Aihe ei missään nimessä ole sellainen, josta vallitsisi yksimielisyys poliitikkojen joukossa, joten yksittäisen poliitikon nostaminen auktoriteetiksi ei ole kovin hedelmällistä argumentointia. Lisätyn säätelyn toimivuudesta esitettiin jo perusteltua kritiikkiä. Minä voisin toistaa aiemminkin useasti esittämäni näkymyksen, että minä uskon poliitikkojen kykyyn säätää toimivaa säätelyä sillä hetkellä kun ovat ensin osoittaneet kykyä hoitaa valtiontaloudet kuntoon. Jos vastakkain on Sanna Marin ja Nalle Wahlroos ja pelinä on, että kumpi heistä ymmärtää pankkitoimintaa paremmin, niin ei tarvitse pitkään miettiä kummalle laittaa rahansa. Tilanne ei paljon parane, vaikka Sanna saisi avukseen ministeriöiden parhaat 9000e kiinteällä kk-palkalla menestyksestä riippumatta tienaavat master mindit, joita jossain oli pilkattu kokoomuslaisiksi.Koska en itse ole aiheen asiantuntija niin lainaan Erkki Liikasta, jonka kuvittelisi työhistoriansa perusteella jotain asiasta tietävän. Liikanen määritteli finanssikriisin "kymmenvuotisjuhlissa" sen johtuneen liiallisesta luottamuksesta rahoitusmarkkinoiden itsesäätelyyn ja -valvontaan ja vähäinen - lähinnä rahapolitiikan avulla - puuttuminen markkinoilla havaittuihin ongelmiin. Sääntelyähän on lisätty finanssikriisin jälkeen ja Liikasen opetus oli, että painetta sääntelyn purkuun täytyy vastustaa, vaikka olisikin mennyt jonkin aikaa hyvin. 2007-2009 kyykkäyshän oli tosiasiassa niin syvä, ettei siitä ole noustu vieläkään.
nimitys ei ollut kohdistettu Sinuun. Näitä argumentteja on aika moneen kertaan historiassa kuultu.Vastustan kyllä nimittämistäni markkinatalousdenialistiksi, vaikken markkinoiden kaikkivoipaisuuteen uskokaan yhtä vahvasti kuin vaikka sinä.
Nyt pitäisi tarkemmin määritellä mikä on Singaporen malli tai Sveitsin esimerkki. Jos katsotaan vaikka taloudellisen vapauden indeksiä, niin ensimmäisenä siinä on yritystoiminnan vapaus. Mitkä ovat sellaisia yritystoiminnan muotoja mihin Sinun mielestäsi tarvitaan tarveharkintaa tai lupia ja miksi? Ensimmäisenä suomessa tulee mieleen apteekkijärjestelmä. Mihin sitä tarvitaan? Jotta lääkkeet olisivat varmasti tarpeeksi kalliita köyhille eläkeläisille?Onko Singaporen malli mielestäsi yleistettävissä vai ei? Voivatko kaikki seurata Sveitsin esimerkkiä? Näiden maiden menestys perustuu nimenomaan niiden erityisasemaan maailman muiden valtioiden joukossa.
