Sanna Marinin hallitus

[Cobol]

Miksei sitten palkata samantien 400.000 työtöntä sinne TE-toimistoon. Voivat siellä haastatella toisiaan kilpailukykyisellä palkalla. Rahahan ei ole mikään ongelma, sitä tulee seinästä eikä takaisinmaksusta ole niin väliä. Työttömyyskin häviää kertaheitolla.

Siinä ratkaisu :)

Samaan liittyen, melkoista kyttäyshommaa tulee, jos IS on oikeassa:

TE-toimistoon kahdesti kuussa – näin Marinin aktiivimalli rankaisee työnhakijaa laiminlyönneistä

Työ-ja elinkeinoministeriö on kertonut yksityiskohdat aktiivisen työnhaun mallista.

www.is.fi

Työnhakijan pitää aktiivimalli kakkosessa käydä TE-toimistossa alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen

Mieleen tulee, onko Haatainen tietoinen edes faxista. Edistyneemmistä tietoliikenneyhteyksistä puhumattakaan.

Ja jos työtön tulee toimistoon kahden viikon välein, kuulustellaan ilman kahvia. Entäs sitten? No, virkailija purkaa kuulustelun, taltioi sen verkkoon, ja soittelee työttömän kertomista työnhakujutuista työnantajille tehdäkseen niistä muistion. Tämä muistio taltioidaan sitten verkkoon ja päivitetään samalla aiempi.

Hyvä on, että resursseja tulee lisää. Mutta ulkopuolisena epäilen, että jäykkä systeemi syö aiemmatkin tehot. Mielenkiintoista on sekin, että tämä on lähellä Sipilän hallituksen ratkaisua, jota varsinkin SDP vastusti kiivaasti.

Ehkä senkin voi todeta, että Haatainen ja muut ministerit mainostivat Ruotsin ja Tanskan kokemuksilla. Hyvä niin. Mutta Ruotsi ja Tanska operoivat tämän osan pitkälti yksityisten innovaatioiden varassa ja saavat tuloksia. Kalliilla, mutta saavat. Haataisen malli ei todellisuudessa muistuta onnistuneita malleja, mutta ei kai se demareita haittaa.

 

[erku]

Ehkä senkin voi todeta, että Haatainen ja muut ministerit mainostivat Ruotsin ja Tanskan kokemuksilla. Hyvä niin. Mutta Ruotsi ja Tanska operoivat tämän osan pitkälti yksityisten innovaatioiden varassa ja saavat tuloksia. Kalliilla, mutta saavat. Haataisen malli ei todellisuudessa muistuta onnistuneita malleja, mutta ei kai se demareita haittaa.

Miten niin? Tanskahan on kansainvälisessä vertailussa erottunut sillä, että siellä on poikkeuksellisen paljon satsattu veroeuroja julkisiin työvoimapalveluihin. Ja siellä ei ole juurikaan näitä palveluja ulkoistettu, vaan työvoimapalvelut ovat pitkälti kuntien itse hoitamaa. Tässä mielessä Marinin hallituksen valmistelussa oleva suhteellisen laaja työllisyyden kuntakokeilu voidaan nähdä Tanskan mallin suuntaan menevänä toimena.

Seuraavassa linkki Ylen parin vuoden takaiseen juttuun, jossa on vertailtu eri maiden työvoimapalveluiden käytäntöjä jukinen vs. yksityinen: Yksityiset yritykset tulevat työvoimatoimistojen tilalle? Työttömien palveluita ajetaan kaikessa hiljaisuudessa kohti Australian mallia

 

[heavy]

Helsingissä halvimmat järkeävät asunnot lienee jotain 200k luokkaa?

150000 eurolla saa varmasti "järkevän asunnon" ostettua Helsingistä, jos puhutaan ensiasunnosta.

 

[Cobol]

Miten niin? Tanskahan on kansainvälisessä vertailussa erottunut sillä, että siellä on poikkeuksellisen paljon satsattu veroeuroja julkisiin työvoimapalveluihin. Ja siellä ei ole juurikaan näitä palveluja ulkoistettu, vaan työvoimapalvelut ovat pitkälti kuntien itse hoitamaa.

Toki YLE voi sellaisen jutun julkaista, mutta se ei pidä paikkaansa.

Todellisuudessa Tanskassa ostetaan palvelut noin 1 500 HR-alan yritykseltä. Asiaa on Suomessakin avattu monta kertaa ja Tanskaan on myös lähetetty suomalaisia virkamiehiä tai muita tutustumaan Tanskan malliin. Tässä yksi:

Tanskan mallin benchmarking toukokuussa 2018 - Uutiskirjesisallot - Rakennerahasto

Olisi kyllä hyvä, jos Marin katsoisi jotain Tanskasta. Tanskan mallin tukijalkoina ovat joustavat työmarkkinat (easy to hire - easy to fire), työttömyysturvan aikaperuste sekä aktiivinen työmarkkinapolitiikka, joka tarkoittaa työnhakijoiden aktivointia. Valtionhallinto maksaa kunnille tukea työttömyyden hoitamiseksi porrastetusti siten, että mitä pitempään työttömyys jatkuu, sitä vähemmän kunnille ohjataan raharesurssia tilanteen parantamiseksi.

Luuletko, että Marinin hallitus tarttuisi Tanskan mallin tukijalkoihin ja toisi ne Suomeen?

Tässä mielessä Marinin hallituksen valmistelussa oleva suhteellisen laaja työllisyyden kuntakokeilu voidaan nähdä Tanskan mallin suuntaan menevänä toimena.

Marinin hallituksen kuntakokeilu on kyllä mielenkiintoinen. Tuttu vvm:stä kertoi, että tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, miten kymmenet tuhannet siirtyvät ensi vuoden alusta valtiolta kuntakokeiluun, mitä he tekevät tai edes keitä he ovat.

