Sanna Marinin hallitus

[Cobol]

Olisi hyvä käydä läpi ihan konkreettisesti, mitä Vihriälän työryhmä ehdotti ja mitä on ne toimet, joihin on ryhdytty ja mitä ne, jotka odottavat toimeenpanoaan/toimeenpanijaansa. Lyhyen aikavälin elvyttävissä toimissa lienee hallitus tehnyt oikeansuuntaisia päätöksiä ja talouden osalta tilanne ei ole niin paha ainakaan vielä, kuin Vihriälän työryhmä oletti (talouden ennustettu taantuma -9% vs. nyt ennustettu vuoden loppuun mennessä toteutuva -4,7% ).

Mutta mitä on ne pitkän aikavälin sopeutustoimet ja rakenteelliset uudistukset, joita suositeltiin? Oliko niissä konkretiaa tuota enempää? Eläkeputken poisto ja Sipilän aktiivimallin kopio tuli jo (oletan, että näistä ei peruutella), mutta varmasti paljon lisää tarvitaan.

Nyt tuli budjetti perusteluineen luettua, niin voin tehdä yhteenvedon, kun Vihriälän raportti on aiemmin tuttu. Menee kuitenkin ensi viikkoon tarkempi vertailu.

Sitä ennen voi ulkomuistista sanoa, että Vihriälän työryhmä halusi elvyttää yritystuilla ja arvonlisäverotuksen tilapäisellä laskulla. Marin valitsi tuet, mutta ei alv:n laskemista, jotta kysyntää tuettaisiin.

Nyt eletään ties mitä vaihetta, mutta Vihriälän 1-3 vaiheistuksessa eletään ehkä kakkosta eli kysyntää tukeva finanssipolitiikka (elvytys) on menoissa koronarajoitusten purkamisen jälkeen. Tässä Vihriälä menee Marinin hallituksen kanssa pääosin samaa tahtia elvytyksen osalta. Mutta päinvastoin kuin Vihriälän työryhmä, Marin ei näe tarvetta elvytystoimien rinnalle suunnitelmaa toimista julkisen talouden sopeuttamiseksi ja sopeuttamistarpeen vähentämiseksi rakenneuudistuksilla.

Toki voi todeta, että eihän suunnitelmaa vielä tarvita. Mutta asian massiivisuuden vuoksi valmisteluun menee aikaa vuosia. Kun Vihriälän raportti lähti siitä, että sopeutus alkaa viimeistään vuonna 2023, pitäisi suunnitelman valmistelu aloittaa mahdollisimman pian. Siksi mieleen tulee, että Marinin hallitus ei aio sellaista tehdäkään (todellisuudessa), vaan siirtää kikkailemalla vastuun tuleville halituskausille suunnitelmankin osalta.

Johan tuossakin on pureksimista. Muilta osin ensi viikolla.

 

[dana77]

Se että kommunismi on huono järjestelmä ja markkinaliberalismi on sen vastakohta ei tarkoita, että se olisi äärimmäisen hyvä ja toimiva järjestelmä. Kuten ei mikään absoluuttinen yksilön vapaus (anarkismi) ole hyvä niinkuin ei ole täydellinen poliisivaltiomainen kontrollikaan.

Olet oikeassa tuossa alussa. Liberalismi ei ole hyvä järjestelmä, sillä se ei ole mikään järjestelmä ollenkaan.
Liberalismiin kuuluu mm ajatuksen ja uskonnon vapaus, sekä läpinäkyvä hallinto. Sinun mielestäsi varmaan ei ole hyvä, että jokainen saa itse päättää mihin uskoo, vaan jonkun pitää vähän puuttua asiaan ja onhan se hyvä että hallinnossa on vähän salailua ja korruptiota, koska eihän sellainen täydellinen vapaus voi olla hyvä. Lapsiakin pitää varmaan vähän lyödä, koska se ei sellainen äärimmäisyys ettei yhtään voi lyödä voi maalaisjärjellä olla hyväksi.

Jos markkinaliberalismin ainut hyvä esimerkki pitää etsiä kaupunkivaltiosta eikä Yhdysvallat ole sopiva esimerkki, niin aika hiljaiseksi vetää.

Yhdysvallat nyt vaan ei ole taloudellisen vapauden tilastossa top-kympissä eli se on alempana kuin Tanska. Kaikki USA:n ongelmat eivät liity markkinoiden vapauteen tai säätelyyn millään tavalla. Sen talous on toki dynaaminen ja toimiva, mutta mm rasismi on iso ongelma.

Luettelo valtioista taloudellisen vapauden mukaan – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Minulla on syytä uskoa, että pitkään kärkisijaa pitänyt Hong Kong ei enää Kiinan haltuunoton jälkeen kärjessä ole, joten silloin Singapore on ykkönen. Voit tuolta jonkun muun järjessä olleen muun maan poimia, mutta arvaan että ei Uusi-Seelantikaan tai Austalia käy, kun ne ovat niin kaukana eikä Sveitsi kun ovat niin rikkaita ja hyvinvoivia.

Ympäristön kannalta taasen on täysin kestämätöntä, että vastaavalla tavalla kun verotus ja rahamarkkinat ulkoistetaan veroparatiiseihin, niin saastuttava tuotanto ulkoistetaan maihin, joissa ympäristöasiat on kevyemmin säädelty

Nämä on todella suuria ja kasvavia ongelmia globaalissa maailmassa. Näihin markkinaliberalismi ei pysty tarjoamaan ratkaisuja vaan päinvastoin se pahentaa tilannetta.

Sinun kannattaa lukea Liberan saastuttaja maksaa -raportti. Siinä on jo Suomeenkin parempia ehdotuksia ympäristöasioiden hoitamiseksi kuin mihin nämä sekatalous-oikeisto ja vasemmisto demarisi ovat pystyneet,

Todellisuudessa vaan ne isot konsernit ja pankit eivät haluakaan mitään toimivia markkinoita ja heiltähän sitä on tapana aina ensimmäiseksi kysyä.

Miksi sinä heiltä menet sellaista kysymään. Jos joskus ymmärrät mitä liberalismi on, niin silloin ymmärrät että mitä mieltä pankit tai vaihtoehtoisesti AY-liike ovat vapaasta kilpailusta ja tiedät jo kysymättäkin, että mitä asioilta heiltä kannattaa kysyä.
Ei kaikki sellainen mistä sinä et tykkää ole liberaalia.

