Sanna Marinin hallitus

[Walrus21]

Katsoin uudestaan nuo summat ja tosiaan olin vahingossa laskenut tuohon työttömyysturvan verollisen määrän.

Tässä nuo summat:

Asumistuki 384€
Työttömyysturva 612€
Toimeentulotuki 402€

Yhteensä 1398€, josta jäi vuokra jälkeen laskuihin ja muuhun elämiseen 678€.

Kelan sivujen mukaan toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalle hieman päälle 500e, eli nuo luvut eivät sen osalta täsmää, ellei mukaan lasketa lapsia.

Realiteetti on, että suuri osa toimeentulotukeen oikeutetuista ei sitä hae. Jos on vähänkin esim. sijoitusomaisuutta, Kela odottaa, että se laitetaan lihoiksi.

Ajatellaanpa perustilannetta, jossa henkilöllä on jonkin verran likvidiä omaisuutta jäädessään työttömäksi. Kelalta saa nettona rapiat 500e ja siihen päälle asumislisää, sanotaan vaikka että 400e. Näin päästään tilanteeseen, jossa kuukausitulot ovat 900e/kk. Tuolla maksetaan hädin tuskin vuokra ja muut juoksevat menot. Kela maksaa kyllä siihen päälle pakolliset menot (ruoka ym.), mutta sillä ehdolla, että tuen saajalla ei ole fyrkkaa säästötilillä, sijoitustilillä, asp-tilillä tai missään muuallakaan.

Edelleen on mielestäni harhaanjohtavaa väittää, että työttömän saamat edut eivät kannustaisi työllistymiseen. Toimeentulotuki voi vaikuttaa tuossa korkealta, mutta siitä maksetaan kaikki safkat, parturit, lääkärit, bussiliput ja muut juoksevat kulut. Eikä sitä rahaa voi tosiaan laittaa fikkaan, koska ttt on tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi etuudeksi.

Siitä voin olla samaa mieltä, että täysin varaton elelee kyllä mainituilla tuilla. Itse asiassa sehän siinä on tarkoituksenakin. Mutta onko se sitten ruhtinaallista elämää, että kerran kuussa pitää lähetellä Kela-tädille todistus siitä, että omaisuus ei ole karttunut? Mitään ulkomaanmatkoja tai taulutelevisioita ei kuitenkaan noilla summilla ostella.

 

[Cobol]

Edelleen on mielestäni harhaanjohtavaa väittää, että työttömän saamat edut eivät kannustaisi työllistymiseen. Toimeentulotuki voi vaikuttaa tuossa korkealta, mutta siitä maksetaan kaikki safkat, parturit, lääkärit, bussiliput ja muut juoksevat kulut. Eikä sitä rahaa voi tosiaan laittaa fikkaan, koska ttt on tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi etuudeksi.

Minusta olisi aika avoimesti myöntää, että työttömän saamat edut eivät aina kannusta työllistymiseen. Yksi esteistä on esimerkiksi ansiosidonnainen. Sen päättyminen kannustaa työllistymään, ja tämä on moneen kertaan osoitettu. Muita tukia ovat mm. Soininvaaran kertoma toimeentulotuen asumisosuus, joka on paitsi tuhonnut Soininvaaran mukaan vuokramarkkinaa, myös yksi este työllistymiselle, koska omavastuuta ei ole ollut asumisen osalta.

En ihan ymmärrä, miksi tukien passivoiva vaikutus on joillekin niin vaikea myöntää. Tietenkään tuet eivät pääosin estä työllistymästä.

 

[Temptation]

Monen nuoren on nykyisin mahdotonta ostaa ensimmäistä omistusasuntoa pk-seudulla ilman vanhempien sponssirahaa. Helsingissä halvimmat järkeävät asunnot lienee jotain 200k luokkaa? Pankki antaa lainaa 70-80% asunnon arvosta eli n. 140-160k. Täten ensiasunnon ostajalla pitäisi olla käteisenä 40-60k. Missä välissä pari-kolmekymppinen säästää tuon rahan nykymenolla? Opiskelujen jälkeen saat töitä vaikka 2000eur nettopalkalla reiluna parikymppisenä (ehkä yläkanttiin arvioitu?).

Nuorien asunnonostajien tilanne on toki heikko, mutta ei nyt sentään ihan noin. Oikea laskelma menee näin:

Asunto 200k, joka takaa asuntolainaa 75% = 150k, eli vielä pitäisi saada jostain kasattua uupuvat 50k. Ensiasunnon ostajilla vaadittava omarahoitus on 5% = 10k. Loput 25% = 45k ostetaan pankin kautta takaus, joka maksaa tuolle summalle noin 1700e-2500e, riippuen pankista. Eli näin ollen ensiasunnon ostajan on saatava 200k asuntoa varten omaa rahaa tuon 10k + takauksen hinta, yhteensä siis n. 12,5k.

