En usko nollaan hntajoustona oikein minkään hyödykkeen osalta. Kaikkien hintajoustojen keskiarvo on identtisesti -1. On vaikea kuvitella, että se olisi kotiin ostetuilla palveluilla poikkeuksellisen pieni.
Sinä aikana kun kotitalousvähennys on ollut käytössä, verokirjalla tehtyjen remonttien ja kotisiivouksen määrä on lisääntynyt selvästi. Tämä ei kuitenkaan todista, että lisääntyminen olisi seurausta kotitalousvähennyksestä. Tutkijat selittävät syyksi kaupungistumisen, joka ylipäänsä lisää palvelujen käyttöä.
Kausaliteettiin kiinni pääsemiseksi on käytettävä fiksumpia keinoja. Kun sekä Suomessa että Ruotsissa on ajankohtia, jolloin kotitalousvähennystä on vuoroin heikennetty ja vuoroin parannettu, tutkimusasetelmaksi valittiin trendikkäästi ennen – jälkeen asetelmat. Paljonko vähennystä käytettiin aiemmin ja paljonko muutoksen jälkeen. Jotta asetelmaan ei vaikuttaisi muu taloudellinen kehitys, on verrattu Ruotsin ja Suomen aikasarjoja, mikä sisältää oletuksen, että taloudellinen tilanne on kehittynyt näissä maissa samalla tavalla.
Väitän, että tämä aliarvioi hintajoustoa, ei vain vähän vaan todella paljon. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen vie vuosia. Näin kävi myös työttömyysturvan 300 euron suojaosuuden kanssa. Kesti useita vuosia, ennen kuin työntekijät ja työnantajat oppivat käyttämään sen suomia mahdollisuuksia hyväkseen. Jos sitä olisi tutkittu vertaamalla tilannetta joulukuussa ja tammikuussa, tulos oli myös ollut nolla. Ihmisten tieto muutoksista on myös hyvin vähäistä, joten ei se välittömästi edes voi vaikuttaa. Tämä heikko tietämys tuli tutkimuksessa myös esille.
Samanlainen on liikennepolttoaineiden hintajousto. Lyhyen ajan hintajousto liki olematon, pitkän ajan hintajousto paljon suurempi ja vuosikymmenten mittainen hintajousto todella iso. Tätä hyvin pitkän ajan hintajoustoa voi tutkia vertaamalla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja keskenään.
Voi siis olla, että kotitalousvähennys on kyllä lisännyt palvelujen käyttöä, mutta sen pienet muutokset eivät asiaan vaikuta. Tätä pitkän ajan muutosta voisi tutkia vertaamalla Suomen ja Ruotsin aikasarjoja sellaiseen maahan, jossa tätä vähennystä ei ole ollut koskaan tai siihen ei ole tehty 25 vuoden kuluessa muutosta.