Ai väitteet siitä, että sellainen systeemi ei oikein toimi ja ole kestävällä pohjalla, että joku valtio rapauttaa toimivan ja kohtuullisen verotuksen haaliakseen pankkeja ja konsernien pääkonttoreita veroparatiisiinsa? Ja toinen haalii tuottavaa teollisuutta polkemalla ympäristöasioita tai käyttämällä kärjistetyissä tilanteissa jopa orja- tai lapsityövoimaa? Ja näiden kanssa kuitenkin pyritään tekemään mahdollisimman vapaata kauppaa? Tai sälytetään vastuu näiden asioiden tiedostamisesta ja valinnasta yksilölle? Joka ei yleensäkään tiedä mitä kaikkea tuotteen X tuottamiseen liittyy; ei usko, että omilla yksilöllisillä valinnoilla voisi vaikuttaa; voi olla niin ahne tai lyhytnäköinen että häntä ei kiinnosta tai yksinkertaisesti elää jo itsekin niin rajallisessa taloudellisessa tilanteessa, että ei pysty kuin valitsemaan halvinta. Toki on niitäkin ihmisiä jotka ovat tiedostavia, hankkivat tietoa, tekevät pitkäjänteisiä ja eettisiä valintoja ja joilla on vielä sellainen taloudellinen tilanne, että tuo kaikki on mahdollista. He vaan sattuvat olemaan tässä maailmassa aika hemmetin merkityksetön vähemmistö, joten heidän varaan ei valitettavasti vielä voi rakentaa.Eli vastavoimaksi vapaalle kaupalle ja vapaille markkinoille haluat mahdollisimman laajan vapaakauppa-alueen jossa markkinat toimisivat ideaalisemmin ja jonkinlaisen ympäristösääntelyn alaisena. Eli niinkuin laajennettu EU. Tai kokoelma erilaisia vapaakauppa blokkeja joissa kaikissa on suhteellisen samat säännöt kaikelle. En tiedä miksi mutta tämä kuulostaa ihan joltain Friedmanin ja kumppaneiden märältä unelta. Kaikkihan menisi paremmin jos luovuttaisiin ylipäätään näistä kansallisen edun tavoitteluista maailmanlaajuisesti ja siirryttäisiin johonkin järjestelmään jossa maat eivät kilpailisi niin paljoa verotuksen avulla.
Niin ja mihin perustat nämä väitteesi? Johonkin mystiseen arkijärkeen sillä talousteorioita pidät selkeästi täysin turhina.
Nyt pitäisi tarkemmin määritellä mikä on Singaporen malli tai Sveitsin esimerkki.
jos puhutaan Singaporen terveydenhuoltomallista, niin olisiko se että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta omata terveydestään ja se että meillä olisi toimivat, kilpaillut markkinat huono asia? hell no. Se että täällä kuvitellaan, että meidän järjestelmämme on ainoa oikea ja toimiva ja surullista umpimielisyyttä ja eihän sitä nyt vioistaan huolimatta kannata muuttaa, koska voi tulla huonompikin...
Sveitsissä yhteisövero on 18%, kun se Suomessa on 20%. Ilmeisesti veroparatiisin raja on 19%. Singaporen yhteisövero on 17%, joten paratiisin määritelmä täyttyy heittämällä. Harvoin Romaniasta tai Irakista puhutaan paratiiseina, ja jostain syystä ne eivät ole alueidensa suurinta hupia.Sveitsin malliksi voisi määritellä vaikka Euroopan pankiksi ja veroparatiisiksi ryhtymisen ja Singapore on kaupunki, joka kierrättää helvetisti muiden maiden rahaa ollen alueensa suurin hubi ja myös veroparatiisi. Eli ne ovat saavuttaneet asemansa, koska muut maat eivät ole kuten ne ovat.
Omavastuu toimisi ihan koko maassa. Ihmisillä olisi edes jotain insentiiviä pitää omasta terveydestään huolta.Singaporen terveydenhuoltomalli on vaikea skaalata esim. Suomeen sopivaksi, koska koko maan Suomen kokoinen väestö on ahtautunut n. kahden Helsingin kokoiselle alueelle, jossa on valtavan tiheä palveluverkosto, jota julkinen sektori buustaa. Vai keksitkö itse, miten tuollainen Suomessa voitaisiin toteuttaa? Esim. pääkaupunkiseudulla voisi ehkä toimia, joskin veikkaisin suomalaisten vierastavan tuota mallia sielläkin.
Sveitsissä yhteisövero on 18%, kun se Suomessa on 20%. Ilmeisesti veroparatiisin raja on 19%. Singaporen yhteisövero on 17%, joten paratiisin määritelmä täyttyy heittämällä. Harvoin Romaniasta tai Irakista puhutaan paratiiseina, ja jostain syystä ne eivät ole alueidensa suurinta hupia.
Omavastuu toimisi ihan koko maassa. Ihmisillä olisi edes jotain insentiiviä pitää omasta terveydestään huolta.