Inhimillistä on kuitenkin se, että asia on jäänyt koronan jalkoihin. Ehkä tässä voi ottaa aikalisän, ja siirtää kuntakokeilua. Tosin en usko, että näin tehdään.

 

[erku]

Hyvinhän meillä menee. Nytkin työttömyys vähenee huomattavasti kun TE-toimistoon palkataan 1200 uutta työntekijää kyyläämään työttömien työnhakukertoja.

Se on moneen kertaan todettu fakta, että Suomessa työllisyyden hoidon resurssit eivät ole olleet yleispohjoismaalaisella tasolla. Nyt hallitus tekee tässä katsannossa ihan oikeansuuntaisen toimenpiteen, jos siis nähdään tarkoituksenmukaisena, että työttömiä tulisi aidosti auttaa auttaa työnhaussa tai koulutuksiin/palveluihin hakeutumisessa. Nykyisellään taitaa olla niin, että joillakin TE-toimiston virkailijoilla saattaa olla 600-700 työnhakijaa hoidettavanaan. Jokainen voi pohtia, miten yksilöllistä tukea tai ohjausta noilla asiakasmäärillä voidaan antaa.

 

[Styge]

150000 eurolla saa varmasti "järkevän asunnon" ostettua Helsingistä, jos puhutaan ensiasunnosta.

Ei tietenkään saa, kun eikö koko keskustelu lähtenyt siitä, miten Etelä-Helsingissä vuokrat on tonnin, eikä sieltä ole varaa ostaa asuntoa. Osalle Helsingiksi kelpaa vaan kaupungin kalleimmat korttelit ja sitten ihmetellään, kun se maksaa.

 

[Kalikka]

Niin. Yleisesti on pyrkimys vapaammille markkinoille nähty hyvänä asiana. Se ettei täydellistä markkinaa ole mahdollista saada ei mielestäni ole syy siirtyä hallinnon ohjaamaan talouteen. Yleisesti kaikki yhteiskuntateoriat ovat täyttä huttua jos katsotaan miten niiden olettamat oikeasti toimii. Kommunismi kosahtaa yleensä siinä kohtaa kun pitäisi organisoida työtä tuossa uudessa utopiassa ja pian eletään oligarkiassa. Sitten on erinäiset näkemykset valistuneista diktaattoreita, jotka olisivat "ideaaleja johtajia" ja ajatus demokratiastakin vaatii sen että kansa on tietoinen asioista ja halukas äänestämään.

Ehkä kannattaisi tarkastella asiaa hivenen tarkemmin jos pyrkimys vapaammille markkinoille nähdään jotenkin yleisesti hyvänä ratkaisuna. Pitäisi hivenen pystyä tarkemmin miettimään. Toimivat taloudet ovat kuitenkin ihan selkeästi sekatalouksia, joissa markkinoita tarpeen mukaan säädellään. Mm. rahoitusmarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin globaalisti vapaan markkinamallin mukaan. Toisaalta vaikka vankeinhoito, koulutus ja terveydenhuolto äärimmäisen huonosti. Eikä tarvitse kovinkaan paljon mietiskellä täydellisen kilpailun mallia, että ymmärtää miksi näin on. Yhdysvallat on vapain markkinatalous maailmassa eikä siellä pitäisi olla kenenkään mielestä mitään kovin kadehdittavaa. Em. yhteiskunnan peruspilarit ovat maailman kalleimpia (vaikka vapaan kilpailun pitäisi johtaa halpuuteen) ja yhteiskunta niin eriarvoistunut, että maa on länsimaista tai sivistyneistä maista lähimpänä sisällissotaa.

Siitä ollaan samaa mieltä, kuten muuallakin olen sanonut, että markkinaliberalistit ja kommunistit ovat yhtä arvostettavia talousihmisiä. Idealisteja ja utopisteja, jotka pyrkivät tyhmyyttään tuhoamaan yhteiskunnan.

 

[Walrus21]

Onko tietoa mikä se raja on?

Kelan sivuilta:

Kela hyväksyy asumismenot todellisen suuruisina, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Asumismenojen kohtuullisuusharkinnassa huomioidaan seuraavat asiat:

• hakijan tai perheen asunnon tarpeet ja elämäntilanne (erityistarpeet ym.)
• kunnan kohtuullisena pidetty määrä asumismenoille
• asumismenojen kokonaiskustannukset.

Kuntakohtainen raja on Helsingissä 694€.

Rajoja voi tarkastella täältä:

https://www.kela.fi/documents/10180/0/Toimeentulotuki_asumismenojen_%20rajat_2020_suomenkielinen.pdf/44641b98-b450-4f52-af25-0cf91caa86c7

Tässäkin taloyhtiössä asuu vaikeasti työllistyvää porukkaa, joka asuu noissa Saton +1000€ asunnoissa ja vuokra nousee maksimit joka vuosi. Saton kämpissä tuntuu asuvan paljon tukien varassa eläviä, ja nämä Satot, Kojamot jne. firmat ovat suuria voittajia tässä asumistukiyhtälössä. Demarit eivät ainakaan tule asumistukiin kajoamaan, kun heillä on näitä virityksiä, missä valtion varoja lapataan omaan laariin vieläpä verottomasti.

Oma vuokrani samanlaisesta kämpästä yksityiseltä vuokrattuna nyt 750€. Itse en aio omistuskämppää ostaa, ellen voita lotossa. Viimeisessä palttoossaei ole taskuja, joten kun lusikka lentää nurkkaan, minun omaisuuteni on helppo realisoida.