Ei tuokaan ole pieni summa opiskelujen päätyttyä, mutta ei läheskään mikään mahdoton (itse sain kasaan noin 2 vuodessa nollasta). On myös mahdollista lainata tuo summan jostakin, ja täten välttää oman rahan käyttämisen kokonaan. Samoin tuosta ostettavasta takauksesta pääsee eroon neuvottelemalla esim. vanhemmat takaamaan tuon summan, eli 25% asunnon hinnasta. Lisäksi en maininnut tässä mahdollista ASP-lainaa, koska en omaa siitä kokemusta. Menin itse ilman.

e. Toki jos ei koe mitenkään onnistuvansa, niin aina voi hakea vauhtia kauempaa keskustasta, jolloin asunnon hintakaan ei ole noin paljoa. Keskustassa asuminen ei ole mikään jokamiehenoikeus, oli puhe sitten Helsingistä tai mistä tahansa muusta isosta kaupungista Suomessa.

 

[varjo]

Kyllä. Ja muutenkin tämä tilanne vain lisää eriarvoisuutta ja varallisuutta. Monen nuoren on nykyisin mahdotonta ostaa ensimmäistä omistusasuntoa pk-seudulla ilman vanhempien sponssirahaa. Helsingissä halvimmat järkeävät asunnot lienee jotain 200k luokkaa? Pankki antaa lainaa 70-80% asunnon arvosta eli n. 140-160k. Täten ensiasunnon ostajalla pitäisi olla käteisenä 40-60k. Missä välissä pari-kolmekymppinen säästää tuon rahan nykymenolla? Opiskelujen jälkeen saat töitä vaikka 2000eur nettopalkalla reiluna parikymppisenä (ehkä yläkanttiin arvioitu?). Siitä pakollisiin menoihin (vuokra, sähkö, vakuutukset tms.) ainakin tonni, muuhun elämiseen (ruoka, vaatteet jne) menee jokunen satanen vielä päälle. Jos laittaisi tuosta parista tonnista vaikka 500eur sivuun per kk, saisi vuodessa kasaan 6000eur. Kymmenen vuotta säästöä eli ikää tässä vaiheessa karkeasti 32-35v niin pääsisit sitten ostamaan Helsingissä 200k asuntoa. Voi olla pieni downgreidi siihen aiempaan vuokra-asuntoon. No se ei ole pointti vaan se, että korkea vuokrataso (koska tukijärjestelmä imeytyy vuokrahintoihin) estää peruspalkansaajaa säästämästä omaan asuntoon järkevässä ajassa, ja ei välttämättä ikinä pääse kerryttämään varallisuutta omistusasunnon muodossa.

...

Eikä nyt pointti ole siinä että kaikkien pitää olla omistuasujia, vaan siinä, että olisi vaihtoehtoja elämään kun olet opiskellut ja työllistyt. Nyt monen on pakko vaan jäädä vuokraloukkuun koska tuilla vinoon kammettu markkina ei muuta tarjoa.

Juuri näin ja on siinä vielä sekin että kelan takaaman vuokratuotot takia asuntojen hinnat nousevat tasaisesti kun kaikki kynnellekykenevät ostavat sijoituskämpän. Vaikka tuotto jää kehnoksi nykyhinnoilla, kyse on käytännössä ilmaisesta varallisuuden kasvusta velkavivulla -> profit.

Lähipiirissä isolla osalla sijoituskämppä tai useampia, itsekin varmaan ostaa kunhan alkaa taloudessa olemaan jotain näkyvyyttä. Hinnat eivät ole kuitenkaan vielä laskeneet, eli velkavivussa on hienoinen riski juuri nyt.

 

[Walrus21]

Minusta olisi aika avoimesti myöntää, että työttömän saamat edut eivät aina kannusta työllistymiseen. Yksi esteistä on esimerkiksi ansiosidonnainen. Sen päättyminen kannustaa työllistymään, ja tämä on moneen kertaan osoitettu. Muita tukia ovat mm. Soininvaaran kertoma toimeentulotuen asumisosuus, joka on paitsi tuhonnut vuokramarkkinaa, myös yksi este työllistymiselle, koska omavastuuta ei ole asumisen osalta.

En ihan ymmärrä, miksi tukien passivoiva vaikutus on joillekin niin vaikea myöntää. Tietenkään tuet eivät pääosin estä työllistymästä.

Kritisoin ainoastaan tuossa edellä esitettyä kuvailua, jonka mukaan työtön saa toimeentulotuen nojalla 1500e lapaan ja voi siten elellä huolettomasti.

Ansiosidonnaisten osalta pitäisi mielestäni tehdä isojakin muutoksia. Toisaalta ymmärrän, että ansiosidonnaisen saajissa on paljon niitä, joilla on asuntolainat ja lapsia syötettävänä.

Kyllä. Ja muutenkin tämä tilanne vain lisää eriarvoisuutta ja varallisuutta. Monen nuoren on nykyisin mahdotonta ostaa ensimmäistä omistusasuntoa pk-seudulla ilman vanhempien sponssirahaa.