Ei jonnekin lappiin kilpailtua palveluverkostoa tietenkään saada, mutta olen koulukuntaa jonka mielestä se ei ole syy olla kaupungeissa kilpailemasta. Lapista voi matkustaa sitten hankkimaan hoitonsa muualta, jos ei julkinen maita.
Kummassakin maassa on ihan helvetisti muutakin liiketoimintaa kuin rahojen säilytys ja nykyään EU-kansalaiasten rahojen piilottaminen on Sveitsissä rikos. Sveitsissä pankkisektorin koko on 9% BKT:sta, Singaporessa 12%. Vertailun vuoksi Suomessa se on 4%. Mikä sitten on rahanpesun osuus noista, 1 prosenttiyksikkö? Mites se loppu 99% selitetään?En nyt yhtään osaa arvioida oletko tosissasi vai onko tämä joku miina?
En edes vastusta palvelujen alueellista epätasa-arvoa tiettyyn pisteeseen asti, mutta pidän kyllä hupsuna ajatusta siitä, että tällainen taloudellinen insentiivi tekisi ihmisistä terveempiä. Kyllä sen tehokkuuden täytyy eri asioiden varaan rakentua.
Missä viesteissä on terveydenhuollon liian halpa hinta nähty ongelmaksi?@dana77 En tiedä huomaatko itse, mutta näyttää kuin joka toisessa viestissä Suomen ongelma olisi liian kallis terveydenhuolto ja joka toisessa liian halpa. Liekö sitten siinä Suomen terveydenhuollossa on sen suurempaa ongelmaa kuin se, että se vaan ei toimi juuri sinun mielesi mukaan?
Edit: Ei muuten tarvitse hirveästi googletella lääkäripalvelujen hintakehityksestä, kun näkee miten hienosti terveydenhuollon alallakin vapaa kilpailu on toiminut Suomessa esim: SS: Yksityislääkärikulut karkasivat – palkkiot nousivat rajusti Kela-korvausta nopeammin
Tähän vielä kun lisää tuoreessa muistissa olevat yksityiset vanhustenhoitopalvelut ja sen miten hyvin yksityinen puoli on sielläkin onnistunut tuottamaan palvelua ja tervettä työmarkkinaa. Yllättäen sielläkin on pyritty alittamaan palvelutasoa ja tarjoamaan mahdottomat työolosuhteet.
Ja sanotaan nyt vielä, että haku on tehty sanoilla "yksityisten lääkäripalvelujen hintakehitys" ja kaikki hintakehitykseen kantaaottavat hakutulokset puhuvat hintojen noususta, joten en ole etsinyt agendaani vastaavaa artikkelia manipuloimalla hakusanoja tai linkittämällä juuri oman mielen mukaisen jutun.
Puhutaan ehkä vähän eri aiheesta. Minä viittasin siihen, kun nyt on somet ja ilta-aviisien palstat täynnä populistista huutelua hurjasta velasta. Niissä käytetään hyväksi tätä koronavelkaa, jonka olisi mikä tahansa järkevä hallitus ottanut joka tapauksessa. Sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, onnistuuko Marinin hallitus työllisyystoimissa; siihen aiheeseen löytyy ihan kylliksi ammuksia.Edelleenkään ne velkaratkaisut eivät ole ogelma, josta on kyse. Joku hallitus olisi ottanut 9 mrd, toinen 11 mrd ja kolmas 12 mrd.
Kyse on siitä, että tilanne on aiempaa heikompi. Nyt tulee joku 30 mrd lisää velkaa parissa vuodessa. Vihriälän työryhmä piirsi varsin selvästi, että koronan jälkeisten sopeutustoimien lykkääminen lisää velkataakkaa ja vaatii suurempia sopeutustoimia sekä tekee Suomen yhä haavoittuvaisemmaksi uusile shokeille. Tästä syystä sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023.