Voihan sitä kertoa kaikenlaisia anekdootteja, enkä epäile, etteikö ripaus totuuttakin olisi mukana. Kelan sivuilta löytyy kuitenkin kattavasti infoa ja tilastoja. Esim. tämä valtioneuvoston julkaisu antaa hyvät lähtötiedot:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161459/28_2019_Toimeentulotuen%20saajien%20elamantilanne%20asuminen%20ja%20tyonteko.pdf

Toimeentulotuen saajien tulo- ja menojakauma löytyy sivulta 20. Siinä reilun tonnin kieppeillä pyöritään. Asumiskustannuksiin voi tutustua sivulla 33, tosin koskevat koko maata.

Sitten liittyen niihin fattan kustantamiin tonnin asuntoihin. Lainaus sivulta 32:

Perustoimeentulotuessa kohtuullisiksi arvioidut asumiskustannukset korvataan täysimääräisinä. Jos asumismenot ovat kohtuuttoman suuret suhteessa tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, lain mukaan tuensaajaa on ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa.

Eli tällainen takapelti on olemassa. Tietysti on mahdollista, ja varmaan todennäköistäkin, että kämppää ei vaihdeta kovin herkästi. Harva suunnittelee jäävänsä pitkäksi aikaa toimeentulotuen varaan. Ja onhan niissä siirtymäajat ja -tuet mukana, joten kuvailemasi toiminta on mahdollista joissakin tapauksissa. Yleisesti ottaen Kela ei kuitenkaan katso sormien läpi ylihintaisissa kämpissä asumista.

Tuo on vähän sellaista kikkailua antaa ymmärtää, että Soininvaara kritisoi väitettä, jonka mukaan asumislisät valuisivat suoraan vuokriin. Totta on, että asumistuki ei tee näin. Mutta vain siksi, että Soininvaaran mukaan toimeentulotuki on jo tuhonnut vuokramarkkinat ja asumistuella ei ole enää tuhottavaa:

Asumislisistä puhuinkin. Soininvaaran toimeentulotukiväitteestä kirjoitetaan seuraavasti (ks. linkki yllä):

Julkisessa keskustelussa onkin usein arvioitu, että vuokranantajat hyödyntäisivät tätä järjestelmän ominaisuutta asettamalla vuokran vähintään normin suuruiseksi (esim. Soininvaara, 2018). Tällöin vuokranormi muodostaisi ikään kuin lattiavuokran, jota alempaa vuokraa ei havaittaisi markkinoilla.

Yllä kuvattu lattiavuokrahypoteesi perustuu ajatukseen, että toimeentulotuen saajilla ei olisi taloudellista kannustinta pyrkiä vuokranormia edullisempaan asumiseen. Tämä ei kuitenkaan pidä aina paikkaansa. Vuokran suuruus on tärkeää esimerkiksi niille tuensaajille, jotka ennakoivat tukijakson loppuvan lähitulevaisuudessa ja arvioivat asuvansa tuen loppuessa edelleen nykyisessä asunnossaan. Osa tuensaajista on myös muuttanut asuntoonsa ennen tukijakson alkua, jolloin heillä on ollut normaali kannustin ottaa huomioon vuokran suuruus.

Itse en ole täysin vaatimassa asuntosijoittajien tukijärjestelmän purkamista. Sellainen kuuluu myös markkinatalouteen. Mutta ei suinkaan nykyisellään, koska siinä ei ole kyse markkinataloudesta. Miksi siis demarit ja vassarit eivät sitä halua purkaa tätä?

Koska Kojamo on yksi suurimpia hyötyjiä nykyisestä järjestelmästä, jossa julkinen valta siirtää jatkuvasti lisää rahaa ay-liikkeen hallitsemalle yhtiölle.

Suhtaudun aika penseästi tällaisiin "miksei se ja se tee näin", kun kyse on kuitenkin poliittisesta kokonaisarvioinnista. Helsingissä demareilla ja vasemmistoliitolla on yhteensä 22/85 paikkaa, kun pelkästään vihreillä ja kokoomuksella on yhteensä 46. Mikseivät tee mitään?

 

[Cobol]

Soininvaaran toimeentulotukiväitteestä kirjoitetaan seuraavasti (ks. linkki yllä):

Julkisessa keskustelussa onkin usein arvioitu, että vuokranantajat hyödyntäisivät tätä järjestelmän ominaisuutta asettamalla vuokran vähintään normin suuruiseksi (esim. Soininvaara, 2018). Tällöin vuokranormi muodostaisi ikään kuin lattiavuokran, jota alempaa vuokraa ei havaittaisi markkinoilla.

Yllä kuvattu lattiavuokrahypoteesi perustuu ajatukseen, että toimeentulotuen saajilla ei olisi taloudellista kannustinta pyrkiä vuokranormia edullisempaan asumiseen. Tämä ei kuitenkaan pidä aina paikkaansa

Soininvaara sai paljon kritiikkiä kertoessaan, että toimeentulotuen asumisosuus muodostaa usein ns. lattian vuokralle. Lainaamasi teksti oli yksi osa kritiikistä. Lihavoin sen ydinosan. Totta on, että Soininvaaran esittämät laskelmat eivät koskea kaikkia ja siten aina pidä paikkaansa. Mutta ei hän niin kirjoittanutkaan.

Suhtaudun aika penseästi tällaisiin "miksei se ja se tee näin", kun kyse on kuitenkin poliittisesta kokonaisarvioinnista. Helsingissä demareilla ja vasemmistoliitolla on yhteensä 22/85 paikkaa, kun pelkästään vihreillä ja kokoomuksella on yhteensä 46. Mikseivät tee mitään?

Ideologisista syistä. Täällä oikealla katsotaan hyvällä, kun nuorikin asuntosijoittaja pääsee vähitellen rikastumaan velkavivun kautta. Kyse on ollut eräänlaisesta rikastumisen prototyypistä Suomessa vuosikymmeniä. Osta suuresta kaupungista tai heti sen reuna-alueelta asunto, laita vuokralle, rikastu, osta seuraava, laita vuokralle, rikastu jne.

