eli vastuun siirtäminen muille). Tarvittaisiin ainakin seuraavaa: 1. lisää paikallista sopimista, 2. AY-liikkeen ja työnantajajärjestöjen verovapauden poisto toteamalla, että ne eivät ole yleishyödyllisiä kuten eivät tietenkään olekaan, 3. Aito elvytys, aluksi vaikka laskemalla ALV-kantaa väliaikaisesti (antaisi ostovoimaa myös köyhemmille), 4. SOTE-uudistuksesta miljardien laskun tuovan ja verotusjärjestelmää monimutkaistavan maakuntamallin heittäminen helvettiin (5 sotealuetta ja lasku niistä valtiolle, jolle siirrettäisiin osa kuntaveroista eikä luotaisi jälleen uutta väliportaan hallintohimmeliä), 5. yksityisten käyttäminen aina kun se on taloudellisesti perusteltua 6. Saatanan kalliin ja koulutuksen kannalta negatiivisesti vaikuttavan 2. asteen maksuttomuuden peruminen 6. Polttoainehyvesignalointiveronkorotusten peruminen (vaikuttavat negatiivisesti kilpailukykyyn)
Tässä nyt aluksi mitä on tehty väärin ja mitä pitäisi tehdä vaan kun ei niin ei.
Melkoinen ryssiminen oli myös tuo EU-tukipaketti. Ei sinänsä sen hyväksyminen, vaan Suomen neuvottelemien kompensaatioiden pienuus ja ennen muuta niiden suuntaaminen maataloustukeen eli muutamalle kymmenelle tuhannelle viljelijälle extra bonuksena oliko se nyt 300 miljoonaa! Muut ns. nuukaan viisikkoon kuuluneet saivat jäsenmaksupalautusta, josta hyötyy koko kansa.
Fakta on kuitenkin, että viimeisimmät tartuntaluvut ovat Suomessa ja Norjassa samalla tasolla. Fakta on myös, että Norjassa tartuntaluvut olleet viime päivinä jyrkässä nousussa. Onko rajat taas avattu? Vai eikö rajojen kiinni laittamisesta olekaan merkittävää hyötyä?
Tehtiinko Norjassa jotain muita rajotuksia jouluna? Vai johtuiko lasku pelkästään rajojen kiinni lyömisestä? Aivan.
"Siis Suomessa on menny ihan hyvin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä hallituksen toimien kanssa, vaan tekijät on teille selitetty jo kymmeniä kertoja, jos ei ymmärrä niin peilistä löytyy vika."
Siis tää lynkkausjoukko on keksinyt muutaman seikan, jotka saattaa edistää epidemian leviämisen hillitsemistä. Ja sitten lynkkausjoukko on vaan päättänyt, että se on se merkittävä seikka. Ei hallituksen toimet. Kun toinen osapuoli vetää laput näin silmillä, mitä järkeä on keskustelussa? Ei mitään. Over and out.
Siis tuijotat Norjasta omaan agendaan sopivaa 2-5 päivän putkea, josta idioottiki tajuaa, ettei voi tehhä vielä kovin suuria johtopäätöksiä ja yrität käyttää sinä argumenttina tukemaan omaa järjetöntä näkemystä.
Norjassa ei joulun aikoihin muuta tehty, ku laitettiin vain rajat kiinni, että ei ollu muita selittäviä tekijöitä.
Ja tuosta laput silmillä hommasta olen täysin samaa mieltä, toinen osapuoli ei pysty näkemään mitään muuta, ken sen mitä haluaa, ei perustele asioita mitenkään, keskustelu tosiaan on melko mahotonta. Niinku täällä on moni kyselly jo pitempään ja mihin ei olla sieltä suunnalta vastattu, niin mitkä on ne hallituksen loistavat toimet, joitten takia Suomessa on niin "hyvä" Tilanne?
On suljettu julkisia tiloja. On tehty ohjeistuksia opetusjärjestelmän uudelleen järjestelyihin. On rajoitettu yleisötapahtumia. On rajoitettu julkisia kokoontumisia. On rajoitettu ravintoloiden toimintaa. On rajoitettu harrastustoimintaa.