Ei nyt ihan näinkään. Yksiöitä saa tuosta 600-800 euron hintahaarukasta, ja moni asuu myös kimppakämpissä tai puolison kanssa. Aika harvalla on yksin maksettavanaan tonnin vuokraa.

Lisäksi näitä tilanteita varten on olemassa ASP-tili, joka madaltaa kynnystä ensiasunnon ostamiseen.

 

[Walrus21]

Juuri näin ja on siinä vielä sekin että kelan takaaman vuokratuotot takia asuntojen hinnat nousevat tasaisesti kun kaikki kynnellekykenevät ostavat sijoituskämpän. Vaikka tuotto jää kehnoksi nykyhinnoilla, kyse on käytännössä ilmaisesta varallisuuden kasvusta velkavivulla -> profit.

Tämä on varmaan osa totuutta, mutta näkisin kuitenkin ensisijaiseksi syyksi sen, että pk-seutu houkuttelee ihmisiä kaikkialta Suomesta, jolloin niille sijoituskämpille on melkeinpä loputon kysyntä. Eikä ne hinnat nyt niin kamalasti poikkea muusta Suomesta, ellei oteta lukuun aivan ydinkeskustaa.

Asumistuki paisuu | Audio Areena

Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

areena.yle.fi

Tuossa podcastissa keskustellaan aiheesta. Jos en väärin muista, niin Soininvaara nimenomaan kritisoi väitettä, jonka mukaan asumislisät valuisivat suoraan vuokriin.

 

[Rontti]

Yksi esteistä on esimerkiksi ansiosidonnainen. Sen päättyminen kannustaa työllistymään, ja tämä on moneen kertaan osoitettu.

Ihan varmasti kannustaa, mutta tätä asiaa on kyllä jossain määrin paisuteltu, kun muistaakseni lähemmäs 90% jatkaa työttömänä myös ansiosidonnaisen päätyttyä ja aika pieni prosentti ansiosidonnaista nauttivista työllistyy sen loppuvaiheessa. Komean käyrän siitä toki saa aikaiseksi ja jotain tuohon toki voisi keksiä.

 

[Cobol]

Ansiosidonnaisten osalta pitäisi mielestäni tehdä isojakin muutoksia. Toisaalta ymmärrän, että ansiosidonnaisen saajissa on paljon niitä, joilla on asuntolainat ja lapsia syötettävänä.

Kyllä. Ja tämäkään ei ole yksinkertainen asia. Lyhempi ansiosidonnainen ei ole niin edullinen yhteiskunnalle kuin usein kuvitellaan, koska ansiosidonnaisen lyhentäminen voi johtaa heikompiin työsuhteisiin ja siten pienempiin verotuloihin vuosiksi tai vuoskymmeniksi. Mutta samalla työlliseksi hakeutuminen kasvaa merkittävästi.

kelan takaaman vuokratuotot takia asuntojen hinnat nousevat tasaisesti kun kaikki kynnellekykenevät ostavat sijoituskämpän. Vaikka tuotto jää kehnoksi nykyhinnoilla, kyse on käytännössä ilmaisesta varallisuuden kasvusta velkavivulla -> profit.

Tähän liittyy pääkauounkiseudulla mainitsemani Soininvaaran selvitys toimeentulotuen vaikutuksesta. Vuokraajille se on hyvä bisnes.

Lähipiirissä isolla osalla sijoituskämppä tai useampia, itsekin varmaan ostaa kunhan alkaa taloudessa olemaan jotain näkyvyyttä. Hinnat eivät ole kuitenkaan vielä laskeneet, eli velkavivussa on hienoinen riski juuri nyt.

Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on maltillista, noin 110 % vuosituloista. Esimerkiksi Tanskassa ollaan lähellä 350 prosenttia, ja asuntojen voimakas hinnannousu ehkä jo riskeiltään merkittävä.

Ihan varmasti kannustaa, mutta tätä asiaa on kyllä jossain määrin paisuteltu, kun muistaakseni lähemmäs 90% jatkaa työttömänä myös ansiosidonnaisen päätyttyä ja aika pieni prosentti ansiosidonnaista nauttivista työllistyy sen loppuvaiheessa. Komean käyrän siitä toki saa aikaiseksi ja jotain tuohon toki voisi keksiä.

Totta. Kerroin myös valtion verotulojen vaikutuksen eli en napannut rusinoita pullasta. Silti erilaisilla tuilla on sellainen ikävä vielä mainitsematon puoli, että ne maksetaan velkarahalla. Kun myös kulutus pyörii hieman lisävelan päällä ja asuntosijoittamisen pienellä riskillä, jossa kunta on maksajana, kannattaa tilanne huomata. Eläkkeet lasken sosiaalituiksi, jota pyöritetään myös velaksi.