@dana77 Tuosta Singaporen terveydenhuollosta vielä sen verran, että siellähän toimii valtiojohtoinen yleinen terveydenhuolto, jota rahoitetaan valtion tuella ja sosiaaliturvalla. Toki siellä on myös yksityinen sektori, mutta ei kuulosta minun korvaan silti miltään markkinaliberalistin esimerkiltä. Käsittääkseni markkinaliberalistin mielestä valtiojohtoinen "kilpailija" ja verorahoitteinen tuki ei saisi sotkea vapaita yksityisiä markkinoita.

Singaporen medisave toimii niin, että että työnantaja maksaa tietyn prosenttiosuuden palkasta työntekijän "tilille", työntekijä maksaa tietyn osuun itse ja sen jälkeen kansalainen saa tällä tililläänsä vapaasti hankkia hoitonsa mistä haluaa eli kilpailuttaa yksityisiä ja julkista palveluntarjoajaa. Hän maksaa joka kerta reiluhkon omavastuun vielä omistaan.

 

[olkikuukkeli]

Minusta on oikein sanoa, että säätelyn purku on lisännyt voimakasta talouskasvua, mutta en rajaisi vaikutusta finanssimarkkinaan. Se että mikä on syynä "katastrofaalisiin talouskriiseihin" ja onko niiden määrä lisääntynyt on sitten monisyisempi kysymys. Tällaisia kriisejä ovat olleet mm maailmansodat. Onko talouskasvu lisännyt vai vähentänyt niiden todennäköisyyttä? 70-luvulla oli öljykriisi ja 90-luvulla romahti neuvostoliitto. Jos länsimaiden talouskasvu tai Suomessa kokoomushallitus kaatoi neukut, niin menkööt. 2000-luvulla oli it-kupla, oliko se katastrofi vai normaali sykli? Sitten oli finanssikriisi, velkakriisi sekä korona. Tiedän että kaksi edellä mainittua ovat markkinatalousdenialistien lempilapsia. Onko se talouskasvun vika, että valtiot velkaantuvat? Asia ei ole yksiselitteinen. Erikoista kuitenkin on, että ainoa tietämäni maa, jossa on säädelty valtion velkaantumista velkakaton avulla on USA. Kas kun nämä säätelyn nimiin kovasti vannovat eivät sitä valtiolle halua. Vähän kuin tasa-arvokiintiöitä yritysten hallituksiin vaativat poliitikot eivät ole niitä eduskuntaan ottaneet käyttöön. Tehkää niinkuin minä sanon tjsp?
Näihin kahteen kriisiin liittyi räikeitä väärinkäytöksiä, valtion ja yksityisen roolien sekoittamista. USA:n Finanssivalvonnan riippumattomuus on vitsi, enkä tiedä onko Euroopan tilanne sen parempi. Toimivasta oikeusjärjestelmästä ei voida puhua.

Koska en itse ole aiheen asiantuntija niin lainaan Erkki Liikasta, jonka kuvittelisi työhistoriansa perusteella jotain asiasta tietävän. Liikanen määritteli finanssikriisin "kymmenvuotisjuhlissa" sen johtuneen liiallisesta luottamuksesta rahoitusmarkkinoiden itsesäätelyyn ja -valvontaan ja vähäiseen - lähinnä rahapolitiikan avulla - puuttumiseen markkinoilla havaittuihin ongelmiin. Sääntelyähän on lisätty finanssikriisin jälkeen ja Liikasen opetus oli, että painetta sääntelyn purkuun täytyy vastustaa, vaikka olisikin mennyt jonkin aikaa hyvin. 2007-2009 kyykkäyshän oli tosiasiassa niin syvä, ettei siitä ole noustu vieläkään.

Vastustan kyllä nimittämistäni markkinatalousdenialistiksi, vaikken markkinoiden kaikkivoipaisuuteen uskokaan yhtä vahvasti kuin vaikka sinä.

Mitä Singaporeen tulee, niin mikähän mahtaa olla ollut syy-seuraussuhteen suunta, että siitä nyt vain sattunut tulemaan finanssikeskus. Sehän liberaaliuden pointti on, että pääomat hakeutuvat paikkoihin joissa saa parhaan tuoton, ihan niin yksilö kuin valtiotasolla.
Liberaalius-konservatiivisuus akselit jakautuvat tunnetusti taloudelliseen ja arvopuoleen ja näiden keskinäinen painottaminen kokonaisuuden kannalta on mielipidekysymys. Ei ole vaikea miettiä kummalla akselilla Singapore on liberaalimpi, vaikka toki olen joskus juopotellut maassa aamuun asti paikassa jossa 20 dollarilla sai juoda niin paljon kuin halusi. Jos maa ei ole liberaalein, niin kuka sitten on?

On hauskaa kuulla, että Singapore on niin pieni ja niin erilainen ettei sitä lasketa. USAlaiset kaverini sanovat samaa Suomesta ja heidän sosiaalidemokratiastamme. Ei se oikeasti toimisi heidän mielestään.

Onko Singaporen malli mielestäsi yleistettävissä vai ei? Voivatko kaikki seurata Sveitsin esimerkkiä? Näiden maiden menestys perustuu nimenomaan niiden erityisasemaan maailman muiden valtioiden joukossa.

 

[Kalikka]

Kannattaako @dana77 ees vastata, jos ei ole muuta asiaa kun rakennella olkiukkoja ja heittää täysin ohi aiheen asioita mitä "varmaan ajattelen"? Ihme jos ei moderointi puutu tommoseen trollailuun.

 

[adolf]

Puoli kiloa geeliä tukkaan ja höpisemään jotain utuisia ja täysin ympäripyöreitä. Sekä puhumaan päälle näköjään.

Mikä helvetin tyyppi tämä on? A-studiota katselen siis.

 

[dana77]

Koska en itse ole aiheen asiantuntija niin lainaan Erkki Liikasta, jonka kuvittelisi työhistoriansa perusteella jotain asiasta tietävän. Liikanen määritteli finanssikriisin "kymmenvuotisjuhlissa" sen johtuneen liiallisesta luottamuksesta rahoitusmarkkinoiden itsesäätelyyn ja -valvontaan ja vähäinen - lähinnä rahapolitiikan avulla - puuttuminen markkinoilla havaittuihin ongelmiin. Sääntelyähän on lisätty finanssikriisin jälkeen ja Liikasen opetus oli, että painetta sääntelyn purkuun täytyy vastustaa, vaikka olisikin mennyt jonkin aikaa hyvin. 2007-2009 kyykkäyshän oli tosiasiassa niin syvä, ettei siitä ole noustu vieläkään.