Tästä ei ole merkkejä, ja aivan aiheesta oikeisto ja Vihriälä itsekin ihmettelee hallituksen löysää linjaa. Hallituksessa on puhuttu, että vasta vuonna 2030 Suomi olisi tilanteessa, jossa ei lisävelkaantuminen olisi (jotenkin) aisoissa. Vihriälän raporttia lainaten, talouspolitiikassa tarvitaan nyt elvytystoimien rinnalle suunnitelma toimista julkisen talouden sopeuttamiseksi ja sopeuttamistarpeen vähentämiseksi rakenneuudistuksilla. Tällaisten toimien tarve on sitä suurempi, mitä suurempaan velkataakkaan kriisin hoidon ja elvytyksen vaiheissa ajaudutaan.
Yksi ongelma on sekin, että silloin nuorten ja tulevien sukupolvien vastuulle lankeaa aivan liikaa. Asia, jota Vihriälän työryhmän raportissa käsitellään. Tosin liikaa on jo nytkin, mutta tilanne pahenee nopeasti, kun seuraava taloudellinen isku Suomen talouteen osuu.
Kummassakin maassa on ihan helvetisti muutakin liiketoimintaa kuin rahojen säilytys ja nykyään EU-kansalaiasten rahojen piilottaminen on Sveitsissä rikos. Sveitsissä pankkisektorin koko on 9% BKT:sta, Singaporessa 12%. Vertailun vuoksi Suomessa se on 4%. Mikä sitten on rahanpesun osuus noista, 1 prosenttiyksikkö? Mites se loppu 99% selitetään?
Minusta kysymys on aika hassu aiempiin perusteluihini liittyen.@dana77 Toimiiko yksityinen terveydenhuolto mielestäsi Yhdysvalloissa? Jos ei, niin miksi? Eikö yhdysvaltalaisilla pitäisi olla näitä kuvailemiasi insentiivejä terveyden ylläpitämiseksi?
Tästä ja aika monesta loppuosan asiasta samaa mieltä.Mielestäni tämä terveydenhuoltosektori on hyvä esimerkki osa-alueesta, jota on vaikea alistaa puhtaalle markkinamekanismille. Pelkästään Suomen sisämarkkinoiden koko ja palvelusektorin hajanaisuus aiheuttaa ongelmia.
Marinin hallituksen kohdalla aion kuitenkin katsoa rauhassa, mihin suuntaan mennään. Pidän käännettä mahdollisena mutta en välttämättä todennäköisenä.
Minä kerroin Sinulle faktat pankkisektorin koosta. Ihan samalla tavalla voisin kysellä, että oletko tosissasi että pelkkä natsikulta selittää Sveitsin varallisuuden. Pankiksi alkaminen oli varmasti hyvä idea, mutta ei se ole perustunut mitenkään yksinomaan pankkisalaisuuteen. Olisi muidenkin maiden kannattanut maahan perustaa toimiva talousjärjestelmä ja olla tuhat vuotta sen verran poliittisesti vakaa maa, että se houkuttaa pääomia.Eli olet ilmeisen tosissasi. Totta, Sveitsi tosiaan otettiin EU:n veroparatiisilistalta pois jo niinkin aikaisin kuin vuonna 2019! Kyllä tämä keskustelu aika turhauttavaa on jos edes Euroopan taloushistorian perusteet eivät ole millään tavalla hallussa. Mihin siis kuvittelet Sveitsin vaurauden perustuvan ellet sen asemaan "maailman vanhimpana veroparatiisina?" Tiedätkö kuinka vauras Sveitsi oli ennen sen ryhtymistä maailman pankiksi? Sveitsi on Sveitsi, koska muut eivät ole, ei tämä ole mitenkään vaikea ymmärtää.
Enemmän tai vähemmän asiaa sivuten, olen aina ihmetellyt kokoomuksen etenkin Sipilän hallituskaudella hartaasti veisaamaa virttä terveydenhuollon valinnanvapaudesta. Ainakin minulla on täysi valinnanvapaus: jos olen pipi, voin mennä: a) kunnalliseen terveydenhuoltoon, b) työterveyshuoltoon tai c) yksityiselle. En ole ehkä vain ymmärtänyt kaivata tämän enempää valinnanvapautta. Mitä se sitten voisi olla? Lääkärin saaminen kotikäynnille voisi tietty olla kiva. Sellaiseen ylellisyyteen sai tottua Britannian julkisen terveydenhuollon piirissä. Tuleeko sellainen mahdolliseksi, jos valinnanvapautta lisätään? Vai mitä se valinnavapaus, jota en ymmärrä kaivata, voisi olla?