Ja se tärkein. Kaikkia toimia on USKALLETTU tehdä jo ennen kuin paskat on housuissa... toisin kuin monessa muussa maassa. Siitäkin huolimatta, vaikka paskamyrsky on ollut valtava juurikin siksi koska on rajoitettu vaikka kriisi ei ole VIELÄ ollut valtava.
Nelikosta suurimman jäsenmaksualennuksen sai puristettua Alankomaat, 1,92 miljardia euroa. Tanskan alennus on 322 miljoonaa, Ruotsin 1.069 miljardia ja Itävallan 565 miljoonaa euroa. Nämä maat ovat kuitenkin maksualennustenkin jälkeen Suomea suurempia EU-budjetin nettomaksajia Suomen maksaessa 147 euroa per asukas. Esimerkiksi jokainen hollantilainen maksaa EU-budjetista vuosittain 207 euroa.
Suomen nettomaksajuus ei ole minkään sortin ongelma minulle - päin vastoin pelottaa jo ajatella, sittä, että tämä hallitus tekee kaikkensa, että kohta emme enää ole nettomaksajia. Maksan EU-jäsenyydestä mielelläni 147 euroa vuodessa. Alleviivaan vielä, että mielestäni parempi neuvottelija olisi puristanut jonkun miljoonan lisää (ja muutama miljoona olisi ollut muutaman tunnin työllä ihan ok korvaus), mutta suurin ongelma on tuon saavutetun kompensaation varovasti sanottuna kepulainen kohdentaminen. Se jos joku oli Marinilta uskomaton munaus.
Aika poukkoileva ja omiin tarkotusperiin sopeutuva näkemys. Oletat, että muissa maissa ei ole tehty virheitä ja näihin oletuksiin verrattuna Suomi on pärjännyt heikommin. No ainakin tuli selväksi, mikä logiikka sinulla on. Kiitos siitä.
Hauskaa on myös tuo, kun kerrot kuinka väärin oli tukea isoja kannattavia yrityksiä kuten S-ryhmä ja kesko. Sitten kuitenkin toisessa lauseessa toivot, että alv-kantaa laskettaisiin. Mitäpä luulet, mitkä yritykset kuittais tällä järjestelyllä isoimmat rahat?
Lue itse tuo minun viestini. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitat tuolla, mutta ei siinä silti mitään järkeä ollut. Et tiedä, mitä muualla on tehty ja tiedät, että Suomessa on tehty virheitä, niin Suomi on hoitanut asiat vähän heikommin. Tässä ei kerrassaan ole mitään logiikkaa.Jos nyt vielä lukisit tuon viestini. Totesin, etten yksityiskohtien tasolla tiedä, miten muualla on toimittu (isoja linjoja kyllä), siksi lähden siitä, että Suomessa on toimittu samalla linjalla ja jos jostain syystä muualla ei olisi tapahtunut mitään kuvaamieni kaltaisia pikkukämmejä, sitten Suomessa on toimittu hieman heikommin (huomaa se sana hieman). Kokonaisviestini oli siis, että Suomen toiminta on aika lailla verrannollista muuhun Eurooppaan. Eli ei näköjään tullut selväksi, mikä logiikka minulla on.
Sitten tuohon paljon relevantimpaan huomioosi isojen ketjujen tukemisesta. Toki ALV:n pudotus tukisi suuria (ja suhteessa enemmän kuin liikevaihdot ovat suuret), mutta se tukisi myös niitä pieniä. Nyt on toimittu niin, että Suuret ovat saaneet osuutensa kuin proverbiaalisen Manun illallisen, pienet ovat saaneet (ehkä) jotakin ja monet jääneet kokonaan ilman. Ilman jääneitä ovat erityisesti olleet todellisuudessa pahimmin kärsineet kuten ravintolat.
Sitten jos mielestäsi herättää hihittelyä, että joku haluaisi jotakin tehtävän Suomen suurille rakenteellisille ongelmille niin so be it. Sitten olemme ilmeisesti tuomittuja kurjistumaan kun millekään ei voi tehdä mitään. Ajetaan vain toistasataa seinään - ei se jarrupoljin kumminkaan toimi joten turha sitä on yrittää painaa.