Aihe ei missään nimessä ole sellainen, josta vallitsisi yksimielisyys poliitikkojen joukossa, joten yksittäisen poliitikon nostaminen auktoriteetiksi ei ole kovin hedelmällistä argumentointia. Lisätyn säätelyn toimivuudesta esitettiin jo perusteltua kritiikkiä. Minä voisin toistaa aiemminkin useasti esittämäni näkymyksen, että minä uskon poliitikkojen kykyyn säätää toimivaa säätelyä sillä hetkellä kun ovat ensin osoittaneet kykyä hoitaa valtiontaloudet kuntoon. Jos vastakkain on Sanna Marin ja Nalle Wahlroos ja pelinä on, että kumpi heistä ymmärtää pankkitoimintaa paremmin, niin ei tarvitse pitkään miettiä kummalle laittaa rahansa. Tilanne ei paljon parane, vaikka Sanna saisi avukseen ministeriöiden parhaat 9000e kiinteällä kk-palkalla menestyksestä riippumatta tienaavat master mindit, joita jossain oli pilkattu kokoomuslaisiksi.

Markkinatoimijoita pitää valvoa tiukasti ja en oikein tiedä mitään alaa, jossa itsesäätely toimisi, mutta nämä eivät itsestään ole toimivia perusteluita lisätä byrokratiaa tai säätelyä.

Vastustan kyllä nimittämistäni markkinatalousdenialistiksi, vaikken markkinoiden kaikkivoipaisuuteen uskokaan yhtä vahvasti kuin vaikka sinä.

nimitys ei ollut kohdistettu Sinuun. Näitä argumentteja on aika moneen kertaan historiassa kuultu.

Onko Singaporen malli mielestäsi yleistettävissä vai ei? Voivatko kaikki seurata Sveitsin esimerkkiä? Näiden maiden menestys perustuu nimenomaan niiden erityisasemaan maailman muiden valtioiden joukossa.

Nyt pitäisi tarkemmin määritellä mikä on Singaporen malli tai Sveitsin esimerkki. Jos katsotaan vaikka taloudellisen vapauden indeksiä, niin ensimmäisenä siinä on yritystoiminnan vapaus. Mitkä ovat sellaisia yritystoiminnan muotoja mihin Sinun mielestäsi tarvitaan tarveharkintaa tai lupia ja miksi? Ensimmäisenä suomessa tulee mieleen apteekkijärjestelmä. Mihin sitä tarvitaan? Jotta lääkkeet olisivat varmasti tarpeeksi kalliita köyhille eläkeläisille?
Kun katsotaan että mikä Suomen sijoitus listalla oli ennen vuosituhannen vaihdetta, niin silloin se olisi sijalla 50+. Sen jälkeen mm vapautettu mm sähkönmyyntiä, bussiliikennettä, ravintola-anniskelun luvanvaraisuutta. Kuka noita kaipaa?

jos puhutaan Singaporen terveydenhuoltomallista, niin olisiko se että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta omata terveydestään ja se että meillä olisi toimivat, kilpaillut markkinat huono asia? hell no. Se että täällä kuvitellaan, että meidän järjestelmämme on ainoa oikea ja toimiva ja surullista umpimielisyyttä ja eihän sitä nyt vioistaan huolimatta kannata muuttaa, koska voi tulla huonompikin...

Tiedän että Suomeen ei voisi kuvitellakaan radikaalisti kevyempää työttömyysturvan mallia, enkä tiedä onko se toivottavaakaan. Joka tapauksessa työttömyysaste pitäisi ensin saada hoidettua paljon lähemmäksi Singaporen vastaavaa ennenkuin olisi mitään edellytyksiäkään. En siis tätä voi sanoa ajavani.

 

[Kalikka]

Eli vastavoimaksi vapaalle kaupalle ja vapaille markkinoille haluat mahdollisimman laajan vapaakauppa-alueen jossa markkinat toimisivat ideaalisemmin ja jonkinlaisen ympäristösääntelyn alaisena. Eli niinkuin laajennettu EU. Tai kokoelma erilaisia vapaakauppa blokkeja joissa kaikissa on suhteellisen samat säännöt kaikelle. En tiedä miksi mutta tämä kuulostaa ihan joltain Friedmanin ja kumppaneiden märältä unelta. Kaikkihan menisi paremmin jos luovuttaisiin ylipäätään näistä kansallisen edun tavoitteluista maailmanlaajuisesti ja siirryttäisiin johonkin järjestelmään jossa maat eivät kilpailisi niin paljoa verotuksen avulla.

Niin ja mihin perustat nämä väitteesi? Johonkin mystiseen arkijärkeen sillä talousteorioita pidät selkeästi täysin turhina.

Ai väitteet siitä, että sellainen systeemi ei oikein toimi ja ole kestävällä pohjalla, että joku valtio rapauttaa toimivan ja kohtuullisen verotuksen haaliakseen pankkeja ja konsernien pääkonttoreita veroparatiisiinsa? Ja toinen haalii tuottavaa teollisuutta polkemalla ympäristöasioita tai käyttämällä kärjistetyissä tilanteissa jopa orja- tai lapsityövoimaa? Ja näiden kanssa kuitenkin pyritään tekemään mahdollisimman vapaata kauppaa? Tai sälytetään vastuu näiden asioiden tiedostamisesta ja valinnasta yksilölle? Joka ei yleensäkään tiedä mitä kaikkea tuotteen X tuottamiseen liittyy; ei usko, että omilla yksilöllisillä valinnoilla voisi vaikuttaa; voi olla niin ahne tai lyhytnäköinen että häntä ei kiinnosta tai yksinkertaisesti elää jo itsekin niin rajallisessa taloudellisessa tilanteessa, että ei pysty kuin valitsemaan halvinta. Toki on niitäkin ihmisiä jotka ovat tiedostavia, hankkivat tietoa, tekevät pitkäjänteisiä ja eettisiä valintoja ja joilla on vielä sellainen taloudellinen tilanne, että tuo kaikki on mahdollista. He vaan sattuvat olemaan tässä maailmassa aika hemmetin merkityksetön vähemmistö, joten heidän varaan ei valitettavasti vielä voi rakentaa.

Kyllä tähän kieltämättä ihan elämänkokemuksella ja mystisellä arkijärjellä pystyy.

