Mutta eikö tämä ole ainakin maskien osalta klassinen esimerkki siitä, miten asiantuntijanäkemykset vaihtelee, mutta päätöksiä on pystyttävä tekemään. Kun hallituksen nimenomaisesti asian pariin palkkaama professori sitten kokoaa tiedon ja päätyy itsenäisesti suositukseen jota hallitus sitten noudattaa, ei tästä oikein mitenkään saa lopputulemaa poliittisesta vedätyksestä. Asiaa ei oikeastaan tarvitse naamioida mihinkään, vaikka sellaiseen hallitus oletetussa kieroudessaan olisikin valmis.
En oikein ole vielä keskusteluista löytänyt sitä savuavaa asetta. Sen sovittelu pääministerin käteen on tälläkin palstalla saavuttanut absurdit sfäärit, kun keskustellaan jo siitä, onko pääministeri tarkoittanut puheessaan luokan II pfch maskeja vai kenties I,5 dctk -tyyppisiä. Kiurun osalta voidaan antaa vahvat moitteet tiedotuksen sekavuudesta, omavaltaisesta toiminnasta jne. ja tässä mielessä epäluottamuslause ministerille on paikallaan, mutta mitä ovat ne kovat todisteet Kiurun tekemistä vääryyksistä, jotka voisivat johtaa hänen eroonsa? Siis muut kuin epäluottamus hallituskumppanien keskuudessa. Opposition luottamusta ei tarvitsekaan nauttia.
Seuraavana SOTE, anteeksi Hyvinvointialueuudistus. Tämä olisi nyt syytä torpata, mikäli oppositiolla on maskihöpöttelyyn käytetyn energian jälkeen enää paukkuja. Muuten se Suomeen joskus saatava kepuvapaa hallitus joutuu tekemään alueiden karsimisen siihen sormilla laskettavaan määrään. Sitä ennen on ehditty pumpata miljardeja pois hyvinvoinnin rakentamisesta ja käytettäväksi kehityksen jarruttamiseen.
Jarruista puheen ollen, nyt oppositiolla olisi siis syytä olla yhtä hyviä jarrumiehiä tai -naisia kuin Krista Kiuru oli Sipilän valtakaudella. Siinäpä haaste.