Tietääkseni S-ryhmän yritykset ja Kesko eivät ole juuri tukia saaneet. Voin olla hyvin väärässä ja tämä tieto on vain mennyt silmieni ohitse.Yritysten tukeminen on ollut poukkoilevaa, suunnitelmatonta ja mikä pahinta suurelta osin väärin kohdistettua (esimerkiksi satoja miljoonia on lapioitu S-ryhmälle ja Keskolle, jotka tekivät ilman tukiakin huipputuloksia viime vuonna).
Jos nyt hyväksytään se, että Suomen hallitus ei ole toiminut paremmin kuin hallitukset muissa Euroopan maissa, niin oletko sinä sitä mieltä, että Suomen hallitus on toiminut a) yhtä hyvin kuin muiden Euroopan maiden hallitukset vai b) huonommin kuin muiden Euroopan maiden hallitukset? Lähinnä tässä yritän itselleni hahmottaa sitä, mitä tämä täysin vihkoon vetäminen käytännössä tarkoittaa verrokeihin verrattuna.
Hypoteettinen ajatus. Suomeen syntyy joku uusi toimiala ja toimialalle perustetaan 100 yritystä samanaikaisesti. Toimialan yrityksistä 3 menestyy hyvin 97 tekee valtavasti tappiota. Kun ei tiedetä faktisesti kaikkien yritysten kaikkia päätöksiä eikä oleteta tietävämme kaikkien päätösten vaikutuksia kokonaiskuvaan, onko ymmärrettävää ja kenties jopa järkevää olettaa, että todennäköisesti näiden kolmen yrityksen johto on tehnyt asiat vähintään ihan hyvin?Itse en ymmärrä lainkaan tällaista ajattelua, että onnistumista peilataan muihin maihin ja muiden maiden hallitusten tekemiseen. Paljon järkevämpää on katsoa mitä Suomessa ollaan viruksen taittamiseksi tehty (ei mitään hyödyllistä, paitsi se lyhyt Uudenmaan eristäminen) ja mitä on jäänyt tekemättä (kaikki mistä olisi voinut olla hyötyä).
"Se on Marjatta sellainen homma, että sä ajoit tän meidän virkeän ja terveen firman kahdessa vuodessa toimarina konkurssin partaalle. Mutta koska toi Jukka tossa naapurissa sössi oman firmansa sillä kohua keränneellä mainoskampanjalla ihan monttuun asti, niin ajateltiin ihan nyt ihan kehumalla kiittää sua siitä että, munasit vähän eri tavalla kuin Jukka"
Eli sinä otat mm. kaikki Suomen asumattomat erämaat mukaan laskelmaan vaikkei sillä ole koronan leviämismahdollisuuksien kanssa mitään tekemistä. Esim Jos Jussih sai koulussa matikasta nelosen ja Heavy tietysti kympin, niin keskimäärin he saivat seiskan. Mutta fakta on että kukaan ei saanut seiskaa...Ok. Irlannin väkiluku on 5,1 miljoonaa eli puoli megaa Suomea vähemmän. Maan pinta-ala puolestaan on 70 273 neliökilometriä ja väestöntiheys 73,6 asukasta neliökilometrillä. Suomen vastaavat luvut ovat 338 465 neliökilometriä ja väestöntiheys 16,3 henkeä neliökilometrillä. Se tarkoittaa sitä, että Irlannin väestötiheys on 4,5 kertainen Suomeen verrattuna. Haluatko vielä yrittää? Kyllä sieltä voi (ehkä) löytyä joku sinullekin toimiva maa.
Itse en ymmärrä lainkaan tällaista ajattelua, että onnistumista peilataan muihin maihin ja muiden maiden hallitusten tekemiseen. Paljon järkevämpää on katsoa mitä Suomessa ollaan viruksen taittamiseksi tehty (ei mitään hyödyllistä, paitsi se lyhyt Uudenmaan eristäminen) ja mitä on jäänyt tekemättä (kaikki mistä olisi voinut olla hyötyä).