 

[olkikuukkeli]

Nyt pitäisi tarkemmin määritellä mikä on Singaporen malli tai Sveitsin esimerkki.

Sveitsin malliksi voisi määritellä vaikka Euroopan pankiksi ja veroparatiisiksi ryhtymisen ja Singapore on kaupunki, joka kierrättää helvetisti muiden maiden rahaa ollen alueensa suurin hubi ja myös veroparatiisi. Eli ne ovat saavuttaneet asemansa, koska muut maat eivät ole kuten ne ovat.

jos puhutaan Singaporen terveydenhuoltomallista, niin olisiko se että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta omata terveydestään ja se että meillä olisi toimivat, kilpaillut markkinat huono asia? hell no. Se että täällä kuvitellaan, että meidän järjestelmämme on ainoa oikea ja toimiva ja surullista umpimielisyyttä ja eihän sitä nyt vioistaan huolimatta kannata muuttaa, koska voi tulla huonompikin...

Singaporen terveydenhuoltomalli on vaikea skaalata esim. Suomeen sopivaksi, koska koko maan Suomen kokoinen väestö on ahtautunut n. kahden Helsingin kokoiselle alueelle, jossa on valtavan tiheä palveluverkosto, jota julkinen sektori buustaa. Vai keksitkö itse, miten tuollainen Suomessa voitaisiin toteuttaa? Esim. pääkaupunkiseudulla voisi ehkä toimia, joskin veikkaisin suomalaisten vierastavan tuota mallia sielläkin.

 

[dana77]

Sveitsin malliksi voisi määritellä vaikka Euroopan pankiksi ja veroparatiisiksi ryhtymisen ja Singapore on kaupunki, joka kierrättää helvetisti muiden maiden rahaa ollen alueensa suurin hubi ja myös veroparatiisi. Eli ne ovat saavuttaneet asemansa, koska muut maat eivät ole kuten ne ovat.

Sveitsissä yhteisövero on 18%, kun se Suomessa on 20%. Ilmeisesti veroparatiisin raja on 19%. Singaporen yhteisövero on 17%, joten paratiisin määritelmä täyttyy heittämällä. Harvoin Romaniasta tai Irakista puhutaan paratiiseina, ja jostain syystä ne eivät ole alueidensa suurinta hupia.

Singaporen terveydenhuoltomalli on vaikea skaalata esim. Suomeen sopivaksi, koska koko maan Suomen kokoinen väestö on ahtautunut n. kahden Helsingin kokoiselle alueelle, jossa on valtavan tiheä palveluverkosto, jota julkinen sektori buustaa. Vai keksitkö itse, miten tuollainen Suomessa voitaisiin toteuttaa? Esim. pääkaupunkiseudulla voisi ehkä toimia, joskin veikkaisin suomalaisten vierastavan tuota mallia sielläkin.

Omavastuu toimisi ihan koko maassa. Ihmisillä olisi edes jotain insentiiviä pitää omasta terveydestään huolta.
Ei jonnekin lappiin kilpailtua palveluverkostoa tietenkään saada, mutta olen koulukuntaa jonka mielestä se ei ole syy olla kaupungeissa kilpailemasta. Lapista voi matkustaa sitten hankkimaan hoitonsa muualta, jos ei julkinen maita.

 

[olkikuukkeli]

Sveitsissä yhteisövero on 18%, kun se Suomessa on 20%. Ilmeisesti veroparatiisin raja on 19%. Singaporen yhteisövero on 17%, joten paratiisin määritelmä täyttyy heittämällä. Harvoin Romaniasta tai Irakista puhutaan paratiiseina, ja jostain syystä ne eivät ole alueidensa suurinta hupia.

En nyt yhtään osaa arvioida oletko tosissasi vai onko tämä joku miina?

Omavastuu toimisi ihan koko maassa. Ihmisillä olisi edes jotain insentiiviä pitää omasta terveydestään huolta.
Ei jonnekin lappiin kilpailtua palveluverkostoa tietenkään saada, mutta olen koulukuntaa jonka mielestä se ei ole syy olla kaupungeissa kilpailemasta. Lapista voi matkustaa sitten hankkimaan hoitonsa muualta, jos ei julkinen maita.

En edes vastusta palvelujen alueellista epätasa-arvoa tiettyyn pisteeseen asti, mutta pidän kyllä hupsuna ajatusta siitä, että tällainen taloudellinen insentiivi tekisi ihmisistä terveempiä. Kyllä sen tehokkuuden täytyy eri asioiden varaan rakentua.

 

[dana77]

En nyt yhtään osaa arvioida oletko tosissasi vai onko tämä joku miina?

En edes vastusta palvelujen alueellista epätasa-arvoa tiettyyn pisteeseen asti, mutta pidän kyllä hupsuna ajatusta siitä, että tällainen taloudellinen insentiivi tekisi ihmisistä terveempiä. Kyllä sen tehokkuuden täytyy eri asioiden varaan rakentua.

Kummassakin maassa on ihan helvetisti muutakin liiketoimintaa kuin rahojen säilytys ja nykyään EU-kansalaiasten rahojen piilottaminen on Sveitsissä rikos. Sveitsissä pankkisektorin koko on 9% BKT:sta, Singaporessa 12%. Vertailun vuoksi Suomessa se on 4%. Mikä sitten on rahanpesun osuus noista, 1 prosenttiyksikkö? Mites se loppu 99% selitetään?

Ei omavastuu tee ihmisistä sinänsä terveempiä, mutta ohjaa sekä välttämätään turhia käyntejä eli säästämään yhteisiä rahoja, että pitämään huolta terveydestään.

 

[Kalikka]

@dana77 En tiedä huomaatko itse, mutta näyttää kuin joka toisessa viestissä Suomen ongelma olisi liian kallis terveydenhuolto ja joka toisessa liian halpa. Liekö sitten siinä Suomen terveydenhuollossa on sen suurempaa ongelmaa kuin se, että se vaan ei toimi juuri sinun mielesi mukaan?

Edit: Ei muuten tarvitse hirveästi googletella lääkäripalvelujen hintakehityksestä, kun näkee miten hienosti terveydenhuollon alallakin vapaa kilpailu on toiminut Suomessa esim: SS: Yksityislääkärikulut karkasivat – palkkiot nousivat rajusti Kela-korvausta nopeammin
Tähän vielä kun lisää tuoreessa muistissa olevat yksityiset vanhustenhoitopalvelut ja sen miten hyvin yksityinen puoli on sielläkin onnistunut tuottamaan palvelua ja tervettä työmarkkinaa. Yllättäen sielläkin on pyritty alittamaan palvelutasoa ja tarjoamaan mahdottomat työolosuhteet.