Kun julkisen puolen asuntotukimenot ovat miljardeja eli tämä summa siirretään vuosittain vuokranantajille, Kokoomuskin on herännyt. Kokoomus vaati asumistukia alas ja nyt Libera teki hieman konkreettiseman esityksen siitä, kuin vain vuosittainen slogan.

Uudemmat Kokoomuksen ohjelmat konkretisoivat jo paremmin Kokoomuksen esitystä asumistukien osalta:

Vaihtoehtobudjetti: Todellisia tulevaisuustekoja

Kokoomuksen vaihtoehto: Lisää työpaikkoja, lisää osaamista, lisää liikennettä raiteille. Tulevaisuutta ei pysty ennustamaan kukaan. Pystymme kuitenkin vaikuttamaan siihen, minkälaista reittiä sinne kuljetaan. Siksi tämän päivän päätökset ovat tekoja tulevaisuuden eteen.

www.kokoomus.fi

Kohdissa 5 ja 6 käsitellään Kokoomuksen esityksiä tuista. Parempi kuin ei mitään, ja ehdottomasti oikeaan suuntaan. Hallitukselta tarvittaisiin nyt poliittista tukea, mutta sitä tuskin tulee. Kokoomus esittää lähes soininvaaralaisia näkemyksiä eli indeksin jäädyttämistä ja pientä omavastuuta vuokriin, jolla puretaan myös kannustinloukkuja esitetyistä tapauksissa.

 

[Analyzer]

Riihen tulokset olivat hyvin odotetunlaiset - eli ohuet.

On muuten aika pöyristyttävä heitto, kun Vanhanen arvioi kuukausi takaperin budjettialijäämän olevan 2021 n. 7 mrd ja lopputulos nyt sitten on 10,7 mrd. Tässähän on jo Stubbilaista matikkaa.

Pidän myös hyvin erikoisena, että tässä vallitsevassa tilanteessa työllisyystoimiksi(hallitusohjelma) hyväksytään sellaisetkin toimet, joiden arvioitu vaikutus tulee näkyviin 2030 paikkeilla. En tosin muuta odottanutkaan.

Itse en pidä ongelmana budjetin alijäämän kokoa, vaan sitä että siitä on hyvin merkittävä osa ns syömävelkaa. Rakenteiden ylläpito ei ole elvytystä. Lisäksi ongelmana tässä hallituksen harjoittamassa ”elvytyspolitiikassa” on se, että rahaa(investointeja) ei saada nopeasti liikkeelle.

Saarikko olisi tarvinnut räväkän startin, jotta olisi päässyt profiloitumaan hallituksen ”vastuullisena taloudenhoitajana”, mutta tosiasiassa näyttää siltä, että tämä meni täysin vihervasemmiston pelikirjan mukaan. Ihme, ettei edes mitään poliittista teatteria kovista väännöistä lähdetty esittämään, vaan kaikki nuijittiin pöytään ilmeisen kivuttomasti. Vaikuttaa siltä, että Saarikko on henkilökohtaisesti nyt oikeassa viiteryhmässä tässä hallituspohjassa. Pieni veikkaus, että kannatuskäyrät eivät tästä kiitä.

Keskustan kannatus parhaiten maaseudun asiaa ajavana puolueena on suomalaisten mielestä noussut — maaseutukunnissa perussuomalaiset ajaa ohi

Perussuomalaisia pitää parhaana maaseutupuolueena 22 prosenttia miehistä ja 7 prosenttia naisista.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Kuntavaalit ovat jo lähellä, ja linkin jutusta ilmenee, että maaseutumaisissa kunnissa persujen nähdään ajavan paremmin maaseudun asiaa kuin keskustan. Jotain tarttis tehdä ja Saarikon avaus jäi aikamoiseksi tussahdukseksi.

 

[Turder]

On muuten aika pöyristyttävä heitto, kun Vanhanen arvioi kuukausi takaperin budjettialijäämän olevan 2021 n. 7 mrd ja lopputulos nyt sitten on 10,7 mrd. Tässähän on jo Stubbilaista matikkaa.

Alkaa lyömään jo Rinteen matikan. Miljardi sinne, toinen tänne.

Mediassa ei hirveästi rummuteta miten paljon velkaa otetaan. Jännä juttu?

 

[Tadu]

On muuten aika pöyristyttävä heitto, kun Vanhanen arvioi kuukausi takaperin budjettialijäämän olevan 2021 n. 7 mrd ja lopputulos nyt sitten on 10,7 mrd. Tässähän on jo Stubbilaista matikkaa.

Mutta Suomi saa EU:n elvytyspaketista jotain 3 miljardia rahaa, eli 10 - 3 = 7. [/sarkasmi]

Tarvitseeko valtiovarainministerin nyt miljardin tarkkuulla näitä arvioida? Miljardi sinne tai tänne.

 

[Cobol]

Itse en pidä ongelmana budjetin alijäämän kokoa, vaan sitä että siitä on hyvin merkittävä osa ns syömävelkaa. Rakenteiden ylläpito ei ole elvytystä. Lisäksi ongelmana tässä hallituksen harjoittamassa ”elvytyspolitiikassa” on se, että rahaa(investointeja) ei saada nopeasti liikkeelle.

Tämä on yksi keskeinen ongelma. Kun alijäämää käytetään syömävelkaan ja rakennetaan samaan aikaan uusia hallinnollisia häkkyröitä, hallitus sitoo ei vain omansa, vaan tulevien hallitusten käsiä.

 

[Analyzer]

Lisään vielä jatkona edelliseen kirjoitukseeni, että Saarikon paikka oli tässä ja nyt. Ei vuoden päästä saada enää sopeuttamistoimia(joiden aika ei toki ollutkaan nyt) tai poliittisesti hankalia työllisyystoimia(esim paikallinen sopiminen) aikaan, ek-vaalit ovat silloin jo liian lähellä. Saarikko olisi tarvinnut tästä imagovoiton - ei saanut. Nyt jopa Kulmuni näyttäytyy vastuullisemmalta puoluejohtajalta (Marinin maanvaiva puheet jne.).