 

[Neely]

e. Toki jos ei koe mitenkään onnistuvansa, niin aina voi hakea vauhtia kauempaa keskustasta, jolloin asunnon hintakaan ei ole noin paljoa. Keskustassa asuminen ei ole mikään jokamiehenoikeus, oli puhe sitten Helsingistä tai mistä tahansa muusta isosta kaupungista Suomessa.

Helsingin suhteen sitä vauhtia saa hakea kyllä nykyisillä hinnoilla kaukaa kehyskunnista. Todennäköisesti vielä lokaatiosta johon kehnot liikenneyhteydet.

Onneksi talo tuli hankittua ns. vanhalla systeemillä 10 vuotta sitten.

 

[Turder]

Ei nyt ihan näinkään. Yksiöitä saa tuosta 600-800 euron hintahaarukasta, ja moni asuu myös kimppakämpissä tai puolison kanssa. Aika harvalla on yksin maksettavanaan tonnin vuokraa.

Lisäksi näitä tilanteita varten on olemassa ASP-tili, joka madaltaa kynnystä ensiasunnon ostamiseen.

Käytin n. tonnin erää kaikkiin pakollisiin kuluihin sisältäen vuokran. Toisaalta ehkä se nettopalkkakin oli hieman yläkanttiin. Mutta joo voihan sitä pyöritellä erilaisin summin ja asuntohinnoin, ei tuo silti ihan ruusuinen tilanne ole mitä seurailee vaikka oman lähipiirin 20-30v vakituisesti Helsingissä asuvien ja siellä työssäkäyvien tilannetta. Tilanne on juuri kuten Jeffreyn viestissä mainittiin, ei varmaankaan vaan sellaisilla tuloilla. Vaihtoehdot on joko muuttaa kauemmaksi kehyskuntiin (sitten tarvitset auton ja muuta ajankäytöllistä haastetta), tai asua vaatimattomammin vuokralla Helsingissä, josta siitäkin vedetään aikamoista vuokraa vs. asumisen laatu. Eikä nyt odotus ole että jossain kattohuoneistossa pitäisi asua. Puolisoa nyt kaikilla ei ole, ja kimppa-asuminenkaan ei ole realistinen vaihtoehto kaikille.

 

[Jeffrey]

Käytin n. tonnin erää kaikkiin pakollisiin kuluihin sisältäen vuokran. Toisaalta ehkä se nettopalkkakin oli hieman yläkanttiin. Mutta joo voihan sitä pyöritellä erilaisin summin ja asuntohinnoin, ei tuo silti ihan ruusuinen tilanne ole mitä seurailee vaikka oman lähipiirin 20-30v vakituisesti Helsingissä asuvien ja siellä työssäkäyvien tilannetta. Tilanne on juuri kuten Jeffreyn viestissä mainittiin, ei varmaankaan vaan sellaisilla tuloilla. Vaihtoehdot on joko muuttaa kauemmaksi kehyskuntiin (sitten tarvitset auton ja muuta ajankäytöllistä haastetta), tai asua vaatimattomammin vuokralla Helsingissä, josta siitäkin vedetään aikamoista vuokraa vs. asumisen laatu. Eikä nyt odotus ole että jossain kattohuoneistossa pitäisi asua. Puolisoa nyt kaikilla ei ole, ja kimppa-asuminenkaan ei ole realistinen vaihtoehto kaikille.

Näinpä, lisäksi tilastojen mukaan yksin asuminen yleistyy jatkuvasti.

Se on jopa vähän surullista, että suomalaisella ainoa tie talouden vakauttavaan vaurauteen on omistusasuntoon kiinni pääseminen. Vuokralla asuminen on vähän sellainen pakkasella housuun kuseminen, joka kostautuu viimeistään mikäli tiput työelämästä, sairastut vakavasti, perhe hajoaa tai jäät vaikkapa eläkkeelle. Toki aina on mahdollista myös säästää puskuria, mutta noin realistisesti omistusasumisen kautta säästäminen lienee se realistisin tie.

En todellakaan haluaisi nähdä Suomessa tätä kehityssuuntaa, jossa sinällään hyvätuloisen olisi asuttava kimppakämpässä yms, jotta hän tulisi taloudellisesti toimeen.

 

[moby]

Kritisoin ainoastaan tuossa edellä esitettyä kuvailua, jonka mukaan työtön saa toimeentulotuen nojalla 1500e lapaan ja voi siten elellä huolettomasti.

Niin se oli 1400€ suoraan lapaan ja sitten voi elellä huolettomasti jos haluaa. Toki minun huolettomaan elämääni kuului se, että asunto on huomattavasti alueen keskiarvoa halvempi ja Gantit ja Hilfigerit on haettu UFFista ja Fidasta. Saton asunto(300€/kk kalliimpi) ja luksustuotteiden osto normikaupasta johtaa äkkiä pikavippien tielle.