Ja sanotaan nyt vielä, että haku on tehty sanoilla "yksityisten lääkäripalvelujen hintakehitys" ja kaikki hintakehitykseen kantaaottavat hakutulokset puhuvat hintojen noususta, joten en ole etsinyt agendaani vastaavaa artikkelia manipuloimalla hakusanoja tai linkittämällä juuri oman mielen mukaisen jutun.

 

[dana77]

@dana77 En tiedä huomaatko itse, mutta näyttää kuin joka toisessa viestissä Suomen ongelma olisi liian kallis terveydenhuolto ja joka toisessa liian halpa. Liekö sitten siinä Suomen terveydenhuollossa on sen suurempaa ongelmaa kuin se, että se vaan ei toimi juuri sinun mielesi mukaan?

Edit: Ei muuten tarvitse hirveästi googletella lääkäripalvelujen hintakehityksestä, kun näkee miten hienosti terveydenhuollon alallakin vapaa kilpailu on toiminut Suomessa esim: SS: Yksityislääkärikulut karkasivat – palkkiot nousivat rajusti Kela-korvausta nopeammin
Tähän vielä kun lisää tuoreessa muistissa olevat yksityiset vanhustenhoitopalvelut ja sen miten hyvin yksityinen puoli on sielläkin onnistunut tuottamaan palvelua ja tervettä työmarkkinaa. Yllättäen sielläkin on pyritty alittamaan palvelutasoa ja tarjoamaan mahdottomat työolosuhteet.

Ja sanotaan nyt vielä, että haku on tehty sanoilla "yksityisten lääkäripalvelujen hintakehitys" ja kaikki hintakehitykseen kantaaottavat hakutulokset puhuvat hintojen noususta, joten en ole etsinyt agendaani vastaavaa artikkelia manipuloimalla hakusanoja tai linkittämällä juuri oman mielen mukaisen jutun.

Missä viesteissä on terveydenhuollon liian halpa hinta nähty ongelmaksi?
Joka tapauksessa Suomen terveydenhuolto ei ole meidän ongelmista suurimpia. Korkeat asumismenot, kallis ruoka, heikko ostovoima menet esim korkeammalle.

Yksityinen palveluntuotanto ei ole ilmaista ja kunnilla ei ole osaamista sen kilpailuttamisen. Kuitenkin voit rinnalle googlata miten paljon julkinen tuotanto maksaa. Kunnilla on ollut tähän asti vapaus valita miten he haluavat hoidon järjestää. Nyt heiltä halutaan ideologista syistä viedä valinnan mahdollisuuden pois vastoin heidän tahtoaan. Tämä ei siinä mielessä ole mikään puoluepoliittisnen jako, että demarit ovat monissa kunnissa ulkoistaneet ja siihen syynä on ollut, että se on heistä ollut edullisempi tapa. Nyt keskusjohto haluaa sen kieltää.

En tiedä oliko tuo Googlen hakusanojen valinta vitsi, mutta voit vastaavan haun tehdä julkisen puolen kustannuksistakin ja mietaakin arvaa lopputuloksen.

 

[Walrus21]

@dana77 Toimiiko yksityinen terveydenhuolto mielestäsi Yhdysvalloissa? Jos ei, niin miksi? Eikö yhdysvaltalaisilla pitäisi olla näitä kuvailemiasi insentiivejä terveyden ylläpitämiseksi?

Suomen terveydenhuoltojärjestelmää on puolestaan kehuttu jopa maailman parhaaksi:

Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla"

Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat. Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat myös muita vertailumaita selvästi pienemmät.

yle.fi

Mielestäni tämä terveydenhuoltosektori on hyvä esimerkki osa-alueesta, jota on vaikea alistaa puhtaalle markkinamekanismille. Pelkästään Suomen sisämarkkinoiden koko ja palvelusektorin hajanaisuus aiheuttaa ongelmia. Puhumattakaan siitä, että yksityisiä toimijoita on paikallisesti 1-3. Pian ehkä vähemmänkin, kun Terveystalon ostotarjous Pihlajalinnasta menee läpi.

Tällä en tarkoita, etteikö yksityisillä olisi joitakin tehokkuusetuja tai että niitä ei pitäisi päästää terveysmarkkinoille.

Sitten on vielä ongelmana kuntapolitiikka, jossa näitä kilpailutuksia puuhaavat parhaimmillaankin amatöörit. Kuka olettaa, että 2000:sta asukkaasta koostuvan kunnan paikallispoliitikot ovat demokratian hengessä jotain rationaalisia markkinatoimijoita, jotka tiristävät yksityisiltä toimijoilta hintakilpailun edut?

On myös otettava huomioon, että kuntatalous pyörii valtiokonttorin kautta; kunta ei voi mennä konkurssiin, joten käytännössä se voi elää yli varojensa ja anella sitten valtiolta lisärahaa lakisääteisiin palveluihin. Ajautuessaan taloudellisiin ongelmiin kunta voi puolestaan olla "pakotettu" - tai vähintäänkin paineistettu - hyväksymään itselleen epäedullisia tai riskialttiita palvelusopimuksia, joissa se sitoutuu yksityisen terveysyrityksen paikalliseen monopoliin. Ei kuulosta oikein markkinatalouden ideaalilta tämäkään.

Otin asian esiin lähinnä siksi, että näitä ongelmia on kuntatalouden lisäksi muuallakin politiikassa. Markkinoita on mahdotonta irrottaa täysin politiikasta. Yritykset joutuvat aina sopeutumaan poliittisiin päätöksiin, ja yritykset puolestaan pyrkivät itse vaikuttamaan politiikkaan. Kuten Suomessakin nähdään, kokoomus vastustaa verotukien poistoa ja ylipäänsä sellaista verotusta, joka on yrityksille tai hyvätuloisille epäedullista.

Johtopäätös on mielestäni se, että myös markkinataloutta painottava puolue on ihan samalla lailla intressisidonnainen liike kuin kaikki muutkin, eikä sen ajamat asiat aina edistä yleistä etua. Sitä voi silti äänestää, jos haluaa vaikkapa verotusta hieman alemmas - moni toimii näin, vaikkei sinällään pidäkään puolueesta tai sen toimijoista.