 

[olkikuukkeli]

Itse en pidä ongelmana budjetin alijäämän kokoa, vaan sitä että siitä on hyvin merkittävä osa ns syömävelkaa. Rakenteiden ylläpito ei ole elvytystä. Lisäksi ongelmana tässä hallituksen harjoittamassa ”elvytyspolitiikassa” on se, että rahaa(investointeja) ei saada nopeasti liikkeelle.

Minulla ei ole taloustieteilijän koulutusta perusopintoja enempää, mutta aika vahva käsitys siitä, että lamassa "rakenteiden ylläpito aka syömävelka" on elvytystä. Joku asiaa tarkemmin tunteva voi varmaan korjata jos olen väärässä.

 

[Analyzer]

Minulla ei ole taloustieteilijän koulutusta perusopintoja enempää, mutta aika vahva käsitys siitä, että lamassa "rakenteiden ylläpito aka syömävelka" on elvytystä. Joku asiaa tarkemmin tunteva voi varmaan korjata jos olen väärässä.

En todella tiedä miten määritelmä virallisesti menee.

Ylläpidolla ei ole kuitenkaan joka tapauksessa taloutta piristävää vaikutusta. Toki se pienentää kuilun syvenemistä.

 

[Walrus21]

Alkaa lyömään jo Rinteen matikan. Miljardi sinne, toinen tänne.

Mediassa ei hirveästi rummuteta miten paljon velkaa otetaan. Jännä juttu?

Avasin aamun Hesarin: ensimmäisellä sivulla on otsikko "Hallitus ottaa velkaa ja elvyttää". Viereen oli laitettu punaisin kirjaimin summa: 10,8 miljardia.

Ilta-Sanomilta tuli jo odotettu Haapalan kolumni, jossa pähkäillään, miksi kepu on kepu eikä kokoomus. Iltalehden Mika Koskinen kirjoitti yhtä odotetusti näkökulman otsikolla "Hallituksen työllisyystoimista tuli tussahdus - missä kunnianhimo?"

Somea seuraamalla juuri muusta ei puhutakaan kuin valtionvelasta. Kreikan tiet ja Venezuelat on elvytetty jalkeille muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Voi toki olla, että oma seurantani on kallellaan poliittiseen oikeistoon.

 

[BigRedCat]

Sen verran haluaisin kyllä korjata, että tuossa porukassa on ainakin pari sellaista, jotka eivät siis ole minkään sortin taloustieteen harjoittajia. Tuskin lukeneet ensimmäistäkään kurssia aiheeesta. Jostain syystä markkinaliberalismi tulee helposti sotkettua taloustieteeseen tai sen peruspilareihin. Tosiasiallisesti niin mediassa kuin täällä foorumilla olevat markkinaliberalistiset kannanotot ovat aivan naurettavia taloustieteen näkökulmasta.

Perimmäinen synti on se, että markkinaliberalisti on keksinyt, että on "vapaa kilpailu" ja "kysynnän ja tarjonnan laki", jotka olisivat jotain taloustieteen kivijalkoja mitkä toimii reaalitaloudessa. Kuitenkin tässä takana on täysin teoreettinen taloustieteen malli jota kutsutaan "Täydelliseksi kilpailuksi". Tämän teoreettisen mallin peruskiviä ovat sellaiset asiat kuin, että markkinoilla on käytännössä rajattomasti ostajia ja myyjiä. Markkinoille tulisi olla myös täydellisen vapaa pääsy. Kaikilla näistä rajattomista myyjistä tai yrityksistä tulisi olla täysin tasavertaiset mahdollisuudet saada samaan hintaan kaikki tuotantoon vaikuttavat tekijät raaka-aineista työntekijöihin. Kaikkien ostajien ja myyjien pitäisi tietävät kaikkien ostajien ja myyjien asettamat hinnat vai pitäisikö sanoa arvo. Eli osata toisaalta arvioida ostamansa palvelun tai hyödykkeen ominaisuudet. Ja kaiken kukkuraksi kaikkien myytävien palvelujen ja hyödykkeiden tulisi olla täysin identtisiä.

Nyt varmasti jo vähemmänkin taloustieteeseen perehtyneet ymmärtävät, että tällaisia markkinoita ei yksinkertaisesti ole olemassa. Nykyisen kaltaisessa globaalissa maailmassa pitäisi tapahtua todella paljon, että tämä olisi edes puolittain mahdollista toteutua. Ehkä siksi näillä samoille ihmisillä on kaikkein kovin kiire päästä jollekin muulle planeetalle ennemmin kuin ratkoa oman planeettamme ongelmia. :D

@Kalikka kalahti, joten kommentoidaan. Hyvin erikoinen viesti pääsykoekirjaviisasteluineen täydellisistä markkinoista. Erityisesti ottaen huomioon että mainitussa kolmikossa ei ole yhtään laissez-faire-kapitalismin kannattajaa. Ei muuten edes se utopia-ketjussa polemiikkia herättänyt Hayek, joka taisi jonkun taloustieteen "nobelinkin" saada aikanaan. Kiitospuheessaan kyllä kehotti olemaan kuuntelematta liikaa talousnobelisteja tai taloustieteilijöitä ylipäätään asioissa joihin heillä ei ole pätevyyttä. Vastusti myös koko taloustieteen "nobelia".