Jos osaa hoitaa mm. edellä mainitut asiat kuntoon, niin mikäs siinä on syljeskellessä kattoon. Suurin osa porukasta on vaan niin laiskoja tai muuten osaamattomia, että sotkevat asiansa ja silloin mikään rahamäärä ei enää riitä. Ei minullakaan ollut kiirettä työllistyä, ennen kuin sain minulle sopivan ja mukavan duunin.

Rahaa voi tietääkseni edelleenkin olla normaaleilla tileillä vaikka kuinka paljon, ilman että Kela tietää asiasta mitään ja muutakin vaikesti jäljitettävää omaisuutta voi olla. Autonkin voi siirtää jonkun muun nimiin. Myöskää tiliotteiden väärentäminen ei ole ihan tavatonta, jos osaa käyttää Adobe Acrobatia tms. ohjelmaa, jolla voi muokata pdf-tiedostoja ja osaa yhteen- ja vähennyslaskun alkeet.

 

[Walrus21]

asunto on huomattavasti alueen keskiarvoa halvempi ja Gantit ja Hilfigerit on haettu UFFista ja Fidasta.

Vuokraosuus lasketaan mukaan yhtälöön. Halvempi kämppä laskee tuen tarvetta ja siten kokonaispottia. Toki siinäkin on rajansa.

Ei minullakaan ollut kiirettä työllistyä, ennen kuin sain minulle sopivan ja mukavan duunin.

Valtiontalouden kannalta tämä sinun työllistymispolkusi meni siis ihan ok, ellet nyt kuukausitolkulla elellyt tukien varassa.

Rahaa voi tietääkseni edelleenkin olla normaaleilla tileillä vaikka kuinka paljon, ilman että Kela tietää asiasta mitään ja muutakin vaikesti jäljitettävää omaisuutta voi olla. Autonkin voi siirtää jonkun muun nimiin. Myöskää tiliotteiden väärentäminen ei ole ihan tavatonta, jos osaa käyttää Adobe Acrobatia tms. ohjelmaa, jolla voi muokata pdf-tiedostoja ja osaa yhteen- ja vähennyslaskun alkeet.

No voi olla joo, mutta jos nyt jätetään laittomuudet pois laskuista. Niissä hakemuksissa on ihan perustellusti se "vakuutan antamani tiedot oikeiksi" -kohta. Enkä nyt suoraan sanottuna usko, että kovin moni lähtee tuohon väärentelypuuhaan.

 

[Walrus21]

Käytin n. tonnin erää kaikkiin pakollisiin kuluihin sisältäen vuokran. Toisaalta ehkä se nettopalkkakin oli hieman yläkanttiin. Mutta joo voihan sitä pyöritellä erilaisin summin ja asuntohinnoin, ei tuo silti ihan ruusuinen tilanne ole mitä seurailee vaikka oman lähipiirin 20-30v vakituisesti Helsingissä asuvien ja siellä työssäkäyvien tilannetta. Tilanne on juuri kuten Jeffreyn viestissä mainittiin, ei varmaankaan vaan sellaisilla tuloilla. Vaihtoehdot on joko muuttaa kauemmaksi kehyskuntiin (sitten tarvitset auton ja muuta ajankäytöllistä haastetta), tai asua vaatimattomammin vuokralla Helsingissä, josta siitäkin vedetään aikamoista vuokraa vs. asumisen laatu. Eikä nyt odotus ole että jossain kattohuoneistossa pitäisi asua. Puolisoa nyt kaikilla ei ole, ja kimppa-asuminenkaan ei ole realistinen vaihtoehto kaikille.

Tuollainen 2000e nettopalkka on varmaan ihan realistinen pk-seudulla.

Minusta tilanne on kaikkea muuta kuin se, että pitäisi muuttaa "kauemmas kehyskuntaan" tai elellä vuokralla vuosikymmeniä.

Hintojennousu Helsingissä ei jakaannu tasaisesti, vaan Itä-Helsingissä hintataso on laahannut ja pysyttelee edelleen ihan siedettävällä tasolla.

Myytävät asunnot Itä-Helsinki: 31 kpl - Etuovi.com

Etuovi.com:issa on juuri nyt 31 kohdetta tuoteryhmässä Myytävät asunnot alueella Itä-Helsinki. Tee helppo haku ja löydä uusi kotisi jo tänään!

www.etuovi.com

Tuosta voi katsella. Aika paljon löytyy kämppiä alle 200k hintaluokasta.

Toinen asia on sitten se, jos asunnolle tai sijainnille aletaan asettamaan kriteerejä. Sitten voidaan perustellusti päätyä lopputulemaan, että nuorille työssäkäyville ei suoda mahdollisuuksia omistusasumiseen. Sitä ennen on kuitenkin vielä mainittu Itä-Helsingin optio, ASP-tilit ja muut rahoitusratkaisut.