"Se on Marjatta sellainen homma, että sä ajoit tän meidän virkeän ja terveen firman kahdessa vuodessa toimarina konkurssin partaalle. Mutta koska toi Jukka tossa naapurissa sössi oman firmansa sillä kohua keränneellä mainoskampanjalla ihan monttuun asti, niin ajateltiin ihan nyt ihan kehumalla kiittää sua siitä että, munasit vähän eri tavalla kuin Jukka"
Eli kun Suomi on globaalissa vertailussa aivan kärkeä, niin eikö siitä seuraa logiikallasi, että tulos on hyvä? Vai sovelletaanko tätä periaatetta jonkinlaisella subjektiivisella arvioinnilla, jossa Krista Kiurun päivän lookki tai elokuiset kesälomat painavat vaakakupissa?Vertailu on aivan oikein ja yritysmaailmassa johtajilla on vastuu, useasti se on joko tulos tai ulos.
Jos käyttää tätä analogiaasi, niin silloinhan yhtiökokous ("eduskuntavaalit") päättää neljän vuoden välein, ketkä saavat luottamuksen. Lisäksi omistajat ("eduskunta") voivat koska vain esittää epäluottamuslauseen, jolla mitataan onnistumista. Vastuu on varsin selvä.Samahan se pitäisi olla hallituksellakin, mutta kyllä siellä viime kesänä vietettiin täysillä kesälomia ja unohdettiin ilmeisesti suunnittelu pahimpien skenaarioiden varalle tai ainakin se suunnittelu ollaan tehty huonosti. Mutta ero näissä kahdessa maailmassa onkin se vastuu, hallituksessa vastuu tarkoittaa sitä lyhyttä hetkeä, joka siellä vietetään ja pidetään kiinni siitä hillotolpasta niin pitkään, kuin mahdollista.
Mutta kun itse olen ajatellut siten että kun näitä päästöasioita paljon painotetaan ja asetetaan tavoitteita, niin estääksemme teollisuuden siirtymisen maihin missä ei niin kovia tavoitteita ole, niin täällä pitäisi pystyä jotenkin tekemään nimenomaan päästöttömyydestä kilpailuvaltti. Tai sellainen asia että voisimme sanoa että pystymme tuottamaan hyödykkeitä ja silti pienentämään päästöjä. Nyt tässä Nesteen tapauksessa vaikuttaa siltä että yhtenä syynä mahdolliselle päätökselle rakentaa Rotterdamiin on se, että siellä on paremmat mahdollisuudet vähentää päästöjä. Eli olemmeko jäämässä tästä junasta sivuun? Onko päästöttömyyden tai hiilineutraalisuuden tavoittelu täällä enemmän sitä että valtiovalta vain asettaa tavoitteet ja lisää verotusta tai päästömaksuja sen mukaan että saataisiin painettua päästöjä alas?
Ja tähän HS:n juttuun viittaan (ei kaiketi ole maksumuurin takana): HS-analyysi | Rotterdam varastoi pian teollisuuden päästöt meren pohjaan, ja se voi selittää, miksi valtion pörssijätti vienee miljardihankkeensa Suomen sijaan Hollantiin
Meno on kuin Pohjois-Koreassa
Uskomatonta ensi kuulemalta. Tämän olisi voinut "ymmärtää" vielä 70-80-luvuilla, mutta kertonee YLE:n nykyisestäkin toiminnasta surullista kieltä.Tai Kremlissä. En olisi odottanut, että Suomessa YLE antaa opiskelijoille valmiita kysymyksiä esitettäväksi Sanna Marinin hallituksen pitämässä opiskelijoiden tiedotustilaisuudessa. Verkkouutisten jutun mukaan - joka sai YLE:n kommentoimaan - opiskelijat eivät saaneet itse päättää, mitä kysyvät ministereiltä.
Uskomatonta ensi kuulemalta. Tämän olisi voinut "ymmärtää" vielä 70-80-luvuilla, mutta kertonee YLE:n nykyisestäkin toiminnasta surullista kieltä.
Niin mitä ne hyödylliset toimet nyt sitten olisivat olleet? Ja puhutaan nyt sellaisista toimista, jotka lainsäädäntö olisi aina kulloisenakin hetkenä mahdollistanut ja joiden osalta olisi ollut realistista muuttaa lainsäädäntöä. Ja pahoittelen, jos olet nämä jo kertonut, koska ei tietenkään ole kiva joutua toistamaan yksinkertaisia perusasioita yksinkertaisille ihmisille.
Meno on kuin Pohjois-Koreassa