Olet siinä ihan oikeassa että esim. minä en ole taloustieteilijä. Eipä sitä ole esim. nimimerkki @mjr:kään, jonka akateeminen tausta on käsittääkseni filosofiassa ja historiassa. Nopealla haulla löydät myös mielipiteeni erityisesti makrotaloustieteestä tieteenalana (tldr: ei kovin tieteellistä). Sen verran alan oppikirjojakin olen silti aukonut, että tiedän niissäkin osassa olevan, nimenomaan perusperiaatteena, markkinoiden mainitun aivan eksplisiittisesti talouden järjestämisen yleensä parhaana muotona. On hassu ajatus hypätä "markkinat ovat yleensä paras tapa, mutta sille on perusteltuja poikkeuksia" -toteamuksesta yllä kirjoittamaasi. Odottelen myös esimerkkejäsi niistä taloustieteen fundamentaaleja esittelevistä oppikirjoista, joissa kysyntä ja tarjonta eivät ole keskeisessä roolissa.

Täydelliset markkinat ovat teorian muodostamisen lähtökohta, joka tarjoaa kätevän viitekehyksen "entä jos" -skenaarioille. Siis, "mitä jos (kun) markkinoiden täydellisyyttä rikotaan sillä ja tällä tavalla", kuten tietenkin todellisuudessa aina käy. Ihan sama ilmiö kuin luonnontieteissä, joissa lähdetään idealisoidusta mallista joka kuvaa vaikkapa populaation kasvua tai jonkun genotyypin käyttäytymistä populaatiossa X. Usein yksinkertaistettu idealistinen malli vastaa jo itsessään havaittua todellisuutta melko tarkasti mutta toisinaan ei sinnepäinkään. Esim. väestöä kuvaavassa populaatiomallissa on voitu jättää maahanmuutto huomiotta, joka usein ei muuta isoa kuvaa juurikaan. Ts. ei ole olennaista onko markkinoiden ylivertaisuuden taloustieteellisen perustan teoreettisena taustana täydelliset markkinat, vaan siinä miten markkinat pärjäävät kun täydellisen kilpailun oletuksia rikotaan. Vastaus tulee sinunkin jutuistasi selväksi: yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta paremmin kuin muut vaihtoehdot.

Ehkä kannattaisi tarkastella asiaa hivenen tarkemmin jos pyrkimys vapaammille markkinoille nähdään jotenkin yleisesti hyvänä ratkaisuna. Pitäisi hivenen pystyä tarkemmin miettimään. Toimivat taloudet ovat kuitenkin ihan selkeästi sekatalouksia, joissa markkinoita tarpeen mukaan säädellään. Mm. rahoitusmarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin globaalisti vapaan markkinamallin mukaan. Toisaalta vaikka vankeinhoito, koulutus ja terveydenhuolto äärimmäisen huonosti. Eikä tarvitse kovinkaan paljon mietiskellä täydellisen kilpailun mallia, että ymmärtää miksi näin on. Yhdysvallat on vapain markkinatalous maailmassa eikä siellä pitäisi olla kenenkään mielestä mitään kovin kadehdittavaa. Em. yhteiskunnan peruspilarit ovat maailman kalleimpia (vaikka vapaan kilpailun pitäisi johtaa halpuuteen) ja yhteiskunta niin eriarvoistunut, että maa on länsimaista tai sivistyneistä maista lähimpänä sisällissotaa.

Yksilönvapauksien tarkastelu pelkästä talousnäkökulmasta on sekin todella ahdasmielistä. Jos Kiinan ihmisoikeuksia polkeva talousjärjestelmä tuottaisikin ylivertaista aggregoitua "hyvinvointia", tulisiko meidän omaksua sama systeemi? Mielestäni ei. Tuo Yhdysvallat-vertauksesi on erinomainen osoitus siitä mistä norsunluutornista näitä asioita kommentoidaan. Kaltaistesi markkinatalouden vähättelijöiden pahin ja kamalin tosimaailman esimerkki on Yhdysvallat. Miten minusta tuntuu että esim. Venezuelassa saatetaan nähdä sielläkin pientä kadehdittavaa? Joku syy kuubalaisillakin lienee, että ovat henkensä kaupalla Yhdysvaltoihin paenneet.

Kun taas käännetään tilanne, niitä ihan todellisia kauhuesimerkkejä (vrt. USA) löytyy pilvin pimein ja vielä nykypäivänäkin. Tulee ihan surulliseksi kun ajatteleekin Venezuelaa, Pohjois-Koreaa, Kiinaa, Neuvostoliittoa, Itä-Saksaa, Kambodzaa... Mutta katsokaa miten ikävä paikka on Amerikan Yhdysvallat ja muistakaa varoa markkinaliberalismia!

Siitä ollaan samaa mieltä, kuten muuallakin olen sanonut, että markkinaliberalistit ja kommunistit ovat yhtä arvostettavia talousihmisiä. Idealisteja ja utopisteja, jotka pyrkivät tyhmyyttään tuhoamaan yhteiskunnan.

Ihan mielenkiinnosta, keitä lasket näihin halveksuttaviin "markkinaliberalisteihin"? Hayek, Friedman...? Tokikaan, toisin kuin sinä, he eivät paljoa taloudesta ymmärtäneet. Ja yhtä merkittäviä kommunistitaloustieteilijöitä lienee heitäkin melkoinen joukko. Yhtään vaan en saa mieleeni...

PS. @mjr varmaan tarkoitit sanoa että aktiivimallilla pyritään lisäämään työn tarjontaa.

 

[Walrus21]

En todella tiedä miten määritelmä virallisesti menee.

Ylläpidolla ei ole kuitenkaan joka tapauksessa taloutta piristävää vaikutusta. Toki se pienentää kuilun syvenemistä.

Käytännössä puhutaan budjettiraameista, eli siitä, minkä verran asetetaan pysyviä menoja. Nyt niitä tuli aika vähän, koska haluttiin nimenomaan painottaa korona-toimia.

Rakenteellisista toimista puhuttaessa astuu kuvaan nämä vuoden 2030 tavoitteet ja "pysyvät työllisyysvaikutukset". Seuraavan vuoden budjettiin niillä on vain vähäinen vaikutus, jos sitäkään.