Tilanne taitaa olla tämä kaikissa muissakin suuremmissa kaupungeissa. Ainakin itse näen myös positiivisia puolia siinä, että joutuu taistelemaan tiensä Jakomäen betonimörskistä kohti Pitkääsiltaa. Aika monessa Suomen pitäjässä on kuitenkin se ikävä puoli, että asunnon arvo ei nouse ja huoltotoimenpiteitä ei kannata tehdä. Helsingissä voi aika huolettomasti olettaa, että neliöhinnat säilyvät vähintään nykytasolla.

 

[Cobol]

Jos en väärin muista, niin Soininvaara nimenomaan kritisoi väitettä, jonka mukaan asumislisät valuisivat suoraan vuokriin.

Tuo on vähän sellaista kikkailua antaa ymmärtää, että Soininvaara kritisoi väitettä, jonka mukaan asumislisät valuisivat suoraan vuokriin. Totta on, että asumistuki ei tee näin. Mutta vain siksi, että Soininvaaran mukaan toimeentulotuki on jo tuhonnut vuokramarkkinat ja asumistuella ei ole enää tuhottavaa:

Toimeentulotuki on toinen tapa korvata asumismenoja. Siinä enimmäisvuokra on Helsingissä yksinasuvalta 675 € ja se korvataan kokonaan. Niinpä toimeentulotukea saava ei hyödy senttiäkään siitä, että hänen vuokransa on alle 675 €. Yritin arvioida, kuinka suuri osa vuokralla asuvia saa Helsingissä toimeentulotukea ja päädyin, että noin neljännes nostaa sitä ainakin osan vuotta. Tämä päässälasku saattaa tuottaa aivan väärän tuloksen. Tämän takia kaikki vuokrat on korotettu toimeentulotuen sallimaan maksimiin ja vähän sen ylikin.

Yritimme korjata asiaa joskus kauan sitten laittamalla myös toimeentulotukeen pienen omavastuun vuokrasta, mutta tätä pidettiin niin hirveänä, että se poistettiin. Kun vuokrat ovat aina olleet vähän yli toimeentulotuen maksaman enimmäisvuokran, sosiaalilautakunta on nostanut enimmäisvuokraa, vuokranantajat ovat kiittäneet ja nostaneet vuokria korotuksen verran. Tämä asuntosijoittajien tukijärjestelmä on todella syytä purkaa.

Edelleen olen sitä mieltä, että olisi järkevää nostaa toimeentulotukea 130 eurolla ja panna vuokraan 20 %:n omavastuun omavastuu niin, että tuen korotus olisi keskimäärin maksanut omavastuun. On kuitenkin kuulemma väärin, että sille, joka asuu halvemmassa asunnossa, jää käteen enemmän rahaa.

Asumisen tukeminen – Soininvaara

www.soininvaara.fi

Itse en ole täysin vaatimassa asuntosijoittajien tukijärjestelmän purkamista. Sellainen kuuluu myös markkinatalouteen. Mutta ei suinkaan nykyisellään, koska siinä ei ole kyse markkinataloudesta. Miksi siis demarit ja vassarit eivät sitä halua purkaa tätä?

Koska Kojamo on yksi suurimpia hyötyjiä nykyisestä järjestelmästä, jossa julkinen valta siirtää jatkuvasti lisää rahaa ay-liikkeen hallitsemalle yhtiölle.

 

[moby]

Vuokraosuus lasketaan mukaan yhtälöön. Halvempi kämppä laskee tuen tarvetta ja siten kokonaispottia. Toki siinäkin on rajansa.

Onko tietoa mikä se raja on? Tässäkin taloyhtiössä asuu vaikeasti työllistyvää porukkaa, joka asuu noissa Saton +1000€ asunnoissa ja vuokra nousee maksimit joka vuosi. Saton kämpissä tuntuu asuvan paljon tukien varassa eläviä, ja nämä Satot, Kojamot jne. firmat ovat suuria voittajia tässä asumistukiyhtälössä. Demarit eivät ainakaan tule asumistukiin kajoamaan, kun heillä on näitä virityksiä, missä valtion varoja lapataan omaan laariin vieläpä verottomasti.

Oma vuokrani samanlaisesta kämpästä yksityiseltä vuokrattuna nyt 750€. Itse en aio omistuskämppää ostaa, ellen voita lotossa. Viimeisessä palttoossaei ole taskuja, joten kun lusikka lentää nurkkaan, minun omaisuuteni on helppo realisoida.

 

[Salama15]

Mielenkiinnolla odotellaan miten nämä ”uuninpankko-pojat” yms. jotka huusi ku oikohöylä Sipilän hallitukselle, suhtautuvat Marinin ”aktiivimalliin”? Liekö vaan kiinni siitä kuka mitäkin esittää?

 

[Cobol]

Edelleen budjettiin tutustuminen on hieman auki ja odottaa parempaa aikaa, mutta siltä näyttää, että mitään elvyttävää budjettia ei tullut. Olen pitkään puhunut veronalennuksen puolesta, jotta kulutuskysyntä nousisi. Hieman odotetustikin vasemmistokeskustalainen hallitus näytti, että hallitusta ei kiinnosta kansalaisten hyvinvointi ja Suomen nostaminen ylös. Jos ihan ei pieleen mene äkkiarvio, verotus kiristyy lievästi.