 

[Brett]

Olisikohan se valinnanvapaus sellainen, että kaikkien terveyspalvelujen, kunnallistenkin, hinnat nostetaan yksityisten kanssa samalle tasolle ja sitten kaikilla on vapaa valinta päättää, minkä kalliista palveluista valitsee. Toki sitten annettaisiin palveluseteleitä tms.tukea niille, joilla ei terveyspalveluihin ole varaa ja jotka sellaista osaavat ja ymmärtävät hakea.

Ja kaikki palveluntuottajat toki sitten kilpailisivat samalla viivalla, kellä on paras hinta ja laatu.

 

[Walrus21]

Edelleenkään ne velkaratkaisut eivät ole ogelma, josta on kyse. Joku hallitus olisi ottanut 9 mrd, toinen 11 mrd ja kolmas 12 mrd.

Kyse on siitä, että tilanne on aiempaa heikompi. Nyt tulee joku 30 mrd lisää velkaa parissa vuodessa. Vihriälän työryhmä piirsi varsin selvästi, että koronan jälkeisten sopeutustoimien lykkääminen lisää velkataakkaa ja vaatii suurempia sopeutustoimia sekä tekee Suomen yhä haavoittuvaisemmaksi uusile shokeille. Tästä syystä sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023.

Tästä ei ole merkkejä, ja aivan aiheesta oikeisto ja Vihriälä itsekin ihmettelee hallituksen löysää linjaa. Hallituksessa on puhuttu, että vasta vuonna 2030 Suomi olisi tilanteessa, jossa ei lisävelkaantuminen olisi (jotenkin) aisoissa. Vihriälän raporttia lainaten, talouspolitiikassa tarvitaan nyt elvytystoimien rinnalle suunnitelma toimista julkisen talouden sopeuttamiseksi ja sopeuttamistarpeen vähentämiseksi rakenneuudistuksilla. Tällaisten toimien tarve on sitä suurempi, mitä suurempaan velkataakkaan kriisin hoidon ja elvytyksen vaiheissa ajaudutaan.

Yksi ongelma on sekin, että silloin nuorten ja tulevien sukupolvien vastuulle lankeaa aivan liikaa. Asia, jota Vihriälän työryhmän raportissa käsitellään. Tosin liikaa on jo nytkin, mutta tilanne pahenee nopeasti, kun seuraava taloudellinen isku Suomen talouteen osuu.

Puhutaan ehkä vähän eri aiheesta. Minä viittasin siihen, kun nyt on somet ja ilta-aviisien palstat täynnä populistista huutelua hurjasta velasta. Niissä käytetään hyväksi tätä koronavelkaa, jonka olisi mikä tahansa järkevä hallitus ottanut joka tapauksessa. Sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, onnistuuko Marinin hallitus työllisyystoimissa; siihen aiheeseen löytyy ihan kylliksi ammuksia.

Kritisoin aiemmin kovasanaisesti Rinteen hallitusta ja sen kyvyttömyyttä taklata tätä mainitsemaasi työttömyysongelmaa. Marinin hallituksen kohdalla aion kuitenkin katsoa rauhassa, mihin suuntaan mennään. Pidän käännettä mahdollisena mutta en välttämättä todennäköisenä.

Tässä budjettiriihessä oli oletusarvoista, että merkittäviä menoleikkauksia tai sopeutustoimia ei tehdä. Syykin on ilmiselvä: koronan takia on vähän pakko pitää jonkinlaista elvyttävää linjaa yllä, kunnes näkyvyys on parempi ja taloudellinen tilanne vakaampi.

On tietysti totta, että tilanne kätkee sisäänsä demarivetoisen hallituksen kaikki heikkoudet. Nyt on ikään kuin alibi sille, miksei saatu mitään aikaan. Siitäkin huolimatta koen, että vuoden 2023 aikaansaannoksia pitää tarkastella silloin, kun niihin liittyen on budjettivaltaa. Vähän sama kuin että vuoden 2030 ilmastotavoitteiden täyttymistä voi analysoida vuonna 2030. Lupaukset ovat lupauksia eivätkä tae toteutuksesta.

 

[olkikuukkeli]

Kummassakin maassa on ihan helvetisti muutakin liiketoimintaa kuin rahojen säilytys ja nykyään EU-kansalaiasten rahojen piilottaminen on Sveitsissä rikos. Sveitsissä pankkisektorin koko on 9% BKT:sta, Singaporessa 12%. Vertailun vuoksi Suomessa se on 4%. Mikä sitten on rahanpesun osuus noista, 1 prosenttiyksikkö? Mites se loppu 99% selitetään?

Eli olet ilmeisen tosissasi. Totta, Sveitsi tosiaan otettiin EU:n veroparatiisilistalta pois jo niinkin aikaisin kuin vuonna 2019! Kyllä tämä keskustelu aika turhauttavaa on jos edes Euroopan taloushistorian perusteet eivät ole millään tavalla hallussa. Mihin siis kuvittelet Sveitsin vaurauden perustuvan ellet sen asemaan "maailman vanhimpana veroparatiisina?" Tiedätkö kuinka vauras Sveitsi oli ennen sen ryhtymistä maailman pankiksi? Sveitsi on Sveitsi, koska muut eivät ole, ei tämä ole mitenkään vaikea ymmärtää.

 

[dana77]

@dana77 Toimiiko yksityinen terveydenhuolto mielestäsi Yhdysvalloissa? Jos ei, niin miksi? Eikö yhdysvaltalaisilla pitäisi olla näitä kuvailemiasi insentiivejä terveyden ylläpitämiseksi?

Minusta kysymys on aika hassu aiempiin perusteluihini liittyen.

Yhdysvaltojen järjestelmää ei kokonaisuudessaan voi pohjoismaisesta vinkkelistä arvioituna pitää toimivana. Fakta on että kustannukset per BKT ovat tyyliin tuplasti Suomen vastaavat ja viisin kertaiset versus Singapore ja kun huomioidaan, että näissä maissa BKT per capita on selvästi korkeammat kuin köyhässä ja kalliissa Suomessa, niin ero on käytännössä vieläkin isompi.
Silti hyvä on miettiä mitä mitataan. Jos Amerikassa rikkaat ihmiset ostavat omilla rahoillaan vapaaehtoisesti itselleen miljoonaluokan terveydenhuoltoa, niin sen kun tekevät niin. Minun kiinnostukseni kannalta kiinnostavampi mittari tietyllä tavalla olisi yhteiskunnan menot per capita, joskin silloinkin vertailu eri maiden välillä joilla on erilainen järjestämistapa olisi vaikeaa.