 

[Vellihousu]

Sitten liittyen niihin fattan kustantamiin tonnin asuntoihin. Lainaus sivulta 32:

Perustoimeentulotuessa kohtuullisiksi arvioidut asumiskustannukset korvataan täysimääräisinä. Jos asumismenot ovat kohtuuttoman suuret suhteessa tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, lain mukaan tuensaajaa on ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa.

Eli tällainen takapelti on olemassa. Tietysti on mahdollista, ja varmaan todennäköistäkin, että kämppää ei vaihdeta kovin herkästi. Harva suunnittelee jäävänsä pitkäksi aikaa toimeentulotuen varaan. Ja onhan niissä siirtymäajat ja -tuet mukana, joten kuvailemasi toiminta on mahdollista joissakin tapauksissa. Yleisesti ottaen Kela ei kuitenkaan katso sormien läpi ylihintaisissa kämpissä asumista.

Takapelti on tosiaan olemassa ja sitä myös käytetään. Jos henkilön asumismenot ovat suuremmat kuin kuntakohtainen yläraja (täällä Porissa n. 450 e), toimeentulotukea "kohtuullistetaan" eli leikataan vastaamaan mainittua ylärajaa ellei henkilö pysty perustelemaan miksi hänen pitää asua juuri kyseisessä asunnossa. Tämä ei toki tapahdu heti vaan tietyn ajan kuluessa, mutta tapahtuu kuitenkin. Joitakin tämä ehkä kannustaa muuttamaan halvempaan asuntoon, toisia elämään säästeliäämmin, jotkut ehkä hankkiutuvat töihinkin ja sitten on niitäkin jotka ohjataan kunnan sosiaalitoimeen jossa aletaan selvittelemään halvemman asumisen mahdollisuutta sosiaalityöntekijän kanssa.

Hitaita nämä prosessit yleensä ovat jo siitäkin syystä että Suomessa ketään ei voi määrätä asumaan johonkin tiettyyn asuntoon. Mutta noin ylipäätään palstatotuudet työttömien luksuselämästä eivät tosiaan pidä tässäkään yhteydessä paikkaansa.

 

[Cobol]

Minulla ei ole taloustieteilijän koulutusta perusopintoja enempää, mutta aika vahva käsitys siitä, että lamassa "rakenteiden ylläpito aka syömävelka" on elvytystä. Joku asiaa tarkemmin tunteva voi varmaan korjata jos olen väärässä.

Vastaan osaltani. Pidin ongelmana sitä, että alijäämää käytetään syömävelkaan ja rakennetaan samaan aikaan uusia hallinnollisia häkkyröitä, hallitus sitoo ei vain omansa, vaan tulevien hallitusten käsiä.

Syömävelka tarkoittaa ns. juokseviin menoihin otettua velkaa. Jos niitä lisätää, velkaa otetaan myös lisää.

Vaihtoehtona on mm. talousproffa Korkmanin mukaan turvautuminen työllistäviin ja talouden rakenteita kehittäviin velaksi tehtäviin investointeihin, koska velanhoitokulut ovat matalat. Alijäämäinen julkinen kulutus on Korkmanin mukaan edelleen haitallista. Elvyttäminen voidaan tehdä myös ilmastotekoina eli ottaa kaksin käsin suomalaisille yrityksille suurempi osuus mm. ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista.

Itse olen Lepomäen ja muiden oikeiston talousasiantuntijoiden linjalla siinä, että olisi parempi nostaa kulutuskysyntää alentamalla Saksan tapaan verotusta. Kun alennus tehdään vielä arvonlisäverotukseen, se painottuu kulutuskysyntää tukevaksi.

 

[Turder]

Avasin aamun Hesarin: ensimmäisellä sivulla on otsikko "Hallitus ottaa velkaa ja elvyttää". Viereen oli laitettu punaisin kirjaimin summa: 10,8 miljardia.

Ylellä ei näytä olevan sanaakaan. Luetuimmat jutut tällä hetkellä: matkustussuositus, eduskuntavaalitutkimus, korona, Navalnyi, Kauhajoen koulusurma. Muuten etusivulla myrskyä, luetuimpia uutisia, lisää koronaa, maastopaloja jne. Jos vielä katsoo erikseen talous- tai politiikkauutiset, ei sieltäkään oikein mitään löydy. Turve mainittu.

Omassa somekuplassa kyllä tuleekin paljon kommenttia ja ihmettelyä asiaan. Oikeastaan siitä ihmettelin kun yleensä twitterin kautta näkyy linkkejä uutisotsikoihin, nyt on vain muutamia kolumneja, omien blogien mainostusta tms. josta päättelin, että eikö isommat mediatalot tätä uutisoi tai jollain tapaa edes kommentoi.

 

[BigRedCat]

Marinin hallitus on olosuhteisiin nähden hyvän koronareagoinnin jälkeen menettänyt valtavasti pisteitä minun kirjoissani. Samoin itse pääministeri. Valitettavasti näyttää että hän ei kykenekään riittävään pragmaattisuuteen vaan punaiset lasit silmillä mennään populistisella linjalla ("minä en olisi lakkauttanut tehdasta" jne.). Talouspuolella hallituksen täydellinen saamattomuus yhdistettynä hallituspuolueiden edustajien jatkuvaan "mutta kun kokoomus" -somekommentointiin tilanteessa jossa kokoomus on oppositiossa on omiaan nostamaan vastenmielisyyden tunnetta. Tämä kun vielä yhdistetään erinäisten ministerien osaamattomuuteen ja kyseenalaiseen toimintaan aina Kulmunista nyt viimeisimpänä Tuppuraiseen, saa pyöritellä päätään.