Typerää.

Sen sijaan hallitus lyö paukut ennen kaikkea julkisten menojen lisäämiseen. Näissä on paljon positiivista ja myös elvyttävää, kuten varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen.

Hallituksen talouspolitiikka menee näin:

* Marin sanoi Suomen tarvitsevan samanaikaisesti rakenteellisia toimia, joilla vakautamme julkista taloutta pidemmällä aikavälillä.
* Vanhanen esitteli ”kestävyystiekarttaa”, jolla julkinen talous vakautettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Aiemmin Katainen ja monet muut ovat puhuneet rakenteellisista toimista nyt, joita ei ole tullut. Hallituksella on muutama vuosi aikaa tehdä toisin. Näin tuskin käy. Julkisen talouden vakauttamisella Vanhanen tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että tulot ja menot kohtaavat. Siihen siis menisi noin 10 vuotta lisää.

Ei käy kateeksi seuraavaa hallitusta, joka ei voi toimia yhtä vastuuttomasti. Jos sanon suoraan, alustavasti näyttäisi siltä, että karmean taakan Marinit siirtävät tuleville sukupolville. Eikä vain heille, vaan tällä hetkellä noin 20-40 vuotiaille, joiden talous tulee olemaan verojen ja eläkkeiden suhteen erittäin kovilla aiempiin sukupolviin verrattuna (kun ei sota-aikaa ja vuosikymmentä sen jälkeen lasketa).

 

[mjr]

Mielenkiinnolla odotellaan miten nämä ”uuninpankko-pojat” yms. jotka huusi ku oikohöylä Sipilän hallitukselle, suhtautuvat Marinin ”aktiivimalliin”? Liekö vaan kiinni siitä kuka mitäkin esittää?

Niin, siis tämä laskennallinen "työpaikkojen luominen" aktivoimisella eli työn kysynnän lisäämisellä ilman että työn hinta samalla joustaa, on jotenkin tullut konventionaaliseksi viisaudeksi valtiojohtoiseen työllisyyden kasvattamiseen. Tekisi mieli kysyä klassisen markkinatalousajattelun ystäviltä tällä palstalla, että miten tämä yhtälö tarkalleen oikein toimii? @dana77 @BigRedCat ehkä jopa @Cobol (joka on hieman vähemmän selkeä klassisen taloustieteen harjoittaja)

Anyways, pyydetään siis tässä syvässä ja tavallaan keinotekoisessa (siis hallituksen ja eduskunnan toimista syntyneessä) kysyntälamassa kovaan ääneen anteeksi sitä, että alijäämä on lähes 11 miljardia euroa - ehkä joku 12-15 miljardia olisi se järkevä ja rationaalinen taso ja lähes kaikki lisärahoista suorana tukena ps-sektorille ja kysyntään. Ei ole näiden eniten työllistävien yritysten syytä, että kysyntä ja kulutus ovat romahtaneet. Maallamme ei (tietenkään) ole malttia velkaantua tarpeeksi.

 

[mjr]

Edelleen budjettiin tutustuminen on hieman auki ja odottaa parempaa aikaa, mutta siltä näyttää, että mitään elvyttävää budjettia ei tullut. Olen pitkään puhunut veronalennuksen puolesta, jotta kulutuskysyntä nousisi.

En tiedä oletko huomannut, että konsensus on se että veronalennukset - elleivät ne kohdistu hyvin suoraan pienituloisimpiin - ovat sangen tehoton elvytyskeino. Keskituloinen suuri massa lyhentää velkojaan ja suurituloiset säästävät lamoissa. Sen sijaan olen samaa mieltä siitä, ettei budjetti elvytä lähellekään tarpeeksi: massiivisia investointeja kysyntään, työllisyyteen ja pk-sektorin suoraan tukeen tarvittaisiin todella paljon enemmän eikä mitään automaattista lisäystä työttömyyteen ja sosiaalitukiin (vaikka toki nekin pitävät jossain määrin yllä kysyntää ja kulutusta). Vaan olemme kamreerien ja Kalle Isokallioiden valtakunta, enemmän saksalaisia kuin saksalaiset itse.

 

[Cobol]

Anyways, pyydetään siis tässä syvässä ja tavallaan keinotekoisessa (siis hallituksen ja eduskunnan toimista syntyneessä) kysyntälamassa kovaan ääneen anteeksi sitä, että alijäämä on lähes 11 miljardia euroa - ehkä joku 12-15 miljardia olisi se järkevä ja rationaalinen taso ja lähes kaikki lisärahoista suorana tukena ps-sektorille ja kysyntään. Ei ole näiden eniten työllistävien yritysten syytä, että kysyntä ja kulutus ovat romahtaneet. Maallamme ei (tietenkään) ole malttia velkaantua tarpeeksi.