Kuitenkin mitä USA:n tulee, niin kysymys on laajempi kuin pelkkä terveydenhuollon maksajasta riippuva. Jos lähdetään jos ihan koulutusjärjestelmästä ja lääkäreiden palkkauksesta, niin lääkäreiden palkat ovat luokkaa miljoona dollaria vuodessa. Vaikka maksajana olisi miten julkinen, niin ei tuollainen järjestelmä olisi halpa. Toinen iso juttu on vallitseva oikeusjärjestelmä. Lääkärien kalliit palkat johtuvat isottain siitä, että heillä on käytännössä pakko olla satojatuhansia dollareita maksava vastuuvapausvakuutus. Lisäksi Keijolla on vahva tunne, että oikeusjärjestelmä ohjaa tekemään valtavan määrän "turhia" testejä ja tutkimuksia varmuuden välttämiseksi.

Sitten kun vielä mietitään, että maan ylipaino tai terveystilanne on surkea ja päihteiden käyttö on räjähtänyt käsiin, niin ei ole kovin erikoista että terveydenhuollon menot ovat korkeat. Toki senkin voi todeta, ettei maassa ole ollut kaikille avointa kattavaa terveydenhuotoa ja sekin on housuun kusemista pakkasella. Vähän on välillä sellainen olo, että käytetyt terveydenhuollon mittarit ovat juoksukilpailu johon yksi osallistujista ei ole edes osallistunut. Hän ei sohvalla istumalla voita niitä, jotka ovat starttiviivalla.

Vakuutuspohjaisessa järjestelmässä ilman omavastuita ei ihmisillä ole yhtään enempää insentiiviä kuin julkisesti rahoitetussakaan.

Mielestäni tämä terveydenhuoltosektori on hyvä esimerkki osa-alueesta, jota on vaikea alistaa puhtaalle markkinamekanismille. Pelkästään Suomen sisämarkkinoiden koko ja palvelusektorin hajanaisuus aiheuttaa ongelmia.

Tästä ja aika monesta loppuosan asiasta samaa mieltä.

 

[Cobol]

Marinin hallituksen kohdalla aion kuitenkin katsoa rauhassa, mihin suuntaan mennään. Pidän käännettä mahdollisena mutta en välttämättä todennäköisenä.

Itse odotin Rinteen ajan ja puolustin useita Marinin ratkaisuja. Eivät ne todellisuudessa olleet sen huonompia, kuin oppositio esitti. Ensimmäinen isompi kritiikki tuli osaltani, kun ilmastoteot olivat paperin pyöritystä ja ilmastoasiantuntijoiden mielestä konkretia puuttui. Toinen, lievempi vielä, tuli kun Talouden arviointineuvoston professorit lyttäsivät talousohjelman.

Kolmas ja voimakkain kritiikki tuli itseltäni, kun Vihriälän työryhmän alv:n pudottaminen kulutusta nostamaan ei kelvannut ja samalla Marinit eivät aloittaneet suunnitelmaa Vihriälän esityksen mukaisesti sopeuttamistoimista yhdessä elvyttämistoimien kanssa.

Sanoisin, että Marinin hallituksen kritisoinnilla on kyllä paikkansa.

 

[Analyzer]

Kai tämä kritiikki kumpuaa monella siitä, että hallitusohjelma itsessään oli niin naiivi. Rahoituspohjan luominen uusille pitkäaikaisille menolisäyksille oli epärealistinen. Ensimmäiseen vuoteen mitään toimia rahoituspohjan vahvistamiseksi ei tullut.

Sittemmin tuli koronakriisi ja kaikki meni uusiksi. Itselläni ei ole promillenkaan uskoa, että tämä hallituspohja pystyisi kunnollisiin työllisyystoimiin tai valtiontalouden sopeutuksiin niin lähellä ek-vaaleja. Toki sinne asti pitäisi malttaa kritiikkinsä kanssa, mutta kun ekat 10 kk oli vain kakun jakamista leipomisen sijaan, niin kovin vaikea pidättäytyä arvostelmasta, kun bussi on ilmiselvästi menossa päin tiiliseinää.

 

[dana77]

Eli olet ilmeisen tosissasi. Totta, Sveitsi tosiaan otettiin EU:n veroparatiisilistalta pois jo niinkin aikaisin kuin vuonna 2019! Kyllä tämä keskustelu aika turhauttavaa on jos edes Euroopan taloushistorian perusteet eivät ole millään tavalla hallussa. Mihin siis kuvittelet Sveitsin vaurauden perustuvan ellet sen asemaan "maailman vanhimpana veroparatiisina?" Tiedätkö kuinka vauras Sveitsi oli ennen sen ryhtymistä maailman pankiksi? Sveitsi on Sveitsi, koska muut eivät ole, ei tämä ole mitenkään vaikea ymmärtää.

Minä kerroin Sinulle faktat pankkisektorin koosta. Ihan samalla tavalla voisin kysellä, että oletko tosissasi että pelkkä natsikulta selittää Sveitsin varallisuuden. Pankiksi alkaminen oli varmasti hyvä idea, mutta ei se ole perustunut mitenkään yksinomaan pankkisalaisuuteen. Olisi muidenkin maiden kannattanut maahan perustaa toimiva talousjärjestelmä ja olla tuhat vuotta sen verran poliittisesti vakaa maa, että se houkuttaa pääomia.

Tiedän myös mihin maan vauraus perustuu:
"Vuonna 2013 Sveitsin viennin arvo oli 212 miljardia frangia. Merkittävimmät vientituotteet ovat lääkkeet ja vitamiinit, teollisuuden koneet ja laitteet, kellot, hienomekaniikka sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Erityisesti lääketeollisuus on kasvattanut osuuttaan: sen osuus viennin arvosta nousi 10 vuodessa (vuosina 2003–2013) 22 prosentista 31 prosenttiin, ja arvo oli vuonna 2013 67 miljardia frangia. Kelloteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2013 22 mrd. CHF "

Sveitsin talous – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Cobol]

Enemmän tai vähemmän asiaa sivuten, olen aina ihmetellyt kokoomuksen etenkin Sipilän hallituskaudella hartaasti veisaamaa virttä terveydenhuollon valinnanvapaudesta. Ainakin minulla on täysi valinnanvapaus: jos olen pipi, voin mennä: a) kunnalliseen terveydenhuoltoon, b) työterveyshuoltoon tai c) yksityiselle. En ole ehkä vain ymmärtänyt kaivata tämän enempää valinnanvapautta. Mitä se sitten voisi olla? Lääkärin saaminen kotikäynnille voisi tietty olla kiva. Sellaiseen ylellisyyteen sai tottua Britannian julkisen terveydenhuollon piirissä. Tuleeko sellainen mahdolliseksi, jos valinnanvapautta lisätään? Vai mitä se valinnavapaus, jota en ymmärrä kaivata, voisi olla?