Elvyttäminen tässä tilanteessa on hyvä juttu eikä elvytykseen otetun velan tarvitse olla syömävelkaa. Tämä kuitenkin vaatisi ne rakenteelliset uudistukset joita hallitus ei kertakaikkiaan näytä olevan halukas tekemään. Syvältä saa kaivaa, että löydetään sellainen talousasiantuntija jonka mielestä hallitus tekisi lähimainkaan tarpeeksi.

Median kauhistelemista velkamiljardeista taisi olla yllä juttua nimimerkillä @Walrus21. Minun kantani on ettei tämän ja seuraavan vuoden-parin velkamiljardeissa todellakaan ole aihetta kauhisteluun vaan enempäänkin olisi varaa. Mutta. On täysin oikein että media nostaa nuo asiat isosti esille ja että ministerit ja kansanedustajat joutuvat velanottamisen perustelemaan myös kansalle kattavasti. Tällöin myös rakenneuudistusten tarve ja tekemättömyys nousee esille.

 

[Walrus21]

Ylellä ei näytä olevan sanaakaan. Luetuimmat jutut tällä hetkellä: matkustussuositus, eduskuntavaalitutkimus, korona, Navalnyi, Kauhajoen koulusurma. Muuten etusivulla myrskyä, luetuimpia uutisia, lisää koronaa, maastopaloja jne. Jos vielä katsoo erikseen talous- tai politiikkauutiset, ei sieltäkään oikein mitään löydy. Turve mainittu.

Löytyy tunnisteella "budjettiriihi". Tässä pari juttua:

Turpeen verotusta kiristetään, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, yli 30 000 työllistä lisää – Yle seurasi hetki hetkeltä hallituksen päätöksiä budjetista

Pääministeri Sanna Marinin mukaan budjetti on kokonaisuudessaan elvyttävä.

yle.fi

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Myös työttömille tulee uusia vaatimuksia.

yle.fi

Lunastaako hallitus suuret ilmastolupauksensa? Tällaisista ratkaisuista hallitus sopi budjettiriihessä

Suomen on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomi päästäisi hiilidioksidia yhtä paljon kuin sitoo.

yle.fi

Siinä olet kyllä oikeassa, että aika kauas saa haravoida. Tosin, eilenhän nämä julkaistiin, eli saattoivat silloin olla esillä enemmän.

Eikä tämä budjettiriihi toki ole mikään mediaseksikkäin aihe. Aika harva kansalainen tietää, mistä on kyse. Tuo velkakeskustelu taas on ollut esillä keväästä lähtien, joten sillä on aika vähän uutisarvoa. Nyt tulleet päätöksetkin olivat aika yks yhteen odotusten kanssa.

Median kauhistelemista velkamiljardeista taisi olla yllä juttua nimimerkillä @Walrus21. Minun kantani on ettei tämän ja seuraavan vuoden-parin velkamiljardeissa todellakaan ole aihetta kauhisteluun vaan enempäänkin olisi varaa. Mutta. On täysin oikein että media nostaa nuo asiat isosti esille ja että ministerit ja kansanedustajat joutuvat velanottamisen perustelemaan myös kansalle kattavasti. Tällöin myös rakenneuudistusten tarve ja tekemättömyys nousee esille.

En näe itsekään ongelmaa siinä, että media nostaa niitä esille. Aika usein julkinen keskustelu menee kuitenkin siihen, että vedetään jotain tarkoituksellisia Pohjois-Korea -viittauksia esiin. Yllättävän moni tuntuu myös ratsastavan sillä harhalla, että valtionvelka vertautuisi jollain tavalla yksityishenkilöiden velkaantumiseen.

Fiksumpaa olisi mielestäni verrata Suomen velkaantumista muihin EU-maihin, kuten Korkman ja kumppanit tekevät. Kas, tilanne ei olekaan enää niin huolestuttava. Niinpä etenkin poliittinen oikeisto tuo vain harvoin esiin verrokkimaita, mutta sitäkin useammin saa kuulla syömävelasta, lapsenlapsista ja konkursseista. Mielikuvat purevat tehokkaammin kuin maltilliset analyysit.

 

[BigRedCat]

En näe itsekään ongelmaa siinä, että media nostaa niitä esille. Aika usein julkinen keskustelu menee kuitenkin siihen, että vedetään jotain tarkoituksellisia Pohjois-Korea -viittauksia esiin. Yllättävän moni tuntuu myös ratsastavan sillä harhalla, että valtionvelka vertautuisi jollain tavalla yksityishenkilöiden velkaantumiseen.

Fiksumpaa olisi mielestäni verrata Suomen velkaantumista muihin EU-maihin, kuten Korkman ja kumppanit tekevät. Kas, tilanne ei olekaan enää niin huolestuttava. Niinpä etenkin poliittinen oikeisto tuo vain harvoin esiin verrokkimaita, mutta sitäkin useammin saa kuulla syömävelasta, lapsenlapsista ja konkursseista. Mielikuvat purevat tehokkaammin kuin maltilliset analyysit.

Samaa mieltä. Tosin kolikolla on kääntöpuoli. Toisinpäin väärinymmärtäjät haluavat nähdä, että koska valtionvelkaa "ei tarvitse maksaa koskaan takaisin", voidaan sitä ottaa lisää milloin vain mihin vain tarkoitukseen ja kuinka paljon hyvänsä ilman seurauksia. Totta on, että jos talouden rakenne ei toimi ja "juoksevia menoja" paikataan velanotolla, on mahdollista löytää itsensä Italian tilanteesta.

Itse peräänkuulutankin nimenomaan rakenteen toimivuutta. Ei ole kestävää valtiontaloudenkaan perustua siihen, että velka aina vaan paisuu. Pitkässä juoksussa pitäisi olla jonkunlainen tasapaino ja liikkumatila tarvittaessa pienentää velkataakkaa huomattavasti ja toisaalta ottaa koronakriisin tapaisissa tilanteissa mittavasti lisävelkaa.