Niinpä tietysti olen ja yksityistä puolta enimmäkseen käytänkin ja samalla helpotan julkisen puolen jonoja (jos sellaisia on). Kannattaa tietysti muistaa, että hoidon taso on kuitenkin Suomessa sama kaikkialla (sektoreittain, ei maantieteellisesti), toisinaan julkisella puolella jopa hieman parempi, koska suurilla resursseilla on voitu hankkia kalliimpaa keskitettyä infraa. Itse olen esimerkiksi tullut sählyvamman johdosta ohajtuksi yksityiseltä puolelta julkiselle, kun Töölössä on parhaat kirurgiset palvelut. Se mikä julkisella puolella voi olla ongelmana on jonot, mutta sehän toisaalta kertoo siitä, että kalliit resurssit eivät ole tyhjäkäytössä. Kovin innokas en olisi nykysysteemiä muuttamaan, ja toki julkisten palveluiden ostaminen yksityiseltä voi olla tehokasta.
Kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike jättävät välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyysohjelman hylkäämisestä. Aloite tuli kokoomukselta.
Hyvä! Nyt saadaan toivottavasti vihdoin keskustelua siitä, miksi Marinin hallitus ohittaa talousasiantuntijoiden (kuten valtiovarainministeriön virkamiehet, Talouden arviointineuvosto ja Vihriälän työryhmä) esitykset.
Sinun mielestäsi nykyjärjestelmä on hyvä ja et olisi sitä muuttamassa. Sanna Marinin mielestä järjestelmä ei ole hyvä ja he haluavat sitä muuttaa.Niinpä tietysti olen ja yksityistä puolta enimmäkseen käytänkin ja samalla helpotan julkisen puolen jonoja (jos sellaisia on). Kannattaa tietysti muistaa, että hoidon taso on kuitenkin Suomessa sama kaikkialla (sektoreittain, ei maantieteellisesti): toisinaan julkisella puolella jopa hieman parempi, koska suurilla resursseilla on voitu hankkia kalliimpaa keskitettyä infraa. Itse olen esimerkiksi tullut sählyvamman johdosta ohajtuksi yksityiseltä puolelta julkiselle, kun Töölössä on parhaat kirurgiset palvelut. Se, mikä julkisella puolella voi olla ongelmana on jonot, mutta sehän toisaalta kertoo siitä, että kalliit resurssit eivät ole tyhjäkäytössä. Kovin innokas en olisi nykysysteemiä muuttamaan, ja toki joidenkin julkisten palveluiden ostaminen yksityiseltä voi olla tehokasta etenkin ruuhkahuippujen tasoiottamisessa, kuten koronatilanteessa tehtiin.
MIelestäni välikysymys oli ihan uskottava, vaikka sen merkitys on aika näennäinen. Oleellista oli kuitenkin se, että jokaisen oppositiopuolueen edustaja kykeni oikeasti kyseenalaistamaan hallituksen toimia. Ja myös selviytyi tehdyistä kysymyksistä, joista osassa oli lähinnä vaikea uskoa, että joku kehtaa kyseenalaistaa all-time ihaninta ja kauneinta hallitusta.
Kokoomus haluaa valinnanvapauden ja yhteistyön julkisen ja yksityisen välille. Yksi konkreettinen esimerkki tulikin koronatesteistä. Jonot oli todella pitkät mm. Helsingissä. Kun Mehiläinen tuli mukaan, alkoi tapahtua ja testejä saatiin tehtyä ja jonot purettua. Samanlaista sen pitäisi olla aina. Kun julkiselle on pitkät jonot - kuten nyt kun kaikki aika taitaa mennä koronan kanssa - julkisen tulisi ostaa lääkäripalveluita yksityiseltä.