Tässä on kaksi tilannetta.

1. Kysyntää tulisi tukea nyt ja ottaa enemmän velkaa ja parantaa ostovoimaa. Hallitus ei tehnyt näin.
2. Tehdä selkeä päätös rakenneuudistuksesta, joka ajetaan opposition kanssa läpi. Hallitus ei tehnyt näin.

Koronan ajalta tulee elvyttää, mutta Suomen rakenteellisiin ongelmia tulee sen jälkeen (noin 2023) vihdoin ratkaista.

 

[mjr]

Tässä on kaksi tilannetta.

1. Kysyntää tulisi tukea nyt ja ottaa enemmän velkaa ja parantaa ostovoimaa. Hallitus ei tehnyt näin.
2. Tehdä selkeä päätös rakenneuudistuksesta, joka ajetaan opposition kanssa läpi. Hallitus ei tehnyt näin.

Koronan ajalta tulee elvyttää, mutta Suomen rakenteellisiin ongelmia tulee sen jälkeen (noin 2023) vihdoin ratkaista.

Ensimmäisestä olen täysin samaa mieltä (joskin veronalennukset olisivat hyvin tehoton keino tässä suhteessa). Kipeiden pitkän tähtäimen rakenneuudistusten välitöntä tekemistä - etenkin jos ne osaltaan alentavat kokonaiskysyntää - on vaikea pitää keskellä tulipaloa minään kovin ensisijaisena asiana. Toki olisi erittäin hyvä jos nyt sitovasti sovittaisiin näiden toteuttamisesta, kunhan ajat ensin paranevat.

 

[Cobol]

En tiedä oletko huomannut, että konsensus on se että veronalennukset - elleivät ne kohdistu hyvin suoraan pienituloisimpiin - ovat sangen tehoton elvytyskeino. Keskituloinen suuri massa lyhentää velkojaan ja suurituloiset säästävät lamoissa. Sen sijaan olen samaa mieltä siitä, ettei budjetti elvytä lähellekään tarpeeksi: massiivisia investointeja kysyntään, työllisyyteen ja pk-sektorin suoraan tukeen tarvittaisiin todella paljon enemmän eikä mitään automaattista lisäystä työttömyyteen ja sosiaalitukiin (vaikka toki nekin pitävät jossain määrin yllä kysyntää ja kulutusta). Vaan olemme kamreerien ja Kalle Isokallioiden valtakunta, enemmän saksalaisia kuin saksalaiset itse.

En ole huomannut. Tutkimuksethan tukevat veronalennusten positiivista vaikutusta taloudelle. Jos veroja alennetaan, vaikutus näkyy kulutuksessa. Tästä mm. Stat on esittänyt laskelmat. En lähtisi USA:n tilastoja lainaamaan, eri tilanne.

Vassemmisto näkee asian niin, että veronalennusten sijasta julkisten kulutusmenojen lisäämisellä elvytetään. Näissä on elvyttävää hallituksen linjausten osalta ja muutenkin, kuten totesin, hallitus on myös elvyttänyt julkisten menojen puitteissa.

Saksassa otettiin molemmat (veronalennus alv) ja tätä pidän Marinin virheenä. Saksa tulee muutenkin toipumaan Suomea nopeammin, ei tämä sitä ratkaise. Mutta Saksassa nähtiin kulutuksen merkitys ja alv:n alentaminen oli suhteessa suurin tuki nimenomaan pienituloisille. Näin olisi pitänyt toimia.

 

[Cobol]

Ensimmäisestä olen täysin samaa mieltä (joskin veronalennukset olisivat hyvin tehoton keino tässä suhteessa). Kipeiden pitkän tähtäimen rakenneuudistusten välitöntä tekemistä - etenkin jos ne osaltaan alentavat kokonaiskysyntää - on vaikea pitää keskellä tulipaloa minään kovin ensisijaisena asiana. Toki olisi erittäin hyvä jos nyt sitovasti sovittaisiin näiden toteuttamisesta, kunhan ajat ensin paranevat.

Totta, ja huomautan nyt vielä tässäkin, että veronalennukset voidaan suunnata alv:n kautta suhteessa enemmän pientuloisille, kuten Saksa teki. Silloin niiden vaikutus kulutukseen kasvaa.

 

[mjr]

En ole huomannut.

Kannattaisi varmaan huomata. Toki oletin että klassiseen republikaaniseen tapaan olisit puhunut progressiivisesta tuloverotuksesta ja sen melkoisen epäprogressiivisesta alentamisesta - siinä olet toki oikeassa että ALV:n alentaminen elvyttää paremmin. Silti suorat investoinnit työllisyyteen, kulutukseen ja suora tuki pk-sektorille ovat paljon parempia ja tehokkaampia vaihtoehtoja, minkä varmaan itsekin myönnät?