Olet hyväosainen, joka voi valita meneekö työnantajan tarjoamalle yksityiselle, ylipäätään yksityiselle vai julkisten terveyspalveluiden piiriin. Niin olen itsekin ja niin on varmaan enemmistö suomalaisista. Meillä ei siis ole valittamista.

Kokoomus haluaa valinnanvapauden ja yhteistyön julkisen ja yksityisen välille. Yksi konkreettinen esimerkki tulikin koronatesteistä. Jonot oli todella pitkät mm. Helsingissä. Kun Mehiläinen tuli mukaan, alkoi tapahtua ja testejä saatiin tehtyä ja jonot purettua. Samanlaista sen pitäisi olla aina. Kun julkiselle on pitkät jonot - kuten nyt kun kaikki aika taitaa mennä koronan kanssa - julkisen tulisi ostaa lääkäripalveluita yksityiseltä.

Tuo siis Kokoomuksen näkemys. Itse olisin myös Soininvaaran kannalla eli 1 000 lääkäriä lisää terveyskeskuksiin, jolloin lääkärikäynnin laatukin voisi parantua. Siellä on liian kiire, jos on median ym juttuihin luottamista. Ja voisi laittaa vaikka 2 000 lääkäriä lisää. Palvelu paranisi ja lääkärien stressi helpottuisi.

Marinin hallitus voisi tämän tehdä. Mutta arvaan, että ei tee.

 

[Cobol]

Kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike jättävät välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyysohjelman hylkäämisestä. Aloite tuli kokoomukselta.

Hyvä! Nyt saadaan toivottavasti vihdoin keskustelua siitä, miksi Marinin hallitus ohittaa talousasiantuntijoiden (kuten valtiovarainministeriön virkamiehet, Talouden arviointineuvosto ja Vihriälän työryhmä) esitykset.

 

[Cobol]

Niinpä tietysti olen ja yksityistä puolta enimmäkseen käytänkin ja samalla helpotan julkisen puolen jonoja (jos sellaisia on). Kannattaa tietysti muistaa, että hoidon taso on kuitenkin Suomessa sama kaikkialla (sektoreittain, ei maantieteellisesti), toisinaan julkisella puolella jopa hieman parempi, koska suurilla resursseilla on voitu hankkia kalliimpaa keskitettyä infraa. Itse olen esimerkiksi tullut sählyvamman johdosta ohajtuksi yksityiseltä puolelta julkiselle, kun Töölössä on parhaat kirurgiset palvelut. Se mikä julkisella puolella voi olla ongelmana on jonot, mutta sehän toisaalta kertoo siitä, että kalliit resurssit eivät ole tyhjäkäytössä. Kovin innokas en olisi nykysysteemiä muuttamaan, ja toki julkisten palveluiden ostaminen yksityiseltä voi olla tehokasta.

Totta. Järkeväähän olisi nyt palkata lääkäreitä lisää yksityiselle puolelle, jotta myös hoidon laatu paranisi ja samalla jonot supistuisivat. Ei esimerkiksi 1.5 - 2.0 kuukautta ole kohtuullinen aika koronasta riippumatta lääkärille pääsyyn, minkä HS mittasi keväällä pääkaupunkiseudulla .

Niinpä luulisi, että Sipilän sotea arvostelleet SDP, Vas ja Vihr saavat järkevän ratkaisun aikaan, ja lisäävät lääkäreitä ja unohtavat maakuntahallinnon ja yksityistämisen. Mutta sieltä on ilmeisesti tulossa vielä kauheampi häkkyrä. Suuret kaupungit ovat tyrmänneet esityksen, joka mahdollisesti jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat sekä romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun.

Onkohan tuo Keskustan ja Vassarien unelma? Vai SDP:n? En usko, että on kenenkään unelma. Mutta talouden ohella sote on myös niin monimutkainen kokonaisuus, että hallitus voisi palata asiantuntijoiden ehdotusten ääreen. Siinäkin. Nyt vedellään poliittisia ratkaisuja mistään mitään välittämättä samalla tavalla kuin Sipilän hallituksessakin.

 

[peruspata]

Kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike jättävät välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyysohjelman hylkäämisestä. Aloite tuli kokoomukselta.

Hyvä! Nyt saadaan toivottavasti vihdoin keskustelua siitä, miksi Marinin hallitus ohittaa talousasiantuntijoiden (kuten valtiovarainministeriön virkamiehet, Talouden arviointineuvosto ja Vihriälän työryhmä) esitykset.

MIelestäni välikysymys oli ihan uskottava, vaikka sen merkitys on aika näennäinen. Oleellista oli kuitenkin se, että jokaisen oppositiopuolueen edustaja kykeni oikeasti kyseenalaistamaan hallituksen toimia. Ja myös selviytyi tehdyistä kysymyksistä, joista osassa oli lähinnä vaikea uskoa, että joku kehtaa kyseenalaistaa all-time ihaninta ja kauneinta hallitusta.

Nähdäkseni oppositio pysyi hyvin asiallisella linjalla, eikä Purrakaan tainnut mainita edes maahanmuuttoa.

Vaikutus on tosiaan zerou poeäng. Eiköhän jo koronaraja takaa sen, että äänestämään saadaan niin sanotusti oikeat henkilöt. Tämä tuskin on prosentein 95-50, vaan 95-5 lienee lähellä, siis prosenteissa. Hoskosen lisäksi ei taida hallituspuolueissa olla montaa, joilta voi edellyttää yllättävää äänestämistä.

Tietysti voi toivoa, että vastauksessaan hallitus joutuisi oikeasti perustelemaan, mutta eiköhän hyvä propaganda mene edelleen läpi. Teemme vastuullista politiikkaa, keskustelemme jopa yritysmaailman kanssa, mikä on itsessään saavutus. Sen lisäksi laskimme sähköveron EU-minimiin, jos oikein muistellaan.